Koira ihmisen paras ystävä


Terkut 4.5 -vuotiaalta tyttösheltiltä. :tup:

Sama ruljanssi se meillä oli pentuna, että kun heräsi -> ulos, kun leikittiin -> ulos, kun syötiin -> ulos.
Tätä leikkiä kun jaksoi tehdä sen pari kuukautta niin kaveri oli sisäsiisti. Asun 8/8 kerroksessa, joten ulosmeneminenkään ei ollut yhtä helppoa kuin rivarissa/omakotitalossa.
Mutta about nelikuukautisena oli täysin sisäsiisti.

Toki näissä on varmaan eroja poikien ja tyttöjen välillä sekä muutenkin, mutta tämmöinen tapaus täällä.

6JPadmp.jpg
 
Kyseessä oli siis kiertävä sydänspesialisti joka oli soitettu tuonne klinikalle vain näitä pentuja varten. Meidän poika oli ensimmäinen tutkittava ja ilmeisesti pentua oli pelottanut tutkimuspöydällä ja sen takia uikutti siinä, vaikka olisi pitänyt olla hiljaa kun lääkäri kuunteli sydäntä. Tämä lekuri sitten nappasi pentua ensiksi kuonosta kiinni ja kun uikutus luonnollisesti lisääntyi niin lääkäri veti avokämmenellä pennun takaraivoon.

Loput pentueesta tutkittiin aika sulassa sovussa kun vaimo ja kasvattaja olivat ärähtäneet lääkärille.

Tekisi mieli kirjoittaa että lääkärin käyttäytymistä selittää varmaan osaltaan se, että hän oli syntyperältään tuolta jostain hieman etelämpää, mutta eihän tuollaista vihapuhetta enää nykyään uskalla mihinkään laittaa.

eiku... hups.

Kaikkia mulkkuja sitä onkin puoskareina. Toivottavasti oli viimeinen kerta kun joutuu tuollaiseen spesiaali hoitoon.

Joo eipä varmaan omalla kohdalla olisi jäänyt sanalliseen palautteeseen.

Juuri näin.
 
Että osaa harmittaa vieläkin, kun kuulin naapurini sisareni vienneen hänen 10-vuotiaan suomenlapinkoiran lopetuspiikille n.kaksi viikkoa sitten. Kuulin tapauksesta aatonaattona. Syksyllä persauksiin ilmestynyt patti, joka sitten tuntui vaivaavan mm. kuseskelussa. Ulkoilutin sitä viiden kilometrin lenkeillä aina kun olivat pitempään poissa. Myös sen ollessa sylikoira, taisin olla se joka vei sen pitemmille lenkeille (sattumoisin minulla oli tuolloin elämäni suurikiloisin laihdutuskuuri menossa).

Aikamoista koiran elämäähän se sai siinä viettää, kun n.kolme vuotta sitten kuoli "mami" joka sitä hyysäsi, sisaren muuttaessa omilleen. Sitten viime vuonna kuoli "isäntä", joka oli sen makuukaveri. Nyt sitten kun sen paino alkoi palautua ihanteelliseksi, perintönä siirtyessä sisarelle, niin eikös ilmaantunut se perhanan patti perseesseen, joka sitten taisi ollakin syöpä. Kuolihan siltä syksyllä myös kaveri, englanninkettukoira, joka autoi sitä pääsemään karkuun repimällä voimakkailla hampailla lammasverkkoa rikki.

Kymmenessä vuodessa aikamoista stressinpuolta varmana yhden koiran elämään, ettei ihme että se haukkui dramaattisen konsertoivaan sävyyn kaiken liikkeen. Myös isäntäperheen ja jänikset. Kuoli siis omistajaperhe ja kaveri.
 
Koiria on ns maksimit eläinkodeissa odottamassa että joku hakisi ja sitten ihmiset ostaa viidellä tonnilla pentutehtailijalta hienon rotukoiran, mutta kukin tyylillään

Maailmassa on miljoonia kodittomia tai vittumaisissa oloissa eläviä lapsia mutta ihmiset käyttää tonneja saadakseen oman lapsen.
 
Koiria on ns maksimit eläinkodeissa odottamassa että joku hakisi ja sitten ihmiset ostaa viidellä tonnilla pentutehtailijalta hienon rotukoiran, mutta kukin tyylillään
Rotukoiran kohdalla yleensä tietää tosi hyvin minkälaisia vikoja koirassa voi ilmetä. Tämän lisäksi vakuutukset on huomattavasti helpompi hankkia rotukoiralle. Työkaveri jaksaa jatkuvasti kertoa omasta koirastaan josta maksoi viisikymppiä mutta onnistui kuluttumaan pennun eläinlääkärikäyntteihin ensimmäisen puolen vuoden aikana kolme tonnia. Sama tietenkin voi käydä sille rotukoirallekin mutta sille saa sen vakuutuksen huomattavasti helpommin.

En tiedä mutta ns. käytetyn koiran hankkiminen kuulostaa muutenkin todella riskiltä. Koiran integroiminen uuteen perheeseen ei ole kauhean helppoa. Harmillistahan se on jos ihmiset joutuvat luopumaan koirastaan allergian tai jonkin muun syyn takia. Meillekin tarjottiin toista Coton de Tuléaria kun puolison työkaverin mies on niin allerginen, ettei koiraa voikaan pitää. Mielellään sitä olisi ottanut toisenkin puolivuotiaan kotiin pyörimään, mutta onneksi realismi tuli peliin. Kahden koiran vakuutukset ja muut kulut olisivat olleet aivan järkyttävän. Eikä meilläkään ole oikeasti aikaa kouluttaa kahta koiraa...
 
Isä sanoi aina että he (siis vanhempani) ovat "käytettyjen koirien kaatopaikka", sen verran monta "käytettyä koiraa" heille tuli.

Joidenkin kanssa toki alkuun oli ongelmia mutta eipä siellä yhtäkään ollut josta ei säädyllisessä ajassa tullut varsin kivaa kaveria. Äkkiä ne koiratkin tottuu... Toki tilanne on varmaan eri kun onnistuu valitseen sen luonnevikaisen ja pahoinpidellyn koiran.
 
Rotukoiran kohdalla yleensä tietää tosi hyvin minkälaisia vikoja koirassa voi ilmetä. Tämän lisäksi vakuutukset on huomattavasti helpompi hankkia rotukoiralle. Työkaveri jaksaa jatkuvasti kertoa omasta koirastaan josta maksoi viisikymppiä mutta onnistui kuluttumaan pennun eläinlääkärikäyntteihin ensimmäisen puolen vuoden aikana kolme tonnia. Sama tietenkin voi käydä sille rotukoirallekin mutta sille saa sen vakuutuksen huomattavasti helpommin.

En tiedä mutta ns. käytetyn koiran hankkiminen kuulostaa muutenkin todella riskiltä. Koiran integroiminen uuteen perheeseen ei ole kauhean helppoa. Harmillistahan se on jos ihmiset joutuvat luopumaan koirastaan allergian tai jonkin muun syyn takia. Meillekin tarjottiin toista Coton de Tuléaria kun puolison työkaverin mies on niin allerginen, ettei koiraa voikaan pitää. Mielellään sitä olisi ottanut toisenkin puolivuotiaan kotiin pyörimään, mutta onneksi realismi tuli peliin. Kahden koiran vakuutukset ja muut kulut olisivat olleet aivan järkyttävän. Eikä meilläkään ole oikeasti aikaa kouluttaa kahta koiraa...

Meillä kultainennoutaja maksoi tonnin, oli paperit ja kaikki ja niin rotukoira kun vaan voi olla. Ensimmäisen vuoden lääkärilaskuihin meni kaksi tonnia kun oli vähän kaikkea ja nykyään pystyy syömään vain yhtä ruokaa mikä maksaa 100€/12kg. No onneksi tuon ensimmäisen vuoden jälkeen ei ole täytynyt lääkärissä juosta joten melko halvalla on vielä päästy.

Toisena on sitten mäykky, maksoi 750€ ja tuo ei ole ollut kertaakaan sairas, piilokiveksen takia kastroitiin mutta senkin maksoi kasvattaja.

Vakuutuksia ei ole eikä tule.
 
Onkos teillä minkälaisia vakuutuksia koirilla? Tässä kilpailutan vähän omia vakuutuksiani ja tosiaan koiran osuus koko setistä on 200e/v, 30e omavastuu ja 2000 euron maksimikorvaus. Tämä on ylivoimaisesti halvin. Eräältä tuli mehevä 700e/v tarjous :D
 
Onkos teillä minkälaisia vakuutuksia koirilla? Tässä kilpailutan vähän omia vakuutuksiani ja tosiaan koiran osuus koko setistä on 200e/v, 30e omavastuu ja 2000 euron maksimikorvaus. Tämä on ylivoimaisesti halvin. Eräältä tuli mehevä 700e/v tarjous :D

-6000€ maksimikorvaus/ kalenterivuosi
-160€ omavastuu + 20% hoitokulusta
-380€ vuosimaksu
-voimassa koko koiran elämän ajan
 
-6000€ maksimikorvaus/ kalenterivuosi
-160€ omavastuu + 20% hoitokulusta
-380€ vuosimaksu
-voimassa koko koiran elämän ajan
Saako vielä kysyä kuuluuko rotu mihinkään riskiluokkaan? Tämä oma rotu siis bostonterrier kuuluu "pahimpaan" hintaluokkaan
 
Onkos teillä minkälaisia vakuutuksia koirilla? Tässä kilpailutan vähän omia vakuutuksiani ja tosiaan koiran osuus koko setistä on 200e/v, 30e omavastuu ja 2000 euron maksimikorvaus. Tämä on ylivoimaisesti halvin. Eräältä tuli mehevä 700e/v tarjous :D
Nykyään vakuutukset Agrialla, aikaisemmin IFfillä. Kannattaa tutustua. Tähän asti pelkkää positiivista sanottavaa Agriasta (2 koiraa). 3v sekarotuinen ja 8v rotukoira kelpasivat molemmat vakuutuksen piiriin, omavastuu ja vuosimaksut varsin kohtuulliset.
 
Onkos teillä minkälaisia vakuutuksia koirilla? Tässä kilpailutan vähän omia vakuutuksiani ja tosiaan koiran osuus koko setistä on 200e/v, 30e omavastuu ja 2000 euron maksimikorvaus. Tämä on ylivoimaisesti halvin. Eräältä tuli mehevä 700e/v tarjous :D
Onko teillä Fenniassa vakuutukset? Meillä on siellä vakuutukset ja siellä on juuri tuo 30 euron omavastuu 2000 euron korvauskatolla.

Meidän vakutuus näyttää tältä ja hinnassa on muistaakseni vähintään 50% alennus:
Koiran sairausvakuutus 235,35 € /vuosi

Vakuutusmäärä kuolemantapauksessa käyvän arvon mukaan 1 200
Omavastuu on 0 euroa
Vakuutusmäärää alennetaan vuosittain 15 % vakuutusmäärästä sen vakuutuskauden alusta, jonka aikana koira täyttää 7 vuotta.

Vakuutusmäärä ei kuitenkaan laske alle 300 euron.

Eläinlääkärikuluja korvataan kunkin vakuutuskauden aikana enintään 2 000

Omavastuu eläinlääkärikuluissa eläinlääkärikäyntiä kohti 30 euroa

Vakuutus on voimassa enintään sen vakuutuskauden loppuun, jonka aikana eläin täyttää 10 vuotta.

Puolen vuoden aikana vakuutus on maksanut itsensä takaisin jo useamman kerran. Ilman vakuutusta eläinlääkäriin olisi mennyt noin 600 euroa.
 
Onpas noissa surkea maksimikorvaus verrattuna vuosimaksuun. Yksi isompi päivystyksessä tehty leikkaus ja rajat tulevat vastaan eivätkä edes riitä.
Tietysti maksut riippuvat myös koiran rodusta.
 
Onko teillä Fenniassa vakuutukset? Meillä on siellä vakuutukset ja siellä on juuri tuo 30 euron omavastuu 2000 euron korvauskatolla.

Meidän vakutuus näyttää tältä ja hinnassa on muistaakseni vähintään 50% alennus:
Koiran sairausvakuutus 235,35 € /vuosi

Vakuutusmäärä kuolemantapauksessa käyvän arvon mukaan 1 200
Omavastuu on 0 euroa
Vakuutusmäärää alennetaan vuosittain 15 % vakuutusmäärästä sen vakuutuskauden alusta, jonka aikana koira täyttää 7 vuotta.

Vakuutusmäärä ei kuitenkaan laske alle 300 euron.

Eläinlääkärikuluja korvataan kunkin vakuutuskauden aikana enintään 2 000

Omavastuu eläinlääkärikuluissa eläinlääkärikäyntiä kohti 30 euroa

Vakuutus on voimassa enintään sen vakuutuskauden loppuun, jonka aikana eläin täyttää 10 vuotta.

Puolen vuoden aikana vakuutus on maksanut itsensä takaisin jo useamman kerran. Ilman vakuutusta eläinlääkäriin olisi mennyt noin 600 euroa.
Kyllä, fenniasta tuo tarjous sisältyen muihin vakuutuksiin. Kutakuinkin vastaava mitä spoilerin sisällä. Poikkeuksena tosin, että kuolemantapauksessa ei tule korvausta. Hinta varmaan sen kanssa lähenisi tuota samaa 230 euroa.
 
Saako vielä kysyä kuuluuko rotu mihinkään riskiluokkaan? Tämä oma rotu siis bostonterrier kuuluu "pahimpaan" hintaluokkaan

Käsittääkseni ei kuulu, mutta monesti kaikki maksut määräytyy jokseenkin koiran koon mukaan ja siksi otettiin tuo korkeampi korvaussumma.

Vakuutus on siis Agriassa ja siellä niiden sivuilla on laskuri mistä saa hinnan ulos saman tien.
 
Onpas noissa surkea maksimikorvaus verrattuna vuosimaksuun. Yksi isompi päivystyksessä tehty leikkaus ja rajat tulevat vastaan eivätkä edes riitä.
Tietysti maksut riippuvat myös koiran rodusta.
No surkea ja surkea. Ihan totta että joku tähystys tai muu vastaavanlainen operaatio maksaa heittämällä tonnin. Puhumattakaan noista leikkauksista jotka voivat maksaa tuhansia. Onneksi noita operaatioita ei tarvitse tehdä jatkuvasti.

Tuo vakuutus tuo lähinnä helpotusta pienempien vaivojen hoitoon ja laskee kynnystä viedä koira hoidettavaksi pienemmistäkin oireista. Tuntuu että pelkästään eläinlääkärin oven avaaminen maksaa 200 euroa. Nyt voi teoriassa rampata eläinlääkärissä kahden tuhannen euron edestä ja maksaa tästä lystistä pari sataa vuodessa (plus omavastuut).
 
Kiitos kaikille vinkeistä. Hyväksyin tuon Fennian tarjouksen. Agrian tarjous olisi ollut hieman kalliimpi ja ehkä vähän huonommilla ehdoilla. Syy tähän on tosiaan tuo rotuluokitus. Fennia taitaa olla ainoa mikä ei ota kantaa koiran rotuun ja näin ollen tälle kyseiselle rodulle se on edullisin
 
En tiedä mutta ns. käytetyn koiran hankkiminen kuulostaa muutenkin todella riskiltä. Koiran integroiminen uuteen perheeseen ei ole kauhean helppoa. Harmillistahan se on jos ihmiset joutuvat luopumaan koirastaan allergian tai jonkin muun syyn takia. Meillekin tarjottiin toista Coton de Tuléaria kun puolison työkaverin mies on niin allerginen, ettei koiraa voikaan pitää. Mielellään sitä olisi ottanut toisenkin puolivuotiaan kotiin pyörimään, mutta onneksi realismi tuli peliin. Kahden koiran vakuutukset ja muut kulut olisivat olleet aivan järkyttävän. Eikä meilläkään ole oikeasti aikaa kouluttaa kahta koiraa...

Ei se "käytetty" koira mikään mahdottomuus ole. Olosuhteiden johdosta pentu ei tullut kysymykseen juuri silloin, ja soitin tutulle kasvattajalle josko olisi tiedossa jotain aikuista kodinvaihtajaa. Ja hänellä oli sopiva, ei vanha mutta kaikki mahdolliset pystit voittanut valioyksilö. Kävin ensin yksin katsomassa, sitten emännän kanssa mentiin - ja samalla reissulla koira lähti matkaan mukaan. Ei maksanut mitään, ehtona vaan että yhdet pennut ja sitten eläkepäiville meille.

Ihan hyvin kotiutui, mitä nyt muutaman päivän kurmuutti vanhempaa sakemannia, mutta sen jälkeen kaikki bueno. Eli 14 vuotiaaksi, ja samalta kasvattajalta myöhemmin kaksi pentua vielä ihan omaksi ostettuna ilman mitään näyttely velvoitteita. Siis noita oli kolme yhtä aikaa lopulta, nyt kaksi.
 
Hylätyn koiran ottaminen on melkoista lottoamista; pitää kyllä nostaa hattua sellaisella joka jaksaa siihen ryhtyä. Koiralle pentuvaiheessa aiheutuneet traumat voivat kestää koko loppuelämän ajan ja esimerkiksi jokin vaate tai tietty liike voi aiheuttaa silmittömän pelko/hyökkäysreaktion. Koiran muutama ensimmäinen kuukausi on kaikista tärkeintä aikaa ihmiseen leimaantumisen kannalta ja kun pentu onnistutaan pilaamaan tässä vaiheessa (kuten usein käy hylätyille koirille) on jatkokoulutus todella haastavaa.
 
No surkea ja surkea. Ihan totta että joku tähystys tai muu vastaavanlainen operaatio maksaa heittämällä tonnin. Puhumattakaan noista leikkauksista jotka voivat maksaa tuhansia. Onneksi noita operaatioita ei tarvitse tehdä jatkuvasti.

Tuo vakuutus tuo lähinnä helpotusta pienempien vaivojen hoitoon ja laskee kynnystä viedä koira hoidettavaksi pienemmistäkin oireista. Tuntuu että pelkästään eläinlääkärin oven avaaminen maksaa 200 euroa. Nyt voi teoriassa rampata eläinlääkärissä kahden tuhannen euron edestä ja maksaa tästä lystistä pari sataa vuodessa (plus omavastuut).
Miksi siellä eläinlääkärissä pitää rampata jatkuvasti? Meillä tuohon kultaiseen noutajaan meni ekana vuonna pari tonnia ja sen jälkeen 7v aikana mennyt kahteen rokotukseen yhteensä 120€, eli se mitä olisin vakuutuksilla saannut takaisin ekana vuonna olisin nyt 7v aikana maksanut melkein jo takaisin.

Mäykkyä ei ole 4v keraakaan tarvinnut käyttää ylimääräistä lääkärillä joten vakuutus olisi vain yksi maksu turhaan.

Muutenkaan mistään pikku haavoista tms. en veis koiraa ikinä mihinkään lääkäriin.

Sen takia ne lääkärit maksaa kun eläimiä hoidetaan enemmän kuin ihmisiä ja jokaiseen vaivaan käydään hakemassa antibiottia ja aivan turhaan.

Mäykyn piilokivesleikkaus maksoi 220€ jonka kasvattaja maksoi, kultaisennoutajan kastraatio oli 160€ ja nämä pk-seudulla. Toki saahan tuosta operaatiosta maksaa vaikka tonnin sen vakuutuksen kanssa. [emoji6]
 
Täällä englanninkääpiöterrieri, jolla todettiin patella luksaatio (polvilumpiot löysät eivätkä tahdo pysyä paikoillaan. Pitemmän päälle tulee nivelrikkoa yms. kivaa.) Leikkaus on siis edessä, jonka jälkeen polvet eivät koko elinikänä vaivaa. (ortopedin mukaan)

Tuosta vakuutuksesta tuli mieleen, että monet eivät korvaa nivelrikkoja, ellei vakuutusta ole otettu alle 4kk ikäisenä koiralle. Ja tuota patella luksaation korjausoperaatiota ei korvaa käsittääkseni mikään vakuutusyhtiö. Ainoastaan tutkimukset toki, mutta nekin ovat luokkaa omavastuu ja leikkaus onkin sitten toinen juttu.kyllä ehkä joku korvaa, mutta kaikki mitä itse katsoin, eivät korvaa.

Omasta mielestäni vakuutukset ovat enimmäkseen turhia. Vuosimaksut ovat 300+ euroa +omavastuu 160e + 20-40% hoitokuluista siihen päälle vielä, jos kyseessä rakenteellinen vika -> ei korvata korjausta. Kyllä se koiravakuutuskin on vain bisnestä. Pirun hyvää sellaista. Itse laitan ennemmin tuon 380e vuodessa säästöön ja maksan niistä ell-kulut, jos tulee jotain isompaa, johon pakka ei riitä, niin ottaa sitten luottoa vaikka. Se vakuutus maksaa kuitenkin enemmän aina.

EDIT: Monet ell-asemat myöntää maksuaikaa isoimmille operaatioille.
 
Miksi siellä eläinlääkärissä pitää rampata jatkuvasti? Meillä tuohon kultaiseen noutajaan meni ekana vuonna pari tonnia ja sen jälkeen 7v aikana mennyt kahteen rokotukseen yhteensä 120€, eli se mitä olisin vakuutuksilla saannut takaisin ekana vuonna olisin nyt 7v aikana maksanut melkein jo takaisin.

Mäykkyä ei ole 4v keraakaan tarvinnut käyttää ylimääräistä lääkärillä joten vakuutus olisi vain yksi maksu turhaan.

Muutenkaan mistään pikku haavoista tms. en veis koiraa ikinä mihinkään lääkäriin.

Sen takia ne lääkärit maksaa kun eläimiä hoidetaan enemmän kuin ihmisiä ja jokaiseen vaivaan käydään hakemassa antibiottia ja aivan turhaan.

Mäykyn piilokivesleikkaus maksoi 220€ jonka kasvattaja maksoi, kultaisennoutajan kastraatio oli 160€ ja nämä pk-seudulla. Toki saahan tuosta operaatiosta maksaa vaikka tonnin sen vakuutuksen kanssa. [emoji6]

En nyt tarkoittanut että siellä olisi pakko rampata vaan tuo oli kärjistys. Ei sitä koiraa nyt mistään naarmuista ja pikkuvioista tarvitse lääkäriin viedä. Sen sijaan muutama pienempituloinen tuttu valittaa ettei uskalla viedä koiraa isommistakaan ongelmista lääkäriin kun ei tiedä mitä joutuu maksamaan.

Meidän lapsuuden tiibetinspanieleilla paljastui hyvin nuorena epilepsiaa, sydänvikaa ja ties mitä oireita. Vakuutuksen kanssa rahaa olisi varmaan säästynyt tuhansia euroja. Jotkut koirat tietenkin ovat terveitä kuin pukit ja eivät sairasta ikinä. Jotkut taas sairastavat jatkuvasti ja saavat pentuna kaikki mahdolliset allergiat. Sen takia päätettiin ottaa tuolle vakutuus ainakin tämän pentuvaiheen ajaksi. Minun mielestäni pentuvaiheessa vakuutus on oikeasti todella hyödyllinen kun sitä ei ikinä tiedä mitä ongelmia koiralle ilmenee. Tuo meidänkin pikkuinen on pitänyt kertaaleen viedä päivystykseen ja tippaan kun oli syönyt ulkona jotain epäsopivaa. Ei varmaankaan pidetä tuota vakuutusta ikuisesti mutta tässä alussa se tuo turvaa.

Eikä tuo meidän parikymppiä kuussa (plus 30 € omavastuu) miltään turhalta rahastukselta tunnu. Kuten tuolla aikaisemmin kirjoitinkin, niin ensimmäisen puolen vuoden aikana eläinlääkäriin olisi kulunut kolmen vuoden vakuutusmaksujen edestä rahaa. Vanhemmalle ja terveelle koiralle ylimääräinen vakuutus on vähän turha. Puhumattakaan noista todellisista rahastusvakuutuksista. Maksetaan melkein tonnin vakuutusta joka ei korvaa juuri mitään ja jos korvaa niin omavastuu on useita kymmeniä prosentteja.
 
Jotkut, kuten minä, ajattelevat koiraa perheenjäsenenä. Jotkut, kuten minä, mieluummin maksavat vakuutuksen välttyäkseen perheenjäsenen yllättävien sairaanhoitoa vaativien sairauksien/vammojen kustannuksilta. Kustannuksilta joihin ei ole pystynyt varautumaan.
Vakuutusten tarkoitus ei käsittääkseni ole tuottaa asiakkaalle voittoa, vaan turvan yllättäviltä kustannuksilta.
 
Kyllähän useimpien vakuutusten kanssa ne rahat pitää löytyä tililtä. Vakuutuksesta saa sitten takautuvasti omansa takaisin. Meille tuo vakuutus on ollut "voitollinen" vaikka tililtä löytyykin rahat operaatioihin.

Onhan se tietenkin jokaisen oma valinta, ottaako sen vakuutuksen vai ei. Jos sellaisen aikoo hankkia niin kannattaa tosissaan käyttää aikaa niiden ehtojen lukemiseen ja vakuutuksen kilpailutukseen. Kuten täälläkin on käynyt ilmi niin osassa on todella korkeat vuosimaksut sekä omavastuut ja pahimmassa tapauksessa vakuutus ei edes korvaa hoitoja. Kannattaa myös käydä läpi rodulla yleensä esiintyvät sairaudet ja kattaako vakuutus ko. sairaudet.
 
Jotkut, kuten minä, ajattelevat koiraa perheenjäsenenä. Jotkut, kuten minä, mieluummin maksavat vakuutuksen välttyäkseen perheenjäsenen yllättävien sairaanhoitoa vaativien sairauksien/vammojen kustannuksilta. Kustannuksilta joihin ei ole pystynyt varautumaan.
Vakuutusten tarkoitus ei käsittääkseni ole tuottaa asiakkaalle voittoa, vaan turvan yllättäviltä kustannuksilta.

Kyllä mulle koirat on perheenjäseniä ja sitä varten tuolla tileillä on rahaa mistä maksaa äkilliset menot kuten koiran eläinlääkärit jos tarvetta, mutta vakuutuksia en ala koiralle ottamaan. Koti on ainoa missä on maksimaalinen vakuutus koska jos naapuri päättää polttaa kämppänsä ja oma menee samalla niin siihen en voi vaikuttaa ja ainakin saan kaiken takaisin, autossa ja prätkässä on vain osakasko vain varkauksien takia ja muuten en edes pitäis kaskoa, mutta koirat menee kyllä ihan hätärahastosta jos kertahoito maksaa yli 500€ ja näin ei ole vielä kertaakaan käynnyt.
 
Itse ihmettelen mikä tarve ihmisillä on tuhlata rotukoiraan tuhansia euroja, kun samaan aikaan voisi ottaa kodittoman koiran.
Meillä oli sekaroutuinen piski, kiltti kuin mikä ja terve.
Poislukien ~2 viimeistä vuotta kun tuli sydänvika niin pahaksi ettei sen kroppa pystynyt kompensoimaan.
Siihen sydänvian hoitamiseen sitten upposikin rahaa ihan kiitettävästi, joku ultrauskerta oli jotain reilu 400€, siihen kyllä tuli jotain lääkkeitäkin, mutta aika kovia laskuja silti...

Olisi voitu isketyttää piikki ekalla kerralla, olisi ollut halvempaa, mutta eihän kaveria voi pistää päiviltä, kun lääkkeillä pärjäsi oireettomana sen reilu kaksi vuotta ennen pumpun loppuun menoa.

Viimeiselle reissullekin mennessä oli ulkona ollessa kuin ei olisi mitään ollut, vaikka sydämmessä ainakin yksi läppä ihan sökö ja takaisin virtausta hulluna.

RIBS piski.


Eli seuraava on rotuelukka, eipähän tule ahdistusta lääkärien kuluista. :cigar:

Mitä kysyttiin vakuutusta niin ei olisi lääkärikuluja korvanneet, jotain vahingontekoja tms. olisi sisältynyt siihen "vakuutukseen". :facepalm:

Se onkin sitten eri stoori mikä rotu ei ole sisäsiitetty pilalle ja minkä haluaisi kaverikseen. :cigar:
 
Saksanpaimenkoiralla oli joku hyvä vakuutus, mutta nyt on vain se joku halpa perus vakuutus. Eli korvaa vastapuolen vaurioit jos koira päättää vaikka juosta auton alle.

Vielä ei ole tullut mitään isoja kuluja. Rokotukset ja matokuuri kaksi kertaa vuodessa. Selkä on kuvattu, mutta kasvattaja maksoi sen. Selän takia ei saa teettää pentuja. Mutta ihan hyvävointinen on muuten ollut. Ikää on reilu 6.5 vuotta.
 
Ihan ok vaikutus tuolla geelillä, en ihan saanu varmaan kunnolla laitettua ekaa satsia sinne poskiin. Eniveis, koira kyllä kylppärissä, nukkuu tai välillä kurkistelee luomien alta. Yleensä uikuttaa ja pyörii ympyrää, kaivaa pyykkikoria ja tulee välillä ulos kylppäristä korvat luimussa ja äkkiä takaisin kun paukahtaa. Nyt ei siis juuri mitään.
 
Ihan ok vaikutus tuolla geelillä, en ihan saanu varmaan kunnolla laitettua ekaa satsia sinne poskiin. Eniveis, koira kyllä kylppärissä, nukkuu tai välillä kurkistelee luomien alta. Yleensä uikuttaa ja pyörii ympyrää, kaivaa pyykkikoria ja tulee välillä ulos kylppäristä korvat luimussa ja äkkiä takaisin kun paukahtaa. Nyt ei siis juuri mitään.

Täältä plussat kans tälle tuotteelle, koiro nukkuu pöydän alla ihan tyytyväisenä vaikka ulkona paukkuu.

Tuo on ollut vielä todella paukkuarka, kerrankin kun pamahtaa niin sitä läähätystä ja ympäriinsä ravaamista kestää tunnin.

http://www.orion.fi/konserni/media/...lon-lievittamiseen---myyntilupa-eun-alueella/

Annettu nyt 2 annosta ja ohjeen mukaan lisääkin voisi mutta näyttää siltä ettei tarvitse.
 
Melko kumia toi koira, flekmaattisesti kävelee, käy vissiin nuppiin mukavasti :D
Mielummin tuollainen kuin kauhusta kankeana

3 annosta riitti tosta yhdestä tuubista, en anna enempää kun paukuttelu aika olematonta tänä vuonna, ja kello onkin jo tuon verran.
 
Melko kumia toi koira, flekmaattisesti kävelee, käy vissiin nuppiin mukavasti :D
Mielummin tuollainen kuin kauhusta kankeana

3 annosta riitti tosta yhdestä tuubista, en anna enempää kun paukuttelu aika olematonta tänä vuonna, ja kello onkin jo tuon verran.

3 annosta meni täälläkin ja ilmeisen hyvin samanlainen räsynukke-efekti tuli :)
 
Täältä plussat kans tälle tuotteelle, koiro nukkuu pöydän alla ihan tyytyväisenä vaikka ulkona paukkuu.

Tuo on ollut vielä todella paukkuarka, kerrankin kun pamahtaa niin sitä läähätystä ja ympäriinsä ravaamista kestää tunnin.

http://www.orion.fi/konserni/media/...lon-lievittamiseen---myyntilupa-eun-alueella/

Annettu nyt 2 annosta ja ohjeen mukaan lisääkin voisi mutta näyttää siltä ettei tarvitse.


Tätä Sileo-geeliä voin suositella. Kahdella annoksella täälläkin selvittiin vaikka paukkuarka yksilö on kyseessä. Klo 24 aikaan kuitenkin sen verran virkosi että jaksoi murahdella ja muutama haukkukin pääsi.
Vuosi sitten oli sama lääke käytössä ekaa kertaa ja tulee varmaankin olemann myös tulevina vuosina. Aikaisempina saadut pillerit eivät meidän koiraan tehonneet vaan ne illat olivat yhtä kaaosta.
 
Melko kumia toi koira, flekmaattisesti kävelee, käy vissiin nuppiin mukavasti :D
Mielummin tuollainen kuin kauhusta kankeana

3 annosta riitti tosta yhdestä tuubista, en anna enempää kun paukuttelu aika olematonta tänä vuonna, ja kello onkin jo tuon verran.

No tuota ainetta käytetään ihmisillä nukutusaineena, joten flekmaattisuuden ei pitäisi olla kovin suuri yllätys.
 
Me käytiin oikeen katsomassa kaupungin ilotulitusta, eikä mitään ongelmaa :D Tuossa geelissä ilmeisesti sama vaikuttava aine kuin rauhoittavissa(?)

EDIT: Sen verran oli ongelmaa, kun joku ampui siitä 10m päästä jonkun astetta isomman raketin tyyliin keskeltä väkijoukkoa :facepalm: Koira säikähtää sitä suhahdusta, mikä tulee kun raketti nousee ilmaan, muttei sitä paukahdusta.
 
Hyvä video Mäyräkoirasta joka ottaa tilanteen haltuun ja näyttää kaapin paikan! Itse päätähti tulee kohdalla 1:35, alku on vain räksyttämistä muilta.

 
Jos jollaki on eroahdistus koiria tai muuten vaa kusipäitä niin tää on hyvä ohjelma

Käyttäjät - Digital Dogsitter

Kappas, tuohan vaikuttaa aika fiksulta. Meillä nuorempi koira ei ole vielä oikein tottunut yksinoloon, toisinaan herää oikein makeista unista kun tulee kotiin ja toisinaan on syke korkealla ja näkyy että on riehunut ikävissään. Koulutus kesken vielä, tosin.

Huvittavia tapauksia kyllä, vanhempi odottaa aina kunnes ihmiset on herännyt, tämä nuorempi päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä ja heräsin tänään siihen kun koira tuli nuuskimaan naamaa ja tuijottamaan noin 10 sentin etäisyydeltä. Pakkohan siinä sitten oli nousta. :D
 
Nyt oli testissä tuon trialin ajan ja loppuu kyllä haukunta välittömästi kun kuulee käskyn. Naapuritkin tykkää
 
Ollaan mietytty toista koiraa, eli Röllille kaveria, mutta nyt mietyttää kun joudun pääosin itse käyttämään pihalla, niin yksi koira vs. 2 koiraa ja se vaiva, eli paskan ja haukkumisen tuplaus. En tiedä, onko kukaan muu miettinyt samaa, mutta mitenköhän paljon vaivalloisempaa on vetää lenkkiä kahden koiran kanssa kuin yhden. Tottuuko siihen kuitenkin. Corgit kun tuppaa muutenkin lisääntymään kaikilla...
 
Ollaan mietytty toista koiraa, eli Röllille kaveria, mutta nyt mietyttää kun joudun pääosin itse käyttämään pihalla, niin yksi koira vs. 2 koiraa ja se vaiva, eli paskan ja haukkumisen tuplaus. En tiedä, onko kukaan muu miettinyt samaa, mutta mitenköhän paljon vaivalloisempaa on vetää lenkkiä kahden koiran kanssa kuin yhden. Tottuuko siihen kuitenkin. Corgit kun tuppaa muutenkin lisääntymään kaikilla...

Kaksi menee siinä missä yksikin, onhan niistä seuraa toisilleen, ja lenkit sun muut menee ihan bueno. Haukkuminen nyt loppuu siihen kun saa yhden vaiennettua, niin toinenkin osaa olla hiljaa. Itseasiassa kolmekin koiraa on ollut samaan aikaan. Ja tälläkin hetkellä on omat +1 hoitokoira paikalla. Ei tuossa mitään ongelmaa ole. No kolmen lenkittäminen samaan aikaan alkaa vaatimaan jo käsiä.

Yksi juttu mikä tulee mieleen on se että, jos ei ole mitään pentuetta perustamassa tai sijoitushommeleita, niin kannattaa leikkauttaa. Oli sitten nn tai mm tai nm comboja. Omia ei ole koskaan leikattu, mutta seuraavilta lähtee kyllä pallit, ei tule turhia rähinöitä. Corgien kanssa tosiaan on se että niitä alkaa jotenkin tulemaan lisää ja lisää:D Eukko olisi jo ottanut kolmannen, mutta vanhin on jo sen verran vanhus, ettei nyt pentua sen kiusaksi.
Harmi että nuorempi taas ei ole mikään esimerkillisin malli pennulle, sitten kun se hetki tulee:shifty:. Kun tähän mennessä on mennyt niin hyvin että vanhempi on opettanut pennulle tietyt jutut, ja tämä nykyinen höyrypää nyt sitten osaa opettaa varmaan vain huonoja tapoja. Cardeissa ja pemuissa on eroja, toki jokainen on yksilö.
 
Päivitellään vähän. Pentu kävi sydänkuvissa ja kaikki oli hyvin. Mitä nyt eläinlääkäri oli lyönyt koiraa (!) tutkimuksen aikana. Klinikka pahoitteli tapahtunutta ja antoi lahjakortin ilmaiseen rokotukseen.

Kyseessä oli siis kiertävä sydänspesialisti joka oli soitettu tuonne klinikalle vain näitä pentuja varten. Meidän poika oli ensimmäinen tutkittava ja ilmeisesti pentua oli pelottanut tutkimuspöydällä ja sen takia uikutti siinä, vaikka olisi pitänyt olla hiljaa kun lääkäri kuunteli sydäntä. Tämä lekuri sitten nappasi pentua ensiksi kuonosta kiinni ja kun uikutus luonnollisesti lisääntyi niin lääkäri veti avokämmenellä pennun takaraivoon.

Loput pentueesta tutkittiin aika sulassa sovussa kun vaimo ja kasvattaja olivat ärähtäneet lääkärille.

Tekisi mieli kirjoittaa että lääkärin käyttäytymistä selittää varmaan osaltaan se, että hän oli syntyperältään tuolta jostain hieman etelämpää, mutta eihän tuollaista vihapuhetta enää nykyään uskalla mihinkään laittaa.

eiku... hups.

Palaan vanhaan viestiin, mutta lueskelin vasta nyt ketjua. Kuvauksesta päätellen taitaa olla sama spesialisti joka meidän koiran ultrasi pari vuotta sitten. Kuten sanoit, niin kyseessä on kiertävä lääkäri, ja jo aikaa varatessa mietitytti vähän, kun itselleni sopi parhaiten aika iltapäivästä, ja sillä hetkellä tälle lääkärille oli kyseiselle päivälle varattu ainoastaan aamupäiväaika, ja lääkäriasemalla sitten pohtivat uskaltavatko varata minulle iltapäiväajan kun tämä lääkäri kuulemma suuttuu jos joutuu odottelemaan. No ei tässä nyt vielä mitään, ymmärtäähän sen.

Tutkimuspäivänä koira selälleen tutkimuspöydälle, pidettiin siinä yhdessä hoitajan kanssa tassuista kiinni. Mielestäni todella hyvin pysyi paikoillaan siihen nähden, että varmasti pelotti koko tilanne. Lääkäri kuitenkin alkoi hermostumaan ja tiuskahteli useaan otteeseen, että "stay still" kun koira välillä aina liikahti. Mitään lyömisiä ei tapahtunut ja homma saatiin pakettiin, mutta itse tutkimuksessa ei kuitenkaan saatu selville mitään kun tulos oli vähän sellainen että voi olla tai voi olla ettei ole. Ei kauhean hyvä kuva jäänyt tuosta lääkäristä, vaikka varmasti ammattitaitoinen olikin niin uudestaan en menisi. Jos tuollaiseen ammattiin lähtee niin pitää olla hyvät hermot kun ei ne eläimet kuitenkaan aina tottele niin kuin ihmiset.
 
Viimeksi muokattu:
Ollaan mietytty toista koiraa, eli Röllille kaveria, mutta nyt mietyttää kun joudun pääosin itse käyttämään pihalla, niin yksi koira vs. 2 koiraa ja se vaiva, eli paskan ja haukkumisen tuplaus. En tiedä, onko kukaan muu miettinyt samaa, mutta mitenköhän paljon vaivalloisempaa on vetää lenkkiä kahden koiran kanssa kuin yhden. Tottuuko siihen kuitenkin. Corgit kun tuppaa muutenkin lisääntymään kaikilla...
Kompataan Myrkkyä. Kaksi menee kyllä siinä kuin yksikin, etenkin jos opettaa ne kulkemaan hyvin hihnassa. Enempi tuon toisen koiran huomaa eläinlääkäri- ja ruokakuluissa. Ja tietty jos opettaa, että sohva on OK, niin käy helposti näin: :D

4d3326436cd1210ba8a1e2abdf161a0b.jpg
 
Doh, me löydettiin rescue koira joka on hyvin corgimainen... eli olis täydellinen matchi. Mä haluaisin ehkä panostaa tuohon rescue hommaan, eikä ottaa sitä helppoa pentua...
 
Kyseessä oli siis kiertävä sydänspesialisti joka oli soitettu tuonne klinikalle vain näitä pentuja varten. Meidän poika oli ensimmäinen tutkittava ja ilmeisesti pentua oli pelottanut tutkimuspöydällä ja sen takia uikutti siinä, vaikka olisi pitänyt olla hiljaa kun lääkäri kuunteli sydäntä. Tämä lekuri sitten nappasi pentua ensiksi kuonosta kiinni ja kun uikutus luonnollisesti lisääntyi niin lääkäri veti avokämmenellä pennun takaraivoon.

Loput pentueesta tutkittiin aika sulassa sovussa kun vaimo ja kasvattaja olivat ärähtäneet lääkärille.
Moi @Viltsu. Koska eläinlääkärit maksaa Suomessa maltaita, niin mä en ainakaan yhtään siedä huonoa kohtelua. Jos lääkärillä on ollut huono päivä, tai ei hän ole eläinlääkäri, well kiss my ass. Sinuna tekisin niin, että etsi klinikka Facebookista, ja shareta se kuvauksesi kera että näin on tapahtunut. Niillä lahjakorteilla mitä sait voi pyyhkiä kans perseensä. Älä vaan käännä keskustelua siihen, että kyseessä oli mamu, vaan moiti klinikkaa yms. Ovat nyt kyl paskansa ansaineet.
 
Viimeksi muokattu:
Doh, me löydettiin rescue koira joka on hyvin corgimainen... eli olis täydellinen matchi. Mä haluaisin ehkä panostaa tuohon rescue hommaan, eikä ottaa sitä helppoa pentua...
Ei ne rescue-koirat kai yleensä vaikeita ole. Meidän poitsu on ainakin niin hyväluontoinen ja iloinen kaveri kuin vaan koira voi olla (podenco-mix) ja tuttavien rescue-tapauksistakin kuullut pelkkää positiivista.
 
Ei ne rescue-koirat kai yleensä vaikeita ole. Meidän poitsu on ainakin niin hyväluontoinen ja iloinen kaveri kuin vaan koira voi olla (podenco-mix) ja tuttavien rescue-tapauksistakin kuullut pelkkää positiivista.

Joo siis rescue koirissa on tottakai riskit, apua saa, ja käsittääkseni aluksi pitää antaa kaikki rauha ja aikaa siihen että tottuu. Ei välttämättä ole sisäsiisti, sen päälle stressi ja traumat. Siihen olen valmis panostamaan kyllä. Mutta toi ulkoilu on vähän sellaista, mikä on ikuista ja nyt 3 kakkapussin tilalla on 6 kakkapussia niin... :D
 
Ollaan mietytty toista koiraa, eli Röllille kaveria, mutta nyt mietyttää kun joudun pääosin itse käyttämään pihalla, niin yksi koira vs. 2 koiraa ja se vaiva, eli paskan ja haukkumisen tuplaus. En tiedä, onko kukaan muu miettinyt samaa, mutta mitenköhän paljon vaivalloisempaa on vetää lenkkiä kahden koiran kanssa kuin yhden. Tottuuko siihen kuitenkin. Corgit kun tuppaa muutenkin lisääntymään kaikilla...

Taisit kysellä tätä Facebookin puolella, mutta en ehtiny sinne vastailla joten vastataan nyt tänne - meillä on nyt puolivuotias tuo uusi sankari ja ei ole mitään lisävaivaa tuosta lenkittämisestä. Ihan alussahan sitä tomppelia saa käyttää ihan jatkuvasti pihalla, onneksi on rivarin takapiha joten on opetettu käymään siellä ilman hihnaa ihan alusta lähtien. Oppi idean todella nopeasti ja sen voi päästää isomman koiran kanssa takapihalle tekemään tarpeensa ilman suurempaa huolta. Lenkilläkäyntejä varten ostettiin semmonen hihnanjakaja (tai jakohihna, ba-dum-tshh) jolla saa kaksi koiraa kiinni yhteen remmiin. Helpottaa hemmetisti lenkillä käyntiä ja koirat kulkee nätisti vierekkäin ilman ongelmaa, ei siinäkään siis sen suurempaa vaivaa. Enemmän on vaan tullu käytyä lenkillä nyt kun vanhemmankin pitää jalkautua jos pienemmän tarvii käydä isommilla tarpeilla lenkillä.

Vanhempi ei hauku lainkaan, nuorempi on tarkempi reviiristään ja tuppaa möhmöttämään (haukkuu, mut ei varsinaisesti ääneen, suu kiinni) jos pihalta kuuluu ääntä, jota on kyllä tässä yritetty opettaa siltä pois. Muutoin oikeastaan kämpässä ei ole lisääntynyt muu kuin koirien keskinäinen leikkiminen, kun nuorempi käy aina haastamassa vanhempaa painiin ja pitää ihme mörinää ja örinää samalla :D Eivät hauku leikkiessä, mutta örisevät toisilleen ja selättävät toisiaan minkä ehtii kunnes vanhempi kyllästyy, selättää nuoremman ja pitää sitä niin kauan selällään että loppuu se uhittelu. Sen jälkeen homma sovittu ja mennään nukkumaan kylki kyljessä. :D
 
Toi jaettu hihna vois olla aika kova juttu, täytyy perehtyä vähän lisää.
 
odeRUVG.jpg


Käytiin Areksen kanssa jokapäiväisellä metsälenkillä. Alkanut hieman varomaan vasenta etujalkaa astuessaan, hieman punottaa anturoiden välissä. Onko tuo ns. tassutulehdus tjs? Aluksi luulin että tuo hiekoitussepeli on ikävää tassulle tai suolaus on tehnyt tuota, mutta kun se varoo sitä kotonakin.

Luuston pitäisi olla terve kun marraskuussa kuvattiin koko koira ja sai A/A, 0/0, VA0 (normaali), LTV0 (normaali) eli parhaimmat.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 712
Viestejä
4 544 917
Jäsenet
74 835
Uusin jäsen
koominen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom