Kompostointi ja kompostorit

[eskoasko45]

Pointti lienee että rotat jos pääsee kompostiin niin ne pääsee lisääntymään rajusti koska ruokaa on runsaasti. Omakotitalo on vähän eri juttu. Samasta syystä ainakaan kaupunkialueella ei saa ruokkia lintuja koska ne houkuttelee rottia.

Viittaatko johonkin säädökseen tällä lintujen ruokkimisen kieltämisellä, vai onko tämä oma tahtotila, että mielestäsi ei saisi ruokkia lintuja?

 

[Mikkos]

Viittaatko johonkin säädökseen tällä lintujen ruokkimisen kieltämisellä, vai onko tämä oma tahtotila, että mielestäsi ei saisi ruokkia lintuja?

En mä mistään tahtotiloista tiedä, mutta monilla kaupunkialuiellä on kielletty tai vähintäänkin ei suositella lintujen ruokkimista varsinkaan maahan heittämällä ja lintulaudatkin olisi hyvä olla sellaisia että jämiä ei tipu maahan. Ja pihoilla ruokinta on sallittua vain taloyhtiön luvalla.

Lintuja voi talviruokkia kaupungissakin, kunhan muistaa pelisäännöt

Lintujen talviruokinta on sallittua myös kaupunkialueella, kunhan muistaa noudattaa tiettyjä pelisääntöjä.

www.ess.fi

Lintujen talviruokinta [Tampereen kaupunki]

www.tampere.fi

Linnut

Monille linnut ovat olennainen osa Helsingin merellistä kaupunkikuvaa. Siivekkäiden ystäviemme seurailu on mukavaa puuhaa, mutta ihmisten ja lintujen yhteiselo ei aina ole mutkatonta. Tältä sivulta löydät hyödyllistä tietoa linnuista kaupunkiympäristössä.

www.hel.fi

 

[eskoasko45]

En mä mistään tahtotiloista tiedä, mutta monilla kaupunkialuiellä on kielletty tai vähintäänkin ei suositella lintujen ruokkimista varsinkaan maahan heittämällä ja lintulaudatkin olisi hyvä olla sellaisia että jämiä ei tipu maahan. Ja pihoilla ruokinta on sallittua vain taloyhtiön luvalla.

Lintuja voi talviruokkia kaupungissakin, kunhan muistaa pelisäännöt

Lintujen talviruokinta on sallittua myös kaupunkialueella, kunhan muistaa noudattaa tiettyjä pelisääntöjä.

www.ess.fi

Lintujen talviruokinta [Tampereen kaupunki]

www.tampere.fi

Linnut

Monille linnut ovat olennainen osa Helsingin merellistä kaupunkikuvaa. Siivekkäiden ystäviemme seurailu on mukavaa puuhaa, mutta ihmisten ja lintujen yhteiselo ei aina ole mutkatonta. Tältä sivulta löydät hyödyllistä tietoa linnuista kaupunkiympäristössä.

www.hel.fi

Missä on mainittu että lintuja ei saa ruokkia?

Mielestäni lintujen ruokkimiselle ei ole estettä, kunhan ruoan jakaminen tapahtuu niin, että haittaeläimet eivät pääse ruokaan käsiksi.
Samoin kuin kompostikokonaisuuden rakentamiseen käy materiaalina pakastin tai lautatavara, kunhan lopputulos täyttää tietyt ominaisuudet.

 

[Tonnin Seteli]

Siinähän se jo tulikin, joten lyhennän vastaustani. Voidaan yksinkertaistaen todeta, että lintujen ruokinta on sallittu maanomistajan tai alueen haltijan luvalla. Muuten se on kielletty.

E: Välttämättä se ei jossain postimerkin kokoisella omakotitontilla ole kovin toivottavaa, huomaavaista tai naapurisopua edistävää toimintaa, vaikka olisi miten sallittua.

 

[stabbulamus]

Eipä taida olla paljoa okt noilla kieltoalueilla.

 

[timbba80]

Itse annan kompostorin mennä talvella jäähän. Jätettä tulee niin vähän (alle 10l viikossa josta 90% kahvinsuodattimia ja kahvinpuruja), ettei talvella massa riitä pitämään kompostia lämpimänä. Määrästä johtuen ei ole ongelmaa sen osalta että komposti ylitäyttyy. Keväällä sitten ilmojen lämmettyä kompostin lämpötilat nousee hyvin nopeasti ja kompostointi käynnistyy itsestään tekemättä sille mitään. En siis jaksa vastuksilla tai vesiastioilla kikkailla kun ylitäytön pelkoa ei ole ja laitos ajaa itsensä automaattisesti ylös alkukeväästä.

Kansi jäätyy tässä Biolanin vehkeessä myös lähes poikkeuksetta talviaikaan, availen sitä kirveellä (terä kannen ja rungon väliin ja kirveen varresta pieni paino maata kohti ja kansi aukeaa. Pieni sorkkarauta tms. toimisi myös, ei se kovin kummoista vääntövoimaa tarvitse.

 

[Sipuliteemakkara]

Itse annan kompostorin mennä talvella jäähän. Jätettä tulee niin vähän (alle 10l viikossa josta 90% kahvinsuodattimia ja kahvinpuruja), ettei talvella massa riitä pitämään kompostia lämpimänä. Määrästä johtuen ei ole ongelmaa sen osalta että komposti ylitäyttyy. Keväällä sitten ilmojen lämmettyä kompostin lämpötilat nousee hyvin nopeasti ja kompostointi käynnistyy itsestään tekemättä sille mitään. En siis jaksa vastuksilla tai vesiastioilla kikkailla kun ylitäytön pelkoa ei ole ja laitos ajaa itsensä automaattisesti ylös alkukeväästä.

Kansi jäätyy tässä Biolanin vehkeessä myös lähes poikkeuksetta talviaikaan, availen sitä kirveellä (terä kannen ja rungon väliin ja kirveen varresta pieni paino maata kohti ja kansi aukeaa. Pieni sorkkarauta tms. toimisi myös, ei se kovin kummoista vääntövoimaa tarvitse.

Sama vika täällä, alle 10l on viikoittainen tuotto ja tuo 330l Kekkilän Globe kuitenkin on sen verran tilava että ei se ehdi täyttymään talven aikana Ajatuksena olisi hankkia parempi kompostori ensiökäyttöön ja siirtää tuo Globe jatkokäyttöä varten

 

[Tonnin Seteli]

Ajatuksena olisi hankkia parempi kompostori ensiökäyttöön

Vähän surkeasti noita näyttää olevan tarjolla ainakin realistiseen hintaan. Luulen, että pitää alkaa rakentaa. Asia ei tosin ole niin kovin tärkeä että juuri nyt alkaisin. Sinänsä on ihan hyvä vaihtoehto entiseen tapaan heittää kaikki paska sekajätteeseen jos säiliö talvella täyttyy.

 

[Tuplis]

Liekö meidän kompostori saavuttanut viimein optimaalisen bakteerikannan vai mistä lie kyse kun nyt on pöhissyt pakkasista huolimatta 50C:ssä

Viimeiset kymmenen vuotta aina pakkasjaksoilla on ollut kova touhu, että on saanut pysymään plussan puolella. Nyt ainoastaan teho/talvikarike käytössä ja ilmeisen sopiva syöttötahti.

Pari vuotta sitten hankittiin vierelle vielä toinen vähän kevyempi pönttö jälkikompostointiin niin pääpöntön tyhjäys on vaivatonta.

 

[yyri]

Pitäs kai hankkia toinen kompostori, vanha biolanin pikakompostori jäätyy ja vähitellen talvella vaikka tota syksyllä tyhjentää aika hyvin.

Kakkosmoolokiksi kävis varmaan vaikka tommonen kekkilän 310 globe kestävä+ mihin vois sitten työntää jatkokompostointiin tuosta lämpökompostorista kamaa? Ei haitanne vaikka jäätyy tuo (noh jääty nyt tuo pikakompostorikin näillä -20c keleillä) vaan tuo sit alkaa keväällä taas "käymään".
Vaiko kannattaiskohan kakkoskompostorikin olla "parempi"?

 

[eskoasko45]

Pitäs kai hankkia toinen kompostori, vanha biolanin pikakompostori jäätyy ja vähitellen talvella vaikka tota syksyllä tyhjentää aika hyvin.

Kakkosmoolokiksi kävis varmaan vaikka tommonen kekkilän 310 globe kestävä+ mihin vois sitten työntää jatkokompostointiin tuosta lämpökompostorista kamaa? Ei haitanne vaikka jäätyy tuo (noh jääty nyt tuo pikakompostorikin näillä -20c keleillä) vaan tuo sit alkaa keväällä taas "käymään".
Vaiko kannattaiskohan kakkoskompostorikin olla "parempi"?

Itsellä sama tilanne, mutta koitan nyt ensin seuraavanlaista ratkaisua pikakompostoriin, kunhan kompostorin saa sulaksi ja tyhjennettyä.

Asetan kompostorin sisään toisesta päästään tulpatun ja toisesta päästään 90° käännetyn hst putken niin, että 90° pää tulee kompostorin kannen alapuolelta kyljestä läpi.

Näin voin syöttää putken sisään sulanapitokaapelin.
Jos kaapeli unohtuu virtoihin pidemmäksi aikaa, niin lämmityskauden lasku on maksimissaan noin 10€

 

[Illotus]

Pitäs kai hankkia toinen kompostori, vanha biolanin pikakompostori jäätyy ja vähitellen talvella vaikka tota syksyllä tyhjentää aika hyvin.

Kakkosmoolokiksi kävis varmaan vaikka tommonen kekkilän 310 globe kestävä+ mihin vois sitten työntää jatkokompostointiin tuosta lämpökompostorista kamaa? Ei haitanne vaikka jäätyy tuo (noh jääty nyt tuo pikakompostorikin näillä -20c keleillä) vaan tuo sit alkaa keväällä taas "käymään".
Vaiko kannattaiskohan kakkoskompostorikin olla "parempi"?

Semmonen globe jatkorenkaalla on ollut kohta 15v käytössä, ollut nyt 5v jälkikompostorina ja näin talvella siihen päälle tuorekin tavara, kun Biolan jäätyy ja täytyyy. Ehtii yleensä sen verran seuraavana kesänä muhia, että voi syksyllä laittaa valkosipuleille.

 

[Tonnin Seteli]

Asetan kompostorin sisään toisesta päästään tulpatun ja toisesta päästään 90° käännetyn hst putken niin, että 90° pää tulee kompostorin kannen alapuolelta kyljestä läpi.

Ehdin jo aiemmin harkita sulatuskaapelia, mutta tuli mieleen monia mahdollisia mekaanisia käytettävyysongelmia. Nyt kun sanoit, suojaputki on tietysti ilmeinen ratkaisu. Voisin kokeilla peräti muovisella.

 

[eskoasko45]

Ehdin jo aiemmin harkita sulatuskaapelia, mutta tuli mieleen monia mahdollisia mekaanisia käytettävyysongelmia. Nyt kun sanoit, suojaputki on tietysti ilmeinen ratkaisu. Voisin kokeilla peräti muovisella.

Vaikka ei kokemusta ole, niin painottaisin että:
-suojaputken tulee olla HST, koska kompostorin sisään syövyttää nopeammin muita putkimateriaaleja
-Suojaputken kompostorin sisällä oleva pää tulee olla tulpattu painetiiviisti
-Suojaputken läpiviennin tulee olla kompostorin ylälaidassa ja tiivistetty vaikka läpivientikumeilla
-Lämmityskaapelin tulee olla itsestään säätyvä
-Lämmityskaapelin HST putken syöttöaukko tulee olla tiivistetty, ettei putkesta oleva lämpö siirry liian tehokkaasti putkea pitkin ulos.

 

[Scarab]

Itsellä sama tilanne, mutta koitan nyt ensin seuraavanlaista ratkaisua pikakompostoriin, kunhan kompostorin saa sulaksi ja tyhjennettyä.

Asetan kompostorin sisään toisesta päästään tulpatun ja toisesta päästään 90° käännetyn hst putken niin, että 90° pää tulee kompostorin kannen alapuolelta kyljestä läpi.

Näin voin syöttää putken sisään sulanapitokaapelin.
Jos kaapeli unohtuu virtoihin pidemmäksi aikaa, niin lämmityskauden lasku on maksimissaan noin 10€

Minulla on 2m 10w sulanapitokaapeli massan seassa ulkoreunalla ja tuo pitää massan sulana ainakin yläosasta. Ilmeisesti on myös olemassa isommalla teholla olevia, mutta tuo mikä minulla, kuluttaa kolmen kuukauden aikana viimme vuoden keskihinnalla 2,8€.

Nyt on vain semmonen ongelma että ilmeisesti alaosa on jäässä ja kompostori niin täynnä että pitäisi tilaa tehdä. Ehkä lisälämmitystä kuumilla pulloilla että saisi käymään ja sulaisi alaosa tai sitten varata tavaraa jonkin aikaa johonkin muuhun astiaan säilöön. Viikko-kaks vielä aikaa harkita asiaa.

 

[eskoasko45]

Minulla on 2m 10w sulanapitokaapeli massan seassa ulkoreunalla ja tuo pitää massan sulana ainakin yläosasta. Ilmeisesti on myös olemassa isommalla teholla olevia, mutta tuo mikä minulla, kuluttaa kolmen kuukauden aikana viimme vuoden keskihinnalla 2,8€.

Nyt on vain semmonen ongelma että ilmeisesti alaosa on jäässä ja kompostori niin täynnä että pitäisi tilaa tehdä. Ehkä lisälämmitystä kuumilla pulloilla että saisi käymään ja sulaisi alaosa tai sitten varata tavaraa jonkin aikaa johonkin muuhun astiaan säilöön. Viikko-kaks vielä aikaa harkita asiaa.

Kiitoksia kokemuksien jaosta.

Varmaankin tärkeää olisi saada lämmityslenkki pohjalle, niin luulisi lämpönosteen auttavan ylöspäin.

Laittaapa vastuskaapelia vähän tehoiltaan suuremman määrän, niin €uro kustannuksia sen käytölle ei tule kummoisia.

 

[timbba80]

Biolanilta löytyy myös valmis setti, toki hieman hinnakkaampi kuin itse tehtynä. Biolan Kompostorin lämmitin

 

[kaba]

Tuollaisen Kekkilän tyhjennysluukun (alaluukku) kautta ollut 1 m sulanapitokaapeli paikallaan 3 viikkoa. Ei ole oikein teho tahtonut riittää, onneksi viikko sitten sen verran sulatti että saa taas vähän tavaraa sisään.

 

[jnf]

Täälläkin kompostori jäässä ja 2m sulanapitokaapeli hankittu, mutta toteutus vielä tekemättä. Mietin aluksi, että yritän sulatella kompostorin ainakin yläosasta ja pyörittelen kaapelin sitten massan joukkoon, mutta vähän vaikealta tuokin vaikuttaa.. Ylempänä mainittu rst putki olisi varmaan optimaalein ratkaisu, mutta tuollaista ei lähistöltä ole sopivassa koossa ole saatavilla ja mitä nyt putkien hintaa katsoin, niin aikasta hintavia on muutaman metrin rst putki, ohuenakin.

Lähinnä mietin, että jos ostaisin puuilosta vaan 2m alumiiniputken, taivuttaisin keskiosasta U muotoiseksi ja törkkäisin pystyyn kompostorin keskiosaan? Kai tuollainenkin tuolla nyt palvelisi max muutaman kuukauden?

 

[Zigh]

Täälläkin kompostori jäässä ja 2m sulanapitokaapeli hankittu, mutta toteutus vielä tekemättä. Mietin aluksi, että yritän sulatella kompostorin ainakin yläosasta ja pyörittelen kaapelin sitten massan joukkoon, mutta vähän vaikealta tuokin vaikuttaa.. Ylempänä mainittu rst putki olisi varmaan optimaalein ratkaisu, mutta tuollaista ei lähistöltä ole sopivassa koossa ole saatavilla ja mitä nyt putkien hintaa katsoin, niin aikasta hintavia on muutaman metrin rst putki, ohuenakin.

Lähinnä mietin, että jos ostaisin puuilosta vaan 2m alumiiniputken, taivuttaisin keskiosasta U muotoiseksi ja törkkäisin pystyyn kompostorin keskiosaan? Kai tuollainenkin tuolla nyt palvelisi max muutaman kuukauden?

Mikä vaan tikku tai kukkakeppi ja siihen parilla nippusiteellä kaapeli kiinni. Työnnä tikku kompostin pohjaan saakka. Odota pari vuorokautta ja se on sula.

Tätä metodia itse käyttänyt pariin otteeseen.

 

[eskoasko45]

Täälläkin kompostori jäässä ja 2m sulanapitokaapeli hankittu, mutta toteutus vielä tekemättä. Mietin aluksi, että yritän sulatella kompostorin ainakin yläosasta ja pyörittelen kaapelin sitten massan joukkoon, mutta vähän vaikealta tuokin vaikuttaa.. Ylempänä mainittu rst putki olisi varmaan optimaalein ratkaisu, mutta tuollaista ei lähistöltä ole sopivassa koossa ole saatavilla ja mitä nyt putkien hintaa katsoin, niin aikasta hintavia on muutaman metrin rst putki, ohuenakin.

Lähinnä mietin, että jos ostaisin puuilosta vaan 2m alumiiniputken, taivuttaisin keskiosasta U muotoiseksi ja törkkäisin pystyyn kompostorin keskiosaan? Kai tuollainenkin tuolla nyt palvelisi max muutaman kuukauden?

Tämä alumiiniputki voisi olla hyväcbudjetti ratkaisu, putken päät biomassan yläpuolella

 

[jonniv]

Tämä on sitä nykypäivän ekologista elämistä. Sisällä lasketaan lämpöä ja säästetään energiaa.. Sitten lämmitetään pihalla olevaa multakasaa.

 

[eskoasko45]

Tämä on sitä nykypäivän ekologista elämistä. Sisällä lasketaan lämpöä ja säästetään energiaa.. Sitten lämmitetään pihalla olevaa multakasaa.

Tarpeenmukaisesti lämmitystä ajan eri hetkillä.
Voihan sitä kompostorin lämmitystä kompensoida sillä, että hankkii tilavuudeltaan kolminkertaisen kompostorin, niin jäätyminen ei haittaa.

 

[Zigh]

Tämä on sitä nykypäivän ekologista elämistä. Sisällä lasketaan lämpöä ja säästetään energiaa.. Sitten lämmitetään pihalla olevaa multakasaa.

En tiedä oliko tämä viesti huumoria, mutta sulanapitokaapelin teho on 10W/metri niin siitä voi laskea kuinka hurjasti menee sähköä jos sellainen on päällä pari vuorokautta kerran talvessa.

 

[puik]

Kyllä tämä kompostointi tuntuu aika hullun hommalta. Tammikuun lopuilla oli jo jäätynyt Inora alaosasta enkä saanut tyhjennettyä. Olis kai pitänyt tyhjentää useammin pienemmissä erissä. Niinpä yläkautta tyhjäsin ja siitä saakka pitänyt kuumavesikanisteria upotettuna, 2-4 päivän välein vaihtaen. Tein finnfoamista vielä lisäeristeen yläosaan. Tuntuu aika kovin vaan lämpöä hukkaavan, kun eristelevy jäätyy parissa päivässä kiinni kompostin runkoon, samalla kun massa on 10-20C. Tänään oli lopulta riittävän sula alaosakin ja sain myllättyä.

Ensi talveksi mietin kanssa lämppäriä, mutta sijoittaminen vähän hankalaa kun pitäisi alaosaan saada ilman että rikkoo tai sotkeentuu kaapeliin tyhjentäessä. Ei viitteisi reikää porata seinään, enkä haluaisi kannen tiivisteen läpikään viedä. Ajatuksena oli tuoda se suotovesiputken kautta, mutta tiedä sitten miten onnistuu.

Olispa pitänyt yrittää isompaa biojätekimppaa naapurien kanssa aikanaan, toisaalta vain harvalla täällä sellainen astia on.

 

[kaba]

Olispa pitänyt yrittää isompaa biojätekimppaa naapurien kanssa aikanaan

Kyllä. Olisipa ollut reilu 12v. sitten mahdollista. Paljon järkevämpää ja vaivattomampaa kuin sijoittaa kompostoreihin ja kuivikkeisiin satoja euroja.

 

[Suikalemarmelaadi]

Jässähän tuo pönttö oli. Tein taas hyväksitodetun kombon. Oluenpanemisestä jäänyttä huudeltua mallasta pönttöön ja puolalainen tislaushiiva perään. 2pv ja pöntön mittari näyttää taas 70C lukemia.

 

[Arvid]

Tämä on nyt 4 vuoden aikana hyväksi todettu metodi, kun olemme paikalla puolet ajasta ja usein viikkoja poissa. 2 hengen talous.

Teemme biojätteen peruskompostoinnin bokashi menetelmällä, kahdella pöntöllä. Pöntöt jäävät pois lähtiessä 10C ylläpitolämmössä olevaan tilaan, joka tuntuu olevan niille sopiva pitkäaikaiseen säilöntään, eli eivät ala mätänemään vaikka nesteitä ei joka päivä kaadeta pois. Paikalla ollessa yhtä pönttöä täytetään ja sen aikaa toinen on tekeytymässä.

Ulkona on eristämätön kompostori, johon valmiit bokashit heitetään. Oli sitten +20C tai -20C. Lämpimällä bokashi-tavara muuttuu mullaksi muutamassa viikossa ja painuu todella paljon. Jäätynyt kompostori starttaa omia aikojaan keväällä ja painuu muutamassa viikossa, niin kuin talvea ei olisi ollutkaan.

Kaikki bokashiin sopimaton (rasvainen, proteiininen) heitetään suoraan kompostoriin ja se maatuu bokashin seassa samaa tahtia.

Silloin tällöin laitetaan kuiviketta, purua tai turvetta, mutta muuten ei pöyhitä tms.

280 litran eristämättömään kompostoriin mahtuu tässä käytössä (2 henkilöä paikalla puolet ajasta) kahden vuoden mullat, ja se ei vaadi juuri mitään huomiota, eikä jäätymisellä ole väliä. Bokashin täyttö ja käyttö on tietysti se vaiva, mutta sen hyväksyn.

Kaupan päälle saa bokashi-nestettä, jota kaatelen joko viemäriin auttelemaan imeytyskentän toimintaa tai kasveille vahvaksi lannoitteeksi.

 

[teppo mörkö]

Tämä on nyt 4 vuoden aikana hyväksi todettu metodi, kun olemme paikalla puolet ajasta ja usein viikkoja poissa. 2 hengen talous.

Teemme biojätteen peruskompostoinnin bokashi menetelmällä, kahdella pöntöllä. Pöntöt jäävät pois lähtiessä 10C ylläpitolämmössä olevaan tilaan, joka tuntuu olevan niille sopiva pitkäaikaiseen säilöntään, eli eivät ala mätänemään vaikka nesteitä ei joka päivä kaadeta pois. Paikalla ollessa yhtä pönttöä täytetään ja sen aikaa toinen on tekeytymässä.

Ulkona on eristämätön kompostori, johon valmiit bokashit heitetään. Oli sitten +20C tai -20C. Lämpimällä bokashi-tavara muuttuu mullaksi muutamassa viikossa ja painuu todella paljon. Jäätynyt kompostori starttaa omia aikojaan keväällä ja painuu muutamassa viikossa, niin kuin talvea ei olisi ollutkaan.

Kaikki bokashiin sopimaton (rasvainen, proteiininen) heitetään suoraan kompostoriin ja se maatuu bokashin seassa samaa tahtia.

Silloin tällöin laitetaan kuiviketta, purua tai turvetta, mutta muuten ei pöyhitä tms.

280 litran eristämättömään kompostoriin mahtuu tässä käytössä (2 henkilöä paikalla puolet ajasta) kahden vuoden mullat, ja se ei vaadi juuri mitään huomiota, eikä jäätymisellä ole väliä. Bokashin täyttö ja käyttö on tietysti se vaiva, mutta sen hyväksyn.

Kaupan päälle saa bokashi-nestettä, jota kaatelen joko viemäriin auttelemaan imeytyskentän toimintaa tai kasveille vahvaksi lannoitteeksi.

Eli ymmärsinkö oikein että sinun ratkaisu siihen kompostin jäätymiseen talvisin on se, että säilytät kompostia tilassa joka on 10c astetta plussan puolella? Ja tälle innovaatiolle on annettu nimeksi Bokashi.