52 MWh. Tuorein arvio tuli Heleniltä 8.9. Talo on 1972 rakennettu 300 m2 (895 m3), josta 20 m2 autotallia. Sopimusvesivirta 0,4 m3/h. 25k on paikan päällä laskettu tarjous maalämmöstä ja 12k oli hihasta ravistettu arvio vilpistä.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 1 860
Asunnon vai paritalon lämmitys 5000e/vuosi? Asunnolle ja paritalollekkin kuullostaa tosi kovalta. Onko teillä uima-allas? Yritin tarkistaa Helenin hinnoittelua ja tuolla hinnalla lämmitysenrgiaa voisi kulua ~60000kwh/vuosi (1000e/vuosi perusmaksu ja n.6.5snt/kwh keskihinta)? Meillä oli sähkölämmitteisen 15v talon (200 m^2) vuosikulutus n.22000kwh, josta lämmitys arviolta 15000kwh.
IVLP:llä patterilämmitteiselle talolle karkeasti arvioiden sähkön vuosikulutus olisi luokkaa puolet lämmitysenergiasta ja lattialämmitteiselle kolmasosa. Tällöin lämmityksen sähkölasku olisi lämmitystavasta riippuen luokkaa 2500e tai 1700e (kokonaishinta 10snt/kwh, riippuu tietysti siirtohinnoista jne) ja säästö mielestäni aika hyvä.
Laitteiden huoltotarvetta on vaikea arvioida. Jotkut IVLP:t on menneet kai vaihtoon jo 10v iässä vaikka 15-20v kai laadukkaammille lupailevat. Kaukolämmön lämmönsiirtopaketti pitäisi kai uusia n. 25v iässä. Vanhassa rivitalossa tuo maksoi 10000e, mikä oli mielestäni vähän. Omakotitalon hinnasta ei hajua.
E: Tuolla lämmöntarpeella mlp kaivon syvyyskin alkaa maksaa lisää eikä 25ke tarjous ole mielestäni ihan hävytön. IVLP tarjousten hinnatkin voi heitellä aika tavalla. Kevyet purkutyöt tuossa tilanteessa pitäisi vähän hintoja pitää aisoissa. Itse saatiin IVLP tarjouksia välillä 12-16ke, mutta purkutyöt oli paljon raskaammat kun 2m^3 varaaja piti hoitaa pois ahtaasta tilasta. PK-seudulla kaikki on kalliimpaa?
Pari toteamusta tähän väliin viittaamatta suoraan kenenkään aikaisempaan viestiin:
Kaukolämmön hyvät puolet ovat juurikin siinä että se on edullinen perustaa, suht halpa (halvin suoran sähkön jälkeen) ylläpitää ja energiaa saa aina riittävästi. Huonona puolena sitten tosiaan energian hinta joka voi vaihdella todella paljon (ja tietysti saatavuus).
Ilmanvaihtoihin kun on myös monessa viestissä viitattu, vaikka vinkkejä ei varsinaisesti olekkaan kyselty niin täytyy todeta seuraavaa: en todellakaan ymmärrä miksi remontin yhteydessä noita painovoimaisia/koneellisella poistolla olevia asuntoja ei muuteta lto:lle. Jo perus pari tuloa+pari poistoa lto:n kautta parantaa asumismukavuutta/energiatehokkuutta huomattavasti ja 90% tapauksista jokaiseen huoneeseen on myös tulo tai poisto järjestettävissä pienellä mietinnällä suht huomaamattomasti. Lto kone maksaa sen 2000€ ja kanavan palikat 500€, lisäksi mahdolliset eristeet ja koteloinnit sen 500-1500€ päälle. Tietysti työ maksaa myös sen 1500-5000€ mutta luvanvaraisia kun nuo eivät ole, niin ne voi askarrella myös itse.
Kaukolämmön hyvät puolet ovat juurikin siinä että se on edullinen perustaa, suht halpa (halvin suoran sähkön jälkeen) ylläpitää ja energiaa saa aina riittävästi. Huonona puolena sitten tosiaan energian hinta joka voi vaihdella todella paljon (ja tietysti saatavuus).
Ilmanvaihtoihin kun on myös monessa viestissä viitattu, vaikka vinkkejä ei varsinaisesti olekkaan kyselty niin täytyy todeta seuraavaa: en todellakaan ymmärrä miksi remontin yhteydessä noita painovoimaisia/koneellisella poistolla olevia asuntoja ei muuteta lto:lle. Jo perus pari tuloa+pari poistoa lto:n kautta parantaa asumismukavuutta/energiatehokkuutta huomattavasti ja 90% tapauksista jokaiseen huoneeseen on myös tulo tai poisto järjestettävissä pienellä mietinnällä suht huomaamattomasti. Lto kone maksaa sen 2000€ ja kanavan palikat 500€, lisäksi mahdolliset eristeet ja koteloinnit sen 500-1500€ päälle. Tietysti työ maksaa myös sen 1500-5000€ mutta luvanvaraisia kun nuo eivät ole, niin ne voi askarrella myös itse.
^Parhaiten nukun yöni painovoimaisessa vanhassa talossa ja samaa mieltä on moni muukin (joka asunut kaikissa vaihtoehdoissa). Eipä oo ollut tarvetta laittaa koneellista vaikka varuiksi sellasen lvi-inssinä suunnittelin omaankin torppaan joskus. Vois tulla = tulis ropleemaa tiiveyden kanssa ja sais varmaan ropata sitä konetta kelin mukaan tai tehdä painemittauksia pitkin ulkovaippaa ja laittaa pitämään painesuhteet vakiona puhaltimien rundeja säätämällä.
Vaikka sais osat/koneen jne. kuinka halvalla (oon itse asiassa töissäkin iv-konesuunnittelijana konevalmistajalla, joten mites se suutarin lapsella ei ole kenkiä - juttu menikään...). On täällä toki harvinaisen hyvä painovoimainen, katolla 11 hormia huoneiden ilmanvaihtoihin kahden savupiipun lisäksi + ikkunoiden lisäksi 3 korvausilmaventtiiliä. Joku on 70-luvulla suunnitellu vimpan päälle hyvän, jota itse modannut vielä paremmaksi lähinnä pesutilojen osalta askarrellut "jakolaatikkoa" , keittiössä liesituuletinhormin modausta, katolla kattorempan yhteydessä optimaalisemmat piipunhatut. Hormit siis kaikki 200x200 asbestihormeja pl. yks vessa jossa suora 125x125 hormi katolle pelkästään siitä tilasta. Noissa hormeissa vielä se hyvä puoli, että niihin ei tartu lika eikä pöly, ei tarvi eikä saakaan rassata.
Talo toimii hyvin ja hiilidioksidipitoisuudet alhaiset, suora sähkölämmitys 168m2, Toshiban ILPpu, 3000 kg varaava takka + toisessa päässä taloa kamiina. Sähköä kuluu 4-henkisessä lapsiperheessä tänä vuonna tähän mennessä 9280,28 kWh. 2019 kokonaisuudessaan 14 480,56 kWh. 600-700 kWh menee kesälläkin eli vedenlämmitys ja laitteet. Puuta polttelen 5-10 mottia / vuosi riippuen miten kylmä tai lämmin on. Nytkin näyttää keittiön lämpötila +24 joten palella täällä ei...
Ja niin kauan ku puuta saa ilmaseks, niin ei maksa vaivaa
Vaikka sais osat/koneen jne. kuinka halvalla (oon itse asiassa töissäkin iv-konesuunnittelijana konevalmistajalla, joten mites se suutarin lapsella ei ole kenkiä - juttu menikään...). On täällä toki harvinaisen hyvä painovoimainen, katolla 11 hormia huoneiden ilmanvaihtoihin kahden savupiipun lisäksi + ikkunoiden lisäksi 3 korvausilmaventtiiliä. Joku on 70-luvulla suunnitellu vimpan päälle hyvän, jota itse modannut vielä paremmaksi lähinnä pesutilojen osalta askarrellut "jakolaatikkoa" , keittiössä liesituuletinhormin modausta, katolla kattorempan yhteydessä optimaalisemmat piipunhatut. Hormit siis kaikki 200x200 asbestihormeja pl. yks vessa jossa suora 125x125 hormi katolle pelkästään siitä tilasta. Noissa hormeissa vielä se hyvä puoli, että niihin ei tartu lika eikä pöly, ei tarvi eikä saakaan rassata.
Talo toimii hyvin ja hiilidioksidipitoisuudet alhaiset, suora sähkölämmitys 168m2, Toshiban ILPpu, 3000 kg varaava takka + toisessa päässä taloa kamiina. Sähköä kuluu 4-henkisessä lapsiperheessä tänä vuonna tähän mennessä 9280,28 kWh. 2019 kokonaisuudessaan 14 480,56 kWh. 600-700 kWh menee kesälläkin eli vedenlämmitys ja laitteet. Puuta polttelen 5-10 mottia / vuosi riippuen miten kylmä tai lämmin on. Nytkin näyttää keittiön lämpötila +24 joten palella täällä ei...
Ja niin kauan ku puuta saa ilmaseks, niin ei maksa vaivaa
Asunnon. Uima-allas on, mutta se on poistettu käytöstä ja katettu. Kiinteä vesivirtamaksu on 1777€ vuodessa, johon tulee päälle lämmitysenergia kulutuksen mukaan. Ihanan kallista.
Tarkemmat speksit edellisessä viestissä. Johonkin täällä katoaa kaikki lämpö. Yläkerran olohuoneessa, jonka yhteydessä on avokeittiö (n. 100m2 yhteensä), on toisella puolella pari metriä korkeat ikkunat ja toisella puolella 13 kpl pienempiä yksikerrosikkunoita suoraan 70-luvulta. Nuo varmaan päästävät lämmön melko suoraan pihan oravien käyttöön.Maalämpöön olisi tarvittu 2x 250m kaivoa tjs, joka nosti hintaa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 11 282
En sano edes maallikon, mutta vaikka maajussin järjellä. Kannattaisiko 13 kpl yksikerrosikkunoita ja lasiseinät ihan ensimmäisenä päivittää asialliseen kuntoon, jos lämmityskulut ovat yli 5k vuodessa, ja sitten seuraavaksi miettiä niitä ilmanvaihdon ja lämmönlähteen parannuksia? Ehkä siihen välille mahtuisi myös lisäeristystarpeen selvitys.
Joo onhan noita harkittu, mutta takaisinmaksuajat ovat aika pitkiä/ikuisia ja muitakin remppoja pitäisi saada tehtyä. Vaihdettavia ikkunoita on talossa muistaakseni n. 20 kpl + tuo lasiseinä. Pelkkien ikkunoiden uusinta maksaa kymppitonnin ja ton lasiseinän varmaan toisen kympin päälle. Yläpohjaankin mietin lisäeristettä, mutta sieltä pitäisi purkaa ensin vanhan tasakaton bitumit pois, joten tekemättä jäi. Bonuksena talossa on käytetty kymmeniä neliöitä lasitiiltä, joka sekään ei loista eristyskyvyllään. Täällä olisi kaksi takkaa ja vajassa klapeja puiden kaadon jäljiltä, mutta nuo ovat avotakkoja jotka vetävät vaan lämpimän ilman hormista pihalle kun niitä polttaa. Pitäisi laittaa noihin takkasydämet, mutta nekin maksavat pari tonnia per takka asennettuna. 
Kun pakkaset tulevat, niin ajattelin kuvata paikat lämpökameralla lämpövuotojen selvittämiseksi. Saapahan niihinkin jotain konkretiaa.
Edit: kävin laskemassa vanhat ikkunat. 20 pientä n. 110x50 ja neljä isompaa 150x150.
Kun pakkaset tulevat, niin ajattelin kuvata paikat lämpökameralla lämpövuotojen selvittämiseksi. Saapahan niihinkin jotain konkretiaa.
Edit: kävin laskemassa vanhat ikkunat. 20 pientä n. 110x50 ja neljä isompaa 150x150.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 149
Jos sulla on ennen energiakriisiä rakennettu talo, niin tehokkain tapa vähentää lämmityslaskua on kyllä sen talon energiaremontti, eikä lämmönlähteen vaihto. Tuohon aikaan lämmitysenergia oli nykykatsannon kannalta ilmaista, joten energian säästölle ei ollut oikein tarvetta, ja kaikkien eristeiden ensisijainen tarkoitus oli asumismukavuus ja viihtyvyys, ei säästää jotain.Asunnon. Uima-allas on, mutta se on poistettu käytöstä ja katettu. Kiinteä vesivirtamaksu on 1777€ vuodessa, johon tulee päälle lämmitysenergia kulutuksen mukaan. Ihanan kallista.
Maalämpöön olisi tarvittu 2x 250m kaivoa tjs, joka nosti hintaa.
Vaikka sitä painovoimaista ilmanvaihtoa moni kehuukin, niin ei siitä mihinkään pääse että energiataloudellisesti se on huono ratkaisu. Koneellisella ilmanvaihdolla sisäilmanlaatu on se miksi se asetetaan eikä korvausilmaa tarvitse lämmittää kuin osittain, toisin kuin painovoimaisessa ja ahuipparitoteutuksessa joss akorvausilma lämmitetään tasan siitä ulkolämmöstä. Monen käsitys koneellisesta ilmanvaihdosta on se rakennusajankohdan halvin minimiratkaisu, jota käytetään 20-30% teholla, eikä ole puhdistettu ikinä.
Pitää tehdä tarkemmat laskelmat, mutta täysi energiaremppa tuntuu hihavakiolla aika kalliilta. Ikkunat 20k, koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla sis. kaikkien seinien, yms. paikkojen tilkitseminen ja lisäeristys vähintään toiset 20k. Tohon päälle sekalaisia töitä jokunen tonni. Ja sitten vielä rempan keskellä eläminen kahden lapsen kanssa. Vrt. vaikkapa ilmalämpöpumppu 2k joka tiputti naapurilla lämmityskustannuksia 1/3 vuodessa eli n. 1000€. Vilpillä voisi tuurilla päästä 5 vuoden takaisinmaksuaikaan, jossa hommaan kannattaisi vielä lähteä.
Minua myös hirvittää koneelliseen ilmanvaihtoon liittyvä seinien, ym. tilkitseminen vanhaan taloon. Tietääkseni se on oma taiteenlajinsa, joka tulee olla just eikä melkein. Pitäisi saada joku erittäin hyvä firma tekemään se, ettei tästä tule homeista pulloa. Nykyinenkin korvausilmaratkaisu kaipaisi tuunausta. Varastossa on isompi ilmanottoventtiili ja siinä se suunnilleen onkin. Jos matikka saadaan toimimaan, niin olen toki valmis investoimaan vaikka mihin.
Minua myös hirvittää koneelliseen ilmanvaihtoon liittyvä seinien, ym. tilkitseminen vanhaan taloon. Tietääkseni se on oma taiteenlajinsa, joka tulee olla just eikä melkein. Pitäisi saada joku erittäin hyvä firma tekemään se, ettei tästä tule homeista pulloa. Nykyinenkin korvausilmaratkaisu kaipaisi tuunausta. Varastossa on isompi ilmanottoventtiili ja siinä se suunnilleen onkin. Jos matikka saadaan toimimaan, niin olen toki valmis investoimaan vaikka mihin.
Viimeksi muokattu:
Pistät tulisijat purkuun ja tilalle vaikka Tiilerin 3000 kg takkaleivinuunit pari kpl eri päihin torppaa (ne huolehtii samalla ilmanvaihdostakin / sen tehostumisesta ainakin lämmityskaudella) + pari ILPpiä hyvällä takkatoiminnolla. Tommonen takka maksaa about 3 tonnia + muuraus ja laastit. Tuttu pisti 1900-luvun alun hirsitaloon ILPpejä niin kulutus tippui 45000 kWh -> 28 000 kWh. Muilta osin suora sähkö ja talo kunnioittaa perinteitä.
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 672
En tiedä miten Helenin hinnoittelu menee, mutta ainakin täällä Espoossa Fortumin kanssa olen huomannut, että ylivoimaisesti helpoin tapa saada kaukolämpölaskua alas, on pyrkiä välttämään kovia piikkikulutuksia. Se kiinteä tehomaksu kun lasketaan edellisen talven kolmen peräkkäisen tunnin korkeimman keskikulutuksen mukaan. Tuon kun pystyy pitämään esim. 12kW:ssa 18kW:n sijaan niin säätää heti useita satasia seuraavan vuoden laskuissa.
Meillä 90-luvun okt, 320 neliötä / 1000 kuutiota pääosin yhdessä tasossa ja kaukolämpöön menee n. 3200 e vuodessa. Koneellinen IV LTO:lla, joka toki vähän säästää, mutta myös tuottaa aika paljon lämpöä sähköllä, koska vanhoissa koneissa etuvastukset on päällä käytännössä 24/7 6kk vuodessa. Hyvin kyllä huomaa miten tämän kaukolämmön kanssa oppinut pikkuhiljaa elämään kun jokaisena neljänä vuonna mitä tässä nyt asuttu on lämmityskulut tippuneet 100-200e edellisestä vaikka Fortum hintojakin aina välillä korottelee.
OD.n talo kuulostaa kyllä siltä että ei sitä asumiskäyttöön ole alunperin edes rakennettu vaan kyseessä joku vanha paviljonki/muu huvikäyttöön tehty tila?
Maksaahan se energiaremontti tietysti, mutta jos 50v ei ole edes ikkunoita päivitetty ykskerroksisista niin taloaihion hinta on varmaan mallia ilmainen. Tietysti se sitten maksaa lämmityskuluissa...
Mutta tuo 2-3 halpaa ilppiä on varmaan se kustannustehokkain tapa tiputtaa kuluja jos mennään 2-5v tähtäimellä. Yli 5v tähtäimellä ehdottomasti ikkunat, tiiviysmittaukset ja vasta niiden selvittyä lämmitysmuodon vaihto
Maksaahan se energiaremontti tietysti, mutta jos 50v ei ole edes ikkunoita päivitetty ykskerroksisista niin taloaihion hinta on varmaan mallia ilmainen. Tietysti se sitten maksaa lämmityskuluissa...
Mutta tuo 2-3 halpaa ilppiä on varmaan se kustannustehokkain tapa tiputtaa kuluja jos mennään 2-5v tähtäimellä. Yli 5v tähtäimellä ehdottomasti ikkunat, tiiviysmittaukset ja vasta niiden selvittyä lämmitysmuodon vaihto
Nuo olettavasti on eristyslaseja, koska tuon ajan koppi ja luukku vaikuttaa lisäksi joltain "edustuskäyttöön" tehdyltä?
tavis 3kerros eristyslasi (3k4-12) virosta (klaasmerk) 2016 oli 72e/m2 ja selektiivillä+argonilla 93e/m2 viron ALVilla (veroton 77e). Ostin 5 lasia, 11,2m2 ja 335kg ja hinta oli ~1030eur sis rahti eteläsuomeen "heidän" varastoon. Lasien tuonti varastolta + asennus 1 kerrostaloon (50km päähän varastosta) oli sitten sovittu firman kanssa joka tehtaalta tilaa kanssa laseja, mutta olisi ne voinut varastolta hakea itse tai hankkia kuljetuksen ja asentaa vaikka itse. Tilauksesta 7 päivää niin olivat varastossa Suomessa eli hitaudesta ei voi moittia
. Asennus otti aikaa 2-3h paikanpäällä + ajaminen, 2 suomalaista ukkoa.Sulla on tuossa 20m2 tuota lasia (20+4 ikkunaa), vaikka hinnat vähän olisi noussut niin ei nuo mitenkään yli 2,5k virosta maksaisi. Päivässä (pitkä päivä) asentanee 1 kerroksiseen talon kun neliöitä on tuplat mitä omissa, tietysti noita listoja joutuu nyppimään vähän enemmän. Alle 5ke pitäisi siis hoitua vaikka ottaisi rahdin kuusamoon... Jos ei ole eristyslasit niin tuolta saa PVC-rungolla myös ja hinta on edelleen halpa.
Viimeksi muokattu:
OD.n talo kuulostaa kyllä siltä että ei sitä asumiskäyttöön ole alunperin edes rakennettu vaan kyseessä joku vanha paviljonki/muu huvikäyttöön tehty tila?
Maksaahan se energiaremontti tietysti, mutta jos 50v ei ole edes ikkunoita päivitetty ykskerroksisista niin taloaihion hinta on varmaan mallia ilmainen. Tietysti se sitten maksaa lämmityskuluissa...
Mutta tuo 2-3 halpaa ilppiä on varmaan se kustannustehokkain tapa tiputtaa kuluja jos mennään 2-5v tähtäimellä. Yli 5v tähtäimellä ehdottomasti ikkunat, tiiviysmittaukset ja vasta niiden selvittyä lämmitysmuodon vaihto
Kyllä tämä on ihan normaaliin asuinkäyttöön tehty. Tietääkseni rakennuttajat asuivat tässä itse. Tässä on 70-luvun kivoja ratkaisuja kuten toi uima-allas ja ne valtavat ikkunat joiden vuoksi kesällä on sairaan kuuma ja talvella kylmä.
Ai niin ja ennen oli helvetin pitkä konekäyttöinen markiisi, jolla sai olohuoneeseen varjoa. Se repeytyi joskus irti seinästä ja poistettiin. Sinänsä harmi, oli nimittäin aika kiva kesällä.Täytyypä ottaa huomenna paremmassa valossa tänne muutama foto ikkunoista ja takasta muiden pällisteltäväksi. Laitan ikkunoiden vaihdon ja energiaremontin mietintään. Ei ne itse ikkunat ole kovin kalliita, mutta laskuri näytti vaihdolle hintaa yli 6 tonnia.
Pitää varmaan pyytää joku energiaremppoja tekevä firma katselmointikäynnille, onkohan kellään ehdottaa hyvää puljua?
Viimeksi muokattu:
Kuntotarkastusraportissa lukee "Ikkunat ovat kiinteitä 1-puitteisia ikkunoita, joissa eristyslasielementit ja ne on varustettu avattavilla tuuletusikkunoilla/luukuilla.". Muuta en noista osaa sanoa.
Jos laitat yhteystiedot firmaan josta saan lasit ja asennuksen 5-6k niin tilaan vaikka heti huomenna.
Nyt kun tässä päästiin vauhtiin, niin muistin että naapuri sanoi pari päivää sitten, että meidän huippuimuri kuulostaa siltä että se leikkaa ihan kohta kiinni. Talossa on poistoilmanvaihto entisessä uima-allashuoneessa ja sen viereisessä kylpyhuone/saunatilassa. Uusi huippari ei varmaan paljoa maksa, mutta mietin kannattaisiko tohon laittaa kosteusanturilla varustettu vehje? Ei tarvitsisi erikseen rämpätä sitä päälle ja pois, mutta tuleekohan paljonkin kalliimpi asennus?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 867
Ikkunoiden uusiminen varmasti parantaa asuinmukavuutta, mutta tuskin tuolla pelkästään dramaattista eroa saa kulutukseen. Kun on iso 70-luvun talo, on joka puolella niin vähän eristeitä, että kyllä kaikki ulkoseinät ja yläpohja pitäisi käydä läpi, että saisi merkittävän parannuksen aikaan. Ja siltikin noilla neliöillä ja ikkunoilla kulutus on kaukolämmöllä/suoralla sähköllä suurehko. Lämpöpumppuinvestointi taas melko lailla tekee energiaremontit "turhiksi", varsinkin jos puhutaan maalämmöstä. Toki asuinmukavuuden näkökulmasta jotain voi joutua tekemään silti.
Vaikea paikka miettiä, mihin rajalliset resurssit kannattaa laittaa.
Vaikea paikka miettiä, mihin rajalliset resurssit kannattaa laittaa.
Ei sulla mitään 1 kerrosikkunoita olle vaikka niin alunperin sanoit, todenäköisesti 3 kerroslasit. Katso notulit ikkunoista / laske lasit. Paksummat (enemmän ilmatilaa välissä voi pistää kun listoja kaventaa, mutta tuskin tarvetta jos on 3 kerroshimmelit jo nyt.Kuntotarkastusraportissa lukee "Ikkunat ovat kiinteitä 1-puitteisia ikkunoita, joissa eristyslasielementit ja ne on varustettu avattavilla tuuletusikkunoilla/luukuilla.". Muuta en noista osaa sanoa.
Jos laitat yhteystiedot firmaan josta saan lasit ja asennuksen 5-6k niin tilaan vaikka heti huomenna.
Firman pistin sulle jo (klaasmerk) mistä saat lasit, asennuksen joudut hommaan muualta. Uuden 2 kerrostalon lasittaa 2 miestä 2-3päivässä (näin ne asentajat mulle jutteli), siitä voit haarukoida mitä se asennus maksaa, mutta ei se kyllä ole lähellekään mainitsemaasi 6k vai meinaatko että noiden asentajien liksa on 1,5k/päivä/jamppa
...Kannattaa sitte toki myös vähä suhtautua kriittisesti noihin x-maalaisiin ikkuna-asentajiin, jotka päivässä laittaa 20 ikkunaa... Kyllä siinä vaan aikaa tahtoo mennä ja appivanhemmat sai ihan suomalaisella kuuluisalla ikkunafirmallakin teettää kahteen kertaan, toki takuuna pistivät toisen kierroksen sitten kunnolla. Ikkunoiden uusinta vanhassa talossa ei energiassa säästä ikinä itteensä takaisin, ne uusitaan vaan jos teknisesti huonot tai ulkonäkö tms.
Josef
Це політично коректна назва.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 803
20 ikkunaa on kyl melkonen määrä lätkiä/päivä, mut täs tais olla kyse pienistä ruuduista yhellä seinällä ainakin pääasiassa, silloin niitä kyllä ehtii melkosen läjän laitella.
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 672
Tämä. Etenkin nuo @OD. :n pikkuikkunat, jotka ovat tosiaan aika pieniä. Ja taitaa sen lasiseinänkin uusimisen takaisinmaksuaika tulla julmetun pitkäksi.
Järkevä ratkaisu voisi olla pari ilppiä lämmittämään suurimpia tiloja (saa myös mukavuutta kesälle) sekä kaukolämmön kulutuksen optimointi (vaikka älytermostaateilla jos kiinnostaa).
Mitkä ulkomaalaiset? Mulla oli ihan suomalaiset kaverit suomalaisesta firmasta. 1,5m x 1,7m ruutu oli alle 30min/kpl. Eristyslasia vaihdettaessahan ei karmeihin kosketa, 4 ohutta listaa irti ulkopuolelta, lasi pois, uudet tiivisteet, lasi takas ja korkoon kiilojen päälle, listat takas + silikoni.
Takaisinmaksuun en ota kantaa, omat lasit uskon maksavan itsensä 10v paikkeilla koska tuo hinta minkä noista kokonaisuutena maksoin oli mielestäni ihan naurettava (luokkaa 15MW sähköä ja kämppä vie 20MW paikkeilla ILP:llä).
Talvella ainakin huomaa selvän eron vanhaan kun pistää käden lähelle ikkunan keskiosaa eli olettavasti leikkaisi kysyjällä ainakin sitä kaukolämmön piikkikulutusta josta muodostuu se kallis perusmaksu.
@Zigh eiköhän se ikkunoiden kokonaispinta-ala ennemminkin ratkaise eikä määrä/koko itsessään kun häviötä mietitään.
Viimeksi muokattu:
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 672
Kokonaispinta-ala suhteessa muuhun ulkopintaan. Noin isossa kämpässä tuo 20m2 ei ole vielä kovin paljon. Ennemmin sitten uusii sen lasiseinän kuin noita pikkuikkunoita.
Eihän sillä kokonaispinta-alalla ole mitään merkitystä kun tarkastellaan ikkunoiden energiahävikkiä. Sitten jos tarkastellaan mitä muuta samalla rahalla voisi tehdä niin asia on eri. Nyt tosin puhutaan niin pienistä summista että seiniä ei ko. rahalla avaa mutta periaatteessa välikatolle voisi puhaltaa vaikkapa lisää villaa. Jos 20m2 ikkunan u-arvoa saisi pudotettua vaikkapa 0,5 pykälää (luku vain esimerkki) niin käsittääkseni olisi about (delta T lienee välikatossa vähän pienempi kuin ikkunassa) sama kuin jos 180m2 katon u:ta pudotettaisiin 0,083.
Tässä muutama kuva ikkunoista ja takasta. Ei oikein huvita lähteä purkamaan tuota takkaa takkaleivinuunin tieltä, saattaa olla jonkin sortin savotta. Täytyy kattella jos tulisi takkasydämiä hyvään tarjoukseen.
Täytyy kattella jos tulisi takkasydämiä hyvään tarjoukseen.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 867
Näyttää kuvien perusteella sen verran siistiltä ikäisekseen, että kyllä minä ensisijaisesti miettisin niitä pumppuja. Vaikka takaisinmaksu on aina melko pitkä, tuollaisessa kohteessa kyllä se MLP nostaa mahdollista jälleenmyyntiarvoa melkoisesti. Kun sen on tehnyt, voi sitten tarpeen mukaan tehdä niitä energiakorjauksia muiden remppojen yhteydessä.
Kannattaa muistaa kotitalousvähennys ja pohtia saako kaivoja porattua vaikka eri vuosina, jos ei muuten vähennykset riitä.
Kannattaa muistaa kotitalousvähennys ja pohtia saako kaivoja porattua vaikka eri vuosina, jos ei muuten vähennykset riitä.
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 325
Pisti vaan silmään tuo iso ikkunapenkki ilman reikiä/koloja radiaattorien kohdilla.
Paljon teillä on sisälämpötila?
Paljon teillä on sisälämpötila?
Ja onks tota patteriverkostoo perussäädetty / missä kunnossa termarit ja venttiilit...?
Mä purkaisin ton takan heti ja tilalle tiilestä samaan kattoreikään kunnon varaava takka/takkaleivinuuni, joka palaa hyvin ja varaa hyvin + luovuttaa hitaasti lämmön. Eli tiilinen ja massaa niin paljo ku mahtuu. Ei noi takkasydämillä muutu juurikaan, hukkaan menee rahat.
Pistähän pohjakuvaa jos huvittaa niin katellaan mihin laittas ilppiä
Mietippä sitä takkaa 5 k€ ja 2*ILP nii on vasta 9 k€ mennyt, maksaa ittensä takaisinkin JOS saat talkoina/harrasteina puuta. Jos joudut ostaan puut, niin unoha takkajutut...
Ps. Hulluahan noille ikkunoille ois yhtään mitään tehä. Paitsi alumiiniset sälekaihtimet...
Mä purkaisin ton takan heti ja tilalle tiilestä samaan kattoreikään kunnon varaava takka/takkaleivinuuni, joka palaa hyvin ja varaa hyvin + luovuttaa hitaasti lämmön. Eli tiilinen ja massaa niin paljo ku mahtuu. Ei noi takkasydämillä muutu juurikaan, hukkaan menee rahat.
Pistähän pohjakuvaa jos huvittaa niin katellaan mihin laittas ilppiä
Mietippä sitä takkaa 5 k€ ja 2*ILP nii on vasta 9 k€ mennyt, maksaa ittensä takaisinkin JOS saat talkoina/harrasteina puuta. Jos joudut ostaan puut, niin unoha takkajutut...
Ps. Hulluahan noille ikkunoille ois yhtään mitään tehä. Paitsi alumiiniset sälekaihtimet...
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 468
Miksiköhän välillä kun avaa hanan kuuluu joko putkista tai sitten wc pytystä jotain ikään kuin valittavaa ääntä ja sitten ihan niin kuin pytyn täyttö menisi hetkeksi päälle? (Vaikkei sitä ole käyttänytkään siis.)
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 149
Kyllähän nuo ikkunat ovat paljon paremmat kuin mitä alunperin sai kuvan.Tässä muutama kuva ikkunoista ja takasta. Ei oikein huvita lähteä purkamaan tuota takkaa takkaleivinuunin tieltä, saattaa olla jonkin sortin savotta.
Nuo isot ikkunat näyttäisi olevan 3 kerros lasia, eikä se ero uuteen ole käytännössä kovin merkittävä. Noi pienemmät ikkunat jotka näyttäisi olevan kaksi yksikerroslasia kyllä uusimisella jonkinverran paranisivat, mutta ei nekään mikään taikatemppuratkaisu ole.
Tosiaan jonkinlainen rako tuon ikkunapenkin ja lasin välissä parantaisi mukavuutta, kun siinä lasin edessä olisi sellainen lämpöpatsas, jolloin se lasi ei "hohkaa" kylmää, joka samalla laskee tarvetta lisätä huoneilman peruslämpöä.
Takka on todella hieno. Se on selvästi tehty luomaan tunnelmaa eikä venyttämään penniä. Meilläkin on 75 muurattu avotakka, joka on verhottu samalla luonnon kivellä kuin kaksi muuta seinää pukuhuoneessa. Mieli teki persaukisten takkaa (Takka, jossa on luukut), mutta en halunnut purkaa alkuperäistä takkaa. Perehdyin takkasydämiin, mutta nopeasti totesin asiallisilta vaikuttavat kovin kalliiksi. Lääkkeeksi ostin käytetyn Harvian takkasydämmen, joka hieman modifioimalla sopi alkuperäiseen takkaan. Se oli kuitenkin lämmitysominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään pettymys. Pistin vahingon kiertoon Torin kautta. Suunnittelin ja teetin uuden takkasydämmen juurikin alkuperäisen takan pesän mitoilla ja siitä tuli ominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään tosi asiallinen. Aikaisempaa kokemusta tulisijojen suunnittelusta oli vain kylpytynnyrin kaminasta. Nälkä on kasvanut syödessä ja nyt tekisi mieleni korvata takkasydän sydämmellä, joka lämmittäisikin vettä. Teillä näyttää olevan vesikiertoinen lämmitys ja hyvän näköinen takka. Onko lämmitysjärjestelmässä varaajaa? Onko pannuhuone lähellä?Tässä muutama kuva ikkunoista ja takasta. Ei oikein huvita lähteä purkamaan tuota takkaa takkaleivinuunin tieltä, saattaa olla jonkin sortin savotta.
Kokemuksia huoneilmaan palauttavasta liesituulettimesta. Suodattaako se käryt ja hajut oikeasti? Toki sillä oletuksella, että suodattimet vaihdetaan kuten kuuluukin. Onko suositella jotain merkkiä? Kaappiin integroitava malli mielellään esiinvedettävä.
Ei samaan aiheeseen liittyen: Onko nuo PAXin poistoilmapuhaltimet hintansa arvoisia? Vai saako halvalla kohtuullista? Lähinnä tehostamaan painovoimaista poistoa lämpimällä/tyynellä kelillä. Nyt etenkin kun ulkona tuulee/viileää, on hormissa kyllä vetoja. Heinäkuussa ei tyynellä kelillä ollut.
Ei samaan aiheeseen liittyen: Onko nuo PAXin poistoilmapuhaltimet hintansa arvoisia? Vai saako halvalla kohtuullista? Lähinnä tehostamaan painovoimaista poistoa lämpimällä/tyynellä kelillä. Nyt etenkin kun ulkona tuulee/viileää, on hormissa kyllä vetoja. Heinäkuussa ei tyynellä kelillä ollut.
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 325
Kyllä ne jonkin verran, varsinkin jos kunnolla käryttelee lihaa pannulla. Eihän ne lähelläkään ole hormi-versioita mutta parempi kuin ei mitään. Itsellä tosin on jo päässyt venähtämään tuo aktiivihiilisuodattimien vaihto lipsahtamaan, reilu vuosi viimisestä, kun on vähän markinaali merkki.
PAXeista ei kokemusta mutta tiili/rakenneainehormiinhan ei saa asentaa puhallinta.
PAXeista ei kokemusta mutta tiili/rakenneainehormiinhan ei saa asentaa puhallinta.
Tuossa oli ennestään jo puhallin ja ajattelin sen päivittää nykyaikaisempaan. Eikös nuo suodattavat liesituulettimet ole aika laajalti käytössä kerrostaloissa? Kyllä kai voisi olettaa niiden toimivan?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 748
Vähän tuli tämän kityasunnon (vuokralla) ratkaisu mieleen..
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 925
Meillä on huippuimuri ja seinissä korvausilmaräppänät. Remontin yhteydessä pitäis uusia nämä räppänät mutta noi on sisähalkaisijaltaan n.80-85mm ja sellaisia valmiita räppänäsettejä on aika hankala löytää, kaikki on melkein 100m.
Onko jotain väliä laittaako 80 vai 100mm jos vaan fyysisesti siihen mahtuu?
Onko jotain väliä laittaako 80 vai 100mm jos vaan fyysisesti siihen mahtuu?
Pitäisi varmaan parantaa hieman painovoimaisen yksikerroksisen OKT:n ilmanvaihtoa. Kyseessä n. 110m2 asunto (4h + keittiö) ja pääasiallinen ilmanvaihto on painovoimainen: termostaattiohjatut tuloventtiilit jokaisessa huoneessa, poistoventtiilit keittiössä, vessassa ja kylpyhuoneessa. Keittiössä on myös Mitsubishi Lossnay ilmanvaihtokone, mutta tuon teho yksistään ei tunnu riittävän.
Ongelma on se, että tietyillä keleillä (esim nyt) asunnon co2 pitoisuus nousee 900 paikkeille ja pysyy sitkeästi siinä. Liesituulettimen avulla saan tehostettua, mutta ei jaksa kuunnella tuota huminaa ja tuon kanssa en pysty automatisoimaan tuota tehostusta (home assistantin avulla).
Kannattaisikohan tässä pistää tuohon keittiön poistohormiin koneellinen poistoilmapuhallin tehostamaan ilman poistoa, vai hommata pari kappaletta huonekohtaisia ilmanvaihtokoneita (lämmön talteenotolla), jotka sitten laittaa esim. makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen?
Ongelma on se, että tietyillä keleillä (esim nyt) asunnon co2 pitoisuus nousee 900 paikkeille ja pysyy sitkeästi siinä. Liesituulettimen avulla saan tehostettua, mutta ei jaksa kuunnella tuota huminaa ja tuon kanssa en pysty automatisoimaan tuota tehostusta (home assistantin avulla).
Kannattaisikohan tässä pistää tuohon keittiön poistohormiin koneellinen poistoilmapuhallin tehostamaan ilman poistoa, vai hommata pari kappaletta huonekohtaisia ilmanvaihtokoneita (lämmön talteenotolla), jotka sitten laittaa esim. makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 312
Älä ainakaan huonekohtaisia koneita ala laittamaan, tulee kunnon sillisalaatti. Lossnay ei myöskään ole kovin hyvä idea yhdistettynä painovoimaiseen ilmanvaihtoon, eikä edes sallittu.
Et myöskään voi laittaa puhallinta vain yhteen hormiin, sillä silloin muista poistohormeista alkaa vetää ilmaa sisäänpäin. Mikäli siis hormit eivät yhdisty ja puhallin ole vesikatolla.
Menevätkö poistoventtiilit samaan kanavaan, vai onko nousuja vesikatolle useampia?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 312
Paljon noita laitetaan nykyään omakotitaloihinkin. Ilmanvaihtoa täytyy tosin tehostaa sen käyntiaikana joka tapauksessa. Tuohan ei poista lämpöä eikä kosteutta, mikä on joissain tilanteissa iso miinus.
Tuskin etenkään hajuja vie samaan tapaan kuin ulos hönkivä, mutta pidän pääasiana saada ilmasta pois rasvan, joka sotkee pinnat. Siinä epäilen sisällekin palauttavien toimivan. Hajuista huolehtii sitten ilmanvaihto kohtalaisen nopeasti. Erillisuunienkaan myötä ei huonetilaan tulevilta hajuilta voi välttyä. Vanhanaikaisista meni hienosti kaikki käryt liesituulettimeen, kun taas erilliset nimenomaan puhaltaa käryt eteensä. Uuteen taloon ehkä laittaisin sisälle palauttavan liesituulettimen. Välttyisi katolle vietävästä putkesta, liesituulettimen käyttö ei sotkisi painetasoja ja ei lämmityskaudella hukkaisi älytöntä määrää lämpöä.
Miksi ei saa? Olin juuri itse kaavaillut laittaa keskuspölyimurin hönkimään pihalle ylimääräiseksi jääneestä tiilihormista.
Koska rakenneaineinen hormi ei ole riittävän tiivis vaan on riskinä että kun sen paineistaa niin kosteus menee läpi rakenneaineen. Noita ollaan käytetty siten, että mikäli hormiin mahtuu kanava niin pistetään sellainen tai sitten sukitettu.
Kylpyhuoneen ja keittiön poistoventtiili menee omissa hormeissaan katolle. WC:n poistohormi menee ihan vain seinän läpi katonrajassa.
Keskitetty ilmanvaihtokone, josta putket huoneisiin ei ole vaihtoehto johtuen siitä, että kyseessä on 70 luvun kämppä, ja yläpohjassa ei ole tilaa ryömiä ja vedellä ilmanvaihtokanavia. Jos kanavat taas vetäisi sisälle, joutuu kattoa laskemaan joka ei ole hyvä idea (huonekorkeus 240). Rakenteiden sisällä ei ole myöskään tilaa.
Kylpyhuoneen ja WC:n puhaltimissa on takaisinestosuojat asennettu, eli sieltä ei juurikaan pääse ilmaa. Tuloventtiileistä tulee tälläkin hetkellä ilma sisälle, mutta ilmeisesti ilman määärä (tulo / poisto) on hieman liian heikkoa, jonka takia mietin josko keittiön hormiin asennettava poistoilmapuhallin olisi riittävä tehostamaan tätä.
Huonekohtaisia ajattelin siksi, että sillä estää vedon tunnetta (jos hankkii lämpöä talteenottavan).
Eihän toi 900 ppm oo juur mitään. Tyydyttävän sisäilmantason rajana pidetään alle 1500 ppm:n tasoa. Kuitenkin sisäilmastoluokituksen mukaan hiilidioksidipitoisuuksien enimmäisarvot ovat:
- Sisäilmastoluokka S1 700 ppm
- Sisäilmastoluokka S2 900 ppm
- Sisäilmastoluokka S3 1200 ppm
Eikös se kuitenkin kosteutta jossain määrin poista, jos tuloilma on kuivempaa? Tosin kohteessa myös ilp, joka hoitaa kummatkin.
- Liittynyt
- 06.03.2017
- Viestejä
- 1 079
Painovoimaisessa ilmanvaihdossa jokainen poisto menee omineen ulos, eikä yhdisty muihin huoneisiin. Koneellisella poistolla kanavistot yhdistyy yhdeksi, mutta ei painovoimaisessa.
- Liittynyt
- 06.03.2017
- Viestejä
- 1 079
Voit lisätä haaran jälkeenpäin kahden liukumuhvin avulla, joissa ei siis ole stopparia vaan likuvat putken päälle. Sitten siihen väliin haara jonka päissä palat putkea ja lautaa apuna käyttäen koputtelet likumuhvit niin että ovat molempien osien päällä.
Toinen vaihtoehto on käyttää rst pantoja. Rst siksi että kestää eikä ruostu.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 312
Tehostettu ilmanvaihto toki jonkin verran poistaa kosteutta ja ylilämpöä, mutta itse tuo kierrättävä lieskari ei sitä luonnollisestikaan tee.
ILP on kyllä hyvä apu, katoaa tuo ongelma.
Tarkoititko, että Mitsun Lossnay ei ole sallittu painovoimaisen ilmanvaihdon yhteyteen, vai että vastaavia huonekohtaisia laitteita ei saisi asentaa? Voi olla, että muistan ihan väärin, mutta noita huonekohtaisia lämpöä talteenottavia venttiilejä markkinoidaan painovoimaisen ilmanvaihdon kaveriksi.
Esim. täältä saa sen kuvan, että menisi kivuttomasti painovoimaisen ilmanvaihdon kaveriksi Uusi ilmanvaihtoratkaisu pientaloihin! | LämpöYkkönen Oy
Uutiset
-
AMD julkaisi ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksensa
2.5.2024 23:35
-
Huawei käynnistelee omien HBM-muistipiirien tuotantoa Kiinan tukemana
2.5.2024 23:09
-
Intelin vuoden ensimmäinen neljännes sukelsi miinukselle
2.5.2024 02:45
-
Corsair julkaisi 30 millimetrin paksuiset RS Max -tuulettimet ilman RGB-valoja
1.5.2024 22:47
-
Nubian 599 euron hintainen taittuvanäyttöinen Flip 5G -älypuhelin saataville Euroopassa
29.4.2024 22:10
Uutisia lyhyesti
-
Suomen myydyimmät puhelimet huhtikuussa 2024- Vastauksia: 3
-
Asus julkaisee Snapdragon X -kannettavan 20. toukokuuta- Vastauksia: 4
