Parilla tonnilla ei enää taida saada asumistukea, mutta johonkin 1.8ke asti saa... Ihan yksin asuva..No ei varmaa saa tuohon palkkaan mitää tukea enää valtiolta jos saa niin ei ihme että menee kaikki päin persettä
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Parilla tonnilla ei enää taida saada asumistukea, mutta johonkin 1.8ke asti saa... Ihan yksin asuva..No ei varmaa saa tuohon palkkaan mitää tukea enää valtiolta jos saa niin ei ihme että menee kaikki päin persettä
Parilla tonnilla ei enää taida saada asumistukea, mutta johonkin 1.8ke asti saa... Ihan yksin asuva..
Kaikki firmat minkä toimintaan oon tutustunu maksaa palkkoja 21pv x 8h x palkka per tunti, olettaen että työntekijä tekee täysiä päiviä ja niin poispäin.Ei kai mikään firma maksa ruokatunnin ajalta palkkaa? Oikea kaava on siis 21.5*7.5*10 = 1 612,50.
Tosin saahaan tuon päälle sitten vielä asumistukea.
Eikö lomarahoista ja palkoista nyt tuon verran kerry, ellei enemmänkin?Ei kai mikään firma maksa ruokatunnin ajalta palkkaa? Oikea kaava on siis 21.5*7.5*10 = 1 612,50.
Tosin saahaan tuon päälle sitten vielä asumistukea.
Eikö lomarahoista ja palkoista nyt tuon verran kerry, ellei enemmänkin?
Ts. Tehtyä työtuntia kohden saa kyllä enemmän liksaa kuin bruttopalkka sanoo, koska päälle tulee lomarahat ja loma-ajan palkat.
Kyllä mielestäni loma-ajalta saisi "tuplapalkkaa". Koska on lomaraha ja lomalta paluu raha. Eli periaatteessa loman ajalta saa palkan ja sen lisäksi ainakin lomalta paluu raha. Eli tilinauhassa on enemmän palkkaa kun mitä siitä loma-ajalta "pitäisi" tulla. Pekkaspäivät sitten maksetaan keskituntiantiansion mukaan, eli jos olet pois vaikka aamuvuoron aikana, niin "tienaat" ihan vähän Jos otat pekkaspäivät rahana, tienaat toki sitten lisää vuosiansiota.Juu, olet kyllä ihan oikeassa. (Tai eihän se loma-ajan palkka periaatteessa tuloja nosta, jos ei hanki loman ajaksi toista työpaikkaa)
Periaatteessa tuossa olisi jotain "järkeä". Itse voisin vähän laajentaa tuota aikaa:
Tällaisia lukuja esittää hallitus. Karenssi eli alkuomavaastuu aika putoaa seitsemästä päivästä viiteen päivään työttömyyden alussa. Kolmen kuukauden päästä tuloja leikataan 4,65%, mikäli joku näistä ehdoista ei täyty:
Video: Hallitus patistaa työttömiä töihin – näin työttömyysturva muuttuu
Leikkauksen vaikutus nettotuloista laskien olisi n.20e. Mikäli henkilö toteuttaa alimman, niin käsittääkseni siitä saa aina 9e/päivä, eli +45e +leikkaamaton osuus/ 3kk.
20e vuoksi en aio ainakaan itse ottaa yhtään stressiä, enkä ala luomaan mitän ylipitkiä, turhia kursseja tai kuntoutussopimuksia. Se on joko -20e tai +45e, jälkimmäisessä. Huom. Se onkin ainoa, tämä +45e jossa valtio ei saakkaan leikkausta vaan kokee tappiota. Ja kohtiin 1-2 näillä "aktivoimistoimilla" ei ole hevonvittuakaan merkitystä. Kyse kun on siitä saatavuudesta, joten -20e on aivan turha "keppi tai porkkana" aktivoimiseen. Rahanleikkaus filosofiassa taas oikein toimiva, sillä nythän se vapauttaa joko -20e tai sen määrän, joka on"palkka-300e" erotuksella yli työttymyysturvan. Tästä ylimääräisestä osasta jokainen ansaittu euro leikkaa puoli euroa.
Eipä tuo työnhakukaan näytä olevan enää yhtä helppoa kun firmat ja varsinkin valtion virastot on alkaneet käyttää soveltuvuuskokeita näköjään ihan perus toimistoduuniinkin (ei todellakaan mikään esimiesasema) palkatessa. Tähän mennessä yhtä työpaikkaa hakiessa on tullut käytyä kahdessa haastattelussa, tehtyä 1,5h pitkä loogista ajattelua mittaava älykkyystesti, 1,5h pitkä psykologinen testi ja vielä on edessä erillinen soveltuvuuskoepäivä (8h testejä) Helsingissä, jossa testataan kaikki samat uudestaan, käydään persoonallisuutta arvioivan psykologin puheilla, käydään läpi pari erillistä työhaastattelua sekä teetetään lisäksi erilaisia sosiaalisia kokeita. Kaikki nämä työhön, jossa tehdään itsenäistä työtä tietokoneella toimiston nurkassa.
Näihin rekryihin pitää kulua nykyään aivan helvetisti rahaa, jos perusduunareillekin aletaan teettää soveltuvuuskokeita.
Periaatteessa tuossa olisi jotain "järkeä".
Vittu mitä paskaa, sanon mä!
Miksi ihmeessä pitää tuollaisia testejä edes järjestää?? Näköjään joku sadisti tykkää toisten kyykyttämisestä noin paljon...
Itsekin sain noissa työkykyarvioissa hyvät pisteet, mutta silti pää on ihan levinnyt. Vähän olisi vielä kaunistellut, niin ei varmaan mitään häröä olisi ollut.Sehän noissa testeissä on hauskaa, että ei tarvi kovinkaan kummoisia älynlahjoja voidakseen tuottaa niistä haluamansa tuloksen. Haastattelussa sitten yritetään selvittää, että oliko se paperilla näkyvä pistemäärä totuudenmukainen vai ei.
Tvan tapa kertoa asioistaan poikkeaa tavanomaisesta. Kerronta on melko poukkoilevaa ja vaillinaista niin, että ajoittain on vaikea seurata kertomusta ennen, kun tottuu hänen tapaansa puhua.
Aikaisemmassa tutkimuksessa (WAIS-III) kognitiivinen kapasiteetti on keskitasoa sekä kielellisellä että ei-kielellisellä puolella. Kielellisen puolen profiili on ollut sahaava ja uuden, verbaalisen aineksen oppiminen työlästä.
Tällä tutkimuskerralla (WAIS-IV) kognitiivinen kokonaissuoriutuminen on edelleen ikäryhmän keskitasoa. Profiilissa on selkeä puoliero niin, että kielellinen ymmärtäminen jää vähän alle keskitason ja visuaalinen päättely puolestaan nousee vähän yli keskitason. Tvan vahvuuksia ovat kaikki visuaalisen puolen tehtävät ja heikkona osatehtävänä näyttäytyy yleistietous. Kun tva on rauhallinen eikä jännitä, hän saa kapasiteettinsa hyvin käyttöön. Tva kokee, että keskittyminen tehtäviin rauhoittaa häntä, silloin hän saa huomion suunnattua pois omista oireistaan.
Tarkemmassa muistitutkimuksessa tvan sekä välitön että viivästetty muisti ovat ikäryhmän keskitasoa. Tällä tutkimuskäynnillä tva oli kiihtyneen ahdistunut ja tarvitsi rauhoittelevaa, kannustavaa ohjausta. Kun hän oli epävarma vastauksista, niin motorinen levottomuus lisääntyi huomattavasti.
Tutkimuksessa käy siis ilmi, että ahdistuneisuus estää tietyissä tilanteissa tvaa saamasta kognitiivista kapasiteettia käyttöönsä ja hänen paineensietokykynsä on hyvin heikko. Kielellinen ymmärtäminen jää vähän alle keskitason, joten esimerkiksi epäselviksi jäävät ohjeet aiheuttavat ahdistusta. Mitään viitteitä laskusta suhteessa primäärikapasiteettiin ei tule esille. Tarkkaavuus ja keskittymiskyky testitilanteessa ovat normaaleja, vaikka tva kokee niiden arjessa vaihtelevan.
Tvalla ei ole vielä sanastoa, jolla kuvata psyykkisiä tuntemuksiaan. Sen takia hän usein kuvailee somaattisia oireitaan ollessaan ahdistunut.
Tvan psyykkinen dynamiikka on vähäistä ja tva ylikontrolloi itseään. Hänellä ei ole keinoja reagoida tunteisiin, vaan tva on avuton oireidensa kanssa. Tällä hetkellä hänellä ei ole psyykkistä energiaa joustaviin ajattelu- ja käyttäytymismalleihin. Tva pyrkii pakonomaisesti suojautumaan ahdistukselta ja torjumaan sen.
Tutkimuksessa ei tule esille psykoottisuutta eikä suicidaalisuutta.
Nykyiseen työhönsä tva ei kykene palaamaan.
On huomioitava, että uupuminen työssä on tapahtunut vähitellen ja siksi myös kuntoutuminen vaatii aikaa. Tvalla ei vielä ole ollut voimavaroja pohtia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tvalla on edellytyksiä palautua täysin työkykyiseksi, tosin kolmivuorotyötä ei voi suositella univaikeuksien vuoksi.
No onhan täälläkin ilmoittautunut porukkaa, joiden mielestä alle 12€/h ei viitti tehdä mitään vaan loisitaan mieluummin vaikka työtä olisi. Aika noloa.Onhan toi hauska, kun patistetaan töihin. Ihan kuin se olisi työttömästä kiinni se töihin meneminen.
Täällä on ilmoittautunut tuollaista yksittäinen yrittäjä. Noloa lähinnä yleistää noita tapauksia.No onhan täälläkin ilmoittautunut porukkaa, joiden mielestä alle 12€/h ei viitti tehdä mitään vaan loisitaan mieluummin vaikka työtä olisi. Aika noloa.
Sinänsä ihmettelen, etteivät rehelliset työttömät suorasanaisemmin vastusta tälläistä. Pitkällä tähtäimellä tämmöisen sosiaalinen hyväksyntä kun johtaa väistämättä työttömyysetuuksien rajuun leikkaaamiseen. Nykyisenkaltainen järjestelmä voi kestää vain, jos ihmiset kokevat jonkinlaista moraalista vastuusta omasta toimeentulostaan. Muuten ainoa ratkaisu on tehdä siitä työnteosta kannattavaa leikkaamalla korvauksia niin kauan, kunnes töihin meno alkaa tuollaisella normaalilla vähän matalammallakin palkalla kiinostaa. Tämä on tietysti ihan oikein niille , joille työttömyys on valinta, mutta sääli niille joille se ei ole.
Kieltämättä oli aika lähellä etten itsekin samantien kieltäytynyt kun tuli kutsu tuonne testeihin, mutta kun ei ole aiemmin tullut moisissa käytyä, niin käydääs nyt kattoo minkälaista paskettia siellä on luvassa. Omalla kohdalla moiset testit antaa osittain kyllä myös negatiivisen kuvan työnantajasta jos ei päätöksiä voida tehdä ilman ulkopuolisia konsulttitoimistoja.En ole koskaan saanut työpaikaa jossa on ollut psykologiset testit. Jokaisen paikan jonka olen saanut olen saanut perus haastatteluista. Jokaisesta paikasta jossa olen ollut olen saanut kiitettävät arvostelut ja useita suosittelijoita, ja lähtiessä on todettu että jos ei asiat suju niin voi tulla takaisin.
Nykyisin kun kysytään/ilmoitetaan noista psykologisista testeistä, totean suoraan etten ole enää kiinnostunut paikasta. Ei maksa sitä vaivaa joka tuosta aiheutuu. Hyöty itsellekin jää aika vähäiseksi kun sen psykologin kanssa pääsee parhaimmillaan puhumaan sen 15-30min koko päivän aikana, monivalintojen ja ryhmäkeskustelujen viedessä kaiken muun ajan.
Asiasta kukkaruukkuun kuinkas moni täällä on työttömänä tällä hetkellä, missäpäin asustatte ja minkälaista koulutus taustaa/työhistoriaa löytyy?
Ei mitään virallisia ceeveitä tarvitse
Palkittu kirjailija: Robotit ja tekoäly vievät vääjäämättä valkokaulustyöt eikä koulutuskaan enää pelasta keskiluokkaa – Onko ratkaisu perustulo, robottivero vai kapina?
Oppiva tekoäly ja automaatio robotteineen korvaavat kiihtyen toimistotyöläisiä ja niin sanottuja valkokaulusammatteja. Nyt automaatio uhkaa myös heitä. Näin väittää ja todistaa Martin Ford tekoälyä ja automaatiota luotaavassa kirjassaan Robottien kukoistus.
Robotit ovat hitsanneet ja koonneet autoja yli 30 vuotta. Tässä syntyy Audeja Ingolstadtissa Saksassa. (KUVA: AGENCJA FOTOGRAFICZNA CARO / ALAMY STOCK PHOTO)
Timo Paukku
Julkaistu: 28.4. 2:00 , Päivitetty: 28.4. 9:36
Robottien kukoistus. Teknologia ja massatyöttömyyden uhka. Martin Ford, suom. Kirsi Laitila, Sammakko 2017. 332 s.
ROBOTTIVERO vai perustulo? Keskiluokan on pohdittava elannon ehtoja pian kunnolla.
Oppiva tekoäly ja automaatio robotteineen korvaavat kiihtyen toimistotyöläisiä ja niin sanottuja valkokaulusammatteja. Palveluissa tekee töitä länsimaissa miljoonia ihmisiä. Nyt automaatio uhkaa myös heitä.
Näin väittää ja todistaa Martin Ford tekoälyä ja automaatiota luotaavassa kirjassaan Robottien kukoistus.
Hän ehdottaa työn ehtymiseen yhtä ratkaisua: perustuloa eli kansalaispalkkaa. Sitä samaa, jota Suomessa nyt kokeillaan.
Harva ehkä tietää, että perustuloa esitti negatiivisen tuloveron muodossa jo 1960-luvun lopulla ekonomisti Milton Friedman.
Toista vaihtoehtoa on esittänyt Bill Gates, maailman rikkain mies: Robotteja on verotettava!
Oppiva robottikäsi osaa monia töitä. (KUVA:OLIVER SVED / ALAMY STOCK PHOTO)
Luddiitit särkivät Britanniassa kutomakoneita 1810-luvulla, mutta tuskinpa länsimaiden keskiluokka ryhtyy samaan.
MUITAKIN ratkaisuja löytynee. Mutta jotain on tehtävä ja pian, jos Fordia uskoo.
Ohjelmoija-toimittaja Fordin sukunimi on kuin enne. Autotehtailija Henry Ford kehitti 1913 autotehtaisiin liukuhihnat. Keksintö laajeni muuhun teolliseen tuotantoon.
Varsinaiset teolliset robotit tulivat myös ensiksi autojen valmistukseen. Elettiin 1970-luvun loppua. Jo silloin pelättiin, että robotit ja sirut vievät työpaikat.
Ne loivat myös uusia töitä. 2000-luvulla työn luonti on lähes pysähtynyt.
Nyt, sata vuotta Fordin keksinnön jälkeen ”koneet ovat muuttumassa apuvälineistä työntekijöiksi”, sanoo kirjailija Ford.
Myös tieto- ja palvelutyö ovat vaarassa, sillä tietotekniikan vauhti kiihtyy. Automaatio ja robotit, yhdessä ja erikseen, syövät taito kerrallaan palvelualan ammatteja.
Lipunmyyjät ovat parhaita esimerkkejä katoavasta työtä. Tappolistalla ovat myös kauppojen kassat, sihteerit, tilitoimistot, farmaseutit, osa sairaanhoitajista ja lakimiehetkin. Näiden ammattien muutoksista Ford kertoo Robottien kukoistuksessa.
FORDILLA on ehkä varaa sanomisiinsa. Hän on kehittänyt ohjelmia 25 vuotta, myös Piilaaksossa. Ford on kirjoittanut maailman johtaviin lehtiin automaation seurauksista.
”Häiritsevän vakuuttava”, arvioi kirjaa arvovaltainen sanomalehti Financial Times. Se valitsi teoksen vuoden talouskirjaksi 2016.
Ford sanoo, että vielä aivan äsken hän aliarvioi nopeuden, jolla tekoäly kehittyy. 2010-luvulla tekoälyssä ja robotiikassa ja automaatiossa on hypätty aivan uudelle alueelle.
OPPIVA tekoäly kehittyy yhä paremmaksi. Menestyksestä todistavat voitot ihmisestä tietovisa Jeopardyssa, shakissa, go-lautapelissä ja viimeksi pokerissa.
Jos voittaa pelissä, voittaa vain rajatulla alueella. Mutta sovelluksia seuraa.
Tietokoneyhtiö IBM teki tavaramerkin Jeopardyn voittajasta, tekoäly Watsonista. Nyt Watson seuloo esimerkiksi lakipykälien ja lääketieteen tietokantoja.
Se on löytänyt suuraineistoista sairauksien merkkejä. Ihmishenkiä on pelastettu. Röntgenkuviakin Watson tulkitsee ihmistä paremmin.
KIRJA kuvaa lähes yksinomaan Yhdysvaltain ja Britannian oloja. Suomeen ja Pohjoismaihin on vaikea siirtää kaikkea.
Tästä lausutaan kirjassa aiheellisesti loppusanat. Niissä Sammakon kustannustoimittaja Jouka Mattila arvioi lyhyesti, voiko väitteitä soveltaa Suomeen.
Työvoiman ja palkkojen rakenne on täällä erilainen. Silti Mattilan mielestä ainakin osa Fordin teeseistä pätee myös Suomessa.
Pääministeri Juha Sipilä julisti vuoden alussa, että Suomesta voisi tulla tekoälyn ykkösmaa. Tuoko oululainen äly myös töitä? Ford ei uskoisi siihen.
SUOMESSA Robottien kukoistuksen – ei siis kumouksen – kaltaisia teesejä on esittänyt ainakin Ari Ojapelto kirjoissaan. Hän puhui teknologisesta työttömyydestä jo 1980-luvulla.
Ekonomistien valtavirta ei ole häntä kuunnellut, emmekä juuri me toimittajatkaan. Meillä on uskottu vakaasti, että uusi tekniikka luo uusia työpaikkoja, sekä tehtaisiin että palveluihin. Kuten nyt Uuteenkaupunkiin, alati uudistuville Saabin tehtaille.
Jääkö tuo piristys pisaraksi meressä?
Robotit ovat hitsanneet ja koonneet autoja yli 30 vuotta. Tässä syntyy Audeja Ingolstadtissa Saksassa. (KUVA: AGENCJA FOTOGRAFICZNA CARO / ALAMY STOCK PHOTO)
Asiakkaat palvelevat itseään ruokakaupassa Britanniassa. (KUVA: RENA PEARL / ALAMY STOCK PHOTO)
Suomen ensimmäisen kassattoman ruokakaupan esittelymyymälä avataan Forssassa 16.2.2017. Automaattimyymälä perustuu Rivender Oy:n kehittämään Modulshop -konseptiin. (KUVA: RIVENDER LTD)
Markkina hakee aina tehokkaimman tavan tehdä asiat. Ei toi ole yksinkertaisesti mahdollista.Ainoa tapa estää robotisoinnin viemästä kaikkia töitä on rajoittaa sitä lain voimalla. Tiukat globaalit säännöt suuryrityksille, ympäristösäännösten tapaan.
Käytännössä kumminkin kaikki mahdolliset automatisoidaan ja sillä saa parannettua työn tehokkuutta. Varsinkin suomessa tuo automatisointi saisi olla mielestäni huippua, jos kerran osaamista roboteista ja tekoälystä on?
Automatisointi / robotisointihan vähentää "turhaa" työn tekemistä ja on vain hyvä juttu? Esim työkkäriin vähän tekoälyä ja tehokkuus parantuu Melkein kaikkihan tehdään kumminkin erilaisten sääntöjen perusteella?
Nyt luin jutun kokonaan. Omasta mielestä Suomessa ei ole vielä kunnollista automatisointia tai robotteja. Eli uusia työpaikkoja voisi periaatteessa tulla niille aloille jotka suunnittelevat tekoälyä ja robotteja. Valtion ja kunnan tehtävät voitaisiin ensimmäisenä vaikka automatisoida ja säästyisi rahaa ja "turhan" työn tekeminen vähentyisi.Ei taida olla.
Luitko jutun? Pointti oli nimenomaan siinä että noin on käynyt ennen mutta tulevaisuudessa robotit tulevat työntekijöiksi, ei työkaluiksi. Esimerkiksi ensimmäinen robottilakimies on jo palkattu Amerikassa. Työkkärin tantta ois varmasti helposti automatisoitavissa mutta valitettavasti noi yhteiskunnan turhimmat työntekijät ovat todennäköisesti viimeiset jotka automatisoidaan.
Pääministeri Juha Sipilä julisti vuoden alussa, että Suomesta voisi tulla tekoälyn ykkösmaa.
Nyt luin jutun kokonaan. Omasta mielestä Suomessa ei ole vielä kunnollista automatisointia tai robotteja. Eli uusia työpaikkoja voisi periaatteessa tulla niille aloille jotka suunnittelevat tekoälyä ja robotteja. Valtion ja kunnan tehtävät voitaisiin ensimmäisenä vaikka automatisoida ja säästyisi rahaa ja "turhan" työn tekeminen vähentyisi.
Tuossa jutussakin mainittiin että Suomesta voisi tulla tekoälyn ykkösmaa. Ja jos tulisi, niin tekoälyn myyminen ulkomaillehan "rähähtäisi käsiin". Periaatteessa suomihan voisi olla vaikka 1970 luvulla, mutta paljon yrityksiä jotka kehittäisivät tekoälyä maailman parhaaksi. Vähän kuten norjalla on öljyä, mutta on myös sähköautoja. Eli öljyä ei itse käytetä, vaikka voisikin käyttää.
edit:
Vielä lisäys että työhän on silloin 100% tehokasta jos ei ole ainuttakaan työntekijää, vaan robotti ja tekoäly hoitaa sen työn ja "tehokkuuden". Eli palkattua henkilökuntaa olisi mahdollisimman vähän. Tällöin työ on oikeasti tehokasta. Tuotteen hinta siis sisältäisi mahdollisimman vähän palkkakuluja.
Tuossa olisi kaksi hyvää mallirobottia
Taitaa olla noi robotit todella pääomavaltainen ala joten ei täällä välttämättä riitä paukkuja. Toki ABB on iso työnantaja. Tekoäly on ehkä vielä suurempi panostus joten en ihmettele miksi kaikki kynnelle kykenevät projektit taitavat olla tuolla Länsirannikolla.
No 1970 aivan paskoja ja kilpailukyvyttömiä tehtaita laitettiin pystyyn poliittisin päätöksin. Nopeasti on teollisuus kuollut pois kun Suomikin on joutunut kilpailemaan. Toi on valtion näkökulmasta aika kinkkinen pulma. Ekonomisti kun sanoisi että markkinat kyllä synnyttävät työpaikat sinne mihin ne kannattaa synnyttää. Että mitä sellaista täällä voitaisiin tehdä että tekoälyfirmoja tänne syntyisi?
En ole ihan varma onko tollasta lukua talouden oppikirjoissa mut ymmärsin kyllä pointtisi Suomeen vaan kansalaispalkka ja elellään vapaaherroina kun tekoäly hoitaa duunit
Boston Dynamicsilta löytyy maailman kehittyneimmät kävelevät robotit:
Jo nykyisellä tekniikalla R2D2:n tapa liikkua on vanhentunut
Totta, robotit on kalliita ja eihän niitä periaatteessa vielä tarvita, koska ihminenkin suoriutuu. Mutta sitten kun robotit on ihmistä parempia, niin sitten niistä roboteista jo voisi saada jotain hyötyä?
Mutta kun ajattelee vaikka tietotekniikkaa, niin kunnollista kehitystä ei mielestäni ole vielä ehtinyt tulla? Google on perustettu ja hakukoneet ovat parantuneet. Mutta joskus pitäisi tulla oikeasti älykäs "tietokone" tai käyttöjärjestelmä. Sellainen joka oikeasti olisi "fiksu"? Parhaimmat mahdollisuudet voisi olla vaikka Googlella, Microsoftilla ja Applella.
Esim nuo työkkärin ja kaikkien eri firmojen palvelut on vielä täysin keskeneräiset ja liian monimutkaiset vaikeat ja vaativat noita turhia virkailijoita. Nuo tehtävät täytyisi integroida ja potkia turhat työntekijät pois. Täytyisi tehdä yhteistyötä vaikkapa koulujen, työpaikkojen ja kaikkien mahdollisten virastojen välillä. Eli tehokkuutta täytyisi saada lisää ja turhat työvaiheet pois. Kaikki väärät päätöksetkin pois ja koulutusta voisi lisätä huomattavan paljon. Koulutuksen voisi hoitaa vaikka kotona tekoälyn avulla jotenkin?
Toinen esimerkki kauluspaitatöistä on kirjanpitäjät joita on Suomessakin isosti vähentynyt automaation johdosta.Dana Remus, a professor at the University of North Carolina School of Law, and Mr. Levy studied the automation threat to the work of lawyers at large law firms. Their paper concluded that putting all new legal technology in place immediately would result in an estimated 13 percent decline in lawyers’ hours.
A more realistic adoption rate would cut hours worked by lawyers by 2.5 percent annually over five years, the paper said. The research also suggests that basic document review has already been outsourced or automated at large law firms, with only 4 percent of lawyers’ time now spent on that task.
Valtava muutos ravistelee ensi ja seuraavana vuonna työttömyysturvaa, jos Juha Sipilän (kesk) hallituksen monivaiheinen raippakuuro iskee työttömyysturvaan siten kuin on suunniteltu.
Selvintä hallituksen puoliväliriihen päätöksissä on sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu työttömyysturvalain muutosesitys. Sen mukaan työttömyyspäivärahan määrä alenee ensi vuodesta lähtien kolmen kuukauden – tai virallisesti 65 työttömyyspäivärahapäivän – jälkeen 4,65 prosentilla, jos työtön ei ole ollut näiden kolmen kuukauden aikana riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa.
Riittäväksi työmääräksi hallitus määrittelee esimerkiksi 18 tuntia yhden viikon aikana tai neljän viikon aikana vastaavan määrän tehtyä työtä.
Tätä aktivointia SAK on pitänyt kiky-sopimuksen vastaisena työttömyysturvan heikennyksenä.
Tämä ei kuitenkaan hallitukselle riitä. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kolmikantakuulemisessa uutta lakia rekrytoinneista ja osaamispalveluista.
Nimestään huolimatta laki iskisi rajusti juuri työttömyysturvaan. Laissa on tarkoitus määritellä uudestaan työnhakijan palveluprosessi, kun maakunnat alkavat vuonna 2019 hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla TE-toimistojen työtä työnvälityksessä.
Ryhmässä mukana oleva SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen sanoo, että perjantaina kokoontuva työryhmä pui vielä kerran asiaa – tuskin yksimielisesti.
Hurjin piiskaesitys on se, että jos työnhakija ei vähintään seitsemän päivän välein raportoi vielä suunnitteluvaiheessa olevassa verkkopalvelussa työnhakunsa jatkumisesta, työnhaun voimassaolo päättyy.
Jos työtön pudotetaan työnhausta, hän ei saa työttömyyskorvausta ennen kuin hän saa työnhaun uudestaan voimaan. Tämä voi kestää jossain tapauksessa jopa viikkoja ja poikkeustapauksissa voidaan asettaa ehto, että työttömän on toimitettava esimerkiksi lääkärin B-lausunto tai työtodistus ennen kun hän saa työnhaun voimaan.
Kuka sitten satoja tuhansia viikkoraportteja olisi lukemassa, on ratkaisematta. Vai hoituuko kaikki tieto automaattisesti sähköisillä ilmoituksilla suoraan työttömyysturvan maksajille? Suomessa oli TE-toimistoissa helmikuussa 332 000 työtöntä työnhakijaa. Vuodessa raportteja pitäisi tehdä yli 17 miljoonaa.
Ministeriön raportointipakettiin kuuluu oleellisena osana myös se, että työnhakijan pitäisi hakea vähintään 15 avointa työpaikkaa edellä mainitun kolmen kuukauden aikana.
Miten nämä haut todennettaisiin, on avoin kysymys.
Kaikkien ehtojen takana on uhka erilaisista karensseista.
”Jos kaikki esitetyt asiat menevät läpi, niin työttömälle se tarkoittaa sitä, että hänen täytyy kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana hakea vähintään 15 työpaikkaa ja raportoida tekemisistään joka viikko työvoimaviranomaisille. Jos töitä ei kolmen kuukauden aikana löydy tai ei löydy riittävästi, seurauksena on työttömyyskorvauksen aleneminen tuolla 4,65 prosentilla”, Väänänen sanoo.
Väänäsen mukaan ristiriitaista on sekin, että mahdollisimman sujuva raportointi vaatisi ministeriön näkökulmasta sen automatisointia.
”Ministeriön taustalla on kuitenkin ajatus, että esimerkiksi nuo 15 haettavaa työpaikkaa eivät voisi olla mitä tahansa työpaikkoja. Silloin ilmoitusjärjestelmää ei voi kuitenkaan automatisoida, vaan se tarvitsisi ihmisen, joka tarkistaisi, että haetut työpaikat täyttävät ministeriön määräämät ehdot.”
Suomeen vaan kansalaispalkka ja elellään vapaaherroina kun tekoäly hoitaa duunit
Työpaikat taas voisi valita vaikka 30 vaihtoehdosta puolet, eli 15 paikkaa hakuun. Kaikki rastitukset olisi sitten tuossa automaattisessa ohjelmassa.
Olen kyllä samaa mieltä, että robotisaatiota/kehitystä on aivan turha yrittää keinotekoisesti jarruttaa sillä, että palkataan ihmisiä tekemään työt, jotka olisi mahdollista automatisoida. Tässä vaan olisi pakko kyllä sitten saada jonkinlainen robottivero, sillä muuten kansalaispalkkaa ei olisi varaa kustantaa.
Mercedes luopuu roboteista tehtaillaan – nykymaailmassa ne eivät enää pärjää ihmisilleMercedes luopuu roboteista tehtaillaan – nykymaailmassa ne eivät enää pärjää ihmisille
Roboteista on tullut saksalaisjätille tarpeettomia, sillä nykymaailmassa joustavuus on avainasemassa.
Tuossa oli taas esimerkiksi tuollainen juttu jossa robotteja vähennetään, ei lisätä? Robotit on vielä erittäin kalliita ja onkohan sitten niistä roboteista edes riittävää hyötyä, jos työn palkkakulut vaan saadaan pidettyä riittävän pieninä?
Mercedes luopuu roboteista tehtaillaan – nykymaailmassa ne eivät enää pärjää ihmisille
Tuossa oli taas esimerkiksi tuollainen juttu jossa robotteja vähennetään, ei lisätä? Robotit on vielä erittäin kalliita ja onkohan sitten niistä roboteista edes riittävää hyötyä, jos työn palkkakulut vaan saadaan pidettyä riittävän pieninä?
Mercedes luopuu roboteista tehtaillaan – nykymaailmassa ne eivät enää pärjää ihmisille
Video: Uuden Suomi-Mersun valmistus alkoiVieraat tutustuivat Mercedes-Benz GLC-katumaasturin tuotantoprosessiin ja siihen kuuluvaan Suomen suurimpaan robottihitsaamoon, joka esiteltiin nyt ensimmäistä kertaa.
Mercedes luopuu roboteista tehtaillaan – nykymaailmassa ne eivät enää pärjää ihmisille
Suomessahan valmistetaan Mercedes-Benz GLC-katumaasturia. On siellä ainakin suomen suurin robottihitsaamo, mutta toisaalta on siellä palkattuakin väkeä paljon. Eli kannattaa olla robotti, niin työpakojakin tulee
Toki Toyotan valmistuslinja saattaa poiketa Mersun linjasta
Erikoisalaamme ovat korkean arvoluokan henkilöautot, avoautot ja sähköiset ajoneuvot. Palveluksessamme on yli 2 000 osaajaa Suomessa, Saksassa ja Puolassa.
Osaamisestamme kertovat sopimuksemme Mercedes-Benzin A-sarjan ja GLC-katumaasturin valmistamisesta, lähes 230 000 Suomessa valmistettua Porschea sekä yli 1,2 miljoonan auton kokonaistuotanto. Valmet Automotive on maailman suurimpia autoteollisuuden sopimusvalmistaja.
Ymmärsin että kaikki mersut rakennetaan samalla tapaa. Ja ainakin nuo suomessakin tehtävät A ja GLC.
Tuostakin sitten voidaan miettiä helpottuuko vaiko vaikeutuuko entisestään se työnsaanti.
Mitäpä veikkaatte laittaako firmat enään tuon jälkeen minnekkään työkkärin sivuille tai vastaaviin työpaikkailmoituksia, kun tuon uudituksen jälkeen jokaisen työnhakijan olisi massapostitettava niitä hakemuksia tietty määrä kuukaudessa, oli sitten oikeasti kiinnostunut työstä tai ei.
Mukavahan siinä on sitten perata niitä hakemuksia mitkä on oikeiden hakijoiden tekemiä vs. pakkopostitetuista.