Kyykyttämistä vai vertaistukea? Työnhakijoiden palveluille haetaan Suomen mallia
Pekka Lähteenmäki19.5. 20:21
Miten työvoimapalveluja pitäisi uudistaa? Sitä pohtivat Pirkanmaalla entiset ja nykyiset työnhakijat, jotka ovat perustaneet Työ kantaa -ryhmän. Tampereella kokoontuva ryhmä keskittyy raivaamaan työllistämisen ja työllistymisen esteitä.
Yksi ongelma on lannistava pelon ilmapiiri ja toimintakulttuuri.
”Lain tulkinnat ovat ennakoimattomia ja toimintatavat kyseenalaisia. Sanktiot rikkeistä ovat kovia ja työttömyystuen voi menettää 60 päiväksi vaikkapa Postin jakamatta jääneestä työtarjouksesta”, sanoo Työ kantaa -ryhmää vetävä tamperelainen Hannu Hynönen, joka on työskennellyt Nokiassa ja Accenturella tuotekehityksessä sekä asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Tämän jälkeen hän on tehnyt lyhyitä projekteja
Työtön menettää tuen, jos TE-toimisto tulkitsee hänet päätoimiseksi yrittäjäksi. Se on Hynösen mielestä periaatteessa aivan oikein, mutta ongelma on linjattomaksi koetut tulkinnat.
Ovatko työvoimapalvelut kyykyttämistä ja kiusaamista vai auttavaa aktivointia?
”Olen enemmän sen näkökulman kannalla, että kiusataan”, Hynönen sanoo.
Hän perustelee näkemystään omilla kokemuksilla, laillisuusvalvojien moitteilla ja tutuilta kuulemillaan kafkalaisilta kalskahtavilla kokemuksilla.
”Prosessi ei ole kenenkään hanskassa. Virheitä tapahtuu ja se on aina lähtökohtaisesti asiakkaan vika. Se kuva minulla on. Toimintakulttuuri on hallintolähtöinen ja lähtee lain tulkinnasta”, Hynönen sanoo.
Työ kantaa -ryhmän näkemyksille ja ehdotuksille on nyt tarvetta, sillä työvoimapalvelut ovat suurimman muutoksen edessä vuosikymmeniin. Vuonna 2019 palvelujen järjestäminen siirtyy maakuntien vastuulle ja nykymuotoiset TE-toimistot lakkautetaan.
Akateemiset työttömät eivät saa palvelua
Parhaillaan hallitus tekee kokeiluja, joista haetaan mallia tuleville työvoimapalveluille. Uudistamisen ja parantamisen tarvetta on varsinkin korkeakoulutettujen työttömien palveluissa.
Joka toinen korkeakoulutettu oli tyytymätön TE-toimistojen palveluihin viime syksynä tehdyssä kyselyssä. Muissa koulutustaustoissa tyytymättömiä oli neljännes. Ongelmaa kasvattaa se, että akateeminen työttömyys on noussut ennätystasolle viime vuosina. Tänä vuonna työttömyys on tosin vähentynyt.
Numeroiden perusteella kokonaiskuva työllisyyspalveluista ei ole huono. TE-palvelut saivat viimeisimmässä asiakaspalautekyselyssä arvosanaksi nelosen, kun asteikko on yhdestä viiteen.
Ongelmia tuntuukin olevan tavallista enemmän juuri akateemisten kohdalla.
”Korkeasti koulutetut ja heidän järjestönsä ovat olleet tyytymättömiä. Huoli on selvä ja he haluaisivat palvelua”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön erityis-
asiantuntija Ari-Pekka Leminen, joka on pitkään työskennellyt myös TE-palveluissa.
Hän uskoo, että ilmiön taustalla on akateemisen työttömyyden kasvu. Koulutus ei takaakaan työpaikkaa, mikä on monelle karvas yllätys.
Vertaistuki auttaa: töitä 75 prosentille
Hallitus on ohjelmassaan suunnannut rahaa pilottihankkeisiin, joilla haetaan kokemusta uudenlaisista, yksityisten kanssa yhdessä toteutetuista palveluista. Uudellamaalla korkeakoulutetuille suunnattuja palveluja on kehittänyt muun muassa Valmennuskeskus Public.
Valmennuskeskus Publicin varatoimitusjohtajan Antti Kasasen mielestä julkinen keskustelu aktivoinnista kuten määräaikaiskeskusteluista on väärillä urilla.
”Julkisuudessa niitä sanotaan ’sakkokarenssi-keskusteluksi’, jossa halutaan kyykyttää. Mutta kun ihmiset tulevat keskusteluun, he kokevat, että heidät otetaan huomioon ja he saavat tukea työnhakuun”, Kasanen sanoo.
Kasasen yhtiö kehittää pilottihankkeita TE-palveluille. Ylipäätään asiakaspalaute TE-palveluista on Kasasen mielestä parempaa kuin julkinen mielikuva.
Hallitus on antanut pilottihankkeille rahoitusta, sillä niiden pitäisi auttaa tulevien palvelujen kehittämisessä. Yksi Publicin hankkeista on proaktiivisen työllistymisen palvelu, joka on Kasasen mukaan saanut erittäin hyviä tuloksia aikaan Uudellamaalla.
”Työnhakijat tekevät erilaisia alakohtaisia tiimejä ja sitten otetaan yhteyttä työnantajiin. Nämä ovat todella joustavia työnhakija-asiakkaan kannalta”, Kasanen sanoo.
Kehittämiskoordinaattori Jani Honkanen Uudenmaan TE-toimistosta kertoo, että viime vuonna alkaneessa proaktiivisen työllistymisen palvelussa noin 75 prosenttia osallistujista on työllistynyt. Se on hyvä tulos. Vielä tuloksia ei tosin ole ehditty suhteuttamaan vertaisryhmien tuloksiin.
”Vertaistuen osuus on koettu hyödylliseksi”, kertoo Honkanen
Hae yhtä työpaikkaa viikossa, tai muuten...
Toukokuussa maan hallitus teki uuden ehdotuksen. Sen mukaan tulevaisuudessa työttömät velvoitetaan hakemaan keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa 12 viikon jaksolla. Uhkana on tuttu 60 päivän sanktio.
Hannu Hynösen mielestä aktiivisuuteen pitää kannustaa, mutta velvoitehakemusten määrä ei ole mielekäs mittari.
”Työpaikkoihin hakijoita on hirveä määrä, eikä hakemusten kirjoittaminen velvollisuudesta auta. Jos työttömyys pitkittyy, työhakemuksen ja CV:n lisäksi tarvitaan muu keino tuoda esille oma aktiivisuus, persoona, osaaminen ja motivaatio. Hakijan omasta tahdosta tapahtuvien työkokeilujen ja yrittäjyyden kynnystä pitäisi madaltaa”, Hynönen sanoo.
Hänen mielestään nyt on oikea hetki muuttaa toimintakulttuuri asiakaslähtöiseen suuntaan, kun tulee kokeiluja ja palvelut siirtyvät aluehallintoon.
