Kuinka paljon ajettuna ja minkä ikäisenä auto kannattaa myydä?

Liittynyt
14.07.2018
Viestejä
958
Otsikon mukaisesti, missä vaiheessa uutena ostettu auto on parasta laittaa vaihtoon? Missä kohtaa itse vaihdatte?

Enintään keskimääräistä kilometrimäärää tahkoavan toki lienee taloudellisesti järkevintä ajaa auto paaliin asti. Toisaalta jos kilometrejä kertyy selvästi enemmän, esim. 50 000 vuoteen, niin 3-vuotiaasta ja 150 000 km ajetusta autosta saanee vielä jonkinlaisen hyvityksen? Matkamittariin voisi toki usein ajaa toiset 150 tkm aiempaa pienemmällä arvonalenemalla, mutta kalliit remontit (hiukkassuodattimet, nelivedot, automaattivaihteistot/kytkimet, jakohihnat, turbot jne.) nollannevat arvonalenemassa saavutettavan säästön varsin tehokkaasti monessa tapauksessa. Ainakin pienempien ja edullisempien perusautojen tapauksessa, isot maantienielijät sitten asia erikseen samoin kuin ehkä töpseliautot.
 
Voisi kysyä myös toisinpäin periaatteita: milloin kannattaa ostaa (ikä/kilometrit)? Kumpi tärkeämpää - uudempi auto vai pienemmät kilometrit?
 
Maantieajossa renkaat alkaa olla loppu (kesä+talvi) 100 tkm kohdalla, monesti takuukin. Siinä eka hyvä kohta. Isommat rempat riippuu autosta, mutta jos uutta ostaa ja autoliikkeelle pistää vanhan, ei paljoa kannata remppoja etukäteen tehdä. Jos tekee, niin sitten ajaa melkein seuraaviin remppoihin asti. 40-50 tkm jos tulee vuodessa, niin ihan vaihtelunkin vuoksi kiva vaihtaa autoa. 150 tkm piereskelty alkaa olemaan jo vähän sieltä sun täältä elämää nähnyt. Uusi tuulilasi kirkastaa monesti elämää hetkeksi. Vikaherkkä auto menee taatusti takuuaikana eteenpäin, virheetön saattaa kestää pidempään alla jos muuten on sopiva.

Täysin turhaa pohdintaahan tämä on, se on uusi auto sitten kun autokuume iskee.
 
Kalleimpia ne ekat kilsat on. Ja jos on ostanut auton omilla lempparivarusteilla uutena, niin kai niistä edes jokunen vuosi kannattaa nauttia.

Itse ostin oman golffini 18kk ikäisenä ja 16tkm ajettuna ~puolella listahinnasta. Eiköhän tuo joku firmaliisari ole aikaisemmin ollut. Koronan ekoina kuukausina 2020 loppukesästä sai mielestäni hyviä diilejä.

Nyt 50tkm myöhemmin arvioisin, että ihme jos on tullut enemmän kuin 10snt/kilsa arvon pudotusta. Jos talvella pistäisi auton vaihtoon, niin kesärenkaissakin olisi ehkä yksi kausi pintaa myydessä.
 
Melko erikoista miettiä kymmenien tuhansien autossa jotain muutaman satasen renkaiden hintoja... yhdellä kk-erällä saa jo rengassetin.

Itse aiheeseen. Ekat vuodethan ne kalleimpia kilsoja ovat juurikin tuon arvonaleman takia. Sen joutuu hyväksymään uutta ostaessa. Itse ehkä yrittäisin pistää eteenpäin siinä 4-5v ikäisenä ja juuri alle satkun ajettuna. Sellaiset kelpaavat vielä hyvin markkinoille. Toisille se 100tkm rajapyykki on yhtä psykologinen juttu kuin toisille se 200tkm.
 
Melko erikoista miettiä kymmenien tuhansien autossa jotain muutaman satasen renkaiden hintoja... yhdellä kk-erällä saa jo rengassetin.
Fiat Puntoonko sä olet renkaita ostamassa? Kyllä noihin helposti se 1,5 k€ vähintään uppoaa, jos molemmat setit uusii laaturenkailla ja tuumakoko suurinpiirtein nykyaikaa. Totta helvetissä tuota kannattaa miettiä, jos auton vaihtoa meinaa. Ostat uudet nakit ja viet vaihdossa, niin vähintään tonni tulee takkiin vs. se että et uusisi niitä renkaita vaihtoon pistäessä. Vihonviimeinen temppu olis pistää jotkun halvimmat kiinapaskat alle just ennen vaihdon yrittämistä.

Sama juttu se on huollon kanssa. Jos siihen autoon pistää "määräaikaishuolto" rahaa, niin kyllä se kannattaa itse käyttää pois. Jakopääremppaa ja muuta isompaa jos on tulossa, niin kannattaa erityisesti miettiä mielummin vähän ennen kuin just 1 tkm jäljellä tyylisesti sitä vaihtoa. Siinä kohtaa melkein kannattaa jo tehdä remppa ja ajaa autoon 40-50 tkm lisää. Aika tarkkaan sitä saa katsoa mihin kohtaan osuu käytettyjen rahojen "optimi", kun eri komponenteilla on ikä ja km -perusteisia vaihtovälejä.
 
Fiat Puntoonko sä olet renkaita ostamassa? Kyllä noihin helposti se 1,5 k€ vähintään uppoaa, jos molemmat setit uusii laaturenkailla ja tuumakoko suurinpiirtein nykyaikaa.

Esimerkkinä 225/45/17 Hankookit maksavat reilun 400e kierros. Sellainen ihminen joka ylipäätänsä miettii renkaiden hintaa, ei yleensä osta mitään tonnin settejä :D
 
Esimerkkinä 225/45/17 Hankookit maksavat reilun 400e kierros. Sellainen ihminen joka ylipäätänsä miettii renkaiden hintaa, ei yleensä osta mitään tonnin settejä :D
No edelleen menet leluauton koossa ja merkkikin vain vähän halvinta kiinapaskaa parempi. Eikä se tartte olla kuin vittumainen harvinainen rengaskoko, niin 16" ja 600 e on ihan vakiohinta. Ja edelleen missaat sen pointin. Ihan sama mikä renkaan ja auton hinta on, mutta jos siitä investoinnista ei saa rahojaan tai hyötyä ulos ennen vaihtoa, niin ei sitä ole mitään tolkkua tehdä. Varsinkin paljon ajavan kannattaa ja melkein täytyy käyttökuluja optimoida, jolloin rengassetti/pari on iso raha siinä kohtaa. Sulla on joku ihme ajatusharha, että jos rahaa on, niin sitä sitten heittää tahallaan hukkaan.
 
Tuossa viestissä nyt on niin paljon ristiriitaisuuksia, että vähän turha edes vastata. Ensin parjataan leluautosta ja sitten itse tarjotaan jotain 16" renkaita... Hankook ei kelpaa vaan pitää olla jotkut kalleimmat Michelinit mutta sitten ei kuitenkaan saisi heittää rahaa hukkaan.... no kukin tyylillään. :lol:
 
Aika paljonhan tuo riippuu autostakin.

Jotkut suositut halvat karvalakki B-segmentin kipot tuntuu välillä pitävän arvoa niin hyvin, että uuteen vaihto suht tiheälläkin välillä voi olla aika edukasta varsinkin jos siinä saa samalla isompia huoltoja tai rengassarjan vaihtoja skipattua.

Jos taas puhutaan jostain isosta premiumista kattavasti ruksittuna, missä uudessa palaa kymppitonneja liikkeen kynnyksen yli ajettaessa, niin ei ne rengassarjat tai jakohihnat kauheasti sitä kannattavuuslaskelmaa heilauta suhteessa arvonmenetykseen.
 
Tuossa viestissä nyt on niin paljon ristiriitaisuuksia, että vähän turha edes vastata. Ensin parjataan leluautosta ja sitten itse tarjotaan jotain 16" renkaita... Hankook ei kelpaa vaan pitää olla jotkut kalleimmat Michelinit mutta sitten ei kuitenkaan saisi heittää rahaa hukkaan.... no kukin tyylillään. :lol:
Muutama satku parhaasta suorituskyvystä kelillä x on ihan kelpo investointi, saman summan antaminen tyhjästä autokaupan liimaletille taas puhdasta idiotismia. 16" oli vanhassa pösössä, jossa oli typerä välimallin 215 leveä nakki. Auton aikana tuosta joutui maksamaan 1,5 k€ "turhasta". Käy huviksesi vilkaisemassa mitä renkaita uusissa autoissa nykyään on, alle 18" on harvinaista herkkua. Paljon ajava arvostaa mahdollisimman pientä, yleistä kokoa ja läskiä rengasta. Mukava ja mahd. halpa.
Jos taas puhutaan jostain isosta premiumista kattavasti ruksittuna, missä uudessa palaa kymppitonneja liikkeen kynnyksen yli ajettaessa, niin ei ne rengassarjat tai jakohihnat kauheasti sitä kannattavuuslaskelmaa heilauta suhteessa arvonmenetykseen.
Turha käytetty tonni on turha käytetty tonni, oli sen auton arvonalenema mikä tahansa.
 
16" oli vanhassa pösössä, jossa oli typerä välimallin 215 leveä nakki. Auton aikana tuosta joutui maksamaan 1,5 k€ "turhasta".

Tässä ketjussa keskustellaan uutena ostetun auton myynnistä, ei vanhoista pösöistä :D Kuuluu sarjaan "harrasteautot"

Tässä oli oma ehdotukseni: " Itse ehkä yrittäisin pistää eteenpäin siinä 4-5v ikäisenä ja juuri alle satkun ajettuna. "
 
Tässä ketjussa keskustellaan uutena ostetun auton myynnistä, ei vanhoista pösöistä :D Kuuluu sarjaan "harrasteautot"

Tässä oli oma ehdotukseni: " Itse ehkä yrittäisin pistää eteenpäin siinä 4-5v ikäisenä ja juuri alle satkun ajettuna. "
Kuka mistään vanhasta pösöstä puhui :D Voi tulla yllätyksenä, mutta paljon ajavalle iso pösö on hyvin varusteltu ja suhteessa halpa (varsinkin jos löytää "esittelyauton"), kun jälleenmyyntiarvolla ei ole merkitystä km-määrän tuhotessa arvon joka tapauksessa nopeasti. 2016 kesästä 2021 alkuvuoteen pidin pösöä, olis lähtenyt kyllä jo 2020 alkupuoliskolla ~150 tkm kohdalla ellei korona olisi tullut. Tulevassa akkuvehkeessä on 5 v takuu ilman km rajaa eli lähtee varmaan tämäkin siinä 4 vuoden jälkeen noin 150 tkm ajettuna. Elättelen toiveita, että alkuperäiset nakit kestää juuri ja juuri tuohon. 19" on 2-3 k€ tuntumassa/2 settiä.

- Määräaikaishuollot 2,5 k€
- 2 x rengassetit 1,3 k€
- Tuulilasi 200 €.
- Pyöränlaakeri 200 €
- Ylimääräinen vesipumppu 150 € (takaisinkutsun yhteydessä)

Yhteenä siis 4-5 k€ käyttökuluihin -diesel. Auton arvosta lähti 12 k€/150 tkm.

Molemmat rengassetit loppu luovutuksen kohdalla. Auton arvoa lisäsi takaisinkutsukamppis, jossa jakohihna meni tehtaan piikkiin 80 tkm kohdalla, muuten olisi ollut 160 tkm edessä. 150-200 tkm välillä olisi silti tullut rengassetit, tuulilasi (tod. näk.) ja euro6-riesat. Keula ja eturenkaiden takaa alkoi olla maali ns. valmista, ruostesuojauksen takia olisi pitänyt jotain tehdä. Alustankin olisi kaivannut huomiota. Rengaslaakereista varmaan olisi mennyt toinen tai useampi. Muut huollot x €?
 
Joku teki aiheesta oikein kunnollisen tutkimuksen ja lopputulema oli, että taloudellisin tapa uutena ostetun auton kohdalla on myydä se reilun kahdenkymmenen vuoden iässä. Tässä oli huomioitu kaikki kustannukset ja korjaustarpeen lisääntyminen iän myötä.

Oikea kysymys useimmille olisi paremminkin se minkä ikäisenä auto kannattaa ostaa. Vanha viisauskin sanoo, että kaupanteossa hyödyt saavutetaan ostaessa eikä myydessä. Ja ostaa auto kannattaa joko melko tuoreena heti arvonaleneman alkaessa hidastua tai vaihtoehtoisesti silloin kun arvonalenema on kokonaan ohi. Eli karkeasti noin kuuden vuoden iässä tai yli viidentoista vuoden iässä.
 
Joku teki aiheesta oikein kunnollisen tutkimuksen ja lopputulema oli, että taloudellisin tapa uutena ostetun auton kohdalla on myydä se reilun kahdenkymmenen vuoden iässä. Tässä oli huomioitu kaikki kustannukset ja korjaustarpeen lisääntyminen iän myötä.

Oikea kysymys useimmille olisi paremminkin se minkä ikäisenä auto kannattaa ostaa. Vanha viisauskin sanoo, että kaupanteossa hyödyt saavutetaan ostaessa eikä myydessä. Ja ostaa auto kannattaa joko melko tuoreena heti arvonaleneman alkaessa hidastua tai vaihtoehtoisesti silloin kun arvonalenema on kokonaan ohi. Eli karkeasti noin kuuden vuoden iässä tai yli viidentoista vuoden iässä.
6 vuotta vanha auto ei kyllä ole mitenkään tuore, sivistysmaissahan tuo olisi jo lähempänä romutusta kuin uutta. Vaadittu luotettavuuskin merkkaa jo vähän tuossa kohtaa. Muutaman kerran vuodessa käytettävä tonnin pommi saa olla remppakunnossa vähän tiheämpään kuin päivittäinen käyttöauto.

Zet, se luetun ymmärtäminen... Minulle aiempi. Toki minun näkövinkkelistä yllä oleva teksti huomioiden, olihan tuo jo vanhakin.
 
On se "melko tuore" kuten kirjoitin, onhan henkilöautojen keski-ikä yli 12 vuotta. Sivistysmaissa ei voisi tuoreeksi enää sanoakaan, mutta tuossa iässä vuosia oleellisempaa on ajokilometrit ja käyttöhistoria.
 
Joku teki aiheesta oikein kunnollisen tutkimuksen ja lopputulema oli, että taloudellisin tapa uutena ostetun auton kohdalla on myydä se reilun kahdenkymmenen vuoden iässä. Tässä oli huomioitu kaikki kustannukset ja korjaustarpeen lisääntyminen iän myötä.

Löytyykö linkkiä tähän tutkimukseen?
 
Turha käytetty tonni on turha käytetty tonni, oli sen auton arvonalenema mikä tahansa.
Tottakai.

Mutta jos tonnin säästö renkaissa tai jakopäärempassa argumenttina uuteen vaihtoon houkuttelee enemmän jos se väliraha uuteen vastaavaan on muutamia tonneja kuin jos se kymmeniä tuhansia.
 
Tottakai.

Mutta jos tonnin säästö renkaissa tai jakopäärempassa argumenttina uuteen vaihtoon houkuttelee enemmän jos se väliraha uuteen vastaavaan on muutamia tonneja kuin jos se kymmeniä tuhansia.
Niin no tässä päästään varmaan siihen onko se pakko vaihtaa vai ei. Mä katson tilannetta siitä suunnasta, että se auto on ihan oikeasti vaihdettava rajatussa aikaikkunassa, kun kilometrejä tulee nopeasti ja paljon. Väliraha tulee olemaan iso joka tapauksessa. Jos vanhassa on kiinni se noin 10 t€ ja siihen uppoaa huoltotonneja ihan pakosta seuraavan 50 tkm aikana, niin mieluummin sitä jo sitten ottaa uuden takuullisen taas alle… Vaihtoehto b on tehdä se sijoitus ja ajaa siihen 150 tkm lisää, jolloin auto on jo tonnin pommi hinnoissa. Optimointitehtävä, johon jokaisella on oma oikea vastaus.

e: Vaihtoehto b siis sillä oletuksella, että ei halua käytettyjä huoltorahoja antaa ”vaihdossa”.
 
Tilattiin tehtaalta 7-paikkainen -18 Peugeot 5008 hyvillä varusteilla niin pohtinut myymistä hyvinkin kun alkoi rengassarjojen vaihto olla ajankohtaista ja vetokoukkukin olisi mukava olla. Huomaahan sitä kaikenlaista pientä mutta vastaampaan isompaan jos vaihtaisi niin ei oikein omalla kohdalla saa valueta kun +30k€ pitäisi lainaa ottaa joten vaihettiin kakkosauto jolla itse kuljen mielummin eikä siihenkään tullut vetokoukkua:rofl:

Nyt kun 5008 on ajettu 82tkm ja mitään isompaa jos ei leviä leviä niin jos se puolikon käytöllä ainakin 5 vuotta ehkä maltillisella arvon alenemalla ainakin pärjäis.

Kallistuisin siis siihen kuinka pitkään luottaa moottoriin/vaihteistoon ja toki haluaa pitää. Rengassarjat jos katsastuksesta menee läpi niin euroakaan en laittas.

Aika vastaavat lukemat kuin Kvarkilla huoltojen osalta paitsi määräaikaishuollot menty paljon vähemmällä.
 
pari esimerkkiä:

2011 Chervolet Cruze diesel, ostin uutena 22 000€, 4v 0% todellisella korolla. 4V ja 100tkm ajettuna myin 11 000€, tänä aikana ei ollut vikoja jotka ei olisi mennyt takuuseen. Tuntui, että meni halvalla, mutta jos tuolla olisi jatkanut ajelua, niin arvonlasku olisi jatkunut aika jyrkästi. Nyt näitä saa halvalla eikä ole hassumpi auto.

2013 Skoda Octavia uutena noin 25k€, viikko takaperin hävitin 280tkm ajettuna ~5000€, eipä tähänkään tarvinnut normaalia huoltoa kummempaa tehdä. Akkua myöten kaikki alkuperäistä, ei tainnut edes sulat kulua loppuun. Tosi hyvä auto.

Mielestäni jos uutena auton ostaa, sitä kannattaa pitää aika kauan. Sitten jos flippailee käytettyjä voi olla järkeä vaihtaa usein, tai jos tuntuu, että autossa on liikaa murheita. Tuo paaliin ajaminen on vähän niin ja näin, sitten kun autosta alkaa jatkuvasti olla joku paikka rikki niin jos ei ole työtön harrastelija, voi muodostua liikaa stressiä siitä, että töihin meno vaikeutuu tai pitää jännittää jokaista mökkimatkaa pääseekö perille.
 
Riippuu täysin siitä että paljonko löytyy teknistä osaamista autoista. Moni kallis vika alkaa varsin hallittavana halpana vikana tai huoltotarpeena joka eskaloituu. Ei tarvi edes ruuvata itse ja rahaa säästyy rutkasti korjauttamalla ajoissa.

Jos on täysin sen varassa että ajaa autolla niin kauan kuin se liikkuu (ilman vikavaloja tai välittömän kuoleman ääniä) ja sitten korjaamolle

vs

Tiedät moottori/vaihteistoyhdistelmän tyyppiviat ja osaat itse kuulostella ja tarkastella että paikat on kunnossa ja ymmärtää mitä riskejä mihinkin vikoihin liittyy.


Toiselle vähän pidempimpi satunnainen starttaus tai tärähtelevä tyhjäkäynti, vuoto, ääni tai haju on ikääntyvän auton ominaisuus ja toiselle red flagit nousee heti. Korjaamoilla näkee tuon tuosta aivan karmeaan kuntoon ajettuja autoja ja sitten korjauslasku on moninkertainen alkuperäiseen vikaan verratuna.
 
Viimeksi muokattu:
280 000km samoilla pyyhkijänsulilla? :rolleyes:
kyllä ja hyvin toimi, toki ajoittain putsaamalla. Lisäksi esim. talvirenkaat oli auton ensimmäiset eikä ne olleet kaljut tai nastoja pahemmin puuttunut. Kesärenkaat oli kolmannet mutta hyvässä kunnossa.
 
Löytyykö linkkiä tähän tutkimukseen?

Totta maar.


Tai jos ei kaikkea jaksa lukea, niin media on tiivistänyt Lauri Kujanpään johtopäätökset.

 
Noi jakohihnan vaihdot tai rengassarjan uusimiset on ihan taustakohinaa autoilun kustannuksissa, jos hiukan kärjistetään. Yksi anturin laukeaminen ja keltainen vikavalo mittaristossa maksaa saman verran, jos hiukan yksinkertaistetaan. Jos noihin ei ole varaa, tai niissä yrittää säästää, budjetti on jo valmiiksi vinossa. Voihan sitä säästää vaikka viiskymppiä ja laittaa auto vaihtoon, kun sulat suttaavat ja pesunestesäiliökin vilkuttaa keltaista. Tai sitten ajaa niillä tuo edellä mainittu stintti...

Mutta alkuperäiseen kysymykseen vastaten, mulla on tapana pitää autoa n. kuusi vuotta riippumatta siitä, ostanko uuden vain käytetyn. Sitten alkaa autokuume vaikuttaa, eikä sillä ole juurikaan tekemistä sen kanssa, kuinka hyvin se auto on sinä aikana palvellut. Nyt tosin tein ison poikkeuksen sääntöön, kun laitoin alle vuodessa kiesin kiertoon. Siihen oli muutama syy, joista osa järkisyitä ja osa fiilistä. Talouspuolta en edelleenkään miettinyt pääasiallisena syynä, koska autoilu on aina kallista. Halvempaa olisi varmaan ollut pitää tuo vielä viisi vuotta ja vaihdella niitä antureita ja ostaa uusia akkuja. Mutta se ainoa järkisyy, minkä löydän motiiviksi auton vaihdolle jossain tietyssä iässä tai km-määrässä riippuu siitä autosta. Mä en esimerkiksi ajaisi jollain litrasella ecoboostilla yli 70 tkm. Laukeaa kuitenkin, kun mehupurkista otetaan suhteettomasti tehoja irti. Samaten tiettyjen merkkien automaattilaatikot ovat hiukan kyseenalaisessa maineessa, joten nekin laittaisin kiertoon suurinpiirtein samoilla kilsoilla.

Siitä voisi kyllä kiistellä, onko kuusi vuotta vanha auto antiikkia vai ei. Mulla oli jo 2010 farkussa kaikki tarvitsemani herkut pl. navi. Ja sekin löytyi kyllä laatikosta erillisenä, mutta kun puhelin on nykyään myös navi, ei ollut dealbreaker. Nykyinen kottero on 2019 mallia ja siinä on nyt sitten se navikin. Olin muuten sattumalta juuri potkimassa ko. yksilön renkaita, kun tekivät softapäivitystä ja laittoivat siihen navin, mikä ei ollut alunperin varustelistassa :D
 
Noi jakohihnan vaihdot tai rengassarjan uusimiset on ihan taustakohinaa autoilun kustannuksissa, jos hiukan kärjistetään. Yksi anturin laukeaminen ja keltainen vikavalo mittaristossa maksaa saman verran, jos hiukan yksinkertaistetaan. Jos noihin ei ole varaa, tai niissä yrittää säästää, budjetti on jo valmiiksi vinossa. Voihan sitä säästää vaikka viiskymppiä ja laittaa auto vaihtoon, kun sulat suttaavat ja pesunestesäiliökin vilkuttaa keltaista. Tai sitten ajaa niillä tuo edellä mainittu stintti...

Mutta alkuperäiseen kysymykseen vastaten, mulla on tapana pitää autoa n. kuusi vuotta riippumatta siitä, ostanko uuden vain käytetyn. Sitten alkaa autokuume vaikuttaa, eikä sillä ole juurikaan tekemistä sen kanssa, kuinka hyvin se auto on sinä aikana palvellut. Nyt tosin tein ison poikkeuksen sääntöön, kun laitoin alle vuodessa kiesin kiertoon. Siihen oli muutama syy, joista osa järkisyitä ja osa fiilistä. Talouspuolta en edelleenkään miettinyt pääasiallisena syynä, koska autoilu on aina kallista. Halvempaa olisi varmaan ollut pitää tuo vielä viisi vuotta ja vaihdella niitä antureita ja ostaa uusia akkuja. Mutta se ainoa järkisyy, minkä löydän motiiviksi auton vaihdolle jossain tietyssä iässä tai km-määrässä riippuu siitä autosta. Mä en esimerkiksi ajaisi jollain litrasella ecoboostilla yli 70 tkm. Laukeaa kuitenkin, kun mehupurkista otetaan suhteettomasti tehoja irti. Samaten tiettyjen merkkien automaattilaatikot ovat hiukan kyseenalaisessa maineessa, joten nekin laittaisin kiertoon suurinpiirtein samoilla kilsoilla.

Siitä voisi kyllä kiistellä, onko kuusi vuotta vanha auto antiikkia vai ei. Mulla oli jo 2010 farkussa kaikki tarvitsemani herkut pl. navi. Ja sekin löytyi kyllä laatikosta erillisenä, mutta kun puhelin on nykyään myös navi, ei ollut dealbreaker. Nykyinen kottero on 2019 mallia ja siinä on nyt sitten se navikin. Olin muuten sattumalta juuri potkimassa ko. yksilön renkaita, kun tekivät softapäivitystä ja laittoivat siihen navin, mikä ei ollut alunperin varustelistassa :D

Ilmeisesti et kommentoi tätä korkeiden kilometrien skenaariota (50 000 km á vuosi)?

Oma kustannuslaskenta korkeiden kilometrien skenaariossa meni siten, että kun nykyautot on miinoitettu mainitsemillasi "mehupurkeilla", niin tavanomaisesta kansanautosta pitää päästä eroon ennen niiden porsimista. Epätieteellisesti listahinnastoja ja Nettiauton käytettyjen pyyntejä vertaamalla ~3 vuotta ja ~150 tkm ajetusta perusautosta ("Octavia", "Golf" jne.) voinee vielä kuvitella saavansa takaisin 40-50 prosenttia hankintahinnasta.

Jos esimerkkiautomme maksaisi 30 k€, niin tuolla oletuksella siitä hyvitettäisiin 3-vuotiaana 12-15 k€. Ts. arvonalenema on 15-18k€ ensimmäisen 150 tkm aikana. Jos ajaa vielä toiset 3 vuotta ja 150 tkm, niin sen jälkeen voinee olla tyytyväinen, jos autosta saa 3 k€ myydessä. Eli arvonalenema on 9-12 k€ jälkimmäisen 150 tkm aikana. Mutta siinä missä ensimmäinen puolisko meni lähes tulkoon määräaikaishuolloilla, niin jälkimmäisellä puoliskolla maksettavaksi tulee kaikennäköistä luontaista kulumaa - jakohihnaa, renkaita, alustanosia, jousitusta, jarruja... Eli jälkimmäinen 150-300 tkm on parhaassakin tapauksessa melkein yhtä kallis kuin ensimmäinen 0-150 tkm. Lisäksi jälkimmäisellä puoliskolla riski koneremonttien, kytkinremonttien ja "tonnin anturien" aiheuttamiin ylimääräisiin menoeriin kasvaa eksponentiaalisesti.

Sitä jään pohtimaan, onko 150 tkm sekään välttämättä "sweet spot". Silloinhan auto on jo tosiasiallisesti aika paljon ajettu ja suurin ilo lienee, että auto näyttää uudelta ja saa naapurit kateelliseksi. Vähän alle 100 tkm ehdotettiin aiemmin yhdeksi vaihtoehdoksi, mutta siinä kohdin on renkaat ja yleensä takuukilometrit loppumassa (30 tkm huoltovälillä myös 90 tkm huolto juuri maksettu). Olisiko 1-1½ vuotta ja 50-75 tkm parempi? Vaihtoehto uudelle ja tehdastakuukin vielä voimassa.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Auto kannattaa vaihtaa silloin uuteen, kun tilillä on ylimääräistä rahaa se summa minkä välittämättä haluaa autoonsa uhrata. Ei niitä rahoja käyttöautoa ostaessa enää kuitenkaan näe. Tai heikommin menestyneen ja tyhmemmän kansanosan keskuudessa tämä hetki on se, kun saa ylimääräistä luottoa ja haluaa siitä eroon.


Jos rahojaan ei halua autoon laittaa, ei vaihda autoa ja ajaa niin kauan kuin auto kulkee. Halvemmaksi se korjauksista huolimatta tulee.
 
Ilmeisesti et kommentoi tätä korkeiden kilometrien skenaariota (50 000 km á vuosi)?
No en. Kuka ajaa omalla kustannuksellaan tuollaiset kilometrit? Tuo on tuhat kilometriä viikossa, ja arkipäiviin suhteutettuna 200 km päivässä. Joka pirun päivä. Jos nyt vetää oletuksen, että noilla kilsoilla kannattaa ajaa dieselillä ja keskikulutukseksi helppouden vuoksi 5 l sadalla, päiväkustannukset ovat parinkympin kieppeillä (otetaan tähän mukaan saman helppouden vuoksi muut autoilun normaalit kustannukset pesuineen jne.), viikossa menee satanen ja kuukaudessa 400-500 ja vuodessa sellaiset 5000 euroa pelkkään ajamiseen. Parin vuoden jaksoihin tulee uusittavaksi renkaat ja jakohihnat noilla kilsoilla. Ihan hatusta vedän, että huoltoineen, veroineen ja vakuutuksineen kokonaiskakuksi tulee sellainen 15000 euroa, vaikkei mitään edes hajoaisi parin vuoden aikana. Toistan kysymykseni: kuka ajaa tuollaisia kilometrejä omalla kustannuksellaan ja miksi?

Ja sitten pitäisi vielä ostaa se autokin, jos tuossa skenaariossa ei ole mitään autoetua eikä km-korvauksia. Noilla kilsoilla mä etsisin jonkun 50 tkm ajetun "järkevän" dieselin (=hiukan reteemmän, joka toivottavasti kestää kilsoja mukisematta, riisikippoja ei tueta), koska se vastaisi vain vuoden ajoja omalla profiililla, mutta uuteen verrattuna hinta putoaa pari kymppiä. Ja sitten ajaisin sen loppuun. Tuolla profiililla se voisi olla vaikka 8 vuotta kovaa ajoa. Jos hiukan pröystäilisi, niin 40000 € kiesillä se olisi vain 5000 €/vuosi. Jos sen saman premiumin ostaisi uutena ja vaihtaisi kolmen vuoden välein, arvo alenee kolmessa vuodessa useamman kympin. Yksinkertaistan jälleen ja vedän hatusta, että tuolla taktiikalla autoilu maksaisi 20000 €/vuosi. Mulla ei jää ihan noin paljon säästöön vuodessa.
 
No en. Kuka ajaa omalla kustannuksellaan tuollaiset kilometrit?
Aika moni työnsä puolesta. Toki niistä saa kilometrikorvaukset, mutta kustannuksethan maksetaan silti itse, eli ne kyllä kiinnostavat.

Lisäksi pitkiä työmatkojakin päivittäin tai muutaman kerran viikossa ajavia on myös, ne saa tietysti taas vähentää verotuksessa, mutta kaavan mukaan todellisista kuluista riippumatta eli kustannukset tai säästöt on taas suoraan omaan kukkaroon.

Tosin oman kokemuksen mukaan ei ne huoltokustannukset enemmän ajetussa nyt juuri kummoisemmat ole kuin 50k-150k ajetussa. Jarruja, jakohihnoja, renkaita yms. menee kyllä jo ennen tuota, toki voi välttää jos vaihtaa vielä
tiheämpään, mutta silloin arvonalenema nousee entisestään.

Eri asia on sitten se, että jos ajaa sen 50k+ vuodessa, niin voi olla helpommin valmis maksamaan vähän enemmän extraa mukavammasta autosta.
 
Aika moni työnsä puolesta. Toki niistä saa kilometrikorvaukset, mutta kustannuksethan maksetaan silti itse, eli ne kyllä kiinnostavat.
Miten työnantaja suhtautuu isoihin km-korvauksiin? Luulisi ehdottavan autoetua aika herkästi. Jos nyt vaikka puolet olisi korvattavia kilsoja, vuodessa se on sellaiset 12000 €. Neljässä vuodessa tuo kuolettaa jo ihan hulppean auton. En tiedä käytäntöjä, kyselen kun kiinnostaa.
 
Tosin oman kokemuksen mukaan ei ne huoltokustannukset enemmän ajetussa nyt juuri kummoisemmat ole kuin 50k-150k ajetussa. Jarruja, jakohihnoja, renkaita yms. menee kyllä jo ennen tuota, toki voi välttää jos vaihtaa vielä
tiheämpään, mutta silloin arvonalenema nousee entisestään.
Tähän vielä sellainen kommentti, että juuri autoa vaihtaneena erittäin iso kriteeri vaihtohyvitykselle on sähköinen huoltokirja. En nyt suoraan osaa heittää, miten se vaikuttaa arvonalenemaan, mutta kaupan setä oli erittäin ilahtunut, kun mun vaihdokista sellainen löytyi. Sanoi, että helpottaa paljon hänen elämäänsä. Kyllä ne huollot kannattaa tehdä kohtuullisen tunnollisesti, ellei aja autoaan liki loppuun.
 
Miten työnantaja suhtautuu isoihin km-korvauksiin? Luulisi ehdottavan autoetua aika herkästi. Jos nyt vaikka puolet olisi korvattavia kilsoja, vuodessa se on sellaiset 12000 €. Neljässä vuodessa tuo kuolettaa jo ihan hulppean auton. En tiedä käytäntöjä, kyselen kun kiinnostaa.
Riippuu varmasti työnantajasta, mutta lähtökohtaisestihan se on työnantajankin etu, että työtekijälle maksettavasta rahasta ei tarvitse maksaa veroja ja sivukuluja. Palkkavaade nousee helposti jos ei km-korvauksia saa, varsinkin kun ei tuollainen ajomäärä mitään herkkua ole.

Eikä se nyt edes kauheasti kuluja työnantajalle säästä. Noilla kilsoilla liisurikin (+sivukulut verotusarvosta) maksaa aika paljon ja siihen joko käyttövoimakulut (bensa/diesel/sähkö) tai pienempi käyttövoima-kilometrikorvaus päälle.
 
Riippuu varmasti työnantajasta, mutta lähtökohtaisestihan se on työnantajankin etu, että työtekijälle maksettavasta rahasta ei tarvitse maksaa veroja ja sivukuluja. Palkkavaade nousee helposti jos ei km-korvauksia saa, varsinkin kun ei tuollainen ajomäärä mitään herkkua ole.

Eikä se nyt edes kauheasti kuluja työnantajalle säästä. Noilla kilsoilla liisurikin (+sivukulut verotusarvosta) maksaa aika paljon ja siihen joko käyttövoimakulut (bensa/diesel/sähkö) tai pienempi käyttövoima-kilometrikorvaus päälle.
Löysin nopealla googlauksella artikkelin vuodelta 2015. Ei se tilanne ole varmaan työnantajan kannalta edullisemmaksi muuttunut nykyisillä polttoaineiden hinnoilla.

 
Tosin oman kokemuksen mukaan ei ne huoltokustannukset enemmän ajetussa nyt juuri kummoisemmat ole kuin 50k-150k ajetussa. Jarruja, jakohihnoja, renkaita yms. menee kyllä jo ennen tuota, toki voi välttää jos vaihtaa vielä
tiheämpään, mutta silloin arvonalenema nousee entisestään.

Oma kokemusperustaisuus puuttuu, mutta yleisesti ottaen kuluvien osien kulumaa suurilla vuosikilometreillä on pidetty tavallista vähäisempänä, koska iso kilometrisuorite kerätään yleensä isoilla teillä. Jarrupolkimeen ei välttämättä kosketa kymmeniin kilometreihin ja renkaatkin tuppaavat kestämään Suomen maltillisilla 80 km/h nopeuksilla paremmin kuin kaupunkiajon jatkuvissa pysähdyksissä, liikkeellelähdöissä ja tiukoissa käännöksissä.

Muistaakseni joku tällä foorumilla toivoi autonsa alkuperäisten renkaiden kestävän vaihtoon saakka ja kilometrejä oli siinä vaiheessa jo jonkin matkaa yli sadan tonnin. Samoin Sähköautoileva motoristi kirjoitti blogissaan 100 tkm arvostelun ID4:stä, jonka ensimmäisessä määräaikaishuollossa (2 vuoden kohdalla) oli vaihdettu raitisilmasuodatin, pyyhkijänsulat, jarruneste ja herkistelty takajarrut. Renkaista ensiasennus kesärenkaat olivat kuluneet loppuun, mutta tilalle vaihdettu sarja oli vielä lähes uudenveroinen, ja alkuperäisissä kitkarenkaissa oli jäljellä 6 mm pintaa. Ei paha.

Eikä kai kovin moni vaihda jakohihnoja (edes yhtä) ennen 150 tkm muutoin kuin vuosien tullessa eteen? Jo minun Jeesuksen aikaisessa Duratecissä vaihtoväli on 160 tkm / 8 vuotta. Ihmekone Ecoboostissa 240 tkm / 10 vuotta. VAG:lla samantyyppinen tilanne uudemmissa koneissaan, ajankohtaista 200 tkm toisella puolella. Lisäksi jos ottaisi hihnan sijaan ketjukoneisen auton, niin vaihto on yleensä astetta kalliimpi homma, mutta tulee suurella todennäköisyydellä eteen, jos yrittää ajaa auton selvästi pidemmälle kuin valmistaja on suunnitellut sillä ajettavan.

Pidettäessä autoa max. 3 vuotta on myös se etu, että katsastusmies ei ensimmäiseen kolmeen vuoteen vaivaa uuden auton haltijaa. Eli jos oma perse ja moraali kestävät ajon ja auton vaihtoonantamisen löysillä nivelillä, loppuunkuluneilla jarrupaloilla ja -levyillä sekä sakkorajaa lähestyvillä renkailla, niin se on täysin mahdollista. Luonnollista kulumaa, nääs.

On toki myönnettävä, että mm. pahamaineisten kaksoiskytkinvaihteistojen kestävyys voi olla mainettaan parempi, jos ajo on pitkää matkaa eikä laatikko pykällä jatkuvasti uutta vaihdetta päälle. Eli se puoltaisi vanhassa pitäytymistä pidempään. Mutta koska vaihteistojen ja moottorien vaihdot ovat yleensä kustannustehottomia peruautossa, niin olen yhä sitä mieltä, että autosta pitää päästä eroon ennen kuin mitään isompaa hajoaa. Miten sen sitten ennustaa ennen ilmeisiä oireita, se onkin haastavampi kysymys. Tilastotieto on varmasti olemassa, mutta ei julkisesti saatavissa.
 
Jakohihnoista. Volvossa vaihtoväli on viisi vuotta, ainakin meikäläisen yksilössä. Normaaliin määräaikaishuoltoon verrattuna hintaa tuli lisää hiukan päälle 500€, eli satasen vuodessa, alle kymppi kuussa. Halvempaa kuin Spotifyn tilaaminen. Yksi keppanatuoppi vähemmän perjantaisin. Ainakin hitosti halvempaa kuin sukulaisen lauennut ecoboost, 10 vuotta täyteen, kakkua pöytään. Kilsat olleet vielä lähelläkään.

Toiselta sukulaiselta laukesi VAG:n laatikko kohtuullisen tuoreesta yksilöstä. En tunne tapauksen yksityiskohtia, eli jäikö kaikki omaan piikkiin, mikä malli jne. Huonoa tuuria joka tapauksessa eikä sille kai voi mitään, vaikka noudattaisi kilttinä poikana huolto-ohjelmaa säntillisesti. Otin vain esille siksi, että mulle se on yksi syy välttää VAG:tä, samoin kuin Pösöillä se huonomaineinen kone, jonka tyyppiä en nyt muista ulkoa.

Nämä esimerkit eivät siis varsinaisesti liity otsikkoon siinä mielessä, milloin auto kannattaa vaihtaa,vaan ennemminkin siihen, miten mielikuvat vaikuttavat autoa valittaessa. Jos vaihtaisin autoa kolmen vuoden välein, noiden merkitys olisi pienempi kuin siinä tapauksessa, että suunnittelisin ajavani ne loppuun. Yhtään en ole vielä ajanut. Suurin km-määrä vaihdettaessa oli hiukan paradoksaalisesti siinä, mikä oli mulla lyhimmän aikaa. Sitä ekaa Kadettia ei lasketa. En edes muista, paljon siinä oli mittarissa, oli se aika finaalissa jo ostettaessa. Olin juuri aloittanut vakityöt ja sain halvalla :D
 
kyllä ja hyvin toimi, toki ajoittain putsaamalla. Lisäksi esim. talvirenkaat oli auton ensimmäiset eikä ne olleet kaljut tai nastoja pahemmin puuttunut. Kesärenkaat oli kolmannet mutta hyvässä kunnossa.

Miten helvetissä. Mä ostin uuden volkkarin pari vuotta sitten ja oon ajanut 40tkm. Kitkat on nyt jo melko finaalissa.
 
Itse vaihdoin autoa 12 vuoden ikäisenä ja 254tkm ajettuna. Tekniikka kyllä pelasi ja piileviä vikoja ei ollut. Kuitenkin edessä olisi ollut jakohihnan vaihto ja 2 x uudet renkaat. DPF:llä oli laskennallisesti elinkaarta enää noin 20tkm jäljellä, vaikkakin se ei ollut ikinä aiheuttanut vielä ongelmia. Lisäksi yksi suutin oli lauennut ja vähän mietin, tulevatko muut perässä myöhemmin. Eivät ole halpoja ja voivat jättää tielle. Ruostekupliakin olisi saanut hioa ja maalata. Toisaalta auton vaihto on aina kallista ja en nyt tiedä, oliko rahallisesti lopulta niin järkevää. Renkaat eivät niin hirveästi maksa Virosta ja jakohihna on nykyiseenkin autoon tehtävä ensi keväänä. Ruosteiden korjailuun olisi voinut käyttää pari iltaa, vaikkakin oma jälki on kaukana ammattitasosta. DPF-pesut eivät nekään mahdottomia maksa. Oli kuitenkin parempi vaihtaa autoa nyt ennen kuin tuhlaa lähemmäs 2 tonnia kaksiin uusiin renkaisiin, hihnaan ja DPF-pesuun. Vähän harmitti, kun tuohon oli uusittu isolla rahalla kulutusosia vuoden sisään.

Nykyinen vaggine on 2018 vuosimallia ja ostohetkellä oli 160tkm mittarissa. Edellisellä ja ensimmäisellä omistajalla ainoa vika koko aikana oli Webaston polttoainepumppu. Kilometrit tulivat maantieajosta ja Webaston takia kylmäkäynnistyksiä oli vähän, eli hyviä kilometrejä dieselille. Tuossa yksilössä houkutti myös käsittämättömän hyvin pidetty maalipinta. Ihan hyvään aikaan ilmeisesti vaihtoi autoa, kun autoliikkeessä uusittu pyöränlaakeri ja itsellä alkoi kytkimen paineasetelma kolkattamaan jo 3000km myöhemmin. Onneksi tuli 12kk vaihtoautotakuu mukaan. Tässäkin oli alkuperäiset Hakkapeliitta Ysit alla, joissa 5-6mm pintaa ja nastat kuluneet, mutta noihin vedoten sai 500€ ostohinnasta pois (myyjä silti kehui renkaita). Samoin jakohihnalle tulee 6 vuotta täyteen keväällä, mutta sama homma on aika monessa muussa saman ikäisessä ja saman konsernin autossa. Toivottavasti tällä ajelee huolettomasti nyt remontin jälkeen.

Renkaat on kyllä lähes poikkeuksetta huonoja kaikissa vaihtoautoissa. Rengasketjuun jo tuota ihmettelin aikanaan. Lähes kaikissa vaihtoautoissa 2014 vuodesta alkaen tuntui olevan alkuperäiset talvirenkaat alla. Yhdessä oli kuntoraportin mukaan 3mm pintaa ja on varmasti aika luistimet talvella. Suomalaiset ajavat kyllä huonoilla renkailla. Silti myyjät kehuvat renkaita hyväksi. Omankin ex auton myyjä kehui sen renkaita ilmoituksessa "hyviksi", vaikka itse olin jo varautunut molempien uusintaan. Renkaat ovat onneksi hyvä vipuvarsi tinkiä hintaa alas. Lisäksi yhtä Skodaa tuli katseltua Sakalla, jossa oli jakohihnan vaihto mennyt jo vuodella yliajalle. En tiedä, oliko edellinen omistaja laittanut tarkoituksella kiertoon, vai oliko tietämätön. Kertoo kyllä myyjien ammattitaidosta, kun sai vielä vängätä siitä, kuinka jakohihna pitäisi vaihtaa välittömästi. Sakasta jäänyt niin huono kuva, että mikään ei enää yllätä. Sieltä ei onneksi tule vahingossakaan ostettua autoa, kun myyjät eivät tule palvelemaan, vaan hengaavat ennemmin keskenään.

Yksi autokauppa oli omalla kohdalla varsin kannattava. Autolla oli ajettu 170 000 kilometriä, minkä ilmoitin myyjälle. Laitoin vielä kuvia mittaristosta ja huoltokirjasta, joissa kilometrit eivät jääneet epäselviksi. Ihmettelin, miksi tuon liikkeen hyvitys oli 7500€, kun muualla tarjottiin 4000-4500€. Olivat laskeneet hyvityshinnan 70tkm ajettuun autoon. Ei siinä, väliraha jäi pieneksi ja pitkään yrittivät myydä omaa autoa kalliimmalla kuin olin siitä itse aikanaan maksanut. Oli muutenkin vähän epämääräinen autoliike kyseessä :hammer:
 
Viimeksi muokattu:
Sinänsä ajankohtainen mietintä, notta kun 2015 tuli ostettua (250€ romuautolla hankittu) romutusseteli käsirahana hybridi-Yaris karvan verran alle 20k€ hintaan, niin ajattelin että eka ok myyntihetki voisi olla 9-9,5 vuoden ikäisenä - hybridiakkutakuu kun on Toyotoissa joko 10 vuotta tai 350 tkm niin myynti voisi olla vielä helpompaa kuin vuoden vanhempana.

Mutta mutta, enpä taida ryhtyä mihinkään uuteen, kun auto tuntuu pysyneen hyvin kuosissa. Etätyöpäivät vähentävät vuosittaisia kilometrejä, niin ei ainakaan tekniikka kulune loppuun kovin äkkiä. Autoon tuli uutena tehtyä lisäruostesuojauskin, niin ei liene ihan heti mätänemässäkään. Sen pelätyn mutta pienikapasiteettisen hybridiakun vaihtokin näyttää olevan vain tonnin luokkaa huollettuun vaihtoakkuun, tai ihan uuteen vaihdettuna pari tonnia (+ viime vuosien inflaatiolisät).

Sitten en tiedä, milloin seuraava vaihto tulisi kannattavaksi. Ehkä sitten, kun auto on niin vanha, ettei siihen saa edes hinausvakuutusta?
 
Viimeksi muokattu:
Tuli laitettua 2015-vuoden Seat Leon kiertoon työsuhdeauton alta tuossa viiden vuoden ajon jälkeen. Kilometrit omassa käytössä nousseet noin 100tkm kieppeille ja arvosta tippui noin kolmasosa (21k -> 13.5k). Olisi varmaan saanut tonnin pari enemmän viisiovisesta mallista, mutta kun oli 3-ovinen coupe niin ei ihan parhaita tarjouksia saanut. Myin auton paikalliselle autoliikkeelle.
 
Jakohihnoista. Volvossa vaihtoväli on viisi vuotta, ainakin meikäläisen yksilössä. Normaaliin määräaikaishuoltoon verrattuna hintaa tuli lisää hiukan päälle 500€, eli satasen vuodessa, alle kymppi kuussa.

Ruotsissa vaihtoväli on 10 vuotta tai 240 tkm, kumpi tulee ekana vastaan. Suomen maahantuoja tosiaan pesee kätensä tuon viiden vuoden jälkeen, jos ei ole vaihdettu. Ei liene paljon eroa olosuhteissa ja siten kulumisnopeudessa. Tuntuu rahastukselta.
 
Pehmeät kitkat kuluu. Mutta ostappa hakkapeliitan nastarenkaat, ne on ikuiset. Keväällä ostin 80tkm ajetun -18 auton, jossa talvirenkaina hakkapeliitat nastoilla, niin kulutuspintaa vielä yli 6mm jäljellä
Heh, joku aika sitten myin kakkosauton. Siinäkin oli jotkut hakkapeliitat, valmistusleima vuodelle 2010. Pintaa hitosti jäljellä (en mitannut), kaikki nastat tallella mutta toki kuluneet. Ostaja oli ihan onnessaan kun talvirattaissa hitosti pintaa vielä. Jätin kertomatta, että ei niissä kyllä pitoa enään talvikeleillä ole :P

Mitä tulee jakohihnoihin ja niiden vaihtoväleihin. Tervemenoa vaan Oulun seudulle ajelemaan. Tuppaa hajoamaan jakopäät hyvissäajoin ennen valmistajan määrittämää vaihtoväliä.
 
No ei varmaan samaan tahtiin ja renkaissakin on eroja, mutta silti

No, tuo teikäläisen 40 tkm (josta ehkä puolet kitkoilla?) ja kitkat finaalissa on kyllä taas toisen ääripään luku. Painava auto ja painava kaasujalka?

Esimerkinomaisesti, omassa viime kesänä hankitussa Focuksessa tuli mukana Goodyearin nastarenkaat (DOT 15), jotka edellinen omistaja oli kirjaustensa mukaan hankkinut talvikaudelle 2015-2016. Katsastuksessa 11/2015 matkamittari oli ollut Trafin tietojen mukaan 68 tkm. Sain urasyvyysmittauksen tulokseksi lähes 7 mm keväällä 2023 148 tkm kohdalla. Auto oli ollut Jyväskylän korkeudella ennen tuloaan tänne PK-seudulle kesällä 2022, joten uskoakseni tuosta 68-148 tkm välistä noin puolet eli 40 tkm on ajeltu talvirenkailla.

Ja millaiset nuo renkaat olivat menneenä talvena? Yllättävän hyvät, vaikka olin kuvitellut liukastelevani rengasliikkeeseen heti ensilumen laskeuduttua. Kyllä niillä muun liikenteen matkassa pysyi mukavasti ja turvallisesti, ainoastaan mustalla jäällä tuli pari kertaa sydäntuntemuksia. En tosin ajatellut lähteä enää tulevaan talveen noilla, koska ei se pito varmasti ole viime talvesta ainakaan parantunut. (Moni kyllä lähtisi...)

Mutta sen tuosta voi laskea, että jos Goodyeareissani on ollut pintaa uutena n. 9-10 mm, niin kuluma on ollut n. 2-3 mm per 40 tkm. Siis 0,5-0,75 mm per 10 tkm, ja se täällä "etelässä". Sakkorajalle ajamalla ~100 tkm pitäisi olla tehtävissä, jos ei sitten nastat katkeile/irtoile. Eli onnellisten tähtien alla tuo 140 tkm ja jotain vielä jäljellä ei varsinaisesti hämmästyttäisi, vaikka se varmasti onkin "best-case scenario".
 
Ajelen kitkoilla ympäri vuoden, eli ei ne nyt ihan 20tkm sentään ole kuluneet. Kesällä varmaan lämpimillä kuluminen korostuu.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 624
Viestejä
4 537 291
Jäsenet
74 856
Uusin jäsen
KeisariLoL

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom