En tiedä mitä tilannetta ennen on tapahtunut, mutta muutamia hajatelmia asian tiimoilta.
Miten lähtö kotoa mummolan suuntaan onnistuu? Koira ei välttämättä tuossa kohtaa tiedä mitä tuleman pitää ja lähtee yleensä vapaaehoisesti reissuun? Toki fiksuna kaverina tietysti huomaa, että ”en tule yöksi kotiin” varustus on pakattu ja loma odottaa. Koirat on mestareita ketjuttamaan asioita, hyvässä ja pahassa. Meillä esim. koirien treenikassin käpistely, sadevaatteiden, kynsisaksien kaivelu tms. saa aikaa koirissa vaihtelevia reaktioita, vallatonta innostumista tai sitten katoamistemppuja, hieman riippuen koirasta.
Voisiko olla jotain mahdolliseen autokyytiin liittyvää pahoinvointia, kipuilua tai pelkoa? Kameralla tämäkin selvinnee, missä lie kaveri sitten matkustaakin. Onko rauhassa vai levoton? Videossa koira vaikuttaa hieman läähättävän, se on monesti stressin merkki tai sitten oli vaan hieman kuumissaan. Hieman pienellä nautapaimenella taisi suukin napsahtaa ikään kuin varoituksen merkiksi, että ”äläpäs jäbä kisko mua pois mun turvapaikasta”. Tuo tässä kohtaa minusta ihan ok, turha eskaloida ja tehdä tilaanteesta vielä tylsempää.
Hoitoväkeä voisi opastaa olemaan hieman tylsempi ja noudattaa jotain sun määrittelemiä perusperiaatteita. Tämä tuskin onnistuu
. Samoin mummolasta lähdön lähestyessä ei päästä hoidokkia piiloutumaan esim. tuonne sohvan alle. Mitään taistelua aiheen tiimoilta ei kannata aloittaa, voi pahentaa tilannetta. Onko huomioita siitä, mikä tilanne triggeröi tuon sohvan alle menon?
Sitäkin mietin, että olisiko tässä avuksi se, että paluumatkasta seuraisi joku superrr mukava juttu, joka tulee vaan tästä reissusta palkaksi. Mikä se sitten tässä kohtaa onkaan herkku, lelu, metsälenkki, Netflix maraton… Nythän menomatkasta tuli selkeästi varsinainen jackpot.
Ihmisellä on monesti aikataulut ja täytyy rientää paikasta toiseen, mutta koirien kanssa pelatessa pitäisi jotenkin koittaa varata riittävästi aikaa, johdonmukaista käytöstä, kärsivällisyyttä, perusasioiden opettelua ja kertausta. Tämäkin juttu varmasti tokenee treenamalla, pieni askel kerrallaan.
Mutta kyllä mieluusti kotio tulloo kuitenki, jos muualla hoidossa ollunna.
