Moni lopetti töiden etsinnän – joutuvatko he pakkotöihin?
(KUVA: Lehtikuva)
Julkaistu: 24.9.2013 18:25 , Päivitetty: 24.9.2013 18:31
Vaikea taloustilanne on vähentänyt aktiivisesti työtä hakevien määrää ja lisännyt työttömien määrää. Jos heille kaavailtu työpakko tulee voimaan, se koskisi "mahdollisimman montaa".
Työttömiksi ilmoittautuneiden määrä kasvaa, mutta aiempaa harvempi heistä hakee aktiivisesti töitä. Näin voi päätellä
tänään julkistetuista elokuun työttömyysluvuista.
Tilastokeskuksen mukaan työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvoi 4,5 prosenttia, eli yhä useampi heistä on nyt esimerkiksi täysipäiväisesti opintojen parissa, viettämässä eläkepäiviä tai hoitamassa lapsiaan.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori
Tomi Kyyrä uskoo, että vaikeassa taloustilanteessa useampi nuori aikuinen ja keski-ikäinen jättää työnhaun sikseen ja keskittyy esimerkiksi opiskeluun tai perheeseensä.
– Toinen ja ehkä relevantimpi syy on se, että heikossa työllisyystilanteessa työttömät etsivät töitä verkkaisemmin. Työvoimatutkimuksessahan työttömiksi lasketaan vain heidät, jotka etsivät aktiivisesti töitä, Kyyrä sanoo.
Tilastokeskus määrittelee työttömän roolin tiukasti. Töitä on pitänyt etsiä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana, ja työ pitäisi voida aloittaa kahden viikon kuluessa.
Vuoden aikana moni suomalainen on saanut potkut esimerkiksi teollisuudesta. Myös osa heistä on voinut alkaa kouluttautua uudelleen, jolloin he ovat siirtyneet työvoiman ulkopuolelle.
Eniten työvoimaosuudet vuodentakaiseen verrattuna olivat laskeneet 15–24-vuotiailla ja 35–44-vuotiailla. Huolestua ei kuitenkaan kannata, sillä nuoret ja keski-ikäiset ovat joustavia myös palaamaan työmarkkinoille.
– Nämä ikäryhmät ovat sellaista työvoimaa, joka myös palaa nopeasti työmarkkinoille. Työvoiman tarjonnan muutokset ovat reagoineet samansuuntaisesti työvoiman kysynnän kanssa, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori
Merja Kauhanen.
Työttömät marketin
hyllyjä täyttämään?
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli elokuun lopussa yhteensä yli 290 000 työtöntä työnhakijaa. Heitä on nyt yli 44 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Nyt heidätkin haluttaisiin tekemään jotain, edes tunniksi tai kahdeksi päivässä.
Sosiaali- ja terveysministeri
Paula Risikko (kok.) ehdotti elokuussa, että sosiaaliturvasta tehtäisiin vastikkeellista. Vastikkeellisuuden muotoa hahmotteli STM:lle Rauman sosiaali- ja terveysjohtaja
Antti Parpo, joka on tehnyt kannustinloukuista myös väitöskirjan. Nyt työ jatkuu ministeriön piirissä.
Toistaiseksi malli on vielä auki, mutta nyt vahvimmalla olevassa ehdotuksessa työttömät joutuisivat tekemään työvelvoitteen alaista työtä kunnissa tai yrityksissä yhden tai kahden tunnin ajan päivässä. Palkinnoksi työstä saisi pienen lisärahan toimeentuloturvaan, mutta kieltäytyminen pienentäisi turvan määrää.
– Lähtökohta on, että se koskettaisi kaikkia. Haluamme mukaan niin monta kuin mahdollista, Parpo sanoo.
Käytännössä kyseeseen tulisivat avustavat tehtävät kunnissa ja yrityksissä. Esimerkiksi kunnissa apua tarvitaan vanhuspalveluissa, teknisellä puolella ja puistojen ja teiden kunnossapidossa.
– Tiukkenevassa taloustilanteessa kunnat ovat joutuneet luopumaan vanhanaikaisesta kotiavusta, esimerkiksi siivouksesta. Nyt olisi mahdollisuus iskeä tähänkin kohtaan. Samalla annamme työttömille mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan, sanoo Parpo.
– Myös vanhusten yksinäisyys on suuri ongelma, johon tällä voisi puuttua, hän jatkaa.
Myös yrityksissä tekemistä riittää. Parpon mukaan esimerkiksi kaupoissa tehtävä hyllytys on yksi esimerkki tällaisesta työstä. Kaikkia työttömiä ei voisi julkiselle sektorille työllistää, Parpo huomauttaa.
– Myös kaupan kassoilla voisi olla tarjolla vaikkapa pakkausapua. Löytyy paljon sellaista tekemistä, joka ei kuitenkaan korvaa yhtään työntekijää avoimilla työmarkkinoilla.
Parpon tavoitteena on, että malli ei veisi yhdenkään ihmisen työpaikkaa.
Veisikö malli
työpaikkoja?
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Merja Kauhanen ei pidä ehdotusta järkevänä. Hän uskoo, että työvelvoite korvaisi todellisia työpaikkoja, kun tarjolla olisi ilmaista tai hyvin halpaa työvoimaa.
– Jos työnantaja saa halvempaa työvoimaa, niin silloin kannattaa käyttää halvempaa työvoimaa. Jos kaikki lähes 300 000 työtöntä laitetaan tekemään velvoitetöitä, niin hyvin todennäköisesti se vaikuttaa niiden ihmisten työllisyyteen, jotka tekevät samantyyppisiä töitä normaalissa työsuhteessa, Kauhanen sanoo.
Parpon mukaan kunnat voisivat olla vastuussa siitä, että työttömiä laitettaisiin tekemään vain avustavia tehtäviä. Kauhanen huomauttaa, että tämä lisää kuntien menoja ja vaatii lisää henkilöstöä.
– Työttömien työvelvoitetta on kokeiltu Britanniassa. Ohjelmasta tehdyssä arvioinnissa on todettu, että se ei ole vaikuttanut ohjelmaan osallistuneiden työttömien työllistymiseen avoimilla työmarkkinoilla millään tavalla, ja lisäksi ohjelmaa on pidetty kalliina, Kauhanen sanoo.
Kauhanen huomauttaa, että parasta syrjäytymisen ehkäisemistä olisi todellisen työllistymisen tukeminen aktiivisella työvoimapolitiikalla. Hän pelkää, että työvelvoitteeseen käytetty aika olisi pois varsinaisesta työnhausta.
Parpo myöntää, että väärinkäytön riski on olemassa. Hän myöntää myös ristiriidan siinä, että kunta valvoo itse itseään, että kunnan tarjoamat tehtävät eivät vie töitä kunnan palkollisilta.
– Kyllähän julkisessa keskustelussa puhutaan pakkotöistä ja muusta vastaavasta. En usko, että tämä menee purematta läpi yhteiskunnassa, sanoo Parpo.
Topi Kanniainen
Taitaa teknologia korvata työtentekijät hyvää vauhtia, mutta antaa punatakkien huudella vielä kun on idiootteja maksamassa AY-maksuja.
