Kompostointi ja kompostorit

Itse annan kompostorin mennä talvella jäähän. Jätettä tulee niin vähän (alle 10l viikossa josta 90% kahvinsuodattimia ja kahvinpuruja), ettei talvella massa riitä pitämään kompostia lämpimänä. Määrästä johtuen ei ole ongelmaa sen osalta että komposti ylitäyttyy. Keväällä sitten ilmojen lämmettyä kompostin lämpötilat nousee hyvin nopeasti ja kompostointi käynnistyy itsestään tekemättä sille mitään. En siis jaksa vastuksilla tai vesiastioilla kikkailla kun ylitäytön pelkoa ei ole ja laitos ajaa itsensä automaattisesti ylös alkukeväästä.

Kansi jäätyy tässä Biolanin vehkeessä myös lähes poikkeuksetta talviaikaan, availen sitä kirveellä (terä kannen ja rungon väliin ja kirveen varresta pieni paino maata kohti ja kansi aukeaa. Pieni sorkkarauta tms. toimisi myös, ei se kovin kummoista vääntövoimaa tarvitse.
Sama vika täällä, alle 10l on viikoittainen tuotto ja tuo 330l Kekkilän Globe kuitenkin on sen verran tilava että ei se ehdi täyttymään talven aikana :tup: Ajatuksena olisi hankkia parempi kompostori ensiökäyttöön ja siirtää tuo Globe jatkokäyttöä varten
 
Ajatuksena olisi hankkia parempi kompostori ensiökäyttöön
Vähän surkeasti noita näyttää olevan tarjolla ainakin realistiseen hintaan. Luulen, että pitää alkaa rakentaa. Asia ei tosin ole niin kovin tärkeä että juuri nyt alkaisin. Sinänsä on ihan hyvä vaihtoehto entiseen tapaan heittää kaikki paska sekajätteeseen jos säiliö talvella täyttyy.
 
Liekö meidän kompostori saavuttanut viimein optimaalisen bakteerikannan vai mistä lie kyse kun nyt on pöhissyt pakkasista huolimatta 50C:ssä

Viimeiset kymmenen vuotta aina pakkasjaksoilla on ollut kova touhu, että on saanut pysymään plussan puolella. Nyt ainoastaan teho/talvikarike käytössä ja ilmeisen sopiva syöttötahti.

Pari vuotta sitten hankittiin vierelle vielä toinen vähän kevyempi pönttö jälkikompostointiin niin pääpöntön tyhjäys on vaivatonta.
 
Pitäs kai hankkia toinen kompostori, vanha biolanin pikakompostori jäätyy ja vähitellen talvella vaikka tota syksyllä tyhjentää aika hyvin.

Kakkosmoolokiksi kävis varmaan vaikka tommonen kekkilän 310 globe kestävä+ mihin vois sitten työntää jatkokompostointiin tuosta lämpökompostorista kamaa? Ei haitanne vaikka jäätyy tuo (noh jääty nyt tuo pikakompostorikin näillä -20c keleillä) vaan tuo sit alkaa keväällä taas "käymään".
Vaiko kannattaiskohan kakkoskompostorikin olla "parempi"?
 
Pitäs kai hankkia toinen kompostori, vanha biolanin pikakompostori jäätyy ja vähitellen talvella vaikka tota syksyllä tyhjentää aika hyvin.

Kakkosmoolokiksi kävis varmaan vaikka tommonen kekkilän 310 globe kestävä+ mihin vois sitten työntää jatkokompostointiin tuosta lämpökompostorista kamaa? Ei haitanne vaikka jäätyy tuo (noh jääty nyt tuo pikakompostorikin näillä -20c keleillä) vaan tuo sit alkaa keväällä taas "käymään".
Vaiko kannattaiskohan kakkoskompostorikin olla "parempi"?

Semmonen globe jatkorenkaalla on ollut kohta 15v käytössä, ollut nyt 5v jälkikompostorina ja näin talvella siihen päälle tuorekin tavara, kun Biolan jäätyy ja täytyyy. Ehtii yleensä sen verran seuraavana kesänä muhia, että voi syksyllä laittaa valkosipuleille.
 
Asetan kompostorin sisään toisesta päästään tulpatun ja toisesta päästään 90° käännetyn hst putken niin, että 90° pää tulee kompostorin kannen alapuolelta kyljestä läpi.
Ehdin jo aiemmin harkita sulatuskaapelia, mutta tuli mieleen monia mahdollisia mekaanisia käytettävyysongelmia. Nyt kun sanoit, suojaputki on tietysti ilmeinen ratkaisu. Voisin kokeilla peräti muovisella.
 
Itsellä sama tilanne, mutta koitan nyt ensin seuraavanlaista ratkaisua pikakompostoriin, kunhan kompostorin saa sulaksi ja tyhjennettyä.

Asetan kompostorin sisään toisesta päästään tulpatun ja toisesta päästään 90° käännetyn hst putken niin, että 90° pää tulee kompostorin kannen alapuolelta kyljestä läpi.

Näin voin syöttää putken sisään sulanapitokaapelin.
Jos kaapeli unohtuu virtoihin pidemmäksi aikaa, niin lämmityskauden lasku on maksimissaan noin 10€
Minulla on 2m 10w sulanapitokaapeli massan seassa ulkoreunalla ja tuo pitää massan sulana ainakin yläosasta. Ilmeisesti on myös olemassa isommalla teholla olevia, mutta tuo mikä minulla, kuluttaa kolmen kuukauden aikana viimme vuoden keskihinnalla 2,8€.

Nyt on vain semmonen ongelma että ilmeisesti alaosa on jäässä ja kompostori niin täynnä että pitäisi tilaa tehdä. Ehkä lisälämmitystä kuumilla pulloilla että saisi käymään ja sulaisi alaosa tai sitten varata tavaraa jonkin aikaa johonkin muuhun astiaan säilöön. Viikko-kaks vielä aikaa harkita asiaa.
 
1771245854391.jpeg

Tuollaisen Kekkilän tyhjennysluukun (alaluukku) kautta ollut 1 m sulanapitokaapeli paikallaan 3 viikkoa. Ei ole oikein teho tahtonut riittää, onneksi viikko sitten sen verran sulatti että saa taas vähän tavaraa sisään.
 
Täälläkin kompostori jäässä ja 2m sulanapitokaapeli hankittu, mutta toteutus vielä tekemättä. Mietin aluksi, että yritän sulatella kompostorin ainakin yläosasta ja pyörittelen kaapelin sitten massan joukkoon, mutta vähän vaikealta tuokin vaikuttaa.. Ylempänä mainittu rst putki olisi varmaan optimaalein ratkaisu, mutta tuollaista ei lähistöltä ole sopivassa koossa ole saatavilla ja mitä nyt putkien hintaa katsoin, niin aikasta hintavia on muutaman metrin rst putki, ohuenakin.

Lähinnä mietin, että jos ostaisin puuilosta vaan 2m alumiiniputken, taivuttaisin keskiosasta U muotoiseksi ja törkkäisin pystyyn kompostorin keskiosaan? Kai tuollainenkin tuolla nyt palvelisi max muutaman kuukauden?
 
Täälläkin kompostori jäässä ja 2m sulanapitokaapeli hankittu, mutta toteutus vielä tekemättä. Mietin aluksi, että yritän sulatella kompostorin ainakin yläosasta ja pyörittelen kaapelin sitten massan joukkoon, mutta vähän vaikealta tuokin vaikuttaa.. Ylempänä mainittu rst putki olisi varmaan optimaalein ratkaisu, mutta tuollaista ei lähistöltä ole sopivassa koossa ole saatavilla ja mitä nyt putkien hintaa katsoin, niin aikasta hintavia on muutaman metrin rst putki, ohuenakin.

Lähinnä mietin, että jos ostaisin puuilosta vaan 2m alumiiniputken, taivuttaisin keskiosasta U muotoiseksi ja törkkäisin pystyyn kompostorin keskiosaan? Kai tuollainenkin tuolla nyt palvelisi max muutaman kuukauden?
Mikä vaan tikku tai kukkakeppi ja siihen parilla nippusiteellä kaapeli kiinni. Työnnä tikku kompostin pohjaan saakka. Odota pari vuorokautta ja se on sula.

Tätä metodia itse käyttänyt pariin otteeseen.
 
  • Tykkää
Reactions: jnf
Tämä on sitä nykypäivän ekologista elämistä. Sisällä lasketaan lämpöä ja säästetään energiaa.. Sitten lämmitetään pihalla olevaa multakasaa. :lol:
En tiedä oliko tämä viesti huumoria, mutta sulanapitokaapelin teho on 10W/metri niin siitä voi laskea kuinka hurjasti menee sähköä jos sellainen on päällä pari vuorokautta kerran talvessa.
 
Kyllä tämä kompostointi tuntuu aika hullun hommalta. Tammikuun lopuilla oli jo jäätynyt Inora alaosasta enkä saanut tyhjennettyä. Olis kai pitänyt tyhjentää useammin pienemmissä erissä. Niinpä yläkautta tyhjäsin ja siitä saakka pitänyt kuumavesikanisteria upotettuna, 2-4 päivän välein vaihtaen. Tein finnfoamista vielä lisäeristeen yläosaan. Tuntuu aika kovin vaan lämpöä hukkaavan, kun eristelevy jäätyy parissa päivässä kiinni kompostin runkoon, samalla kun massa on 10-20C. Tänään oli lopulta riittävän sula alaosakin ja sain myllättyä.

Ensi talveksi mietin kanssa lämppäriä, mutta sijoittaminen vähän hankalaa kun pitäisi alaosaan saada ilman että rikkoo tai sotkeentuu kaapeliin tyhjentäessä. Ei viitteisi reikää porata seinään, enkä haluaisi kannen tiivisteen läpikään viedä. Ajatuksena oli tuoda se suotovesiputken kautta, mutta tiedä sitten miten onnistuu.

Olispa pitänyt yrittää isompaa biojätekimppaa naapurien kanssa aikanaan, toisaalta vain harvalla täällä sellainen astia on.
 
Olispa pitänyt yrittää isompaa biojätekimppaa naapurien kanssa aikanaan
Kyllä. Olisipa ollut reilu 12v. sitten mahdollista. Paljon järkevämpää ja vaivattomampaa kuin sijoittaa kompostoreihin ja kuivikkeisiin satoja euroja.
 
Jässähän tuo pönttö oli. Tein taas hyväksitodetun kombon. Oluenpanemisestä jäänyttä huudeltua mallasta pönttöön ja puolalainen tislaushiiva perään. 2pv ja pöntön mittari näyttää taas 70C lukemia.
 
Tämä on nyt 4 vuoden aikana hyväksi todettu metodi, kun olemme paikalla puolet ajasta ja usein viikkoja poissa. 2 hengen talous.

Teemme biojätteen peruskompostoinnin bokashi menetelmällä, kahdella pöntöllä. Pöntöt jäävät pois lähtiessä 10C ylläpitolämmössä olevaan tilaan, joka tuntuu olevan niille sopiva pitkäaikaiseen säilöntään, eli eivät ala mätänemään vaikka nesteitä ei joka päivä kaadeta pois. Paikalla ollessa yhtä pönttöä täytetään ja sen aikaa toinen on tekeytymässä.

Ulkona on eristämätön kompostori, johon valmiit bokashit heitetään. Oli sitten +20C tai -20C. Lämpimällä bokashi-tavara muuttuu mullaksi muutamassa viikossa ja painuu todella paljon. Jäätynyt kompostori starttaa omia aikojaan keväällä ja painuu muutamassa viikossa, niin kuin talvea ei olisi ollutkaan.

Kaikki bokashiin sopimaton (rasvainen, proteiininen) heitetään suoraan kompostoriin ja se maatuu bokashin seassa samaa tahtia.

Silloin tällöin laitetaan kuiviketta, purua tai turvetta, mutta muuten ei pöyhitä tms.

280 litran eristämättömään kompostoriin mahtuu tässä käytössä (2 henkilöä paikalla puolet ajasta) kahden vuoden mullat, ja se ei vaadi juuri mitään huomiota, eikä jäätymisellä ole väliä. Bokashin täyttö ja käyttö on tietysti se vaiva, mutta sen hyväksyn.

Kaupan päälle saa bokashi-nestettä, jota kaatelen joko viemäriin auttelemaan imeytyskentän toimintaa tai kasveille vahvaksi lannoitteeksi.
 
Tämä on nyt 4 vuoden aikana hyväksi todettu metodi, kun olemme paikalla puolet ajasta ja usein viikkoja poissa. 2 hengen talous.

Teemme biojätteen peruskompostoinnin bokashi menetelmällä, kahdella pöntöllä. Pöntöt jäävät pois lähtiessä 10C ylläpitolämmössä olevaan tilaan, joka tuntuu olevan niille sopiva pitkäaikaiseen säilöntään, eli eivät ala mätänemään vaikka nesteitä ei joka päivä kaadeta pois. Paikalla ollessa yhtä pönttöä täytetään ja sen aikaa toinen on tekeytymässä.

Ulkona on eristämätön kompostori, johon valmiit bokashit heitetään. Oli sitten +20C tai -20C. Lämpimällä bokashi-tavara muuttuu mullaksi muutamassa viikossa ja painuu todella paljon. Jäätynyt kompostori starttaa omia aikojaan keväällä ja painuu muutamassa viikossa, niin kuin talvea ei olisi ollutkaan.

Kaikki bokashiin sopimaton (rasvainen, proteiininen) heitetään suoraan kompostoriin ja se maatuu bokashin seassa samaa tahtia.

Silloin tällöin laitetaan kuiviketta, purua tai turvetta, mutta muuten ei pöyhitä tms.

280 litran eristämättömään kompostoriin mahtuu tässä käytössä (2 henkilöä paikalla puolet ajasta) kahden vuoden mullat, ja se ei vaadi juuri mitään huomiota, eikä jäätymisellä ole väliä. Bokashin täyttö ja käyttö on tietysti se vaiva, mutta sen hyväksyn.

Kaupan päälle saa bokashi-nestettä, jota kaatelen joko viemäriin auttelemaan imeytyskentän toimintaa tai kasveille vahvaksi lannoitteeksi.

Eli ymmärsinkö oikein että sinun ratkaisu siihen kompostin jäätymiseen talvisin on se, että säilytät kompostia tilassa joka on 10c astetta plussan puolella? Ja tälle innovaatiolle on annettu nimeksi Bokashi.
 
Itse kuulin bokashista ensimmäisen kerran noin 4 vuotta sitten, mutta kyseessä on ~ 50 vuotta vanha keksintö Japanista, eikä Euroopassakaan mikään uusi juttu. Siinä biojäte käsitellään hapattamalla anaerobisesti, ja oikeaoppisesti jälkikäsitellään mullaksi, mutta olen todennut tavallisen kompostorin toimivan ihan riittävän hyvin jälkikäsittelyyn.

Kompostori on meillä ulkona, eristämättömänä ja talvella jäässä. Sitä täytetään bokashissa pienissä erissä kerrallaan esikäsitellyllä massalla. Tällä tavoin täytetty kompostori maatuu säiden lämmettyä sellaisella raivolla ettei talven jäätymisillä ole merkitystä. Käyttämäni bokashiämpärit ovat vain hiukan tyypillistä keittiön biojäteastiaa isompia.

Meidän tapaukseen se sopii erityisen hyvin, kun olemme puolet ajasta poissa, ja eristetty biokompostori jäätyisi väistämättä ja vaatisi muuta vaivaa. Ja olisi silti noin 10x kalliimpi.

Bokashiastiat voi pitää ihan samassa lämpötilassa kuin muutkin keittiön biojäteastiat. Alle +6C prosessi pysähtyy kokonaan ja liian lämpimässä hapatus muuttuu mätänemiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Eli ymmärsinkö oikein että sinun ratkaisu siihen kompostin jäätymiseen talvisin on se, että säilytät kompostia tilassa joka on 10c astetta plussan puolella? Ja tälle innovaatiolle on annettu nimeksi Bokashi.
Sinulta jäi huomaamatta se vaihe, kun sitä säilytetään ensin keittiössä ja vasta sitten puolilämpimässä tilassa.

Tuo menetelmä kyllä toimii, mutta itse en halua koskea siihen. Se astiaa avattaessa ja tuotetta käsiteltäessä leviävä oksennuksen haju on sietämätön, tai vaihtoehtoisesti en ole missään tavannut oikein käsiteltyä pönttöä. Lisäksi jos sattuisi joku vuotovahinko, joutuisi varmaan kylkiluut katki yskittyään sairaalaan ja jälkeenpäin remppaamaan kämpän.
 
Sinulta jäi huomaamatta se vaihe, kun sitä säilytetään ensin keittiössä ja vasta sitten puolilämpimässä tilassa.

Tuo menetelmä kyllä toimii, mutta itse en halua koskea siihen. Se astiaa avattaessa ja tuotetta käsiteltäessä leviävä oksennuksen haju on sietämätön, tai vaihtoehtoisesti en ole missään tavannut oikein käsiteltyä pönttöä. Lisäksi jos sattuisi joku vuotovahinko, joutuisi varmaan kylkiluut katki yskittyään sairaalaan ja jälkeenpäin remppaamaan kämpän.
Bokashin saa mätänemään jättämällä nesteet tyhjentämättä, pitämällä pönttöjä liian lämpimässä, päästämällä ilmaa astiaan ja laittamalla sinne jotain mikä ei fermentoidu. Jos noita ei viitsi hoitaa niin prosessi ei toimi ja on ihan sama heittää jätteet suoraan kompostoriin.

Toimivassakin on avattuna oma hajunsa, mutta ei mitään verrattuna varsinaiseen kompostiin, joka nyt menee lähes nolla-huollolla ja siihen ei tarvitse koskea.

Biojäte kannattaa keittiössä ensin kerätä biojäteastiaan ja aukoa bokashia vain 1-2 kertaa viikossa. Bokashiin sopimattomat erikseen ja suoraan kompostoriin.

Otan tämän vaivan mielummin kuin taistelen toimimattoman lämpökompostorin kanssa.
 

Purra kertoo, että lasten ja nuorten pankkitilin avaamista helpotetaan ja kompostitarkastajat lakkautetaan.

Komposti-Gestapon aika jää onneksi lyhyeksi. Varmaan julkishallinnon typerimpiä virkoja hetkeen.
 
Ostin tämän viime keväänä -24.
Lokakuussa -24 hajosi eka ilmaputki. Tänään hajosi toinen maaliskuu -25.
Tuo on väärä materiaaliltaan/laadultaan.
Sanoisin että on liian pehmeää muovia, joka ei kestä tarpeeksi lämpöä (lämpö nousee 60-70 asteeseen).
Paineen alla lämmössä putki antaa periksi.
Putki on aivan kompostorin pohjassa joten myös tyhjentäminen on vaikeeta.
En suosittele tätä tuotetta.

Näin vahvistin nyt omaa ilmaputkea.
Lämmitin tuommoista paksua putkea, taivutin jotenkuten oikeaan muotoon ja nippusiteillä kiinni. Ei kaunista mutta ehkä nyt kestäisi.

IMG_1243.jpg

Suunnittelin Inoran 250l kompostoriin uuden osan joilla tuon ilmaputken saa paremmaksi. Kuvassa näkyvä sininen adapteri ilmanoton säätimen ja 32mm viemäriputken väliin. Vanhan ilmaputken voi kuumailmapuhaltimella ujuttaa sitten tuon viemäriputken päälle sen pituisena kun haluaa. Tulee jämy ja reikiä voi porailla sopivasti.
Myös lämpömittarille mulla on parannus, eli vanha mittari kierrätykseen ja ruuvi tag tilalle, sopivassa tiiviissä rasiassa tai vaikka muovipussissa. Muovipussin kiinnitin nippusiteillä tuohon viemäriputkeen kiinni ja niin voi kotisohvalta seurata kännykän kautta lämpöjä jos vain Bth kantaa.

Jos joku haluaa samanlaisen adapterin niin voin myydä omakustannehintaan 15€ + postikulut, pelkkä adapteri, joka ei sis viemäriputkea.

adapteri.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Suunnittelin Inoran 250l kompostoriin uuden osan joilla tuon ilmaputken saa paremmaksi. Kuvassa näkyvä sininen adapteri ilmanoton säätimen ja 32mm viemäriputken väliin. Vanhan ilmaputken voi kuumailmapuhaltimella ujuttaa sitten tuon viemäriputken päälle sen pituisena kun haluaa. Tulee jämy ja reikiä voi porailla sopivasti.
Myös lämpömittarille mulla on parannus, eli vanha mittari kierrätykseen ja ruuvi tag tilalle, sopivassa tiiviissä rasiassa tai vaikka muovipussissa. Muovipussin kiinnitin nippusiteillä tuohon viemäriputkeen kiinni ja niin voi kotisohvalta seurata kännykän kautta lämpöjä jos vain Bth kantaa.

Jos joku haluaa samanlaisen adapterin niin voin myydä omakustannehintaan 15€ + postikulut, pelkkä adapteri, joka ei sis viemäriputkea.

adapteri.jpg
Et mallia ole jakanut? Voisin itse tulostaa. Ootko nyt tulostanut ton petgllä (kestääkö?), absllä tai nylonilla?

E: pitää ensin katsoa minkälaista putkea löytää ennen kuin tulostelee mitään.
 
Et mallia ole jakanut? Voisin itse tulostaa. Ootko nyt tulostanut ton petgllä (kestääkö?), absllä tai nylonilla?
Tuo on vielä PLA:ta ja tuntuu sekin jotain kestävän kun materiaali joustaa. Kosteana varmaan joustaa vielä paremmin. Osaa suunnitellessa ajattelin ja laskeskelin PETG kestävän. Nähtäväksi jää miten toimii. Ainahan tuohon voi tehdä vahvistuksia, rimoja yms. ettei tarvi mateiaalia vaihtaa PA66:seen.
 
Onko Inoran suotoneste"sihdille" kukaan keksinyt mitään parannusta? Ongelma itsellä on, että lähtee tyhjentäessä helposti pois paikaltaan, minkä jälkeen saa reikää putsailla. Entä oletteko laittaneet talveksi sulanapitokaapelin sisälle, mitä kautta? Porattu uusi reikä, suotoreikä, tai jotain muuta kautta?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
312 578
Viestejä
5 308 311
Jäsenet
84 299
Uusin jäsen
Finnair9191

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom