Kannattaa nyt huomioida muutamia seikkoja.
1. Jotkut arvostavat ihmiselämää.
2. Tämä vaikuttaa KAIKKIIN, JOKATAPAUKSESSA. Eli talous pienenee jokatapauksessa, siitä ei pääse MILLÄÄN keinolla yli, eikä ympäri. Ja jos ei jousteta yhtään, niin kaikki kaatuu.
3. Jos yrittää kulkea sitä tietä, että emme rajoita mitenkään, niin logaritminen leviäminen ja tehohoitopaikkojen puute aiheuttaa todella pahat tuhot ja kalliit seuraukset, jokatapauksessa. Tämä kun nääs tappaa myös hyvässä työiässä olevia (varsinkin jos hoitopaikat loppuvat pahasti kesken).
Käsittääkseni tällä hetkellä Kiinassa on puolet porukasta karanteenissa (tai ammutaan) (ja se on ilmeisesti auttanut) Nyt saa nähdä, onnistutaanko tilanne purkamaan hallitusti esim seuraavan 2 kuukauden aikana. Ei kannata jokatapauksessa olettaa, että esim tuotteiden markkinoille tulo ei myöhästyisi helposti esim vuosinäljännestä - vuoden verran..
Jos virus osoittautuu todella hankalaksi, niin sitten joudutaan priorisoimaan ja ensin perushommat, kuten ruuantuotanto ym välttämättömät toimintaan ja kaikenlainen turha huvittelu ja varsinkin matkustelu pois, kunnes tilanne oikasti rauhoittuu, tavalla tai toisella.
Suhteellisen mielipuolista tehdä taloudellista harakiriä tulevien sukupolvien maksettavaksi vain sen takia, että jo hyvän elämän eläneet viimeisillä voimillaan sinnittelevät vanhukset voisivat elää pari vuotta pidempään. Hieman kärjistäen tilanne on vähän sama kuin elinsiirtojonossa laittaisi 85 vuotiaan dementikon kymmenen 15 vuotiaan edelle.
Se on just näin. Meillä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa hoidetaan _kaikki_ ja sitten tarvittaessa jälkeenpäin korotetaan veroluonteisia sosiaalivakuutusmaksuja ja veroja.