Kotiakut - keskustelua kodin energiavarannoista. (Verkkoon kytketyt, on-grid/backup)

[elmo]

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=79tmTRQylzU


Onko kaikki nuo asetukset saataville end user accountilla ?

Kokeilisin tuolla shinetoolilla insteller accountilla tehdä asetukset jos siellä olisi nuo kaikki säädetävissä.

Tuolta ainakin saa määriteltyä kuorman mittarin taakse:

Edit: Tuossa on myös asetus "Meter or CT"

Sekä asetettua oikein että käyttää external CT:

Noniin tässä mennään nyt syvälle mitta tässä saksan kiellisessä webinaarissa "external CT" on nuo mukana toimitetut muuntajat, internal on todennäköisesti sisäinen joka mittaa tuota LOAD porttia.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=EDHjlXB4yxg

Kiitokset! Tässä varmaan ollaan oikeilla jäljillä Oon ollut sisällä ShinePhonella ja selaimen kautta. Samoin tosiaan enduser accountilla. Pitää katsastaa toi Tools(toimii bt yhteydellä) kun pääsen inun viereen ja sen jälkeen kysellä installer accountin tunnareita myös. Ehkä tässä on toivoa vielä.

e:
Toi jälkimmäinen on ainakin Export limit, eli juuri rajoitetaan verkoon syötettävää sähköä. Sama on selaimen kautta, mutta vähän eri näköinen ja saa juuri valita mitä kautta sen vaan mittaa (ulkoinen ct, sisäinen ct tai erillinen mittari).

Tuo system setting välilehti on erinäköinen kyllä. Joko US version ero tai sitten installer tunanrin ero.

Katotaan jos pääsisi installer tunnareiden kanssa katsomaan miltä näyttää.

 

[mastro]

Olen hankkimassa Kotiakustoa, ennestään Helenin tomittama aurinkovoimala (7.8 kW) jonka kaveriksi tätä miettinyt. Kulutuksen jos saisi optimoitua omaan käyttöön pörssiojhjauksella ja toki reservimarkkinasta tulot bonuksena mikäli sellainen optio mukana. Elisalta sainkin jo tarjouksen ja olin siihen jo kallistumassa mutta asennuksen osalta jäi muutama asia mietityttämään. Kulutus on n. 15-18.000 vuositasolla. Tästä Touko-Syyskuu ja Joulu/Helmikuu. Keväällä allasta lämmitetään VILPillä. Myös Poreallas on 24/7/365 päällä enkä sitä säädä muutoin kuin kesäksi vähennän lämpötilaa jonkun verran. Talossa maalämpö ja konehallissa lattialämpö tallissa sekä ILP kaverina. Pääasunnossa ILP vain viilennykseen jota kesällä tulee jonkun verran käytettyä. Konehallissa pidän peruslämpöä talven yli ja Matkailuautoa pidän kuivanapito lämmöillä pahimmilla keleillä.

Pääkeskus sijaitsee keskellä tonttia eri rakennusten välillä, lähimpänä päärakennusta. Vaiheet menee siten että päärakennukseen (20m) menee yksi, toinen autoallille (60m) sekä kolmas konehallille (100m). Etäisyydet suluissa pääkeskukseen. Tuo optimointi ja mittari tulisi ohjeistuksen mukaan asentaa tuon pääkeskuksen "taakse" jotta se huomioi kaikki eri vaiheet ja kulutukset. Tämä vaatisi verkkokaapelin vedon pääkeskukselle akuston sijaintipaikasta. Elisan mukaan asennus onnistuisi vain aurinkopaneelien yhteyteen (vaihe 1 joka menee päärakennukseen) jossa invertteri.

Akku vaatii lämpimän tilan joka on haaste koska tekninen tila päärakennuksen yhteydessä on melko pieni ja siellä on maalämpö, koneelliseen ilmanvaihtoon liittyvät laitteet sekä muuta seinät melkolailla täynnä. Eli asennuksen yhteyteen vaatisi erillisen lämpöeristetyn kaapin joka toki tehtävissä, autotalliin asennus ei onnistu Elisan mukaan koska se olisi liian pitkällä invertteristä. Tähän liittyen kysyisinkin viisaammilta millä lähtisitte ongelmaa ratkomaan?

Olisiko järkevää asentaa kaksi akustoa, toinen päärakennuksen yhteyteen aurinkokennojen yhteyteen ja toinen esim. autotalliin? Osaako tuo akkujen ohjainlaite ylipäätään jakaa virtaa eri vaiheiden välillä kuorman ja kulutuksen mukaan? Autotalliin (ei eristetty) olisi helppo rakentaa erillinen eristetty kaappi jonne akut voisi asentaa koska siellä on runsaasti tilaa. Tämä olisi optimi mutta Elisan mukaan se ei siis onnistu invertterin ja akuston välimatkan takia. Yritän löytää ratkaisun jossa saisin hyödynnettyä aurinkoenergian sekä mahdollisesti jeesaa sähköauton latauksessa tulevaisuudessa tasoittamalla isoimmat piikit.

Otan kiitollisena vastaan ajatuksia aiheeseen liittyen. Reservimarkkina ei ole pakollinen kuviossa mutta toki bonuksena siitä vielä hetken jotain roposia säästäisi.

 

[Miksuu]

Olen hankkimassa Kotiakustoa, ennestään Helenin tomittama aurinkovoimala (7.8 kW) jonka kaveriksi tätä miettinyt. Kulutuksen jos saisi optimoitua omaan käyttöön pörssiojhjauksella ja toki reservimarkkinasta tulot bonuksena mikäli sellainen optio mukana. Elisalta sainkin jo tarjouksen ja olin siihen jo kallistumassa mutta asennuksen osalta jäi muutama asia mietityttämään. Kulutus on n. 15-18.000 vuositasolla. Tästä Touko-Syyskuu ja Joulu/Helmikuu. Keväällä allasta lämmitetään VILPillä. Myös Poreallas on 24/7/365 päällä enkä sitä säädä muutoin kuin kesäksi vähennän lämpötilaa jonkun verran. Talossa maalämpö ja konehallissa lattialämpö tallissa sekä ILP kaverina. Pääasunnossa ILP vain viilennykseen jota kesällä tulee jonkun verran käytettyä. Konehallissa pidän peruslämpöä talven yli ja Matkailuautoa pidän kuivanapito lämmöillä pahimmilla keleillä.

Pääkeskus sijaitsee keskellä tonttia eri rakennusten välillä, lähimpänä päärakennusta. Vaiheet menee siten että päärakennukseen (20m) menee yksi, toinen autoallille (60m) sekä kolmas konehallille (100m). Etäisyydet suluissa pääkeskukseen. Tuo optimointi ja mittari tulisi ohjeistuksen mukaan asentaa tuon pääkeskuksen "taakse" jotta se huomioi kaikki eri vaiheet ja kulutukset. Tämä vaatisi verkkokaapelin vedon pääkeskukselle akuston sijaintipaikasta. Elisan mukaan asennus onnistuisi vain aurinkopaneelien yhteyteen (vaihe 1 joka menee päärakennukseen) jossa invertteri.

Akku vaatii lämpimän tilan joka on haaste koska tekninen tila päärakennuksen yhteydessä on melko pieni ja siellä on maalämpö, koneelliseen ilmanvaihtoon liittyvät laitteet sekä muuta seinät melkolailla täynnä. Eli asennuksen yhteyteen vaatisi erillisen lämpöeristetyn kaapin joka toki tehtävissä, autotalliin asennus ei onnistu Elisan mukaan koska se olisi liian pitkällä invertteristä. Tähän liittyen kysyisinkin viisaammilta millä lähtisitte ongelmaa ratkomaan?

Olisiko järkevää asentaa kaksi akustoa, toinen päärakennuksen yhteyteen aurinkokennojen yhteyteen ja toinen esim. autotalliin? Osaako tuo akkujen ohjainlaite ylipäätään jakaa virtaa eri vaiheiden välillä kuorman ja kulutuksen mukaan? Autotalliin (ei eristetty) olisi helppo rakentaa erillinen eristetty kaappi jonne akut voisi asentaa koska siellä on runsaasti tilaa. Tämä olisi optimi mutta Elisan mukaan se ei siis onnistu invertterin ja akuston välimatkan takia. Yritän löytää ratkaisun jossa saisin hyödynnettyä aurinkoenergian sekä mahdollisesti jeesaa sähköauton latauksessa tulevaisuudessa tasoittamalla isoimmat piikit.

Otan kiitollisena vastaan ajatuksia aiheeseen liittyen. Reservimarkkina ei ole pakollinen kuviossa mutta toki bonuksena siitä vielä hetken jotain roposia säästäisi.

siis vaiheet muka jaettu per rakennus? aika outoa minusta äkkiseltään, vaihekuorma paukkuu äkkiä yli jo pelkällä hellalla..
ja jokainen inu jakaa tietääkseni tuoton tasan kolmen vaiheen välillä, ja samoin lataa tavallaan akkua, ottaa joka vaiheesta jollei suoraan paneelien dc sinne siirry (hv akuissa lv ei tietty voi suoraan mennä paneeleista), ottamatta enempi kantaa koko sun systeemiin niin mä ottaisin mahdollisimman isot akut, en mita suosittavat et akut sama kw ko kennojen kwp.. koska esim itellä hyödyn simona jo kun lataan akut si halvalla pörssillä ja kestaa kilowatit päivän yli vaikka saunoisin ja tekisin ruokaa, ja taas yöllä halvalla ladataan ko ei paneelit tuota näin talvella (lisänä yö/päivä sähkö ni säästän siirtomaksuissakin)
edit olettaen että 25A tai 35A paukut tohon et vaihe kuorma tulee äkkiä vastaan jos per tönö joutuu yhelle vaiheelle

 

[Habazon]

Kiitokset! Tässä varmaan ollaan oikeilla jäljillä Oon ollut sisällä ShinePhonella ja selaimen kautta. Samoin tosiaan enduser accountilla. Pitää katsastaa toi Tools(toimii bt yhteydellä) kun pääsen inun viereen ja sen jälkeen kysellä installer accountin tunnareita myös. Ehkä tässä on toivoa vielä.

e:
Toi jälkimmäinen on ainakin Export limit, eli juuri rajoitetaan verkoon syötettävää sähköä. Sama on selaimen kautta, mutta vähän eri näköinen ja saa juuri valita mitä kautta sen vaan mittaa (ulkoinen ct, sisäinen ct tai erillinen mittari).

Tuo system setting välilehti on erinäköinen kyllä. Joko US version ero tai sitten installer tunanrin ero.

Katotaan jos pääsisi installer tunnareiden kanssa katsomaan miltä näyttää.

Mites tässä kävi ? Löytykö oikeat asetukset.

 

[elmo]

Mites tässä kävi ? Löytykö oikeat asetukset.

Sain installer tunnarit, mutta eihän niillä pääse tekemään oikein mitään muuta kuin hallitsemaan ylätasolla. Epäilen, että videon setting välilehden ero johtuu vanhasta versiosta (kuitenkin jo 3kk wanha XD) ja/tai jostian us asetuksesta.

Täältä löytyy installer ohjeet: https://cdn.growatt.com/pdf/Installer Operation Manual.pdf

Sen huomasin, että export limitillä tosiaan yrittää pitää kokonais kulutuksen siinä about nollassa. Oma peruskulutus heiluu 500-1000W välillä silloin kun ketään ei kotona ja muuten sitten mitä sattuu. Nyt ajastanut, että purkaa tasaisesti 1kW päivän ja yöllä täyteen. Jos muutan tehorajat ylemmäs ja export limit päälle niin teoriassa tuon pitäisi toimi omaan käyttöön parhaiten. Sitten jos joku jackpot myynti päivä niin laittaa käsin piikkihinnoilla myyntiin.

Eilen tuli CATL kennoilla sama setti. Tänään sain nippuun ja huomenna varmaan saan tehtyä välikaapelit ja kytkettyä kiinni niin ajattelin testailla sitä AI hässäkkää vielä kun on enempi eroa hinnoissa. Tässä uudemmassa oli taas kehitys kehittynyt ja nyt näytön kaapelointi oli tehty fiksummin. Ei tarvinnut itse kolvailla mitään.

e: Jaa niin ja catl 15 kennoa oli 3,297 ja yksi kenno 3,298. Sarjanumerotkin aika perä jälkeen. 4/2025 paistettuja. Eipä tartte tasailla yhtään...

 

[Habazon]

Sain installer tunnarit, mutta eihän niillä pääse tekemään oikein mitään muuta kuin hallitsemaan ylätasolla. Epäilen, että videon setting välilehden ero johtuu vanhasta versiosta (kuitenkin jo 3kk wanha XD) ja/tai jostian us asetuksesta.

Täältä löytyy installer ohjeet: https://cdn.growatt.com/pdf/Installer Operation Manual.pdf

Sen huomasin, että export limitillä tosiaan yrittää pitää kokonais kulutuksen siinä about nollassa. Oma peruskulutus heiluu 500-1000W välillä silloin kun ketään ei kotona ja muuten sitten mitä sattuu. Nyt ajastanut, että purkaa tasaisesti 1kW päivän ja yöllä täyteen. Jos muutan tehorajat ylemmäs ja export limit päälle niin teoriassa tuon pitäisi toimi omaan käyttöön parhaiten. Sitten jos joku jackpot myynti päivä niin laittaa käsin piikkihinnoilla myyntiin.

Eilen tuli CATL kennoilla sama setti. Tänään sain nippuun ja huomenna varmaan saan tehtyä välikaapelit ja kytkettyä kiinni niin ajattelin testailla sitä AI hässäkkää vielä kun on enempi eroa hinnoissa. Tässä uudemmassa oli taas kehitys kehittynyt ja nyt näytön kaapelointi oli tehty fiksummin. Ei tarvinnut itse kolvailla mitään.

e: Jaa niin ja catl 15 kennoa oli 3,297 ja yksi kenno 3,298. Sarjanumerotkin aika perä jälkeen. 4/2025 paistettuja. Eipä tartte tasailla yhtään...

Niin tuolla tools äpillä installer tunnareilla ei löydy oikeita asetuksia ? Ohjeet oli pilvipalveluun.

 

[elmo]

Niin tuolla tools äpillä installer tunnareilla ei löydy oikeita asetuksia ? Ohjeet oli pilvipalveluun.

Tools ei tartte tunnareita lainkaan. Skannaat qr koodin inun verkkopalikasta ja bt:llä sisään.

Shinephonea en kokeillut, mutta lähtökohtaiesti kaikki mitä shinephonessa on myös webliittymässä. Ehkä vähän eri paikassa. Ja kun installer tunnareilla menee login sivulta sisään menee tonne hallintanäkymään. Sen verran kattavasti saa kaikkea muuttaa ihan normi tunnareilla, että epäilisin että tuollaista olisi jätetty mihinkään eri tunnuksien taakse.

 

[gearheadi]

Olen hankkimassa Kotiakustoa, ennestään Helenin tomittama aurinkovoimala (7.8 kW) jonka kaveriksi tätä miettinyt. Kulutuksen jos saisi optimoitua omaan käyttöön pörssiojhjauksella ja toki reservimarkkinasta tulot bonuksena mikäli sellainen optio mukana. Elisalta sainkin jo tarjouksen ja olin siihen jo kallistumassa mutta asennuksen osalta jäi muutama asia mietityttämään. Kulutus on n. 15-18.000 vuositasolla. Tästä Touko-Syyskuu ja Joulu/Helmikuu. Keväällä allasta lämmitetään VILPillä. Myös Poreallas on 24/7/365 päällä enkä sitä säädä muutoin kuin kesäksi vähennän lämpötilaa jonkun verran. Talossa maalämpö ja konehallissa lattialämpö tallissa sekä ILP kaverina. Pääasunnossa ILP vain viilennykseen jota kesällä tulee jonkun verran käytettyä. Konehallissa pidän peruslämpöä talven yli ja Matkailuautoa pidän kuivanapito lämmöillä pahimmilla keleillä.

Pääkeskus sijaitsee keskellä tonttia eri rakennusten välillä, lähimpänä päärakennusta. Vaiheet menee siten että päärakennukseen (20m) menee yksi, toinen autoallille (60m) sekä kolmas konehallille (100m). Etäisyydet suluissa pääkeskukseen. Tuo optimointi ja mittari tulisi ohjeistuksen mukaan asentaa tuon pääkeskuksen "taakse" jotta se huomioi kaikki eri vaiheet ja kulutukset. Tämä vaatisi verkkokaapelin vedon pääkeskukselle akuston sijaintipaikasta. Elisan mukaan asennus onnistuisi vain aurinkopaneelien yhteyteen (vaihe 1 joka menee päärakennukseen) jossa invertteri.

Akku vaatii lämpimän tilan joka on haaste koska tekninen tila päärakennuksen yhteydessä on melko pieni ja siellä on maalämpö, koneelliseen ilmanvaihtoon liittyvät laitteet sekä muuta seinät melkolailla täynnä. Eli asennuksen yhteyteen vaatisi erillisen lämpöeristetyn kaapin joka toki tehtävissä, autotalliin asennus ei onnistu Elisan mukaan koska se olisi liian pitkällä invertteristä. Tähän liittyen kysyisinkin viisaammilta millä lähtisitte ongelmaa ratkomaan?

Olisiko järkevää asentaa kaksi akustoa, toinen päärakennuksen yhteyteen aurinkokennojen yhteyteen ja toinen esim. autotalliin? Osaako tuo akkujen ohjainlaite ylipäätään jakaa virtaa eri vaiheiden välillä kuorman ja kulutuksen mukaan? Autotalliin (ei eristetty) olisi helppo rakentaa erillinen eristetty kaappi jonne akut voisi asentaa koska siellä on runsaasti tilaa. Tämä olisi optimi mutta Elisan mukaan se ei siis onnistu invertterin ja akuston välimatkan takia. Yritän löytää ratkaisun jossa saisin hyödynnettyä aurinkoenergian sekä mahdollisesti jeesaa sähköauton latauksessa tulevaisuudessa tasoittamalla isoimmat piikit.

Otan kiitollisena vastaan ajatuksia aiheeseen liittyen. Reservimarkkina ei ole pakollinen kuviossa mutta toki bonuksena siitä vielä hetken jotain roposia säästäisi.

Itselle tuo Elisan kotiakku tuli ns vanhaan talliin joka on talon toisessa päädyssä, joka toimii nykyään kuntosalina ja siitä on matkaa invertterille aika reilun 10 metriä. Tämä oli aika pitkälti se pisin matka invertterin ja akuston välille. Itse virran jakamiseen, niin kyllähän tuo antaa virtaa sinne vaiheeseen jossa kulutusta on. Tietysti itsellä ei ole mitää isompaa kulutusta ollut etten osaa suoraan sanoa miten käyttäytyy jos kuorma menee yli invertterin tehojen, mutta jostainhan se virta on otettava ja akustosta otetaan jos siellä on ja ei ole. mitään suurta hintapiikkiä myöhemmin päivällä näkyvissä.

Elisan kotiakkuun jos päädyt niin mulla ois suosittelukoodi jolla saisi mahdollisesti 200€ alennuksenn asennuksesta. En tiedä onnistuuko kun olet jo saanut heiltä tarjouksen, mutta voin sen privana antaa.

 

[sammy123]

NIPS

Elisan kotiakkuun jos päädyt niin mulla ois suosittelukoodi jolla saisi mahdollisesti 200€ alennuksenn asennuksesta. En tiedä onnistuuko kun olet jo saanut heiltä tarjouksen, mutta voin sen privana antaa.

Jos on liittymiä Elisalla niin kultatasolla saa -500€ ja platinalla vissiin -1000€.

 

[gearheadi]

Jos on liittymiä Elisalla niin kultatasolla saa -500€ ja platinalla vissiin -1000€.

Täähä ois ollu loistava jos oisin ollut edes kultatasolla, mutta oon vaan hopeatasolla, mutta erittäin hyvä bongaus!

 

[Linksu]

Niin tuolla tools äpillä installer tunnareilla ei löydy oikeita asetuksia ? Ohjeet oli pilvipalveluun.

Moikka! Itsellä kyllä näkyy verkon kulutus, laitteen mukana toimitetuilla antureilla.

 

[Harri K.]

Onkos joku tutustunut noihin Nkon ESS Pro -paketteihin? Toimittaako Nkon Suomeen ja mitä rahti maksais?

https://www.nkon.nl/en/thuisbatterij/merken/nkon-ess-pro.html

Jossain vaiheessa sanoin, että 100€/kWh tasolla kun noita alkaa saamaan, niin oon kiinnostunut. Nyt tuo isoin 32kWh paketti maksaa 2900e+rahti+alv. Invertteri (pari tonnia) tietysti päälle, mutta aletaan olla jo oikealla haarukalla. 6 vuoden takuu ja kestoksi lupaillaan 8000 sykliä 70% varauskyvyn säilymisellä.

Pyyhkästään siis taas tylsiin numeroihin. Ajattellaan 8000 syklin elinkaaren aikaa hiukan pessimistesti: jos varauskyky olis keskimäärin 80% (=25,6kWh), niin luvatun 8000 syklin aikana se pystyisi lataamaan ja purkamaan 204 800 kWh. Jos tuon avulla saisi koko energiamäärän irroitettua aurinkopaneeleista ja siten säästyisi sekä siirrolta, että sähköverolta (noin 5snt/kWh), niin akku säästäisi tuon 8000 syklin aikana noin 10 240 €. Optimisti voisi olettaa, että varauskyky olisi keskimäärin 85% ja tuossa sivussa pystyisi säästämään myös yön halvoilla tunneilla ladattua sähköä ja siten välttämään päivän kalliin tunnin käyttöä verkosta, eli säästö olis isompi. Lisäksi oletettavasti siirtojen kWh hinta nousee tai ainakin tuolla pystyisi aikanaan pitämään liittymään tulevan tehomaksun aisoissa, kun yli 5kW (tai mitä se tuleekaan olemaan) pystyttäis irrottamaan akusta. Jos investointi on luokkaa ~8000€ (akku noin 4000€, invertteri 2000€ ja asennukseen 2000€), niin tuo alkaisi olla jo ihan euroillakin perusteltavissa oleva hankinta.

 

[elmo]

Moikka! Itsellä kyllä näkyy verkon kulutus, laitteen mukana toimitetuilla antureilla.

Growatt wit ja ihan heittämällä näytti vai pitikö jotain muuttaa?

 

[ColdCash]

Onkos joku tutustunut noihin Nkon ESS Pro -paketteihin? Toimittaako Nkon Suomeen ja mitä rahti maksais?

https://www.nkon.nl/en/thuisbatterij/merken/nkon-ess-pro.html

Jossain vaiheessa sanoin, että 100€/kWh tasolla kun noita alkaa saamaan, niin oon kiinnostunut. Nyt tuo isoin 32kWh paketti maksaa 2900e+rahti+alv. Invertteri (pari tonnia) tietysti päälle, mutta aletaan olla jo oikealla haarukalla. 6 vuoden takuu ja kestoksi lupaillaan 8000 sykliä 70% varauskyvyn säilymisellä.

Pyyhkästään siis taas tylsiin numeroihin. Ajattellaan 8000 syklin elinkaaren aikaa hiukan pessimistesti: jos varauskyky olis keskimäärin 80% (=25,6kWh), niin luvatun 8000 syklin aikana se pystyisi lataamaan ja purkamaan 204 800 kWh. Jos tuon avulla saisi koko energiamäärän irroitettua aurinkopaneeleista ja siten säästyisi sekä siirrolta, että sähköverolta (noin 5snt/kWh), niin akku säästäisi tuon 8000 syklin aikana noin 10 240 €. Optimisti voisi olettaa, että varauskyky olisi keskimäärin 85% ja tuossa sivussa pystyisi säästämään myös yön halvoilla tunneilla ladattua sähköä ja siten välttämään päivän kalliin tunnin käyttöä verkosta, eli säästö olis isompi. Lisäksi oletettavasti siirtojen kWh hinta nousee tai ainakin tuolla pystyisi aikanaan pitämään liittymään tulevan tehomaksun aisoissa, kun yli 5kW (tai mitä se tuleekaan olemaan) pystyttäis irrottamaan akusta. Jos investointi on luokkaa ~8000€ (akku noin 4000€, invertteri 2000€ ja asennukseen 2000€), niin tuo alkaisi olla jo ihan euroillakin perusteltavissa oleva hankinta.

Jos noi kelpaa lähtee vielä halvemmalla ja tulee kotiin tuohon tule muuta kuin maksutavasta 150-200€ muistaakseni ennakkomaksusta tilille ei tuu ylimääräistä

48V LifePO4 Batteries › Basengreen-Quality LiFePO4 | 12V24V48V Solar lithium battery

48V LiFePO4 battery specialized for home energy storage people. Available in a wide range of capacities from 5KW-10KW-15KW in either wall-mounted or stacked models. Whether it’s a long-lasting energy reserve for your solar system or a backup power solution for your home, our 48V LiFePO4...

www.basengreen.com

 

[Harri K.]

Jos noi kelpaa lähtee vielä halvemmalla ja tulee kotiin tuohon tule muuta kuin maksutavasta 150-200€ muistaakseni ennakkomaksusta tilille ei tuu ylimääräistä

48V LifePO4 Batteries › Basengreen-Quality LiFePO4 | 12V24V48V Solar lithium battery

48V LiFePO4 battery specialized for home energy storage people. Available in a wide range of capacities from 5KW-10KW-15KW in either wall-mounted or stacked models. Whether it’s a long-lasting energy reserve for your solar system or a backup power solution for your home, our 48V LiFePO4...

www.basengreen.com

No tuohan lupaa vielä parempaa. 10000 sykliä ja 80% ja vielä halvemmalla. Noitahan mahtuis autotallin nurkkaan pari yksikköä, nun ovat niin kapeita ja IP55 kestäis vähän autotallin olosuhteissakin. Hmmm....

 

[bowtie81]

Jos noi kelpaa lähtee vielä halvemmalla ja tulee kotiin tuohon tule muuta kuin maksutavasta 150-200€ muistaakseni ennakkomaksusta tilille ei tuu ylimääräistä

48V LifePO4 Batteries › Basengreen-Quality LiFePO4 | 12V24V48V Solar lithium battery

48V LiFePO4 battery specialized for home energy storage people. Available in a wide range of capacities from 5KW-10KW-15KW in either wall-mounted or stacked models. Whether it’s a long-lasting energy reserve for your solar system or a backup power solution for your home, our 48V LiFePO4...

www.basengreen.com

onko nämä sitten hyväksyttyjä fingridillä että saa verkkohyvitykseen? Tuli mieleen kun pohdin talliosakkeen lämmitysratkaisua, että olisiko tällanen akku järkevä josta voisi saada verkkohyvitystä ja hukkalämpö lämmittäisi tallia?

 

[Miksuu]

onko nämä sitten hyväksyttyjä fingridillä että saa verkkohyvitykseen? Tuli mieleen kun pohdin talliosakkeen lämmitysratkaisua, että olisiko tällanen akku järkevä josta voisi saada verkkohyvitystä ja hukkalämpö lämmittäisi tallia?

muistaakseni LV akut eivät ole hyväksyttyjä, ainoastaan HV akut, jollei si asia ole jo muuttunut

 

[valexi]

Jos noi kelpaa lähtee vielä halvemmalla ja tulee kotiin tuohon tule muuta kuin maksutavasta 150-200€ muistaakseni ennakkomaksusta tilille ei tuu ylimääräistä

48V LifePO4 Batteries › Basengreen-Quality LiFePO4 | 12V24V48V Solar lithium battery

48V LiFePO4 battery specialized for home energy storage people. Available in a wide range of capacities from 5KW-10KW-15KW in either wall-mounted or stacked models. Whether it’s a long-lasting energy reserve for your solar system or a backup power solution for your home, our 48V LiFePO4...

www.basengreen.com

Pystyyköhän noihin tai joihinkin vastaaviin liittämään esim. CheckWattin päätelaitteen, jolloin pääsisi myös reservimarkkinoille?

CHECKWATT CM10 - RESERVIMARKKINAN PÄÄTELAITE

Liity reservimarkkinaan CheckWatt CM10:llä – Älykäs energianhallinnan keskus! CheckWatt CM10 on edistyksellinen ohjausyksikkö, joka tuo mahdollisuuden liittyä reservimarkkinaan.

aurinkosahkotukku.fi

 

[Miksuu]

Pystyyköhän noihin tai joihinkin vastaaviin liittämään esim. CheckWattin päätelaitteen, jolloin pääsisi myös reservimarkkinoille?

CHECKWATT CM10 - RESERVIMARKKINAN PÄÄTELAITE

Liity reservimarkkinaan CheckWatt CM10:llä – Älykäs energianhallinnan keskus! CheckWatt CM10 on edistyksellinen ohjausyksikkö, joka tuo mahdollisuuden liittyä reservimarkkinaan.

aurinkosahkotukku.fi

kokemuksesta voin sanoa että cw10 ei kannata edes harkita...eli äkkiä pois checkwatin sivuilta, ja tarvii se niiltäkin tuen, ei tainnu olla lv akullisia sielläkään
edit ja muokataan viellä lisäys, että kyse ei ole resvervin toimijasta niinkään, toki mitkä inut/akut ovat sertifioineet fingridille, mutta fingridillä on se valta joka päättää mitkä kelpuutetaan

 

[Linksu]

Growatt wit ja ihan heittämällä näytti vai pitikö jotain muuttaa?

Mulla on kans wit ja asetuksissa on Single Inverter Export Limitation Settings, Enable Externenal Ct ja Advance setting, Microgrid system External CT Enable on asetukset.

 

[ColdCash]

kokemuksesta voin sanoa että cw10 ei kannata edes harkita...eli äkkiä pois checkwatin sivuilta, ja tarvii se niiltäkin tuen, ei tainnu olla lv akullisia sielläkään
edit ja muokataan viellä lisäys, että kyse ei ole resvervin toimijasta niinkään, toki mitkä inut/akut ovat sertifioineet fingridille, mutta fingridillä on se valta joka päättää mitkä kelpuutetaan

onko nämä sitten hyväksyttyjä fingridillä että saa verkkohyvitykseen? Tuli mieleen kun pohdin talliosakkeen lämmitysratkaisua, että olisiko tällanen akku järkevä josta voisi saada verkkohyvitystä ja hukkalämpö lämmittäisi tallia?

muistaakseni LV akut eivät ole hyväksyttyjä, ainoastaan HV akut, jollei si asia ole jo muuttunut

Pystyyköhän noihin tai joihinkin vastaaviin liittämään esim. CheckWattin päätelaitteen, jolloin pääsisi myös reservimarkkinoille?

CHECKWATT CM10 - RESERVIMARKKINAN PÄÄTELAITE

Liity reservimarkkinaan CheckWatt CM10:llä – Älykäs energianhallinnan keskus! CheckWatt CM10 on edistyksellinen ohjausyksikkö, joka tuo mahdollisuuden liittyä reservimarkkinaan.

aurinkosahkotukku.fi

Mielestäni noi matalajänniteakut ei kelpaa reservimarkkinoille, vaikka tietysti muuten tuntuu kivalle hinnan puolesta, niin ne ovet ei ainakaan tällä hetkellä aukea.

 

[ColdCash]

No tuohan lupaa vielä parempaa. 10000 sykliä ja 80% ja vielä halvemmalla. Noitahan mahtuis autotallin nurkkaan pari yksikköä, nun ovat niin kapeita ja IP55 kestäis vähän autotallin olosuhteissakin. Hmmm....

Ostin vahingossa yhden tuollaisen 30kwh ennen kuin yksinkertaiselle selvisi, että eihän minun invertteri tuo mataläjänniteakkuja, siinä sitten arvoin ostanko uuden invertterin vai myynkö tuon pois ja ostan ne korkeajänniteakut. Päädyin jälkimmäiseen joku onnellinen sai 2400€ tuon josta itse olin elokuun hinnoilla maksanut 3000€. Nyt mulla on Growattin AXP:tä 60kwh edestä tässä nyt odotellaan kuka reservitarjoajista saa ekana Growattin invertterin hyväksytettyä Checkwattilla on pilottihankekäynnissä ja Enion ilmeisesti ajaa testiä, Väreellä ois parhaat korvaukset, mut niille ei käy kuin sen yhden toimittajan järjestelmät, jotka on turhan kalliita.

Jos nyt joku haluaa tietää, mitä noi akut tuli kustantamaan, niin asennettuna noin 17000€ ostin Offgridteciltä ne jäi tervetuliaisalennuksella maksamaan noin 16300€ ja loppu menee sähkömiehelle, joka kävi hoitamassa asennuksen siinä kesti noin 8 tuntia. Mulla oli eräältä toimijalta 30kwh Growattin akusta tarjous asennettuna 15000€, että ei kannata ottaa keneltäkään valmistapakettia, jos vain löydätte sähkärin asentamaan. Itellä tää on lähinnä kallis harrastus, mut takaisinmaksuaika nykyisillä sähkönhinnoilla on noin 10 vuotta toki, jos tää tehomaksu tulee siinä 5kw rajalla, joka mulla ylittyy joka päivä saunoessa, jos sen ylityksen otan aina akulta saattai toi maksuaika lyhentyä aika rajusti. Joku tietysti kysyy, että miksi vitussa noin iso no siksi, että selviän kesällä noin 5-6kk ostamatta yhtään sähköä eli säästän kesäajalta siirtohinnan joka täällä on ihan pirun korkea. Paneelit tuottaa riittävästi ja pystynee osan vielä myymään, jos hinta on kiva. Toki myös talvella säästää, niissä kalleimmissa päivissä jonkun verran.

 

[dot1q]

Nyt mulla on Growattin AXP:tä 60kwh edestä tässä

En pidä suurena ollenkaan, okt tapauksessa oikeinkin fiksu koko - akuston syklejä ajatellen tuplasti kestävämpi kuin 30kWh akusto.

 

[ColdCash]

En pidä suurena ollenkaan, okt tapauksessa oikeinkin fiksu koko - akuston syklejä ajatellen tuplasti kestävämpi kuin 30kWh akusto.

Toki joo, mutta onhan tuossa yhteensä 12 5kwh akkua, joita voi vaihdella yksi kerrallaan, jos sattuu vikaantumaan näistä saa rakennettua erilaisia kokoonpanoja tuo on tällä hetkellä maksimi mun invertterille ja sekin tarvii kaks bms:ää, kun yks kykenee hoitamaan vain 30kwh.

 

[Habazon]

Mielestäni noi matalajänniteakut ei kelpaa reservimarkkinoille, vaikka tietysti muuten tuntuu kivalle hinnan puolesta, niin ne ovet ei ainakaan tällä hetkellä aukea.

Eikai sillä akun jännitteellä pitäisi merkitystä olla reservin kannalta, invertteri siinä kuitenkin on se tärkeinosa. LV invertterit ovat vielä niin harvinaisia ettei todennäköisesti ole suurempaa kiinnostusta vielä noilla reservioperaattoreilla tehdä tyyppihyväksyntää akku+inu kombolle.

 

[elmo]

Mulla on kans wit ja asetuksissa on Single Inverter Export Limitation Settings, Enable Externenal Ct ja Advance setting, Microgrid system External CT Enable on asetukset.

Juu ei mulla kyllä noilla lähde. Alkaa vaan rajoittaa myyntiä nolliin (oli 4kW purku päällä ja talon kuorma noin 1kW). Mikä teoriassa ihan jees asetus jos esim haluaa vain käyttää arkena yöllä tai auringosta ladattua sähköä. Mutta ei se silti näytä edes growattin valikoissa talon kuormaa. Kuten alta kuvista näkyy mittari luulee, että toi 1kW menee verkkoon vaikka olis talon consumption ja verkko pitäisi olla about nolla. No ostin @ColdCash:lta ylimääräisen virtamittarin niin joskos sitten...

 

[elmo]

En pidä suurena ollenkaan, okt tapauksessa oikeinkin fiksu koko - akuston syklejä ajatellen tuplasti kestävämpi kuin 30kWh akusto.

Onhan toi 60kWh ihan helkkaristi kun tavan tallaajille myydään jotain 10kWh akustoja @ 10k€. Mut tollasen kun yöllä latelee täyteen ja samalla vedet, autot yms. mitkä voi ajastaa niin eipä tartte paljon päiväsiirtoa käytellä.

Toki sitten on toi tehomaksu mikä varmaan tulee juuri niiden kiusaksi ketkä haluaisi hyötyä halvemmasta siirrosta. Ihan kun mulla ei olisi jo korkeampi kuukausimaksu kun käytän kausisähköä. Tuo ei kyllä ole kuin yksi saamarin rivi lisää sähkölaskuun.

Growatin inuissa oli kyllä peak shaving mode, eli sinne voi laittaa sen 5kW vaikka rajaksi niin purkaa akusta ylimääräiset. Ehkä kesäkaudella toimii ok ja jos talvella on jonku kiinteä sähkönhinta niin sitten voisi mennä ok, mutta pörssisähkön halpojen tuntien hyödyntäminen ja tehomaksu on kyllä aika vaikea yhdistelmä.

 

[Pakana]

Onkos joku tutustunut noihin Nkon ESS Pro -paketteihin? Toimittaako Nkon Suomeen ja mitä rahti maksais?

https://www.nkon.nl/en/thuisbatterij/merken/nkon-ess-pro.html

Jossain vaiheessa sanoin, että 100€/kWh tasolla kun noita alkaa saamaan, niin oon kiinnostunut. Nyt tuo isoin 32kWh paketti maksaa 2900e+rahti+alv. Invertteri (pari tonnia) tietysti päälle, mutta aletaan olla jo oikealla haarukalla. 6 vuoden takuu ja kestoksi lupaillaan 8000 sykliä 70% varauskyvyn säilymisellä.

Pyyhkästään siis taas tylsiin numeroihin. Ajattellaan 8000 syklin elinkaaren aikaa hiukan pessimistesti: jos varauskyky olis keskimäärin 80% (=25,6kWh), niin luvatun 8000 syklin aikana se pystyisi lataamaan ja purkamaan 204 800 kWh. Jos tuon avulla saisi koko energiamäärän irroitettua aurinkopaneeleista ja siten säästyisi sekä siirrolta, että sähköverolta (noin 5snt/kWh), niin akku säästäisi tuon 8000 syklin aikana noin 10 240 €. Optimisti voisi olettaa, että varauskyky olisi keskimäärin 85% ja tuossa sivussa pystyisi säästämään myös yön halvoilla tunneilla ladattua sähköä ja siten välttämään päivän kalliin tunnin käyttöä verkosta, eli säästö olis isompi. Lisäksi oletettavasti siirtojen kWh hinta nousee tai ainakin tuolla pystyisi aikanaan pitämään liittymään tulevan tehomaksun aisoissa, kun yli 5kW (tai mitä se tuleekaan olemaan) pystyttäis irrottamaan akusta. Jos investointi on luokkaa ~8000€ (akku noin 4000€, invertteri 2000€ ja asennukseen 2000€), niin tuo alkaisi olla jo ihan euroillakin perusteltavissa oleva hankinta.

Nkon kertoo rahdin hinnan ostoskorissa.

Lisäksi hinnat ovat ainakin tähän asti aina sisältäneet Hollannin alvin, eli lisää alvia ei tule.

muistaakseni LV akut eivät ole hyväksyttyjä, ainoastaan HV akut, jollei si asia ole jo muuttunut

Ei se akkujännite ketään kiinnosta, vaan se invertteri, ja jos markkinoilla ei ole yhtään 48v akulle tehtyä hyväksyttyä invertteriä ei pääse reservimarkkinaan.

 

[elmo]

En nyt tiedä onko tuo reservimarkkina kovin tavoiteltava asia. Riippunee kuinka paljon akun hallinnasta menettää. Mutta ainakin facessa tullut vastaan henkilöitä jotka kertoneet luopuneensa noista kikkareista vaikka maksaneet niistä erikseen, että ovat saaneet akun omaa hallintaan.

Korvaukset laskee tasaisesti ja jos tekee päättömiä ratkaisuja latauksen/purun aiheen niin ei kai sellaista viitsi katoa.

Siellä on niin paljon isoja toimijoita MWh akuilla tullut ja tulossa, että eiköhän se mene siihen malliin, että niistäkin säilyy vain ne joilla prosessit kunnossa. Kotitalouksien kWh akut ei maksa enää vaivaa.

 

[Pakana]

En nyt tiedä onko tuo reservimarkkina kovin tavoiteltava asia. Riippunee kuinka paljon akun hallinnasta menettää. Mutta ainakin facessa tullut vastaan henkilöitä jotka kertoneet luopuneensa noista kikkareista vaikka maksaneet niistä erikseen, että ovat saaneet akun omaa hallintaan.

Korvaukset laskee tasaisesti ja jos tekee päättömiä ratkaisuja latauksen/purun aiheen niin ei kai sellaista viitsi katoa.

Siellä on niin paljon isoja toimijoita MWh akuilla tullut ja tulossa, että eiköhän se mene siihen malliin, että niistäkin säilyy vain ne joilla prosessit kunnossa. Kotitalouksien kWh akut ei maksa enää vaivaa.

Itseasiassa se reservimarkkina ei edellytä mitään valtavaa akkukapasiteettia, mutta tehoja ne haluaisi reilummin.

 

[elmo]

Itseasiassa se reservimarkkina ei edellytä mitään valtavaa akkukapasiteettia, mutta tehoja ne haluaisi reilummin.

Ei edellytä ja Elisa taitaa olla hyvä esimerkki. Ei taida toimia kaikilla vaan samalla tavalla. Kaappaa koko akun ja tekee mitä sattuu...

 

[Miksuu]

Nkon kertoo rahdin hinnan ostoskorissa.

Lisäksi hinnat ovat ainakin tähän asti aina sisältäneet Hollannin alvin, eli lisää alvia ei tule.


Ei se akkujännite ketään kiinnosta, vaan se invertteri, ja jos markkinoilla ei ole yhtään 48v akulle tehtyä hyväksyttyä invertteriä ei pääse reservimarkkinaan.

Juuh tiedän että inu sen hyväksynnan tarvee.. oli vaan helpompimainita että niitä tukevia ei taida olla edelleenkään yhtään hyväksyttynä

Itseasiassa se reservimarkkina ei edellytä mitään valtavaa akkukapasiteettia, mutta tehoja ne haluaisi reilummin.

Juuh vähintään 10kw inun haluisivat, mielummin jopa isomman joka taas kotioloissa tavan okt tms on harvinaista

 

[dot1q]

Akuston käytössä invertterin olisi mielestäni suositeltavaa olla likimain pääsulakkeen tehoon kykenevä. Saisi sitten tosiaan tehtyä kulutushuippujen tasoitusta ja oman kulutuksen täysimittaista kattamista sillä laitteella.
Low voltage akustojen inverttereistä 85% (mutu) on alle 10 kW luokassa. Jos haluaa löytää 15 kW LW invertterin, siinä saa nähdä vaivaa tosissaan. Ja todennäköisesti tilata kiinasta koko yksikön.

 

[antti-x]

Akuston käytössä invertterin olisi mielestäni suositeltavaa olla likimain pääsulakkeen tehoon kykenevä. Saisi sitten tosiaan tehtyä kulutushuippujen tasoitusta ja oman kulutuksen täysimittaista kattamista sillä laitteella.
Low voltage akustojen inverttereistä 85% (mutu) on alle 10 kW luokassa. Jos haluaa löytää 15 kW LW invertterin, siinä saa nähdä vaivaa tosissaan. Ja todennäköisesti tilata kiinasta koko yksikön.

GROWATT WIT 15K-HU 48 V HYBRIDI-INVERTTERI

Tehokas, älykäs ja luotettava ratkaisu energianhallintaan! Growatt WIT 15K-XHU on huippuluokan 15 000 W hybridi-invertteri, joka yhdistää älykkään energianhallinnan…

aurinkosahkotukku.fi

Tuo nyt on kait siinä 15kW luokassa ja sillä firmalla joka tekee muutaman paneelin mikroinvertterejä on kanssa uusi sarja jossa vastaava.

Itsellä ei vielä ole niin iso kulutus että jaksaisi kiirehtiä, ja kehitys kehittyy, mutta kyllä 5 vuoden päästä on tarkoitus olla vähintään 15kW paneelit ja 60kWh akut.

 

[Harri K.]

Akuston käytössä invertterin olisi mielestäni suositeltavaa olla likimain pääsulakkeen tehoon kykenevä. Saisi sitten tosiaan tehtyä kulutushuippujen tasoitusta ja oman kulutuksen täysimittaista kattamista sillä laitteella.
Low voltage akustojen inverttereistä 85% (mutu) on alle 10 kW luokassa. Jos haluaa löytää 15 kW LW invertterin, siinä saa nähdä vaivaa tosissaan. Ja todennäköisesti tilata kiinasta koko yksikön.

No mun mielestä tuo invertterin iso teho on vähän fifti-sixti. Yleensä pakollista peruskuormaa on melko vähän, ellei sitten ole pakottavaa tarvetta ladata autoa, mikä nykyään yleensä on max 11kW. 3x25A pääsulakkeet kestää max 17kW, joten yli 15kW invertteriä senkään puolesta varmaan harvoin tarviis.

GROWATT WIT 15K-HU 48 V HYBRIDI-INVERTTERI

Tehokas, älykäs ja luotettava ratkaisu energianhallintaan! Growatt WIT 15K-XHU on huippuluokan 15 000 W hybridi-invertteri, joka yhdistää älykkään energianhallinnan…

aurinkosahkotukku.fi

Tuossa nyt esimerkiksi 15kW invertteriä 48V akuille. 12kW versio on vain 200€ halvempi ja 10kW 300€ halvempi. Ehkä sitä silmällä pitäen ottaisin itse tuon 15kW invertterin.

Tyypillisesti litium-akkuja suositellaan purettavan ja ladattavan max 1C virralla (eli akun kapasiteetti 1h aikana, eli 5kWh akku max 5kW teho, 20kWh akku 20kW teholla jne), jolloin sen kapasiteettiin ei tule "ylimääräistä" huonontumista, eli invertteriin maksimitehoja sen mukaan. Toki itse tässä katselen tätä akustoa lähinnä sillä mielellä, että talvipäivän kulutuksen saisi yön latauksella kuitattua, eli noin 15kWh tai 2x15kWh akkua mielessä. Kesäaikaan 6-8kW aurinkopaneelit latailisi tuon isommankin päivän mittaan täyteen.

Tehon puolesta varmaan 10kW invertteri riittäisi, mutta sitten toisaalta hintaero tuohon 15kW laitteeseen on aika vähäinen.

EDIT: @antti-x olikin nopeemmin liikkeellä. Selvästi samaa kauppaa kateltu...Great minds think alike

 

[antti-x]

HOYMILES HIT-20L-G3 MATALAJÄNNITE HYBRIDI-INVERTTERI

HIT-(5-20)L-G3-sarja on tehokas kolmivaiheinen hybridi-invertterisarja, jolla on erinomainen luotettavuus. Sen teholuokat vaihtelevat 5 kW:sta 20 kW:iin. Älykäs EMS-toiminto (Energy Management System)…

aurinkosahkotukku.fi

Tämä vielä tehokkaampi, saisi tarvittaessa 4 ryhmää paneeleita ja jonkinlainen sisäänrakennettu off grid kytkentä, mutta hiukan huonosti käytännön dokumentaatiota

 

[antti-x]

Dyness Powerbrick Pro 14,3 kWh – 48 V LiFePO4-Batteriespeicher

Dyness Powerbrick Pro 14,3 kWh – modularer 48 V LiFePO4-Speicher mit BMS und CAN-Kommunikation. Ideal für PV-Anlagen und Hybrid-Wechselrichter.

basic-solar.de

Ei ollenkaan yhtä halpa kuin halvimmat mutta ilmeisesti myös Dyness (jota esim Onninen myy kalliilla korkealla jännittellä) tekee siedettävän hintaista lov voltage moduulia. 150€ / kWh kun mukaan laskee suomen alvin.

 

[Pakana]

Low voltage akustojen inverttereistä 85% (mutu) on alle 10 kW luokassa. Jos haluaa löytää 15 kW LW invertterin, siinä saa nähdä vaivaa tosissaan. Ja todennäköisesti tilata kiinasta koko yksikön.

Esim Victron on toteuttanut systeeminsä modulaarisesti, niin että sinne lätkitään 5kVA inverttereitä tarpeen mukaan.. Muistaakseni jossain videossa demottiin jotain 80kVA tms järjestelmää, jolla oli jokin saari sähköistetty.

 

[ColdCash]

Eikai sillä akun jännitteellä pitäisi merkitystä olla reservin kannalta, invertteri siinä kuitenkin on se tärkeinosa. LV invertterit ovat vielä niin harvinaisia ettei todennäköisesti ole suurempaa kiinnostusta vielä noilla reservioperaattoreilla tehdä tyyppihyväksyntää akku+inu kombolle.

Onhan sillä akulla vähäsen merkitystä, koska matalajänniteakussa virta pitää olla aika paljon rajumpi tuossakin mainitussa 15kw Growatt wit 290A mulla on muistaakseni 25A korkeajänniteakussa ja esimerkiksi noissa Basengreenin akuissa taitaa olla 125A sulakkeet, niin niistä ei mun ymmärryksen mukaan saa ulos 290A? Saako noita sitten sarjoittaa, jotenkin että tuo täyttyy? Korkea jännite pieni virta vs pieni jännite korkea virta molemmissa on puolensa.

 

[antti-x]

Onhan sillä akulla vähäsen merkitystä, koska matalajänniteakussa virta pitää olla aika paljon rajumpi tuossakin mainitussa 15kw Growatt wit 290A mulla on muistaakseni 25A korkeajänniteakussa ja esimerkiksi noissa Basengreenin akuissa taitaa olla 125A sulakkeet, niin niistä ei mun ymmärryksen mukaan saa ulos 290A? Saako noita sitten sarjoittaa, jotenkin että tuo täyttyy? Korkea jännite pieni virta vs pieni jännite korkea virta molemmissa on puolensa.

Tavallaan on loogista että sarjaa kytketyssä korkeajänniteakussa akun turvallisuus on haastavampaa ja hinnat korkeammat, ja tosi isoa virtaa rinnakkain kytketystä ottava matalajänniteinvertteri on toisella tapaa haastava, jöötit kaapeloinnit alkupäässä ainakin. Mutta jos kumpikin invertteri lopulta tuottaa samoilla spekseillä vaihtovirrat valtakunnan verkkoon niin onko sillä alkupäällä sitten väliä?

edit: ja hoymiles hit 20 jonka linkitin ottaa tai lataa maksimissaan 350A niin ei kai siinä ole kuin että pistää rinnakkain kolme max 125A basengreeniä, rajut kaapelit vaan vaatii tosiaan.

 

[Harri K.]

Tavallaan on loogista että sarjaa kytketyssä korkeajänniteakussa akun turvallisuus on haastavampaa ja hinnat korkeammat, ja tosi isoa virtaa rinnakkain kytketystä ottava matalajänniteinvertteri on toisella tapaa haastava, jöötit kaapeloinnit alkupäässä ainakin. Mutta jos kumpikin invertteri lopulta tuottaa samoilla spekseillä vaihtovirrat valtakunnan verkkoon niin onko sillä alkupäällä sitten väliä?

edit: ja hoymiles hit 20 jonka linkitin ottaa tai lataa maksimissaan 350A niin ei kai siinä ole kuin että pistää rinnakkain kolme max 125A basengreeniä, rajut kaapelit vaan vaatii tosiaan.

Jos näihin sovelletaan samoja mitoitusperusteita, kuin vaihtovirralle, niin 125A on 70mm², joka taas kääntyy noin 1cm (+eriste) halkaisijaltaan olevaksi kaapeliksi. Esim 5x2,5mm² MMJ kaapeli on samaa luokkaa. Tietysti plussa ja miinus tässä tulee erikseen, mutta ei tuo nyt mahdottoman paksuista vielä olisi. Ja tietysti akut lattialle ja invertteri seinälle metrin tai parin päähän, niin meneehän siinä vaikka paksumpaakin pötkylää sen pienen pätkän.

 

[Harri K.]

Onhan sillä akulla vähäsen merkitystä, koska matalajänniteakussa virta pitää olla aika paljon rajumpi tuossakin mainitussa 15kw Growatt wit 290A mulla on muistaakseni 25A korkeajänniteakussa ja esimerkiksi noissa Basengreenin akuissa taitaa olla 125A sulakkeet, niin niistä ei mun ymmärryksen mukaan saa ulos 290A? Saako noita sitten sarjoittaa, jotenkin että tuo täyttyy? Korkea jännite pieni virta vs pieni jännite korkea virta molemmissa on puolensa.

Basengreen sanoo, että max 16 akkupakettia saa kytkeä rinnakkain ja yksi patteri jaksaisi työntää 200A (~9,6kW), eli kokonaisuudessaan max 3200A (~153 kW)

 

[antti-x]

Kysyin perplexityltä akuista seuraavaa: "käyttävätkö korkejännitteiset kotiakut samoja 3,2 kennoja kuin matalajännitteiset 50V kotiakut? Jos 20 kW akkujärjestelmässä on 500V jännite tai 50V jännite niin onko eroa miten ne reagoivat oikosulkuun? Onko eroa miten käy jos niiden energia virtaa ihmsen läpi?

Spoileri: Onko AI:n vastaus oikein? En itse muista tarpeeksi sähkötekniikasta arvioidakseni.

Lyhyesti: sekä matala- (esim. 48–50 V) että korkeajännitteiset (esim. 400–500 V) kotiakut ovat tyypillisesti samoista 3,2 V LiFePO₄-kennoista; ero on siinä, montako kennoa on sarjassa. Oikosulkuvirta per kenno on samaa suuruusluokkaa, mutta korkeampi järjestelmäjännite kasvattaa oikosulun tehoa ja kaarien sekä valokaaripalojen riskiä, ja on selvästi vaarallisempi ihmisen kautta kulkevan virran kannalta.

Kennojen tyyppi​

• LiFePO₄-solun nimellisjännite on noin 3,2 V, ja näistä kootaan sekä 48–51,2 V ”matalajännite” että 400–500 V ”korkeajännite” akkupaketteja.
• Esimerkiksi 48 V akku on tyypillisesti 16 kennoa sarjassa (16S ≈ 51,2 V), kun taas 500 V akussa on tyypillisesti noin 156 kennoa sarjassa (500 V ÷ 3,2 V ≈ 156).

Oikosulku 50 V vs 500 V akussa​

• Yksittäisen kennon tai kennosarjan oikosulkuvirtaa määrää sisäinen resistanssi ja johtojen resistanssi, ja litiumakut voivat antaa monta kertaa nimellisvirtaa (kymmenistä jopa tuhansiin ampeereihin hyvin lyhyesti).
• Jos 20 kWh järjestelmä tehdään 50 V:lla, se vaatii suuren virran (satoja ampeereja) samaan tehonsiirtoon, kun taas 500 V järjestelmässä virta on kymmenesosa, mutta oikosulkuteho P=U⋅IP=U⋅I on silti erittäin suuri, ja korkea jännite helpottaa pysyvän valokaaren syntymistä ja laajaa vauriota.
• Korkeajännitepaketeissa oikosulun hallinta vaatii siksi järeämmät katkaisijat, sulakkeet ja koteloinnin, vaikka itse kennot olisivat samanlaisia.

Vaikutus ihmiseen​

• Ihmiselle vaarallista on pääosin kehon läpi kulkeva virta: jo kymmenien milliampeerien tasolla voidaan aiheuttaa hengityslihasten lama tai sydämen kammiovärinä, ja AC on yleensä vielä DC:tä vaarallisempaa samalla jännitteellä.
• Kuivalla iholla 50 V DC:n katsotaan monissa standardeissa olevan useimmiten ”turvarajan” alapuolella, kun taas useat sadat voltit (kuten 500 V DC) ovat selvästi hengenvaarallisia, koska ne pystyvät murtamaan ihon resistanssin ja ajamaan sydämen läpi tappavan virran.
• Saman 20 kWh energiasisällön purkautuminen ihmisen kautta rajoittuu käytännössä kontaktiresistanssiin ja suojalaitteiden toimintaan, mutta 500 V järjestelmässä jo lyhyt kosketus voi johtaa sekä sydänvaaraan että vakaviin palovammoihin, kun taas 50 V on usein epämiellyttävä mutta useimmissa olosuhteissa vähemmän todennäköisesti tappava.

Yhteenvetona käytännön ero​

• Kennot: samat 3,2 V LiFePO₄-kennot, eri määrä sarjassa → eri järjestelmäjännite.
• Oikosulku: molemmat voivat antaa valtavia virtoja, mutta 500 V lisää kaarien ja laajojen vaurioiden riskiä, joten suojaustaso on eri luokkaa.
• Ihmisvaara: 50 V DC on reuna-alueella, usein vielä ”siedettävä” kuivissa olosuhteissa; 500 V DC on selvästi hengenvaarallinen jo lyhyessä kosketuksessa.

 

[Linksu]

Juu ei mulla kyllä noilla lähde. Alkaa vaan rajoittaa myyntiä nolliin (oli 4kW purku päällä ja talon kuorma noin 1kW). Mikä teoriassa ihan jees asetus jos esim haluaa vain käyttää arkena yöllä tai auringosta ladattua sähköä. Mutta ei se silti näytä edes growattin valikoissa talon kuormaa. Kuten alta kuvista näkyy mittari luulee, että toi 1kW menee verkkoon vaikka olis talon consumption ja verkko pitäisi olla about nolla. No ostin @ColdCash:lta ylimääräisen virtamittarin niin joskos sitten...

Moikka! Mulla on vielä toi Electrity meter 1 enable

 

[ColdCash]

Kysyin perplexityltä akuista seuraavaa: "käyttävätkö korkejännitteiset kotiakut samoja 3,2 kennoja kuin matalajännitteiset 50V kotiakut? Jos 20 kW akkujärjestelmässä on 500V jännite tai 50V jännite niin onko eroa miten ne reagoivat oikosulkuun? Onko eroa miten käy jos niiden energia virtaa ihmsen läpi?

Spoileri: Onko AI:n vastaus oikein? En itse muista tarpeeksi sähkötekniikasta arvioidakseni.

Lyhyesti: sekä matala- (esim. 48–50 V) että korkeajännitteiset (esim. 400–500 V) kotiakut ovat tyypillisesti samoista 3,2 V LiFePO₄-kennoista; ero on siinä, montako kennoa on sarjassa. Oikosulkuvirta per kenno on samaa suuruusluokkaa, mutta korkeampi järjestelmäjännite kasvattaa oikosulun tehoa ja kaarien sekä valokaaripalojen riskiä, ja on selvästi vaarallisempi ihmisen kautta kulkevan virran kannalta.

Kennojen tyyppi​

• LiFePO₄-solun nimellisjännite on noin 3,2 V, ja näistä kootaan sekä 48–51,2 V ”matalajännite” että 400–500 V ”korkeajännite” akkupaketteja.
• Esimerkiksi 48 V akku on tyypillisesti 16 kennoa sarjassa (16S ≈ 51,2 V), kun taas 500 V akussa on tyypillisesti noin 156 kennoa sarjassa (500 V ÷ 3,2 V ≈ 156).

Oikosulku 50 V vs 500 V akussa​

• Yksittäisen kennon tai kennosarjan oikosulkuvirtaa määrää sisäinen resistanssi ja johtojen resistanssi, ja litiumakut voivat antaa monta kertaa nimellisvirtaa (kymmenistä jopa tuhansiin ampeereihin hyvin lyhyesti).
• Jos 20 kWh järjestelmä tehdään 50 V:lla, se vaatii suuren virran (satoja ampeereja) samaan tehonsiirtoon, kun taas 500 V järjestelmässä virta on kymmenesosa, mutta oikosulkuteho P=U⋅IP=U⋅I on silti erittäin suuri, ja korkea jännite helpottaa pysyvän valokaaren syntymistä ja laajaa vauriota.
• Korkeajännitepaketeissa oikosulun hallinta vaatii siksi järeämmät katkaisijat, sulakkeet ja koteloinnin, vaikka itse kennot olisivat samanlaisia.

Vaikutus ihmiseen​

• Ihmiselle vaarallista on pääosin kehon läpi kulkeva virta: jo kymmenien milliampeerien tasolla voidaan aiheuttaa hengityslihasten lama tai sydämen kammiovärinä, ja AC on yleensä vielä DC:tä vaarallisempaa samalla jännitteellä.
• Kuivalla iholla 50 V DC:n katsotaan monissa standardeissa olevan useimmiten ”turvarajan” alapuolella, kun taas useat sadat voltit (kuten 500 V DC) ovat selvästi hengenvaarallisia, koska ne pystyvät murtamaan ihon resistanssin ja ajamaan sydämen läpi tappavan virran.
• Saman 20 kWh energiasisällön purkautuminen ihmisen kautta rajoittuu käytännössä kontaktiresistanssiin ja suojalaitteiden toimintaan, mutta 500 V järjestelmässä jo lyhyt kosketus voi johtaa sekä sydänvaaraan että vakaviin palovammoihin, kun taas 50 V on usein epämiellyttävä mutta useimmissa olosuhteissa vähemmän todennäköisesti tappava.

Yhteenvetona käytännön ero​

• Kennot: samat 3,2 V LiFePO₄-kennot, eri määrä sarjassa → eri järjestelmäjännite.
• Oikosulku: molemmat voivat antaa valtavia virtoja, mutta 500 V lisää kaarien ja laajojen vaurioiden riskiä, joten suojaustaso on eri luokkaa.
• Ihmisvaara: 50 V DC on reuna-alueella, usein vielä ”siedettävä” kuivissa olosuhteissa; 500 V DC on selvästi hengenvaarallinen jo lyhyessä kosketuksessa.

Ei ole fyysisesti samoja kennoja jännite voi toki olla sama, mutta yhteen tuollaiseen 50kg painavaan akkuun ei mahdu 156 vastaavaa kennoa, mitä noissa matalajänniteakuissa jo niistä 16 kennosta tulee 200kg painoa.

 

[antti-x]

En ole fyysisesti samoja kennoja jännite voi toki olla sama, mutta yhteen tuollaiseen 50kg painavaan akkuun ei mahdu 156 vastaavaa kennoa, mitä noissa matalajänniteakuissa jo niistä 16 kennosta tulee 200kg painoa.

Se itselläkin kävi mielessä että saattaisi olla enemmän patterin näköiset kennot käytössä korkeajännitteellä. Lisäksi ne pienemmät kennot eivät taida yleensä edustaa LiFePO₄ kemiaa vaan mahdollisesti jotain riskialttiimpaa, mikä entisestään lisää hintaa kun pitää suojata.