Kysy LVI:stä

[Lumimies]

Ei pitäisi näillä keleillä vielä kovin kuuma olla jos lämmityspiirissä.
Ettei olisi vaan LVK-radiaattori jolloin se ei saa olla edes termostaattiohjattu (ei oikeastaan pitäisi olla edes sitä käsisäätöpyörääkään).

 

[Charlie Glide]

Onkos Unidrain-lattiakaivoille jotain edullista vaihtoehtoa? 800eur lattiakaivosta on aika kova hinta. Saksan Amazonilla näkyy olevan vastaavia noin 100eur hintaan, mutta niillä näyttäisi olevan 40/50mm viemäröinti kun Unidrainissa, sekä muissa Suomessa yleisesti käytetyissä on 70mm viemäröinti.

 

[Lumimies]

Vieser Line mutta ei tuokaan paljoa halvempi ole (Geberitilläkin taitaa olla)
Vilkasin joitain noita amazonin (itse asiassa ne kaikki taisi olla sama vehe eri nimellä), 30l/min kapasiteettti ei myöskään edes ole suihkun normivirtaaman mukaan tarpeeksi (vanha ohje taisi olla että pitää pystyä viemäröimään 1,5 kertainen määrä siihen johdettujen vesipisteiden määrä). Ja tuskin löytyy tyyppihyväksyntöjä. Vesilukon korkeus pitäis olla 50mm mikä sekään ei taida toteuta noissa amazon versioissa.

 

[Lumimies]

Formatermiltä näyttää eli LVK-radiaattori. Tuohon ei ole mitään lämpötilan säätöä ja veden lämpötila on minimissään 50c. Periaatteessa legionella-bakteerin takia pitäisi olla aina "päällä" (ja kun on kiinni niin saattaa myös vaikuttaa lämpimän veden odotusaikaan).
Jos haluaa toimivan mukavuuslämmittyksen niin tuo piiri lenkitetään kaapin alla, Formaterm helvettiin ja hommaa sähköradiaattorin/konvektorin (tai pyyhekuivaimen).

 

[Zigh]

Tällainen alle kolme vuotta vanha Hansgrohen bidesuihku vuotaa letkun ja suihkupään liitoskohdasta. Tiiviste näyttää olevan ihan ok enkä muutenkaan ymmärrä miten se parissa vuodessa voisi vielä miksikään mennä.

Onko mitään korjausideoita vai pitääkö vain hakea uusi letku kaupasta?

 

[Kvarkki]

Olisko se letku murtunut taivutuksesta holkin reunan kohdalta tai just sen sisältä? Oraksella oli vanhoissa letkuissa ”tyyppivika”. (Uudempaa tässä hiljattain katselin ja rakennetta oli selvästi muutettu vähemmän alttiiksi taivutukselle.)

 

[Zigh]

Joo, voi olla ettei auta kuin uutta letkua kokeilla.

 

[poksi]

Miten toi kaukolämmön jakelu isommissa taloissa (= kerrostalo) toimii? Termostaatit on väännetty kesän jälkeen auki, mutta lattiat pysyy kylminä. Vaatiiko tuo kaukolämpösysteemi kesän ja taas syksyn koittaessa jotain huoltomiehen temppuja

Noi termarit on olleet nollissa kesän jäljiltä, sillä tuskin mitään vahinkoa saa asukas aikaan?

 

[puik]

Miten toi kaukolämmön jakelu isommissa taloissa (= kerrostalo) toimii? Termostaatit on väännetty kesän jälkeen auki, mutta lattiat pysyy kylminä. Vaatiiko tuo kaukolämpösysteemi kesän ja taas syksyn koittaessa jotain huoltomiehen temppuja

Noi termarit on olleet nollissa kesän jäljiltä, sillä tuskin mitään vahinkoa saa asukas aikaan?

Just luin, että lämmitys lähtee päälle kun vuorokauden keskilämpötila tippuu alle 15-17 asteen riippuen tietty kohteesta. Onko siellä lattialämmitys? Suht tiiviissä omakotitalossa lattiat pysyy viileenä pitkälle vaikka talo onkin lämmin.

 

[PornReindeer]

Ja käyrä yleensä sellainen ettei 15 asteen ulkolämpötila vielä pattereiden lämmöissä vielä juurikaan tunnu. Seinäpattereissa voi huomata eron kun koskettaa jotain muuta metallista ja patteria niin patteri ei olekaan ihan niin kylmä vaikkei kuumalta tunnukaan

 

[poksi]

Pelkkä lattialämmitys käytössä. Googlettessa ”kesäsulku” oli ihan vakiintunut käsite kaukolämmön kanssa, tapahtuu joko automaattisesti tai manuaalisesti. Pitänee kysellä miten moinen sulku taloyhtiössä toimii.

 

[puik]

Jos sisälämpö pysyy yli 20-21C ei luulis olevan tarvetta lämmitykselle.

 

[juha.]

Peksit jakotukilta etieppäin.
Jakotukeissa valmiina (kuvassa alempi) liitosnippa (tms, nimitykset ns. hukassa). Tässä ongelmana se, ettei pexin päälle tulevaan kiristysrenkaaseen ole mitään pihtejä joilla puristelee. Tarviiko olla mitään erityistä? Putkitongeilla puristaa renkaan vain ovaaliksi? Tuleeko pitävä liitos?

Ylempänä kuvassa vaihtoehtoinen liitos, jos kiristysrenkaan puristaminen ovaaliksi ei riitä.

Nämä siis vanhoja perittyjä putkikamoja ja ajatuksena olisi näitä käytellä...

 

[Lumimies]

Alempaan tarvitsee Upoletti-pihdit, käytä puserrusliitintä (eli ylempää).

 

[ylialokas]

Suihkutilan lattialämmityksestä,

Meillä on aika iso suihkutila, jossa suorasähkö lattialämmitys. Asetettu lämpötila on 27-astetta,jolloin lattia on jalalle vähän lämmin.
Säädinpaneeli on devi reg touch, josta voi valita säätelyn lattialle, tai lattia+huone.

Huoneilma on devin mukaan nipinnapin 21 ja lattia 27, kuten säädetty. 21märällä iholla on hieman kylmä.

Kannattaako säätö vaihtaa lattia+huone ja asetusarvo vaikka 23? Jalalle lattia viilenee mutta iholle lämpenee.

Ja onko energiasäästöllä merkitystä asettaa lämmitysaika esim 0600-2200 ja matalammalle, vaikka 18c yöaikaan? Vai meneekö energiasäästö hukkaan, kun lämpötila sahaa?

 

[Lumimies]

Sähkölämmitykset kuuluu periaattessa tuonne kysymyksiä sähkömiehille-ketjuun

Jos haluat huonelämpötilan nostaa 2° niin lattian lämpöä pitä nostaa noin 4-6° (muistaakseni vesikiertoissa oli sääntönä huoneilman nosto 1°c tarvitsee 3°c noston lämpökäyrään)

Energian kulutuksen saat selville ihan mittaamalla käyttäen parin viikon mitta-aikoja kun tuo riippuu esim. kuinka syvällä kaapelit ovat jne.

Kuivaa itsensä nopeasti niin ei tarvitse nostella energiakuluja?

 

[pulatunnus]

Jos haluat huonelämpötilan nostaa 2° niin lattian lämpöä pitä nostaa noin 4-6° (muistaakseni vesikiertoissa oli sääntönä huoneilman nosto 1°c tarvitsee 3°c noston lämpökäyrään)

Kuullostaa aika kovilta, en väitä etteikö jossain kohteessa noin.

Edit, tuota suihkujuttua kommentoit ?

Suihkutilan lattialämmityksestä,

Siinä huone että lattia termostaatti, niin kai saa ihan halutun.

21märällä iholla on hieman kylmä.

Hyvä ilmanvaihto, märkäiho, niin kylmältä tuntuu, jos ei vedä ihan ylilämpöiseksi.

Kyllmäsuihku lopuksi, (ukko ja seinät) joidenkin mielestä hyvä ratkaisu.

 

[juu-zo]

Kannattaako säätö vaihtaa lattia+huone ja asetusarvo vaikka 23? Jalalle lattia viilenee mutta iholle lämpenee.

Se termostaatti ei ole mikään lämmitin eli jos haluat huonelämpötilaa nostaa ja muuttaa asetukseksi lattia+huone niin se tarkoittaa joka tapauksessa että lattian lämpötila nousee kun se termostaatti yrittää saavuttaa haluttua lämpötilaa huoneeseen.

 

[JuhaH]

Uusi talo suunnitteilla. Kaksi makuuhuonetta vierekkäin ja mietin miten tuloilman äänieristys toteutetaan. Tulokanava tulee makkareiden välisen seinän ylänurkassa toisen makkarin puolella koteloituna. Tästä kanava haaroitetaan molempiin makkareihin. Miten tässä hoidetaan ettei äänet kulkeudu kanavistoa pitkin huoneiden välillä. LVI-suunnittelijaa ei ole vielä hankkeessa, mutta asia on hieman kriittinen lupakuvien tilavarausten suhteen, niin tähän tarvitsisi jonkun ajatuksen - etenkin jos kanavistoa joutuu vetämään pidemmän matkaa eroteltuna, kun tuossa on pari ahtaampaa paikkaa. Kanava on eristetty tuloilman viilennyksen takia, jos tuolla on johonkin merkitystä.

 

[Pakana]

Suihkutilan lattialämmityksestä,

Meillä on aika iso suihkutila, jossa suorasähkö lattialämmitys. Asetettu lämpötila on 27-astetta,jolloin lattia on jalalle vähän lämmin.
Säädinpaneeli on devi reg touch, josta voi valita säätelyn lattialle, tai lattia+huone.

Huoneilma on devin mukaan nipinnapin 21 ja lattia 27, kuten säädetty. 21märällä iholla on hieman kylmä.

Kannattaako säätö vaihtaa lattia+huone ja asetusarvo vaikka 23? Jalalle lattia viilenee mutta iholle lämpenee.

Ja onko energiasäästöllä merkitystä asettaa lämmitysaika esim 0600-2200 ja matalammalle, vaikka 18c yöaikaan? Vai meneekö energiasäästö hukkaan, kun lämpötila sahaa?

Sieltä pitäisi löytyä asetus josta saat säädettyä minimilämpötilan lattialle. Laita lattian minimilämpötilaksi tuo 27°C, jonka jälkeen säädät huonelämpötilan haluamaasi, jonka jälkeen se lämmittää tarvittaessa lattiaa sen verran yli tuon 27° että huonelämpötila on pyydetty, mutta ei anna kuitenkaan lattian viiletä alle tuon 27°C, vaikka huonelämpötila olisikin yli tuon asetetun pyynnin.

Nuo ajastukset on usein vähän niin ja näin, monessa tapauksessa se ei oikeastaan säästä sähköä, kun sen muutaman tunnin huilaamisen jälkeen se vastaavasti joutuu hehkuttamaan monta tuntia putkeen täydellä teholla. Jos tila on hyvin huonosti eristetty ja lämmitin on tehokas tuolla säästää. Samoin esim jokin työpaikan lämmitys, jossa pienempi lämpötila voi olla päällä viikonloput ja 18h vuorokaudessa, ja se muutaman tunnin esilämmitys tehdään edullisemmalla sähköllä.

 

[Japi18]

Uusi talo suunnitteilla. Kaksi makuuhuonetta vierekkäin ja mietin miten tuloilman äänieristys toteutetaan. Tulokanava tulee makkareiden välisen seinän ylänurkassa toisen makkarin puolella koteloituna. Tästä kanava haaroitetaan molempiin makkareihin. Miten tässä hoidetaan ettei äänet kulkeudu kanavistoa pitkin huoneiden välillä. LVI-suunnittelijaa ei ole vielä hankkeessa, mutta asia on hieman kriittinen lupakuvien tilavarausten suhteen, niin tähän tarvitsisi jonkun ajatuksen - etenkin jos kanavistoa joutuu vetämään pidemmän matkaa eroteltuna, kun tuossa on pari ahtaampaa paikkaa. Kanava on eristetty tuloilman viilennyksen takia, jos tuolla on johonkin merkitystä.

Sen verran reilut koteloinnit, että edes toisen makuuhuoneen haaraan saa äänenvaimentimen, mieluiten molempiin omansa.

 

[Tonnin Seteli]

Olisko se letku murtunut taivutuksesta holkin reunan kohdalta tai just sen sisältä? Oraksella oli vanhoissa letkuissa ”tyyppivika”. (Uudempaa tässä hiljattain katselin ja rakennetta oli selvästi muutettu vähemmän alttiiksi taivutukselle.)

Nämähän muistaakseni jossain vaiheessa usein alkoivat turvota veden päästessä kerrosten väliin.

 

[Jondi]

Millainen ilmanvaihto puolilämpimään varastoon lattialämmityksen kaveriksi?
Varasto toimii välillä työtilana.

Ei reikiä oveen.

 

[taikamuki]

Millainen ilmanvaihto puolilämpimään varastoon lattialämmityksen kaveriksi?
Varasto toimii välillä työtilana.

Ei reikiä oveen.

En tiedä millainen pitäisi olla mut itellä on vaan kaksi räppänää seinässä, yksi alhaalla toisessa päässä ja toinen ylhäällä toisessa päässä.

 

[GJ]

Millainen ilmanvaihto puolilämpimään varastoon lattialämmityksen kaveriksi?
Varasto toimii välillä työtilana.

Ei reikiä oveen.

Halvin/pienin koneellinen LTO-kone. Jos haluaa että ei tule kaikki meteli ulkoa sisään, energiaa ei mene harakoille ja saa suodatettua ilmaa läpi vuoden. Seinästä ulospuhallus

 

[Jondi]

Halvin/pienin koneellinen LTO-kone. Jos haluaa että ei tule kaikki meteli ulkoa sisään, energiaa ei mene harakoille ja saa suodatettua ilmaa läpi vuoden. Seinästä ulospuhallus

Eli
Esim.
MITSUBISHI ELECTRIC VL-50 ?

Tai

Ikkunaventtiili + lautasventtiili oven viereen alas?

Sitten vaan miettimään onko muutaman satasen panostus tuon VL-50 arvoinen.

 

[GJ]

Eli
Esim.
MITSUBISHI ELECTRIC VL-50 ?

Tai

Ikkunaventtiili + lautasventtiili oven viereen alas?

Sitten vaan miettimään onko muutaman satasen panostus tuon VL-50 arvoinen.

Faijalla tuo autotallissa, siellä ainakin hoitanut hommansa erinomaisesti. Samaa olen itsekkin ajatellut kellariin mutta ei ole vielä saanut aikaiseksi.

 

[pulatunnus]

Eli
Esim.
MITSUBISHI ELECTRIC VL-50 ?

Tai

Ikkunaventtiili + lautasventtiili oven viereen alas?

Sitten vaan miettimään onko muutaman satasen panostus tuon VL-50 arvoinen.

Tuosta mallista en tiedä, jos sitä pohdit.

Jos pohdit tekniikka, niin ilmanvaihto hyvällä lämmöntalteenotolla tuollaiseen koppiin tuolla rahalla, kuullostaa kannattavalta. (oletus että laitetta ei tarvi harvasevuosi uusia)

Oletus että lämpö (energia) ei ole ilmaista, siis oikeasti ilmaista.

Edit: Todennäköisesti se koppikin on suht kohtuudella eristetty.

Pelkillä ventttiileillä on vähän vaikea hallita sitä ilmanvaihtoa, ja heräksti käy niin että tehostuu mitä enemmän lämpötilaeroa.

Voit jotain haarukoidan paljonko menee energiaa pelkän ilman lämittämiseen ja siitä vähän tukea investoinnin järkevyyteen. Esim 15 kuutiota tunnissa, ja oman alueen lämpötila tilastoja löytyy jostain sivuilta.

 

[murmur]

Kaukolämpötalo v2003 jossa olen itse asunut toukouusta lähtien. Edellinen omistaja hoiti sisälämpöä kahden säätörullan avulla tarpeen mukaan.
Vesikiertoinen lattialämmitys, ohjausyksikkö Siemens RVD245 (pdf, reply kestää +60s) jossa etupanelissa kaksi säätörullaa Nominal room temperature(room temperature set point) asetukselle sekä digivalikossa Heating curve slope(kulmakerroin). Huoneissa on seinätermostaatti simppelillä 1-5 säätöasteikolla.

Vanha asukki ei laitteen käytöstä osannut kertoa enkä ole varma onko tuo säätörullan käyttö paras malli edes. Huonetermarit on randomilla 1-5 ja esim olohuone on 1:llä.
Ohjausyksikön pdf ei kerro säätörullien nominal room temp set point tarkoitusta, onko se eri lähteissä mainittu offset lämmityskäyrän ohjaukseen vai jotain muuta? Digivalikossa on kulmakerroin mutta ei offset siirtoa mainita minun pdf lukemisella.

Miten kaukolämmössä menoveden lämpötilaa pitäisi miettiä? Onko suositeltu minimiarvo sekä tavoiteltava lämpöhävikin ero (meno-paluu)?

Kaukolämmön kustannuksia pohdin kun kohta alkaa kylmät ilmat ja miten niitä pitäisi seurata sekä tavoitella, onko eroa jos meno on matalampi ja paluuero 4-8c verrattuna olisi korkeampi meno mutta lämpöero pienempi esim 2-4c. Arveluttaa onko nuo säätörullat nyt asetettu liian matalaksi.

Ulkolämpötila +6c (15.9.2021)

Piiri 1 (oh, mh, oleskelutilat, yläkerrassa), huonekohtaiset säätöyksiköt seinässä
Menoveden lämpötila 23c, Paluuveden lämpötila 23c, temp set point säätörulla 18c, kulmakerroin 4,5
Olohuoneen ja keittiön kivilattian pintalämpö 23-24c ja ilma 24c, saman kerroksen makkariparketit on 21-22c ja ilma 22c.

Piiri 2 (sauna, suihku, khh, alakerrassa), ei ole seinissä säätöyksikköä
Menoveden lämpötila 28c, Paluuveden lämpötila 24c, temp set point säätörulla 22c, kulmakerroin 4,5
Suihkulattia 22c ja kodinhoitohuoneen lattia 21c sekä molempien ilma ~22c.

 

[Lumimies]

Siellä pitäisi olla teknisessä tilassa seinällä kaukolämpökytkäri laminoituna mistä pitäisi selvitä lämpökäyrä (meno- ja paluuveden lämpötilat). Tuo 4,5 näyttäisi kyllä olevan aika oikea lattialämmitystaloon.

Täältä löytyy jotain suomeksikin (asennusohje/käyttöohje)

 

[murmur]

Siellä pitäisi olla teknisessä tilassa seinällä kaukolämpökytkäri laminoituna mistä pitäisi selvitä lämpökäyrä (meno- ja paluuveden lämpötilat). Tuo 4,5 näyttäisi kyllä olevan aika oikea lattialämmitystaloon.

Lämpökäyrä-taulukkoa ei löydy koneen kyljestä eikä talon papereista, PDF ohjekirjassa on yleinen lämpödiagrammi eri Slope-kulman asetuksille. LCD ruudun tilanumerot on 1-50 mutta sinun linkissä oli engineering-level lisätietoja jossa mainitaan ">>parallel displacement of the heating curve on operating line 71". En lähde aktivoimaan insinööritilaa koska olettaisin ne on aikoinaan laitettu ok mutta tuolla saa käyrästöä liikutettua pystysuunnassa.

Lämmönsiirtimessä on lattialämmityksen tarra "Lämpötila Ensiö 115c-35c / Lämpötila Toisio 30c-39c" eikä muuta lämpötilaan liittyvää. Toisio tarkoittanee minun asukkaan laitteistoa. Pitäisikö säätörullilla säätää sen verran että saisin molempien menoveden min=30c ja max=39c välille? Onko tiedossa ongelmia jos ajaa pitkään matalammalla lämmöllä? (jos tuo tarkoittaa kierron suositeltua min-max)

Ohjausyksikkö nykyiset tiedot ja lattialämmöt. Talon sisällä ei ole kylmä ja ilmalämpö tosiaan 24c-21c välillä mutta menoveden lämmöt mietityttää onko siitä huolimatta ihan pielessä ja suihkuhuoneen lattia melko matala. Lattialämpö mitattu inframittarilla eri kohdista ja ilma digitaalisella sisämittarilla.
Piiri 1: säätörulla 18c, menovesi 23c, paluuvesi 23c, lattiapinnat 21-24c (oh, mh, keittiö /yläkerta)
Piiri 2: säätörulla 22c, menovesi 28c, paluuvesi 24c, lattiapinnat 21-22c (sauna, suihku, khh /alakerta)

Kohta alkaa pakkaset jolloin säätörulla pitäisi suunnilleen osata laittaa kohdalleen, nyt on vielä siedettävät +5..+10 ulkolämmöt.

 

[Zigh]

Ohjausyksikkö nykyiset tiedot ja lattialämmöt. Talon sisällä ei ole kylmä ja ilmalämpö tosiaan 24c-21c välillä mutta menoveden lämmöt mietityttää onko siitä huolimatta ihan pielessä ja suihkuhuoneen lattia melko matala. Lattialämpö mitattu inframittarilla eri kohdista ja ilma digitaalisella sisämittarilla.
Piiri 1: säätörulla 18c, menovesi 23c, paluuvesi 23c, lattiapinnat 21-24c (oh, mh, keittiö)
Piiri 2: säätörulla 22c, menovesi 28c, paluuvesi 24c, lattiapinnat 21-22c (sauna, suihku, khh)

Menoveden lämpötilat näyttää mielestäni ihan normaaleilta - tai no ehkä tuo 23 vähän alakanttiin, mutta sinne yläkertaan nousee lämpöä varmaan alhaaltakin ja jos siellä ei märkätiloja, niin ei varmaan tarve korkeammalle.

Ainoa ongelma kai tuo alakerran kylpyhuone jos siellä ei lattia ole kuin 21-22. Oletko jakotukilta katsonut että ko. kylpyhuoneen piiri on kokonaan auki?

 

[stabbulamus]

Lämpökäyrä-taulukkoa ei löydy koneen kyljestä eikä talon papereista, PDF ohjekirjassa on yleinen lämpödiagrammi eri Slope-kulman asetuksille. LCD ruudun tilanumerot on 1-50 mutta sinun linkissä oli engineering-level lisätietoja jossa mainitaan ">>parallel displacement of the heating curve on operating line 71". En lähde aktivoimaan insinööritilaa koska olettaisin ne on aikoinaan laitettu ok mutta tuolla saa käyrästöä liikutettua pystysuunnassa.

Lämmönsiirtimessä on lattialämmityksen tarra "Lämpötila Ensiö 115c-35c / Lämpötila Toisio 30c-39c" eikä muuta lämpötilaan liittyvää. Toisio tarkoittanee minun asukkaan laitteistoa. Pitäisikö säätörullilla säätää sen verran että saisin molempien menoveden min=30c ja max=39c välille? Onko tiedossa ongelmia jos ajaa pitkään matalammalla lämmöllä? (jos tuo tarkoittaa kierron suositeltua min-max)

Ohjausyksikkö nykyiset tiedot ja lattialämmöt. Talon sisällä ei ole kylmä ja ilmalämpö tosiaan 24c-21c välillä mutta menoveden lämmöt mietityttää onko siitä huolimatta ihan pielessä ja suihkuhuoneen lattia melko matala. Lattialämpö mitattu inframittarilla eri kohdista ja ilma digitaalisella sisämittarilla.
Piiri 1: säätörulla 18c, menovesi 23c, paluuvesi 23c, lattiapinnat 21-24c (oh, mh, keittiö /yläkerta)
Piiri 2: säätörulla 22c, menovesi 28c, paluuvesi 24c, lattiapinnat 21-22c (sauna, suihku, khh /alakerta)

Kohta alkaa pakkaset jolloin säätörulla pitäisi suunnilleen osata laittaa kohdalleen, nyt on vielä siedettävät +5..+10 ulkolämmöt.

Toki järjestelmän toimintaan ja sen säätämiseen on hyvä tutustua etukäteen, mutta säätämisen jättäisin tässä vaiheessa tekemättä. Varsinkin jos edellisen asukkaan lämmityskuluissa ei ole ollut mitään "normaalista" poikkeavaa. Sitten kun ulkolämpötila alkaa olemaan miinusmerkkinen kellon ympäri niin säätöihin ja niiden vaikutuksiin on vähän helpompi ottaa tuntumaa.

 

[Tosi]

Onko kenelläkään kokemuksia Akvatek -nimisestä LVI firmasta. Vanhempani hassahtivat lipevän myyntimiehen tarjoamaan ilmaiseen viemärikuvaukseen. Netistä kun luin niin homma menee samalla tavalla kuin yleensä; jotain järkyttävää löytyy ja heti pitäisi sopia parin tonnin rasvanpuhdistus diili tms. Myöskään firman toimarin Jukka-Pekka Koskelon Lämpölux kytkökset eivät vakuuta.

Kertokaa nyt joku pari kauhutarinaa joiden nojalla saisin porukoille perusteltua koko kuvauksen peruuttamista.

Nyt on kokemusta!

Soitti ajanvaraaja ja olin siihen että no tokihan ne saa tulla kuvaamaan. Kysyinkin jo tässä vaiheessa liekkö tuota saako kuvaustallenetta omaan käyttöön. Eihän se yllätyksenä tullut ettei saa.

No, kuvaaja tuli seuraavana päivänä. (pikkujuttu mutta mun mielestä jos toisen kotiin on tulossa nii sietäis maskia käyttää) Ensinnä kyseli että millä porukalla tässä asustellaan. Kun vaimo ei ollutkaan kotona niin oli sitä mieltä ettei oo järkeä kuvata, kun haluaahan vaimokin nähdä missä kunnossa viemärit on. Toiseksi hän koitti selvittää kuka oli ajanvarauksen tehnyt kun ei emäntä ollut kotona.
Lopputulema, suksikoon mäkeen.

Tosin nyt jäi pari asiaa epäselväksi. olisin niin kovasti halunnut gdpr kyselyn tehdä... Niin, ja se viemärien kunto XD

 

[murmur]

Menoveden lämpötilat näyttää mielestäni ihan normaaleilta - tai no ehkä tuo 23 vähän alakanttiin .... Ainoa ongelma kai tuo alakerran kylpyhuone jos siellä ei lattia ole kuin 21-22. Oletko jakotukilta katsonut että ko. kylpyhuoneen piiri on kokonaan auki?

Toki järjestelmän toimintaan ja sen säätämiseen on hyvä tutustua etukäteen, mutta säätämisen jättäisin tässä vaiheessa tekemättä. .... Sitten kun ulkolämpötila alkaa olemaan miinusmerkkinen kellon ympäri niin säätöihin ja niiden vaikutuksiin on vähän helpompi ottaa tuntumaa.

Pitää ruuvata suojalevyt irti, en ole sitä vielä tehnyt. Kahden eri levyn takana eikä edellinen omistaja tiennyt mikä minnekin menee. Yläkerran oleskelutiloissa useampi huone joten lienee jakotukkeja enemmän, siitä saanen vinkin miten noi on jaettu Yläkerta saanee lämpöä alakerrastakin kun menovesi on vain 23c sille piirille.

@stabbulamus Olen eka kerran okt-asukki joten opiskelen systeemiä. Kaukolämmön vesikierron lattialämmityksen perusperiaatteita opiskelen tulevaa varten. Esimerkiksi tällä hetkellä veden lämpömuutos Piiri I(yläkerta)=23c->23c (oh mh lattiat 21-24c) ja Piiri II(alakerta)=28c->24c (suihku+khh lattiat 21-22c). Ulkona nyt +6c.
* Onko lämpöeron normaali tilanne, mikä on tavoitetila, mitä tulkitaan häiriönä, meno-paluulämmön eron tavoitetila.
* Edellinen asukki hienosääti Piiri I ja Piiri II rullia ohjausyksikön kyljessä, asteikko 8c..26c joka on "nominal room temperature set point" lukema.
* Tavoite ettei tarvitse koskea mutta edellisen asukin jäljiltä ei voi tietää miten ajoi talvella, pitäisi tuo säätöpyörän merkitys saada haltuun ja asettaa luku ja sitten unohtaa kesät-talvet
* pitäisikö säätöpyörän lukema hakea mahdollisimman pieneksi jolla huoneilma 21-24c, sekä märkätilan Piiri II lattialämpö +23 vähintään?

En halua koskea slope+siirtymäsäätöihin mutta googlauksella termistöä yritän tulkita minun laitteistoon, esimerkiksi moni puhuu "sivuttaissiirto" ehkä tiedä mikä se minun laitteessa on, lieneekö tuo säätöpyörän lukema ja insinööritilan pystysuunnan siirto (opline 71) ei ole tarkoitettu asukkaalle ammattilaisten alkuvirittelyn jälkeen.
>>Slope 4.5 Piiri I ja Piiri II (kulmakerroin, asetettavissa perustilassa)
>>Parallel displacement of the heating curve on operating line 71. (engineering-level tilaa aktivoivata jotta näkisin lukeman)
>>Nominal room temperature set point (säätöpyörällä asetettu lämpölukema Piiri I=18c, Piiri II=22c)

 

[Boilers]

Kysellään nyt täälläkin.

Enolla on talossaan ilmakanavalämmitys about 40-vuoden takaa ja siinä samassa paketissa on myös lämminvesivaraaja.
Tuossa on ollut ilmeisesti kompura alkuperäisesti tekemässä lämmintä, mutta se on hajonnut aika päiviä. Nykyään siis vastuksilla. Nyt 40v logiikkaohjattu LVV lämmitys on hajonnut/alkanut kettuilla ja se keittää vettä. Siihen nyt saa vaikka termostaatin katkomaan lämmitystä.

Enemmänkin ketjun aiheeseen liittyvä kysymys olisi, miten lähtisitte tuollaista järjestelmää saneeraamaan ja mikä sen hintalappu olisi? Talon koko 170m2 kahdessa kerroksessa.

 

[Zigh]

En halua koskea slope+siirtymäsäätöihin mutta googlauksella termistöä yritän tulkita minun laitteistoon, esimerkiksi moni puhuu "sivuttaissiirto" ehkä tiedä mikä se minun laitteessa on, lieneekö tuo säätöpyörän lukema ja insinööritilan pystysuunnan siirto (opline 71) ei ole tarkoitettu asukkaalle ammattilaisten alkuvirittelyn jälkeen.
>>Slope 4.5 Piiri I ja Piiri II (kulmakerroin, asetettavissa perustilassa)
>>Parallel displacement of the heating curve on operating line 71. (engineering-level tilaa aktivoivata jotta näkisin lukeman)
>>Nominal room temperature set point (säätöpyörällä asetettu lämpölukema Piiri I=18c, Piiri II=22c)

Ymmärtääkseni sinulla tuo sivuttaissiirto tapahtuu juuri noiden säätöpyörien avulla. Eli niillä saat asetettua halutun sisälämpötilan johon säädin pyrkii pääsemään. Muihin säätöihin kuten itse lämpökäyrään en koskisi.

En ole mikään LVI-alan henkilö, mutta itsekin kaukolämpö-lattialämmitystalossa asuvana näihin perehtynyt. Ne jakotukit tarkastaisin kunnolla. Esim. meillä oli niin, että osa termostaattien toimilaitteista oli väärissä piireissä, eli yhden huoneen termari ohjasikin ihan toisen huoneen lämmitystä ja muuta hauskaa - ei paljon ollut edellisiä asukkaita kiinnostanut.

 

[pulatunnus]

Enemmänkin ketjun aiheeseen liittyvä kysymys olisi, miten lähtisitte tuollaista järjestelmää saneeraamaan ja mikä sen hintalappu olisi? Talon koko 170m2 kahdessa kerroksessa.

En tiedä onko tuohon osuvia avustuksia nyt.
Mutta mistä voisi lähteä keskusteleen, maalämpö, jos aikatauluun sopii ensivuosi. (oletus että nyt tehdään niitä saneerauksia niin paljon ettei tarjontaa). Mutta kompuralla taisit tarkoittaa määlämpöä, eli siihen sitten uutta tilalle.

Sitten se IV kiertoilma hökötys, niin se päivittää samalla, siinä tuskin lämmöntalteenottoa, ja patterikin voi olla alkuperäinen. Tämä kai vähän riippuu kuinka sopivaa vanhan tilalle löytyy.

 

[murmur]

Ymmärtääkseni sinulla tuo sivuttaissiirto tapahtuu juuri noiden säätöpyörien avulla...Ne jakotukit tarkastaisin kunnolla. Esim.

Jep pitää tarkistaa jakotukkien venttiilien toiminta, Piiri I (yläkerran keittiö+oh+mh) on seinätermareilla ja Piiri II (alakerran s+suihku+khh) ei ole seinätermareita joten siitäkin pitäisi tunnistaa miten ne on jaoteltu suojalevyjen taakse.

Yläkerrasta en ole huolissani jos Piiri I meno-paluuvesi 23c->23c, säätöpyörä 18c on normaali lukema, lattiapinnat 21-24c tuntuu riittävältä ja huoneilma ok.
Mutta sitten alakerran suihkutilan Piiri II meno-paluuvesi 28c->24c, säätöpyörä 22c, lattiapinta 21-22c ja ilmakin about sama. Lattian pintalämpö ei ole optimi suihkuun ja kuluttaako nyt lämpölaskua 4c asteen ero liikaa.

Ei vaan ole ajatusta pitäisikö ohjata kulmakertoimella(slope), säätöpyörällä(vaakasiirto?) vai molemmilla lukemilla. Jakotukit jos oletamme toimii ok.

 

[Zigh]

Ei vaan ole ajatusta pitäisikö ohjata kulmakertoimella(slope), säätöpyörällä(vaakasiirto?) vai molemmilla lukemilla. Jakotukit jos oletamme toimii ok.

Kulmakertoimella sädetään sitä miten jyrkästi säädin muuttaa menoveden lämpötilaa ulkolämpötilan laskiessa. Eli sanotaan, että 0 asteen kelillä lämpötila sisällä on ok, mutta -15 asteessa tuntuu viileältä, niin silloin kulmaa pitää jyrkentää. Vaakasiirto taas siirtää lämpökäyrää sivusuunnassa, jolloin saat sisälämpöä lisättyä tai vähennettyä ulkolämpötilasta riippumatta.

 

[puik]

Kysellään nyt täälläkin.

Enolla on talossaan ilmakanavalämmitys about 40-vuoden takaa ja siinä samassa paketissa on myös lämminvesivaraaja.
Tuossa on ollut ilmeisesti kompura alkuperäisesti tekemässä lämmintä, mutta se on hajonnut aika päiviä. Nykyään siis vastuksilla. Nyt 40v logiikkaohjattu LVV lämmitys on hajonnut/alkanut kettuilla ja se keittää vettä. Siihen nyt saa vaikka termostaatin katkomaan lämmitystä.

Enemmänkin ketjun aiheeseen liittyvä kysymys olisi, miten lähtisitte tuollaista järjestelmää saneeraamaan ja mikä sen hintalappu olisi? Talon koko 170m2 kahdessa kerroksessa.

Kuten aiemmin mainittu, eiköhän siihen saa lämpöpumpun (IVLP tai MLP) varaajan tilalle (vai oliko tällainen jo vanha?).

Muistaakseni ainakin valloxilla taisi olla Valmetin kotilämmölle(?) sopivaa saneeraussarjaa. En tiedä onko järjestelmiä montaa erilaista.

 

[Boilers]

En tiedä onko tuohon osuvia avustuksia nyt.
Mutta mistä voisi lähteä keskusteleen, maalämpö, jos aikatauluun sopii ensivuosi. (oletus että nyt tehdään niitä saneerauksia niin paljon ettei tarjontaa). Mutta kompuralla taisit tarkoittaa määlämpöä, eli siihen sitten uutta tilalle.

Sitten se IV kiertoilma hökötys, niin se päivittää samalla, siinä tuskin lämmöntalteenottoa, ja patterikin voi olla alkuperäinen. Tämä kai vähän riippuu kuinka sopivaa vanhan tilalle löytyy.

Kuten aiemmin mainittu, eiköhän siihen saa lämpöpumpun (IVLP tai MLP) varaajan tilalle (vai oliko tällainen jo vanha?).

Muistaakseni ainakin valloxilla taisi olla Valmetin kotilämmölle(?) sopivaa saneeraussarjaa. En tiedä onko järjestelmiä montaa erilaista.

200l varaajan korvaaminen IVLP tai MLP kuulostaa kalliilta, varsinkin talossa ei ole vesikiertoista lämmitystä. Vai oliko tarkoitus lämmittää sitä ilmaa noilla ILVP tai MLP? En oikein saanut kiinni ajatuksesta.

Itsellä on muutaman vuoden vanha Jäspin ILVP, joten se tekniikka on tiedossa.

 

[pulatunnus]

200l varaajan korvaaminen IVLP tai MLP kuulostaa kalliilta, varsinkin talossa ei ole vesikiertoista lämmitystä. Vai oliko tarkoitus lämmittää sitä ilmaa noilla ILVP tai MLP? En oikein saanut kiinni ajatuksesta.

Itsellä on muutaman vuoden vanha Jäspin ILVP, joten se tekniikka on tiedossa.

Kuvittelin seuraavaa.
Kohteessa ilmalämmitys, sellainen mitä joska 40v sitten tehtiin, ilmakanavat ja ikkunoiden edessä lattiassa säleiköt jossta tulee lämmintä ilmaa.

Jossain kiertoilman venttiili, josta imetään se kierrätettävä ilman, millä lämmitetään.

Sitten normaalit poistoilma venttiilit (mikä puhalletaan ulos).

Raitis tuloilma sekoitetaan tuohon kiertäväänlämmitus ilmaan.

Yksi hökötys hoitaa tuon kokohomman, jossa nyt kuvittelin olevan vesipatteri millä lämmitetään, tai vaihtoehtoisesti sähkövastukset.

Pohdittava heitto.
Jos tuo ilma laitos on päivitettävissä uuteen, jossa tehokas vesipatteri (malalla lämmöllä pärjää), ja raitis/poistoilman osalta lämmöntalteen otto.
Lämmitysvesi lämmitetään maalämmöllä , samalla sitten se käyttövesi.

Edelltyksiä, tuo ilmalämmityskone on päivitettävissä kohtuudella, eli sellainen mihin on kohtuu työllä saatavilla uusi.
Ja että maalämpö on kustannuksiltaan reallistinen.

Jos alueella muita saman aikakauden ja saman tyyppisiä toteutuksi niin vähän kysellä mihin päädytty.

ILVP voi olla vaihtoehto maalämmölle, mutta noin mielipiteenä en niistä innostu, mutta se on vain asenteellinen mielipide mitä ei mistä ei kannata välittää. , toki maantieteellinen (säät) vaikuttaa kustannus/käyttö optimiin).


Ymmärsin ettei ole ajatus ehdotella mitään pidemmälle menevää, esim lämpökeräimiä, tai niukempia suoraa sähkölämitystä jne. Eli tarkoitus kohtuudella alentaa lämituskustannuksia. siinä uskossa että suorasähkö vuosien saatossa kallistuu.

Edit kuvitelma siis että teknissä tilassa missä nuo on on sen verran tilaa että vanhan varaan ja kompura(?) viritykset purettua mahtuu uudet, ehkä jopa jää tilaa.

Ja siis nuo ilmankiertoja/vaihtokoneet lämmöntalteenottoineen menisi vanhan tilalle.

Vaatii kyllä investointi halukkuutta, ja jokatapauksessa se nykyinen korjata kuntoon, nyt ei optimiaika kysellä tarjouksia, saati lähteä tinkaan.

 

[jarp]

Uusi kämppä, pönttö ei ole kuulemma vetänyt uudesta asti, paskat jää kellumaan pitkäksi aikaa jne. Tyhjänä jos vetää, niin ei kuulemma ongelmia. Rakennuttaja kävi kuvaamassa viemäerin, ei tukosta, joten kuulemma asukkaan vika. Ymmärrän kyllä, että jos tolskaa ihan helvetisti paperia, niin näin voi käydä, mutta tämä ei kuulemma ole tilanne. Vähän vittumainen tilanne, kun rakennuttaja pesee kätensä asiasta, mutta mikä tällaisen voisi aiheuttaa? Kaadot viturallaan, ettei jöötimpi tavara liiku? Pönttö joku vettä säästävä ituhippiviritys, josta ei tule tarpeeksi vettä, että tavara liikkuisi? Pystyykö itse palkattu putkari tekemään jotain, kun rakennuttajaa ei kiinnosta (ja varsinainen huoltoyhtiö levittelee kanssa käsiään että rakennuttajan vastuulla).

 

[PornReindeer]

Uusi kämppä, pönttö ei ole kuulemma vetänyt uudesta asti, paskat jää kellumaan pitkäksi aikaa jne. Tyhjänä jos vetää, niin ei kuulemma ongelmia. Rakennuttaja kävi kuvaamassa viemäerin, ei tukosta, joten kuulemma asukkaan vika. Ymmärrän kyllä, että jos tolskaa ihan helvetisti paperia, niin näin voi käydä, mutta tämä ei kuulemma ole tilanne. Vähän vittumainen tilanne, kun rakennuttaja pesee kätensä asiasta, mutta mikä tällaisen voisi aiheuttaa? Kaadot viturallaan, ettei jöötimpi tavara liiku? Pönttö joku vettä säästävä ituhippiviritys, josta ei tule tarpeeksi vettä, että tavara liikkuisi? Pystyykö itse palkattu putkari tekemään jotain, kun rakennuttajaa ei kiinnosta (ja varsinainen huoltoyhtiö levittelee kanssa käsiään että rakennuttajan vastuulla).

Itse säätäisin pöntön vesimäärää (jos mahdollista) ja katsoisin auttaako se.

 

[puik]

200l varaajan korvaaminen IVLP tai MLP kuulostaa kalliilta, varsinkin talossa ei ole vesikiertoista lämmitystä. Vai oliko tarkoitus lämmittää sitä ilmaa noilla ILVP tai MLP? En oikein saanut kiinni ajatuksesta.

Itse olen törmännyt vain kahteen ilmalämpötaloon, kummassakin ilma on lämmitetty sähkölämmitteisellä vedellä/vesipatterilla. Aloituksen perusteella näin tässäkin. Kohteista toiseen suunniteltiin maalämpöä kulujen pienentämiseksi, kun veden lämmitys vei luokkaa 30000kwh vuodessa (toinen myytiin). Matalalla lämmitysveden lämpötilalla (35C mitoitus) etelässä IVLP:llä pitäisi päästä 3:n COP:iin, MLPllä 4 tai yli (riippumatta sijainnista). Kulutuksesta ja lämmitysveden lämpötilasta riippuen takaisinmaksuaika voi olla hyvin lyhyt.

ARA:lta taitaa saada vielä energia-avustusta käytännössä 1/4 kuluista max 4000e kun ehdot täyttyy, mutta hakuprosessi on vähän raskas. MLP:llä kaksi henkilöä pitäisi saada enemmän kotitalousvähennystä.

Aloituksen perusteella tässä kohteessa oli myös joku kompressori ja lämpöpumppu. Ensisijaisesti tietysti se kannattaa pistää kuntoon eikä tällöin välttämättä ole oikeutettu energia-avustukseen. Kotitalousvähennykset tietty saa töistä.

200l varaaja kuullostaa sähkölämmitteiseltä käyttövesivaraajalta, sellaisen saa tonnilla+työt. Tietysti voi olla "suorasähkö" vesikeskuslämmityksen varaaja tyyliin Jäspi Ecowatti, jos en ole väärässä.

Uusi kämppä, pönttö ei ole kuulemma vetänyt uudesta asti, paskat jää kellumaan pitkäksi aikaa jne. Tyhjänä jos vetää, niin ei kuulemma ongelmia. Rakennuttaja kävi kuvaamassa viemäerin, ei tukosta, joten kuulemma asukkaan vika. Ymmärrän kyllä, että jos tolskaa ihan helvetisti paperia, niin näin voi käydä, mutta tämä ei kuulemma ole tilanne. Vähän vittumainen tilanne, kun rakennuttaja pesee kätensä asiasta, mutta mikä tällaisen voisi aiheuttaa? Kaadot viturallaan, ettei jöötimpi tavara liiku? Pönttö joku vettä säästävä ituhippiviritys, josta ei tule tarpeeksi vettä, että tavara liikkuisi? Pystyykö itse palkattu putkari tekemään jotain, kun rakennuttajaa ei kiinnosta (ja varsinainen huoltoyhtiö levittelee kanssa käsiään että rakennuttajan vastuulla).

Jos pökäleet jää pönttöön, mutta muuten viemäri vetää sanoisin kanssa että ongelmana pöntön säädöt ja/tai tyyppi. Itse olen kuullut, että vesipiheissä Gustavbergeissä pökäleet jää pintaan. Omalla kohdalla halpa Svedberg 3l/6l huuhteluilla toimii hyvin ja Ido Seven perusasetuksilla (2.5/4.5l?) on myös toiminut.

 

[jarp]

Jos pökäleet jää pönttöön, mutta muuten viemäri vetää sanoisin kanssa että ongelmana pöntön säädöt ja/tai tyyppi. Itse olen kuullut, että vesipiheissä Gustavbergeissä pökäleet jää pintaan. Omalla kohdalla halpa Svedberg 3l/6l huuhteluilla toimii hyvin ja Ido Seven perusasetuksilla (2.5/4.5l?) on myös toiminut.

Jepsistä kiitos, ilmeisestikin on just tällainen uusi Gustavberg josta nyt googlaamalla löytyy valituksia, ettei toimi. Kiva kun tällaista paskaa asennellaan ja sitten levitellään käsiä, että ei mahda mitään, pitää kaikkia vähemmän ja käyttää vaikka bideetä, kun paperi tukkii pöntön... Pitää käydä katsomassa itse tilannetta ja pistää reklamaatiota sisään, mutta asukkaale sen verran vittumainen paikka, että maksan kyllä vaikka putkarin vaihtamaan pöntön, mutta onko tämä nyt sitten taas sarjaa, ettei saa koskea koska on taloyhtiön.

Pitää googletella saako noita asetuksia ruuvattua itse, että olisi voimallisempi huuhtelu (vaikka tämäkin on varmasti kiellettyä, koska taloyhtiön).

 

[stabbulamus]

Jepsistä kiitos, ilmeisestikin on just tällainen uusi Gustavberg josta nyt googlaamalla löytyy valituksia, ettei toimi. Kiva kun tällaista paskaa asennellaan ja sitten levitellään käsiä, että ei mahda mitään, pitää kaikkia vähemmän ja käyttää vaikka bideetä, kun paperi tukkii pöntön... Pitää käydä katsomassa itse tilannetta ja pistää reklamaatiota sisään, mutta asukkaale sen verran vittumainen paikka, että maksan kyllä vaikka putkarin vaihtamaan pöntön, mutta onko tämä nyt sitten taas sarjaa, ettei saa koskea koska on taloyhtiön.

Pitää googletella saako noita asetuksia ruuvattua itse, että olisi voimallisempi huuhtelu (vaikka tämäkin on varmasti kiellettyä, koska taloyhtiön).

Edellisessä kerrostaloasunnossa oli Gustavi, eikä sitä tosiaan voinut kehua mut kyl sen kans oppi elämään. Taannoin kun työpaikka siirtyi uuteen avokonttoriin niin mitkäs siellä odottikaan pahviseinäisissä huusseissa...Ongelmaahan ei tosiaan ole jos paska tuppaa tulemaan vetenä, mutta muutoin kaapelia joutuu vain katkomaan tarpeeksi usein ja ns. "välihuuhteluilla" saatella matkaan sopivissa satseissa. Siinä sitten muu konttori ihmettelee mitä ihmeen rituaaleja siellä huussissa tehään.

 

[jarp]

Jepsistä, kävin kattoon tilanteen paikan päällä ja totesin, että on just näitä kelvottomia pönttöjä joita joskus tulee eteen esim. hotelleissa, jotka menee ihan normitoimituksestakin tukkoon. Vesilukko on ahdas ja matala ja maailman hygieenisimmäksi itseään tituleeraava pönttö ei edes humauta sitä vettä paineella vesilukkoa kohti, vaan kierittää pyörteellä laitoja pitkin, ettei tule kunnon paineiskuakaan. Heitin sinne kokeeksi nyrkin kokoisen tupon wc-paperia ja vedin, niin välittömästi tukossa, vaikka pöntön laski täyteen vettä. Jossain vaiheessa sit paperi meni vesilukon läpi ja pönttö tyjeni kovalla huminalla, eli ei varmaan tosiaan putkistossa oo mitään vikaa. Lisäksi pöntön sisäosa oli jumissa, niin ei voinut huuhtelun määrääkään säätää, mutta eipä se varmaankaan juuri auttaisikaan.

Ei kai siinä, rakennuttaja varmasti sanoo, että pönttö on just se mikä esitteessä on mainittu ja tilaus on toimitettu täsmällisesti, joten pitää omalla kustannuksella asennuttaa joku parempi pönttö, en kehtaa tuollaista roskaa vuokralaisille jättää. Onko suosituksia? Ido Seven, Svedberg mainittu ainakin aiemmin.

Käsittämätöntä miten huonoja kalusteita nykyään asennetaan... Joku aika sitten oli lehdessä juttu, kun uuden osakkeen käsienpesualtaat olivat niin onnettomat, ettei niissä voinut pestä käsiä tai yhtään mitään. Rakennuttaja toki ilmoitti, että tätä tilattiin. Pöntöt eivät vedä ja moni suihkupääkin on käyttökelvoton.

 

[MJay]

Ido Glow 60 WC-Istuin (S-lukko) 2-huuhtelu, liimakiinnitys, kanneton

Vaivattomasti liimalla kiinnitettävässä, pehmeällä kannella varustetussa Ido Glow 60 wc-istuimessa ei ole huuhtelukaulusta, joten se ei jätä turhia piilopaikkoja lialle ja bakteereille. Istuimen selkeä muotoilu ja Smart-lasite helpottavat puhdistusta ja vankka laatu takaa kestävyyden.

www.talotarvike.com

Noita nykyään tuntuu perusratkaisuna monesti olevan eikä omiin korviin ole ainakaan valituksia kantautunut.