Kysy LVI:stä

[Coanda]

Sinänsä kyllä EC:n ohjaamiseen olisi paremmin älytarjontaakin, voisi laittaa vaikka 10V Shellyn...

Osaako joku auttaa karkeissa laskelmissa:
200 m2 --> 500m3 (2,5m huonekorkeudella) --> Ilmanvaihto 250 m3/h (ilma vaihtumaan 2h välein) eli 0,07 m3/s eli 70 l/s

Jos suhteuttaa tuohon Kojan (joita on 2x) spekseihin "Ilmamäärä max 0,37 m3/s (200 Pa)" niin tuossahan on urakalla ylimitoitusta. Minullahan ei ole aavistustakaan millaiset säädöt pitäisi olla ja olen ajanut huippareita minimiteholla (ellei ole tehostusta kokkailuun tms. päällä) kun tuntunut riittävän, mutta noin karkeasti laskettuna en ihmettelekään. Itse säädinhän (2x) on luokkaa kuvanmukainen, siinä ei hirveästi ole faktoja mikä on sopiva vakioasetus

Kertokaa olenko ihan hakusessa laskujen kanssa

Onko suosituksia merkistä, nyt siellä on tuo Koja, mutta onko se hintalaatu-suhteeltaan hyvä?

Huippareita mitoittaessa ei juuri katsota nuita maksimituottoja, vaan koitetaan saada käyttöajan ilmavirta osumaan mahdollisimman hyvään hyötysuhteeseen ja äänenpainetasoon. Säätimistä voi sitten halutessaan rajata säätöaluetta.

Toinen juttu on, että tuo 0,35 l/s/m2 (tai vanha 0,5 1/h, jota tuo 0,35 l/s/m2 vastaa 2,5 m huonekorkeudella) on aivan minimi, mutta todellinen tarve mitoitetaan sitten eri perustein. 70 l/s 200 m2 taloon kuulostaa vähältä.

Tästä voit laskeskella tarpeet itsellesi (IV-suunnittelun oppaat – FINVAC):

Ja kun kyseessä on koneellinen poisto, on aivan ensisijaisen tärkeää että korvausilmareitit ovat riittävät sille halutulle ilmavirralle. Muuten vedät kaasut, itiöt ja haitta-aineet rakenteista sisään jatkuvalla suurella alipaineella.

 

[Sledge]

Spoileri

Mikä voi olla ongelmana, kun wc:n lattiakaivo kerää sellaista harmaata limaa, mitä saa sitten nyrkeillä mättää pois?

Aiemmin oli vastaava ongelma ja tosiaan wc:n lavuaari laskee tuohon kaivoon. Oltiin hetki sitten vaihdettu pesuainemerkkiä. Availin hajulukot ja lopulta tosiaan löysin ongelman tuosta kaivosta. Kun nostin hajulukon pois niin sellaista harmaata limaa ja mättää käsikaupalla pois. Luulin silloin, että tuo pesuaineessa on joku "vika" ja kyselin tehtaaltakin ja sieltä kerrottiin ettei vastaavaa ongelmaa ole ollut.
No nyt sitten kaatelin lämmönjakohuoneen kuivakaivoon vettä ja huomasin, että se ei vedä. Se laskee tuohon seinänä takana olevaan lattiakaivoon. Hajulukko pois ja taas sama homma.

Voiko tuon ongelman tehdä tuo Laptekin hana, jossa on omasta mielestäni todella onneton tuo virtausmäärä? Mittailin tuossa niin 10l ämpäri täyttyi vähän yli puolessatoista minuutissa.
Eli pieni virtausmäärä tuohon lattiakaivoon aiheuttaisi sen, että saippuat saostuu kaivoon. En oikein muuta selitystä ole keksinyt.

Valittelin täällä aiemmin, että wc:n lattiakaivoon kertyy sellaista "mönjää". Pesin kaivon kloriitilla ja kiehuvalla vedellä, jos tuolla kaivossa eläisi jokin "eliö".
Nyt taas parin kuukauden jälkeen sama homma. Eli lattiakaivosta voi mättää tuollaista "mönjää" pois. Tuo mönjä on rakenteeltaan sellaista nestemäisen saippuan oloista, joten siitä syystä alunperin epäilin saippuaa. Mutta tosiaan useampaa saippuaa on tuona aikana ollut käytössä.

Epäilin tuota virtaamaa myös eli voiko olla, että tuosta uudesta "vedensäästö" hanasta tulee liian vähän vettä tuohon lattiakaivoon laskettavaksi, ja se ei huuhtele tuota "hajulukkoa" tarpeeksi?

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[stabbulamus]

Onko pyykkikone/kuivuri tuohon kaivoon?

 

[Sledge]

Onko pyykkikone/kuivuri tuohon kaivoon?

Ei, tuohon kaivoon ei ole kuin käsienpesuallas ja teknisentilan kuivakaivo.

 

[Coanda]

Onko teillä jotain erikoisempaa saippuaa käytössä?

 

[stabbulamus]

Onko teknisessä tilassa jotain kondenssiveden poistoa kaivoon tms?

 

[Sledge]

Onko teillä jotain erikoisempaa saippuaa käytössä?

No oikeastaan kääpiäisillä käytössä "Pupusaippua", jos se lasketaan sellaiseksi.

Onko teknisessä tilassa jotain kondenssiveden poistoa kaivoon tms?

Ei ole, tuo kaivo on käytännössä aina kuiva.

 

[PornReindeer]

Huippareita mitoittaessa ei juuri katsota nuita maksimituottoja, vaan koitetaan saada käyttöajan ilmavirta osumaan mahdollisimman hyvään hyötysuhteeseen ja äänenpainetasoon. Säätimistä voi sitten halutessaan rajata säätöaluetta.

Toinen juttu on, että tuo 0,35 l/s/m2 (tai vanha 0,5 1/h, jota tuo 0,35 l/s/m2 vastaa 2,5 m huonekorkeudella) on aivan minimi, mutta todellinen tarve mitoitetaan sitten eri perustein. 70 l/s 200 m2 taloon kuulostaa vähältä.

Tästä voit laskeskella tarpeet itsellesi (IV-suunnittelun oppaat – FINVAC):

Ja kun kyseessä on koneellinen poisto, on aivan ensisijaisen tärkeää että korvausilmareitit ovat riittävät sille halutulle ilmavirralle. Muuten vedät kaasut, itiöt ja haitta-aineet rakenteista sisään jatkuvalla suurella alipaineella.

Sitä tarkoitin, että eikö AC-huipparin ajaminen jollain 1/10 teholla ole yleensä juurikin huonon hyötysuhteen alueella?

Korvausilmasta tiedän ainakin yhden ongelmapaikan; autotallin kautta tulee ilmaa sisään kun lämmityksen uusimisen yhteydessä seinää ei ole korjattu tiiviiksi. No kunhan pääsee keittiöremppaan asti niin voi rakentaa tuon uusiksi...

 

[mikkot]

Ei, tuohon kaivoon ei ole kuin käsienpesuallas ja teknisentilan kuivakaivo.

Oletko ihan varma, että pesukoneen viemäröinti ei ole tuohon millään tavalla yhteydessä? Meillä on kuraeteisen lattiakaivo on ihan saman näköinen. Viemäriputket menevät maassa jotenkin niin, että tuosta kaivosta kuuluu aina pieni pulputus, kun pesukone poistaa vettä. Itse olen järkeillyt asian niin, että nimenomaan kuivaava pesukone tuon mönjän aiheuttaa, vaikka poistoletku asennettu erilliseen pesukoneelle tarkoitettuun viemäröintiin.

 

[Sledge]

Oletko ihan varma, että pesukoneen viemäröinti ei ole tuohon millään tavalla yhteydessä? Meillä on kuraeteisen lattiakaivo on ihan saman näköinen. Viemäriputket menevät maassa jotenkin niin, että tuosta kaivosta kuuluu aina pieni pulputus, kun pesukone poistaa vettä. Itse olen järkeillyt asian niin, että nimenomaan kuivaava pesukone tuon mönjän aiheuttaa, vaikka poistoletku asennettu erilliseen pesukoneelle tarkoitettuun viemäröintiin.

No tavallaan onhan ne yhteydessä, mutta aika pitkä on tuo välimatka. Eli sinisessä ongelma ja punaisessa pesukone ja kuivausrumpu.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[t-man83]

Tulipahan saatua ikuisuusprojekti, eli asentajan soitto paikalle asentamaan perhospelti paikalleen liesituulettimeen. Talo valmistunut 2008 ja itse epäilin että se olisi jumiutunut, mutta eipä oltu ikinä asennettukaan. Mikähän moiseen lienee syynä? Oli myös kohtuullisen hankalasti irroitettavissa se hormiputki, kun oli niitattu ylhäältä paikoilleen.

 

[kibe]

Tulipahan saatua ikuisuusprojekti, eli asentajan soitto paikalle asentamaan perhospelti paikalleen liesituulettimeen. Talo valmistunut 2008 ja itse epäilin että se olisi jumiutunut, mutta eipä oltu ikinä asennettukaan. Mikähän moiseen lienee syynä? Oli myös kohtuullisen hankalasti irroitettavissa se hormiputki, kun oli niitattu ylhäältä paikoilleen.

Miksi jotain helppoa asiaa ei ole tehty on hankalampi tietää mutta jos pitäisi arvata, unohtunut hankkia/lopputarkastus lähenee ja kaikki pitää kiirehtiä paikalleen. Kiinnitys lienee aina sama, ellei sitten pop niititkin unohdu kiireessä.

 

[t-man83]

Miksi jotain helppoa asiaa ei ole tehty on hankalampi tietää mutta jos pitäisi arvata, unohtunut hankkia/lopputarkastus lähenee ja kaikki pitää kiirehtiä paikalleen. Kiinnitys lienee aina sama, ellei sitten pop niititkin unohdu kiireessä.

Tämä tuli mieleen myös...ja tuon "asenna&unohda"-tyyppisen ratkaisun takia hyvinkin todennäköinen skenaario

 

[tommiq]

Tulipahan saatua ikuisuusprojekti, eli asentajan soitto paikalle asentamaan perhospelti paikalleen liesituulettimeen. Talo valmistunut 2008 ja itse epäilin että se olisi jumiutunut, mutta eipä oltu ikinä asennettukaan. Mikähän moiseen lienee syynä? Oli myös kohtuullisen hankalasti irroitettavissa se hormiputki, kun oli niitattu ylhäältä paikoilleen.

Täällä sama homma, 2006 valmistunut talo ja perhospelti puuttuu. Pari vuotta nyt asunut ja kypsytellyt ajatusta, että sen sinne joskus lätkäisee.

 

[t-man83]

Täällä sama homma, 2006 valmistunut talo ja perhospelti puuttuu. Pari vuotta nyt asunut ja kypsytellyt ajatusta, että sen sinne joskus lätkäisee.

Meillä tuli 12 vuotta täyteen, joten oot vielä hyvin aikataulussa

 

[Eräilves]

En löytänyt kaivoille omaa ketjua, joten kysästäänpä täältä.

Jos jotkut lukeneet sauna ketjua, niin sieltähän tämä alunperin lähti selvityksee (hajuhaitat). Eli tein lopulta vesianalyysin, ja muuten on hyvät arvot, mutta rikkiä 4,4 mg / l (Rikki (S) * YB082 µg/l 4400). Eli siinä on syyllinen.

On oma 61m syvä porakaivo, ongelma ilmestyi syksyllä.

Voiko tuo rikki itsekseen ajan kanssa häipyä tuolta porakaivosta (eri vesisuoni tms?), vai onkohan pakko hankkia jokin ilmastuslaite, että saisi järkevästi käytettyä tuota talousvetenä joka päivä..

 

[Perkeles]

En löytänyt kaivoille omaa ketjua, joten kysästäänpä täältä.

Jos jotkut lukeneet sauna ketjua, niin sieltähän tämä alunperin lähti selvityksee (hajuhaitat). Eli tein lopulta vesianalyysin, ja muuten on hyvät arvot, mutta rikkiä 4,4 mg / l (Rikki (S) * YB082 µg/l 4400). Eli siinä on syyllinen.

On oma 61m syvä porakaivo, ongelma ilmestyi syksyllä.

Voiko tuo rikki itsekseen ajan kanssa häipyä tuolta porakaivosta (eri vesisuoni tms?), vai onkohan pakko hankkia jokin ilmastuslaite, että saisi järkevästi käytettyä tuota talousvetenä joka päivä..

En rikistä tiedä, itsellä rautaa ja mangaania. vedenlaatu paranee pirusti, kun täyttää uima-altaan. joten olen muutenkin välillä laskenut vettä päivän lähiojaan. siis pari kolme kertaa vuodessa tehnyt tämän "huuhtelun"

 

[noreth]

En löytänyt kaivoille omaa ketjua, joten kysästäänpä täältä.

Jos jotkut lukeneet sauna ketjua, niin sieltähän tämä alunperin lähti selvityksee (hajuhaitat). Eli tein lopulta vesianalyysin, ja muuten on hyvät arvot, mutta rikkiä 4,4 mg / l (Rikki (S) * YB082 µg/l 4400). Eli siinä on syyllinen.

On oma 61m syvä porakaivo, ongelma ilmestyi syksyllä.

Voiko tuo rikki itsekseen ajan kanssa häipyä tuolta porakaivosta (eri vesisuoni tms?), vai onkohan pakko hankkia jokin ilmastuslaite, että saisi järkevästi käytettyä tuota talousvetenä joka päivä..

Minulla on Aqvan suodatin ollut nyt vuoden käytössä, oma hana tälle ja suodatin tiskipöydän alla. Sieltä voisi kysyä, kun heillä on myös vesien analyysiä. Ainakin rikkivedyn suodatin löytyy, mutta kannattaa kysyä asiantuntijalta.

 

[mainlake]

Tyhmä kysymys vesikiertoiseen lattialämmitykseen liittyen: jos jakotukilta mittaa piirien menolämpötilaa, niin eikö normaalissa tilanteessa kaikkilla pitäisi olla suurinpiirtein sama? Nyt siis tilanne että parissa piirissä näyttää menevän kylmempää kuin muissa ja lattia ehkä tuntuu viileämmältä. Eikö tämä viitta tukokseen tms. ongelmaan piirissä?

Jatketaan tyhmiä kysymyksiä, tässä jakotukissa tuon valkoisen säätimen alla on neula, eikö? Ja jos piirissä ei kierrä lämminvesi saattaa neula olla jumissa, mikä on paras tapa yrittää avata jumi? Ja saako tuon säätimen irrotettua?

Ps. Mukava sivujuonne tässä keississä on, että näköjään meno ja paluu on kytketty väärin päin jakotukilla, eli kuvassa oleva säädettävä puoli on paluu..

 

[jetblack]

Jatketaan tyhmiä kysymyksiä, tässä jakotukissa tuon valkoisen säätimen alla on neula, eikö? Ja jos piirissä ei kierrä lämminvesi saattaa neula olla jumissa, mikä on paras tapa yrittää avata jumi? Ja saako tuon säätimen irrotettua?

Ps. Mukava sivujuonne tässä keississä on, että näköjään meno ja paluu on kytketty väärin päin jakotukilla, eli kuvassa oleva säädettävä puoli on paluu..

Tuo on menotukki, ja kuvasta ei ilmene miten on kytketty. säätimen saa vaihdettua. Näyttää olevan uponor vario WGF tukki.

UPONOR MENOVENTTIILI UPONOR VARIO B (WGF) | Lattialämmitystarvikkeet

Menoventtiili Uponor VARIO B "WGF" -järjestelmään.

www.onninen.fi

 

[mainlake]

Tuo on menotukki, ja kuvasta ei ilmene miten on kytketty. säätimen saa vaihdettua. Näyttää olevan uponor vario WGF tukki.

UPONOR MENOVENTTIILI UPONOR VARIO B (WGF) | Lattialämmitystarvikkeet

Menoventtiili Uponor VARIO B "WGF" -järjestelmään.

www.onninen.fi

Joo, siis tarkoitin noita kerman värisiä säätönuppeja tuossa päällä. Olin niin kohdentunut, etten edes huomanut tuota oikeasti valkoista

 

[SamuelV]

Joo, siis tarkoitin noita kerman värisiä säätönuppeja tuossa päällä. Olin niin kohdentunut, etten edes huomanut tuota oikeasti valkoista

Nuo kermanväriset lähtee ihan vastapäivään pyörittämällä irti ja sen alta paljastuu neulaventtiili. Sitä voi jumpata painelemalla alas tai koputtelemalla putkeen jos on jäänyt pohjaan jumiin.

Säätämisen kannalta nuo korkit eivät kyllä ole parhaat mahdolliset. Jos noilla on tarkoitus tehdä säätöä niin kannattaa sitten laskea montako kierrosta pyöräytät auki, jotta saa suurinpiirtein samaan asetukseen takaisin.

 

[Parotech]

Edit. Siirretty ilmanvaihto keskusteluun

 

[Nik97]

Millaisissa tilanteissa tuota lattialämmityksen lämpökäyrän suuntaissiirtoa pitäisi tarkemmin ottaen käyttää?

Ohjeet sanovat että käyrän kaltevuus on parasta määritellä kylmällä säällä ja suuntaissiirtoa saadaan käyrää laskettua jos aurinko lämmittää taloa liikaa keväisin. Ja vastaavasti tuulisina/kylminä ajanjaksoina käyrää voitaisiin nostaa suuntaissiirrolla.

Noh, onko kuitenkin ideaali tilanne se että tuo suuntaissiirto olisi nollassa ja oikea käyrän kaltevuus pitäisi talon tasaisen lämpimänä? Täällä on vielä huonetermostaatit "sekoittamassa" tätä pakkaa, ne on meillä tässä olohuoneessa 21 asteeseen asetettu ja makuuhuoneisiin 20 astetta.

Tässä talossa asuessamme olen pitänyt käyrän kaltevuutta 2:ssa ja käyttänyt suuntaissiirtoa jos on liian kylmä/kuuma. Mutta olen sitten miettinyt että pitäisikö tuo kaltevuus kokeilla laittaa vaikka 2,5 ja suuntaissiirto nollaan ja katsoa mitä sitten tapahtuu kun lauhtuu tai kiristyy pakkanen?
Parin päivän päästä sopivasti vähän enemmän pakkasta pihalla

Niin ja lämmönsäätimenä toimii automix 10 ja sillä on jokin käyräkaavio olemassa sekä laitteen kyljessä että ohjeissa joista koitan päätellä jotain.

 

[Sikatiiker]

Millaisissa tilanteissa tuota lattialämmityksen lämpökäyrän suuntaissiirtoa pitäisi tarkemmin ottaen käyttää?

Ohjeet sanovat että käyrän kaltevuus on parasta määritellä kylmällä säällä ja suuntaissiirtoa saadaan käyrää laskettua jos aurinko lämmittää taloa liikaa keväisin. Ja vastaavasti tuulisina/kylminä ajanjaksoina käyrää voitaisiin nostaa suuntaissiirrolla.

Noh, onko kuitenkin ideaali tilanne se että tuo suuntaissiirto olisi nollassa ja oikea käyrän kaltevuus pitäisi talon tasaisen lämpimänä? Täällä on vielä huonetermostaatit "sekoittamassa" tätä pakkaa, ne on meillä tässä olohuoneessa 21 asteeseen asetettu ja makuuhuoneisiin 20 astetta.

Tässä talossa asuessamme olen pitänyt käyrän kaltevuutta 2:ssa ja käyttänyt suuntaissiirtoa jos on liian kylmä/kuuma. Mutta olen sitten miettinyt että pitäisikö tuo kaltevuus kokeilla laittaa vaikka 2,5 ja suuntaissiirto nollaan ja katsoa mitä sitten tapahtuu kun lauhtuu tai kiristyy pakkanen?
Parin päivän päästä sopivasti vähän enemmän pakkasta pihalla

Niin ja lämmönsäätimenä toimii automix 10 ja sillä on jokin käyräkaavio olemassa sekä laitteen kyljessä että ohjeissa joista koitan päätellä jotain.

Käyrän suuntaissiirtoa kannattaa nostaa jos kylmällä ilmalla ei huoneilma tavoita termostaatin asetusta (kireämmällä pakkasella kuin -10°C) ja vastaavasti suuntaissiirtona laskea jos kesällä yli +10°C:ssa tulee sisällä kuuma.

Ulkolämpötilan ollessa nollan vaiheilla, kannattaa käyrän jyrkkyyttä säätää jyrkemmäksi jos tulee herkästi kylmä ja loivemmaksi jos tulee herkästi kuuma.

Itsellä on Niben mlp jossa saa siirtää yksittäisiä pisteitä joten en säädä koko käyrän jyrkkyyttä vaan siirrän oletuskäyrästä yhden pykälän ylöspäin suuntaissiirtona ja sitten nostan ulkolämpötiloja -5°C, 0°C ja +5°C vastaavat menolämpötilat asteella ylöspäin ja tarvittaessa vielä toisella asteella.

Yleisin aika vuodesta kun ihmiset valittaa sisällä kylmää on nollakeli ja sen molemmin puolin.

 

[Nik97]

Käyrän suuntaissiirtoa kannattaa nostaa jos kylmällä ilmalla ei huoneilma tavoita termostaatin asetusta (kireämmällä pakkasella kuin -10°C) ja vastaavasti suuntaissiirtona laskea jos kesällä yli +10°C:ssa tulee sisällä kuuma.

Ulkolämpötilan ollessa nollan vaiheilla, kannattaa käyrän jyrkkyyttä säätää jyrkemmäksi jos tulee herkästi kylmä ja loivemmaksi jos tulee herkästi kuuma.

Itsellä on Niben mlp jossa saa siirtää yksittäisiä pisteitä joten en säädä koko käyrän jyrkkyyttä vaan siirrän oletuskäyrästä yhden pykälän ylöspäin suuntaissiirtona ja sitten nostan ulkolämpötiloja -5°C, 0°C ja +5°C vastaavat menolämpötilat asteella ylöspäin ja tarvittaessa vielä toisella asteella.

Yleisin aika vuodesta kun ihmiset valittaa sisällä kylmää on nollakeli ja sen molemmin puolin.

Eli käytännössä järjestelmän saaminen täysin automaattiseksi on hyvin vaikeaa ainakin näinä aikoina kun lämpötilat seilaa sieltä -10:stä-->+5 asteeseen ihan tyyliin 1-2päivässä?

Meillä on saman lämmönsäätimen takana sekä yläkerta että alakerta. Yläkerrassa on suht tasainen lämpötila, jossa olen joitakin huoneita rajoittanut termareilla sinne 20 asteeseen. Mutta alakerran huoneessa on aina sellainen 20 asteinen lämpötila vaikka sen kierron säädöt ovat ihan auki ja toimilaite irti jakotukista. Tarkoittaako tuo sitä että lämpökäyrä on vain liian pienellä? 20 astetta on ihan ok mutta jos tuleekin tilanne jolloin haluaa peruslämmön korkeammalle alakerrassa

 

[Zigh]

Eli käytännössä järjestelmän saaminen täysin automaattiseksi on hyvin vaikeaa ainakin näinä aikoina kun lämpötilat seilaa sieltä -10:stä-->+5 asteeseen ihan tyyliin 1-2päivässä?

Meillä on saman lämmönsäätimen takana sekä yläkerta että alakerta. Yläkerrassa on suht tasainen lämpötila, jossa olen joitakin huoneita rajoittanut termareilla sinne 20 asteeseen. Mutta alakerran huoneessa on aina sellainen 20 asteinen lämpötila vaikka sen kierron säädöt ovat ihan auki ja toimilaite irti jakotukista. Tarkoittaako tuo sitä että lämpökäyrä on vain liian pienellä? 20 astetta on ihan ok mutta jos tuleekin tilanne jolloin haluaa peruslämmön korkeammalle alakerrassa

-10 -> +5 on tietysti haastava ja helposti silloin tulee ylilämpöä kun lattialämmitys on hidas reagoimaan. Jos pumpulla on sääennusteeseen pohjautuva ohjaus se kannattaa laittaa päälle.

Mutta se että menee käsin käyrää muuttelemaan toistuvasti kun ulkolämpötila muuttuu ei varsinaisesti ole järkevä ratkaisu. Säädä käyrää pistesiirrolla aste kerrallaan pysyvästi silloin kun ulkolämpötila on suunnilleen tasainen, mutta sisällä on ali tai ylilämpöä. Siitä se sopiva käyrä pikkuhiljaa löytyy.

 

[Sikatiiker]

Eli käytännössä järjestelmän saaminen täysin automaattiseksi on hyvin vaikeaa ainakin näinä aikoina kun lämpötilat seilaa sieltä -10:stä-->+5 asteeseen ihan tyyliin 1-2päivässä?

Kyllä pitäisi saada automaattiseksi jos virtaamat on säädetty ja termarit auki suurimman osan ajasta -> lämpöpumpun kompuran käynnistys on usein estetty pienellä virtaamalla. SIksi menoveden lämpötila sopivaksi ja sitten termareihin esim. haluttu lämpötila +1°C että virtaamaa olisi mahdollisimman usein ja termarit kiinni vasta sitten ns. ylilämpöä estääkseen.

Tolla nollakelillä olen kokenut tarpeelliseksi säätää sitä käyrän jyrkkyyttä vain pari kertaa vuodessa: loppusyksystä/alkutalvesta säädän jyrkemmäksi nollan molemmin puolin ja alkukeväästä säädän sitä loivemmaksi. Tällä tavallaan syksyllä ennakoidaan vähän lattiaa lämpimämmäksi ennen kuin tippuu nollaa kohti ja talvella myös ennakoidaan vähän ennen kuin alkaa pakkanen kiristyä. Keväällä sitten ennakoidaan lattiaa vähän viileämmäksi jo siinä vaiheessa ennen kuin aurinko porottaa ja ulkolämpötila pomppaa useamman asteen ylöspäin.

Toki lattialämmitys voi vähän perässä tulla jos lämpötilat oikein seilaa, mutta kyllä se automaattisesti pitäisi säätyä aika hyvin. Jos sulla nyt on makuuhuoneet viileämmät kuin termarit pyytää niin ensin laittaisin napsun jyrkkyyttä ja sitten jos kovemmilla pakkasilla tuntuu kylmältä nostaisin suuntaissiirtona koko käyrää.

Meillä on saman lämmönsäätimen takana sekä yläkerta että alakerta. Yläkerrassa on suht tasainen lämpötila, jossa olen joitakin huoneita rajoittanut termareilla sinne 20 asteeseen. Mutta alakerran huoneessa on aina sellainen 20 asteinen lämpötila vaikka sen kierron säädöt ovat ihan auki ja toimilaite irti jakotukista. Tarkoittaako tuo sitä että lämpökäyrä on vain liian pienellä? 20 astetta on ihan ok mutta jos tuleekin tilanne jolloin haluaa peruslämmön korkeammalle alakerrassa

Kuulostaa siltä että lämpökäyrä ei riitä, tai sitten alakerran jakotukin venttiilien karat jumissa jos termarit auki eikä vesi kierrä. Karaa kannattaa koittaa painaa pohjaan muutaman kerran. Mulla on jakotukissa sellaiset putkilot joissa on mitta-asteikko näyttämässä paljonko nestettä kiertää piireihin. Siitä näkee heti jos se on nollilla vaikka termari auki tai venttiilin toimilaite irti. Silloin tietää että se kara on jumissa ja siksi venttiili kiinni. Sen karan kun saa pari kertaa paineltua pohjaan niin toimilaitteen voi laittaa takaisin ja sen pitäisi jaksaa se avata taas.

 

[Nik97]

Kyllä pitäisi saada automaattiseksi jos virtaamat on säädetty ja termarit auki suurimman osan ajasta -> lämpöpumpun kompuran käynnistys on usein estetty pienellä virtaamalla. SIksi menoveden lämpötila sopivaksi ja sitten termareihin esim. haluttu lämpötila +1°C että virtaamaa olisi mahdollisimman usein ja termarit kiinni vasta sitten ns. ylilämpöä estääkseen.

Tolla nollakelillä olen kokenut tarpeelliseksi säätää sitä käyrän jyrkkyyttä vain pari kertaa vuodessa: loppusyksystä/alkutalvesta säädän jyrkemmäksi nollan molemmin puolin ja alkukeväästä säädän sitä loivemmaksi. Tällä tavallaan syksyllä ennakoidaan vähän lattiaa lämpimämmäksi ennen kuin tippuu nollaa kohti ja talvella myös ennakoidaan vähän ennen kuin alkaa pakkanen kiristyä. Keväällä sitten ennakoidaan lattiaa vähän viileämmäksi jo siinä vaiheessa ennen kuin aurinko porottaa ja ulkolämpötila pomppaa useamman asteen ylöspäin.

Toki lattialämmitys voi vähän perässä tulla jos lämpötilat oikein seilaa, mutta kyllä se automaattisesti pitäisi säätyä aika hyvin. Jos sulla nyt on makuuhuoneet viileämmät kuin termarit pyytää niin ensin laittaisin napsun jyrkkyyttä ja sitten jos kovemmilla pakkasilla tuntuu kylmältä nostaisin suuntaissiirtona koko käyrää.

Kuulostaa siltä että lämpökäyrä ei riitä, tai sitten alakerran jakotukin venttiilien karat jumissa jos termarit auki eikä vesi kierrä. Karaa kannattaa koittaa painaa pohjaan muutaman kerran. Mulla on jakotukissa sellaiset putkilot joissa on mitta-asteikko näyttämässä paljonko nestettä kiertää piireihin. Siitä näkee heti jos se on nollilla vaikka termari auki tai venttiilin toimilaite irti. Silloin tietää että se kara on jumissa ja siksi venttiili kiinni. Sen karan kun saa pari kertaa paineltua pohjaan niin toimilaitteen voi laittaa takaisin ja sen pitäisi jaksaa se avata taas.

Joo jakotukin karat kyllä toimii ihan ok.

Säädin nyt lämmönsäätäjän käyrän kaltevuutta hiukan ylemmäs kun ulkona 0°C ja huonelämpötilat tuntuvat laskevan alle termostaatin asetetun. Katsellaan huomen aamuste miltä tuntuu, pitäisi pakkastakin olla -9 silloin. Sitten meneekin taas kätevästi plussan puolelle loppuviikosta

 

[kibe]

Joo jakotukin karat kyllä toimii ihan ok.

Säädin nyt lämmönsäätäjän käyrän kaltevuutta hiukan ylemmäs kun ulkona 0°C ja huonelämpötilat tuntuvat laskevan alle termostaatin asetetun. Katsellaan huomen aamuste miltä tuntuu, pitäisi pakkastakin olla -9 silloin. Sitten meneekin taas kätevästi plussan puolelle loppuviikosta

Käytännössä 0-5v tuntuu olevan hankalin alue niin lattia- kuin patterilämmityksissä. Moni laittaa nimenomaan tuolle alueelle pikku korotuksen. Tasainen lämpö ulkona olisi tietysti ihanteellisin, näillä keleille se vaan helposti sahaa. Kyllähän huonetermosraattien pitäisi leikata pieni ylimääräinen lämpö, jos toimivat oikein.

 

[Nik97]

Käytännössä 0-5v tuntuu olevan hankalin alue niin lattia- kuin patterilämmityksissä. Moni laittaa nimenomaan tuolle alueelle pikku korotuksen. Tasainen lämpö ulkona olisi tietysti ihanteellisin, näillä keleille se vaan helposti sahaa. Kyllähän huonetermosraattien pitäisi leikata pieni ylimääräinen lämpö, jos toimivat oikein.

Noh, loppuviikosta näen oliko säätö liikaa tuohon +5 asteen ulkolämpötilaan nähden.

Kuitenkin tuolla käyrällä 2 talo tuntuu jäähtyvän liikaa kovemmilla pakkasilla, toisinsanoen olohuoneen termostaatti on joskus näyttänyt 19,5 asteen lukemaa kun se on asetettu sinne 21 asteeseen ja talo ollut tyhjänä sen työpäivän ajan eli ylimääräistä lämpökuormaa ei käytännössä ole tullut ihmisistä, valoista yms.

Mutta ajattelisin että jos nostan suuntaissiirrolla käyrää siten että sisälämpötila on sen 21 kylmällä ilmalla niin sitten taas on vastaavasti lauhemmalla ilmalla ylilämpöä.

 

[Zigh]

Täällä on vielä huonetermostaatit "sekoittamassa" tätä pakkaa, ne on meillä tässä olohuoneessa 21 asteeseen asetettu ja makuuhuoneisiin 20 astetta.

Piti vielä lisätä, että kun haet sitä sopivaa käyrää,, niin termareiden olisi hyvä olla vähintään pari astetta korkeammalla kuin tavoitelämpötila niissä huoneissa joissa ei ole tarkoituksella tiputettu lämpöä muita tiloja alemmas. Esim. itse olen termarit asettanut 23 asteeseen kun tavoite on n. 21:ssä. Tällöin voi olla varma, että lämpötila muodostuu käyrän mukaan eikä termareilla.

 

[Nik97]

Piti vielä lisätä, että kun haet sitä sopivaa käyrää,, niin termareiden olisi hyvä olla vähintään pari astetta korkeammalla kuin tavoitelämpötila niissä huoneissa joissa ei ole tarkoituksella tiputettu lämpöä muita tiloja alemmas. Esim. itse olen termarit asettanut 23 asteeseen kun tavoite on n. 21:ssä. Tällöin voi olla varma, että lämpötila muodostuu käyrän mukaan eikä termareilla.

Okei, kiitos vinkistä.

 

[Nik97]

Millainen merkitys muuten kiertovesipumpun nopeudella on? Itsellä se on aina ollut 1/3 nopeudella. Sekä märkätiloihin että kuivissa tiloissa.

 

[Fact0ry]

Millainen merkitys muuten kiertovesipumpun nopeudella on? Itsellä se on aina ollut 1/3 nopeudella. Sekä märkätiloihin että kuivissa tiloissa.

Mikä lämmönlähde? Kovempi kierrosnopeus alentaa tulo-ja menoveden lämpötilaeroa ja tietyn lämpötehon saamiseksi vaadittavaa kiertoveden lämpöä. Myös lattian lämpötilaerot pienevät. Lämpöpumpun kanssa kovempi nopeus lähtökohtaisesti parempi.

 

[Nik97]

Mikä lämmönlähde? Kovempi kierrosnopeus alentaa tulo-ja menoveden lämpötilaeroa ja tietyn lämpötehon saamiseksi vaadittavaa kiertoveden lämpöä. Myös lattian lämpötilaerot pienevät. Lämpöpumpun kanssa kovempi nopeus lähtökohtaisesti parempi.

1800l varaaja jota ladataan joko sähkövastuksilla tai alapalokattilalla

 

[Fact0ry]

1800l varaaja jota ladataan joko sähkövastuksilla tai alapalokattilalla

Sitten varmaan aika se ja sama. Toki pöntön lämpöhäviöt vähenee jos saa pönttöä pidettyä hieman viileämpänä

 

[Nik97]

Okei eli ulkona nyt sellasen -9 astetta pakkasta ja sisälämpötila olohuoneessa 21, termari asetettu 23. Makuuhuoneessa 20,5 kuten termarin pyynti on ja termarista näkee että piiri on suljettu. Alakerran huoneessa myös noin 21 astetta.

Käyrä siis lienee ainakin tähän kylmyyteen ihan ok. Nyt kysynkin sellaisen että koska mulla ei ole minkäänsortin lämpöpumppua tekemässä tuota lämpöä vaan joko varaajan vastukset tai alapalokattilalla varaajan latausta niin onko sillä merkitystä jos ohjaan termareilla näitä sisälämpöjä?Eli jos asetankin myös olohuoneessa termostaatin sinne 21 asteeseen, koska tässä tilassa tuntuu lämpö nousevan myös ihan ihmisistä, valoista ja koska keittiö on samaa tilaa niin myös uuni lämmittää jonkun verran jos sitä käytetään. Näin tuo termostaatti siis leikkaisi näistä syntyvää ylilämpöä.

Netistä lukemalla sain selville että lämpöpumpuilla näin ei kannattaisi tehdä koska hyötysuhde kärsii mutta sama juttu ei taida olla näillä muilla lämmöntuottotavoilla?