- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 2 239
Asiantuntijan mielestä muslimien pitäisi saada pitää työpaikalla rukoushetkiä.
yle.fi
Wolt-kuskit ovat käyttäneet mäkkäriä rukouspaikkanaan.
yle.fi
Muslimien rukoushetket järjestyvät työpaikoilla vaihtelevasti: ”Osaa häiritsee jo se, että olemme olemassa”, sanoo 24-vuotias musliminainen
Uskontoon ja vakaumukseen liittyviä käytäntöjä pitäisi huomioida nykyistä enemmän myös työpaikoilla, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija.
Maria Härkönen ja Amin Hassan ovat helsinkiläisiä muslimeja. He kertovat, kuinka ovat onnistuneet tekemään päivittäisistä rukoushetkistä osan arkea myös työpaikalla. Video: Vesa Marttinen / Yle
VESA MARTTINEN
14:00
Jaa
Joka arkipäivä suunnilleen puoli kahdelta iltapäivällä helsinkiläinen 26-vuotias Amin Hassan sulkee hetkeksi läppärinsä ja siirtyy Kampissa sijaitsevan avokonttorin lepohuoneeseen.
Hänen työpaikalleen asiantuntijayritys Goforen toimistotilaan tehty pieni huone on tarkoitettu rauhoittumiseen. Hassanille huone on rauhallinen paikka päivittäiselle rukoushetkelle.
Rukous on yksi islaminuskon viidestä peruspilarista, ja lähtökohtaisesti muslimit rukoilevat viisi kertaa päivässä. Rukoushetkien sovittaminen päivätöiden rytmiin ei ole kuitenkaan aina ihan yksinkertaista: viime viikolla kävi ilmi, että helsinkiläinen pikaruokaravintola kielsi ruokaläheteiltä tilojensa käytön rukoilemiseen.
Yle kysyi muslimeilta kokemuksia työelämän ja rukoushetkien yhdistämisestä. Vastausten perusteella etenkin Amin Hassanin kaltaiset toimisto- tai etätöissä käyvät muslimit kokevat, että asia järjestyy käytännössä ilman minkäänlaista ongelmaa.
– Rukoushetki vie sen pari kolme minuuttia eikä siihen tarvita mitään ihmeellistä erityistilaa. Jotkut tykkäävät käydä tauolla pienellä kävelylenkillä, toiset vaikkapa tupakalla tai kahvilla. Itse en ole kokenut tässä mitään erikoista, Hassan sanoo.
Avaa kuvien katselu
26-vuotias Amin Hassan työskentelee osaamisen kehittämisen asiantuntijana IT-alan yrityksessä Helsingin Kampissa. Kuva: Vesa Marttinen / Yle
Astetta enemmän vaikeuksia vaikuttaisi olevan esimerkiksi taksinkuljettajilla tai muilla liikkuvaa työtä tekevillä. Rauhallisen rukouspaikan järjestäminen keskellä kaupungin vilinää voi olla vaikeaa.
Taksinkuljettaja Ahmed Sherko kertoo lentokentällä ulkoilmassa olevasta paikasta, jossa monet muslimit käyvät rukoilemassa kesken päivän.
– Jos olen kaukana kotoa, rukoilen välillä autossa tai lentokentän taksien keräilyalueella ulkona.
– Tämä tarkoittaa yleensä käytännössä, että lähtökohtaisesti kielletään kaikilta tasavertaisesti kaikki. Kyllähän se tietyllä tavalla ajaa tasa-arvoa, mutta parantaako se työhyvinvointia? Onko se oikea tapa lähteä hoitamaan ihmisille merkityksellisiä asioita? hän kysyy.
Uskonto ja vakaumus vähällä huomiolla
Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntijan Barbara Bergbomin mukaan uskonto ja vakaumus ovat asioita, jotka pitäisi huomioida kansainvälistyvässä maailmassa nykyistä enemmän myös työpaikoilla.
Bergbom on toiminut liki 20 vuoden ajan asiantuntijana erilaisissa työelämän kansainvälistymiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvissä hankkeissa.
Hänen mukaansa muslimien rukoushetkistä työpaikoilla käytiin paljon keskustelua 10–15 vuotta sitten, mutta enää ei juurikaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki sujuu ongelmitta.
Bergbomin mukaan työn muokkaamiseen keskittyneessä ILO:n raportissa muutama vuosi sitten tuotiin esille, että uskonto ja vakaumus on yksi neljästä yleisimmästä syystä, joiden vuoksi työpaikoilla tehdään työn muokkausta.
Avaa kuvien katselu
Moni Ylelle kokemuksiaan kertonut muslimi kertoo rukoilevansa työpäivän jälkeen moskeijassa. Kuva: Antti Kolppo / Yle
Työn muokkauksella tarkoitetaan kaikkia johtamisen ja työn organisoinnin toimia, jotka mahdollistavat, että työntekijä voi suoriutua työstään. Bergbomin mukaan vuoden 2020 monimuotoisuusbarometrissä kysyttiin henkilöstöalan ammattilaisilta, missä määrin monimuotoisuus pitäisi huomioida johtamisessa ja HR-toiminnassa.
– Uskonto ja vakaumus olivat asioita, joiden katsottiin kaipaavan hyvin vähän huomiota. Miltei kaksi kolmasosaa HR-ammattilaisista katsoi, että uskontoa ja vakaumusta ei tarvitse ottaa huomioon työpaikolla ollenkaan tai korkeintaan hyvin vähän.
Bergbomin mukaan työelämä kuitenkin muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi siinä missä ympäröivä maailmakin, ja asiaan on syytä kiinnittää koko ajan entistä enemmän huomiota.
Islam on tulenarka aihe
Helsingin Kontulassa asuva Maria Härkönen on 24-vuotias musliminainen. Hän on tällä hetkellä kotona pienten lasten kanssa, jotka ovat osan viikosta päiväkodissa.
Aiemmassa työssään Härkönen sai rukoustauot järjestymään ongelmitta, mutta hänkin sanoo tietävänsä myös toisenlaisia kokemuksia.
Härkönen arveleekin, että varsinaista ongelmaa rukoilun järjestämisessä työpaikoilla ei ole, mutta islaminusko on niin tulenarka aihe, että aina löytyy niitä, jotka tekevät siitäkin ongelman.
– Ihmisillä on kovin kapea katse aina kun puhutaan muslimeista ja rukoilusta. Osaa ihmisistä häiritsee jo se, että me olemme olemassa. Sille me emme voi mitään. Silloin ihmisen pitäisi mennä itseensä ja miettiä, miksi se häiritsee, Härkönen sanoo.
Uskontoon ja vakaumukseen liittyviä käytäntöjä pitäisi huomioida nykyistä enemmän myös työpaikoilla, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija.
Maria Härkönen ja Amin Hassan ovat helsinkiläisiä muslimeja. He kertovat, kuinka ovat onnistuneet tekemään päivittäisistä rukoushetkistä osan arkea myös työpaikalla. Video: Vesa Marttinen / Yle
VESA MARTTINEN
14:00
Jaa
Joka arkipäivä suunnilleen puoli kahdelta iltapäivällä helsinkiläinen 26-vuotias Amin Hassan sulkee hetkeksi läppärinsä ja siirtyy Kampissa sijaitsevan avokonttorin lepohuoneeseen.
Hänen työpaikalleen asiantuntijayritys Goforen toimistotilaan tehty pieni huone on tarkoitettu rauhoittumiseen. Hassanille huone on rauhallinen paikka päivittäiselle rukoushetkelle.
Rukous on yksi islaminuskon viidestä peruspilarista, ja lähtökohtaisesti muslimit rukoilevat viisi kertaa päivässä. Rukoushetkien sovittaminen päivätöiden rytmiin ei ole kuitenkaan aina ihan yksinkertaista: viime viikolla kävi ilmi, että helsinkiläinen pikaruokaravintola kielsi ruokaläheteiltä tilojensa käytön rukoilemiseen.
Yle kysyi muslimeilta kokemuksia työelämän ja rukoushetkien yhdistämisestä. Vastausten perusteella etenkin Amin Hassanin kaltaiset toimisto- tai etätöissä käyvät muslimit kokevat, että asia järjestyy käytännössä ilman minkäänlaista ongelmaa.
– Rukoushetki vie sen pari kolme minuuttia eikä siihen tarvita mitään ihmeellistä erityistilaa. Jotkut tykkäävät käydä tauolla pienellä kävelylenkillä, toiset vaikkapa tupakalla tai kahvilla. Itse en ole kokenut tässä mitään erikoista, Hassan sanoo.
Avaa kuvien katselu
26-vuotias Amin Hassan työskentelee osaamisen kehittämisen asiantuntijana IT-alan yrityksessä Helsingin Kampissa. Kuva: Vesa Marttinen / Yle
Astetta enemmän vaikeuksia vaikuttaisi olevan esimerkiksi taksinkuljettajilla tai muilla liikkuvaa työtä tekevillä. Rauhallisen rukouspaikan järjestäminen keskellä kaupungin vilinää voi olla vaikeaa.
Taksinkuljettaja Ahmed Sherko kertoo lentokentällä ulkoilmassa olevasta paikasta, jossa monet muslimit käyvät rukoilemassa kesken päivän.
– Jos olen kaukana kotoa, rukoilen välillä autossa tai lentokentän taksien keräilyalueella ulkona.
Ongelmatilanteet voivat liittyä myös työnantajan tai esihenkilön asenteellisuuteen. Amin Hassan sanoo tietävänsä tuttaviensa kautta tapauksia, joissa esihenkilö on kieltänyt rukoilun vetoamalla siihen, että kaikkia pitäisi kohdella tasavertaisesti.Olen taksinkuljettaja. Jos olen kaukana kotoa, rukoilen välillä autossa tai lentokentän taksien keräilyalueella ulkona.
Ahmed Sherko
– Tämä tarkoittaa yleensä käytännössä, että lähtökohtaisesti kielletään kaikilta tasavertaisesti kaikki. Kyllähän se tietyllä tavalla ajaa tasa-arvoa, mutta parantaako se työhyvinvointia? Onko se oikea tapa lähteä hoitamaan ihmisille merkityksellisiä asioita? hän kysyy.
Uskonto ja vakaumus vähällä huomiolla
Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntijan Barbara Bergbomin mukaan uskonto ja vakaumus ovat asioita, jotka pitäisi huomioida kansainvälistyvässä maailmassa nykyistä enemmän myös työpaikoilla.
Bergbom on toiminut liki 20 vuoden ajan asiantuntijana erilaisissa työelämän kansainvälistymiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvissä hankkeissa.
Hänen mukaansa muslimien rukoushetkistä työpaikoilla käytiin paljon keskustelua 10–15 vuotta sitten, mutta enää ei juurikaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki sujuu ongelmitta.
Bergbomin mukaan työn muokkaamiseen keskittyneessä ILO:n raportissa muutama vuosi sitten tuotiin esille, että uskonto ja vakaumus on yksi neljästä yleisimmästä syystä, joiden vuoksi työpaikoilla tehdään työn muokkausta.
Avaa kuvien katselu
Moni Ylelle kokemuksiaan kertonut muslimi kertoo rukoilevansa työpäivän jälkeen moskeijassa. Kuva: Antti Kolppo / Yle
Työn muokkauksella tarkoitetaan kaikkia johtamisen ja työn organisoinnin toimia, jotka mahdollistavat, että työntekijä voi suoriutua työstään. Bergbomin mukaan vuoden 2020 monimuotoisuusbarometrissä kysyttiin henkilöstöalan ammattilaisilta, missä määrin monimuotoisuus pitäisi huomioida johtamisessa ja HR-toiminnassa.
– Uskonto ja vakaumus olivat asioita, joiden katsottiin kaipaavan hyvin vähän huomiota. Miltei kaksi kolmasosaa HR-ammattilaisista katsoi, että uskontoa ja vakaumusta ei tarvitse ottaa huomioon työpaikolla ollenkaan tai korkeintaan hyvin vähän.
Bergbomin mukaan työelämä kuitenkin muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi siinä missä ympäröivä maailmakin, ja asiaan on syytä kiinnittää koko ajan entistä enemmän huomiota.
Islam on tulenarka aihe
Helsingin Kontulassa asuva Maria Härkönen on 24-vuotias musliminainen. Hän on tällä hetkellä kotona pienten lasten kanssa, jotka ovat osan viikosta päiväkodissa.
Aiemmassa työssään Härkönen sai rukoustauot järjestymään ongelmitta, mutta hänkin sanoo tietävänsä myös toisenlaisia kokemuksia.
Härkönen arveleekin, että varsinaista ongelmaa rukoilun järjestämisessä työpaikoilla ei ole, mutta islaminusko on niin tulenarka aihe, että aina löytyy niitä, jotka tekevät siitäkin ongelman.
– Ihmisillä on kovin kapea katse aina kun puhutaan muslimeista ja rukoilusta. Osaa ihmisistä häiritsee jo se, että me olemme olemassa. Sille me emme voi mitään. Silloin ihmisen pitäisi mennä itseensä ja miettiä, miksi se häiritsee, Härkönen sanoo.
Muslimien rukoushetket järjestyvät työpaikoilla vaihtelevasti: ”Osaa häiritsee jo se, että olemme olemassa”, sanoo 24-vuotias musliminainen
Uskontoon ja vakaumukseen liittyviä käytäntöjä pitäisi huomioida nykyistä enemmän myös työpaikoilla, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija.
Wolt-kuskit ovat käyttäneet mäkkäriä rukouspaikkanaan.
Ruokalähetit rukoilivat helsinkiläisessä McDonald'sissa, kunnes se yhtäkkiä kiellettiin
Kuljettajat rukoilivat ruokalähetysten välissä ravintolan toisen kerroksen hissiaulassa. Imaamin mukaan rukoushetket eivät saa häiritä muita. Oletko muslimi? Kerro, miten yhdistät rukoukset työhön.
Avaa kuvien katselu
Helsingin Pukinmäen McDonald's-ravintolan yrittäjän mukaan tilanteesta kehkeytyi valitettava väärinkäsitys. Kuva: Antti Kolppo / Yle
CLARISSA JÄÄRNI
3.10. 12:19
Jaa
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Helsingin Pukinmäen McDonald's-ravintolan toisessa kerroksessa on rukoiltu viime viikkoon asti ahkerasti.
Rukoustilana toimi ravintolan toisen kerroksen hissiaula, joka sijaitsee sivussa ravintolan muista asiakastiloista. Ravintolasta ruokaa kuljettaneet ruokalähetit käyttivät tilaa rukoushetkiin ruokakuljetusten lomassa.
Nyt rukoushetket tilassa on kielletty. Näin kävi sen jälkeen, kun Yle lähestyi viime viikolla ravintolaa kysyäkseen lisätietoja asiasta ja tehdäkseen juttua siitä, miten muslimit voivat yhdistää rukoushetket työntekoon.
– Luultavasti siksi, että työntekijöidemme ja kuljettajien välillä on ystävyyssuhteita, kuljettajat ovat saaneet tietoonsa, että Pukinmäen ravintolassa on rauhallinen alue, jossa meidän omat työntekijämme viettävät rukoushetkiä, avaa ravintoloitsija Marko Saurén aiempaa tilannetta Ylelle.
Avaa kuvien katselu
Ravintoloitsija Marko Saurénin mukaan tila, jota rukoushetkiin oli käytetty, on hissiaula. Kuva: Clarissa Jäärni / Yle
– Liikuntarajoitteisille on hissi, ja aula on sen kulkuväylä, eli sen pitäisi olla vapaana koko ajan ja siksi rukoushetkistä on ollut haittaa, hän jatkaa.
Pikaruokaravintoloilla ei linjausta rukouksista
McDonald’s-ravintoloiden viestintäpäällikkö Heli Ryhänen kertoo, että yhtiöllä ei ole erillistä linjausta rukoushetkien suhteen.
– Yhtiöllä ei ole asiakkaiden tai yhteistyökumppanien rukoushetkiin tarkoitettuja tiloja. Ravintoloidemme salialueet on varattu meillä käyvien asiakkaiden ruokailutiloiksi, Ryhänen toteaa.
Hesburgerin henkilöstöpäällikkö Henna Pursiheimon mukaan Hesburger-ravintoloissa rukoilu on sallittu, mutta huomauttaa, että rukoilevat ihmiset etsivät yleensä asiaan paremmin soveltuvan ja rauhallisemman tilan jostain muualta.
– Meillä ei ole ollut tarvetta linjata rukoushetkiin liittyviä käytäntöjä. Tarvittaessa asiasta sovitaan suoraan esihenkilön kanssa. Työntekijällä on myös mahdollisuus pitää rukoushetki normaalien taukojen yhteydessä tai voimme ottaa huomioon työntekijän rukoushetkitoiveet myös työvuorojärjestelyillä, Pursiheimo kertoo.
Hän toteaa, että ruokalähetit sopivat työnantajansa kanssa tauoista.
McDonald's-ravintoloitsija Marko Saurénin mukaan ravintolan työntekijät, kuten kuljettajatkin, tulevat monimuotoisista yhteisöistä. Rukoushetkiä pitäessään ravintolan omat työntekijät etsivät asiaan sopivan, rauhallisen paikan ruokataukonsa aikana.
– Valitettavasti tämä väärinkäsitys on levinnyt kuljettajien keskuudessa. Meillä ei tällaisia tiloja ole käytettävissä, Saurén sanoo.
Aivan tavattomia rukoushetket eivät kuitenkaan ole.
– Jonkin verran rukoushetkiä meilläkin ravintolan salissa näkee tai parkkipaikalla oman autonsa vieressä. Selkeästi he [muslimit] ovat miettineet, miten sovittavat päivärutiineihin tällaiset hetket.
Avaa kuvien katselu
Rukoushetkiin käytetty aulatila oli oven takana, erillään muusta ravintolasta. Yle haastatteli viime keskiviikkoiltana tilassa rukoillutta ruokalähettiä, joka kertoi rukoilevansa säännöllisesti ravintolassa. Kuva: Clarissa Jäärni / Yle
Saurén sanoo, että työnantajien on vaikea ottaa huomioon uskonnolliset toimitukset työpaikan tiloja järjestäessä.
– Ongelma on se, että meillä pitää olla tasapuolinen kohtelu kaikille. Pitää olla taukotila ja pukuhuoneet. Jos vain tiloja löytyisi, ei kai siitä mitään haittaa olisi. Usein tilat vain ovat rajalliset ja niiden tulisi soveltua kaikkien käyttäjien tarkoituksiin.
Saurénin mukaan tilan käyttö rukoushetkiin lopetettiin ravintolassa viime keskiviikkona.
– Meillä ei ole asiakkaille tai kuljettajille erillisiä rukoustiloja.
”Koko maailma on muslimeille moskeija”
Suomen Islam-seurakunnan imaami, filosofian tohtori Ramil Belyaevkertoo, että Koraanin ja profeetta Muhammadin perimätiedon mukaan muslimit ovat velvoitettuja vuorokaudessa viiteen rukoukseen.
Rukoushetket määräytyvät auringon mukaan: ennen auringonnousua on aamurukous, jota seuraa keskipäivän rukous, iltapäivän rukous sekä illalla ja yöllä omat rukouksensa.
– Rukouksessa olemme yhteydessä Jumalaan ja olemme kiitollisia hänelle kaikesta, mitä hän on antanut meille, Belyaev sanoo.
Työntekoon rukoushetkien yhdistäminen vaatii hänen mukaansa joskus kekseliäisyyttä. Islamissa rukoushetkien yhdistäminen toisiinsa on perinteisesti ollut sallittua vain matkustaville.
– Toisinaan ihmiset työskentelevät sellaisissa ammateissa, ettei rukousten ajoittaminen työaikaan ole mahdollista. Esimerkiksi kirurgi ei voi jättää leikkaustaan kesken.
Tällöin muslimeille on sallittua kada- eli myöhästynyt rukous, jossa rukoukset suoritetaan myöhemmin yhtä aikaa.
– Perimätiedon mukaan koko maailma on muslimeille moskeija, eli rukoilla voi missä vain puhtaassa paikassa, paitsi vessassa tai suihkussa tai ylipäätänsä märkätiloissa. Pitää kuitenkin olla varovainen, ettei rukous häiritse muita. Keskelle ostoskeskusta ei kannata rukousmattoa levittää, Belyaev opastaa.
Hänen mukaansa Suomessa ei ole totuttu siihen, että rukouksia tehdään julkisilla paikoilla.
Belyaevin kokemuksen mukaan työnantajat ovat yleisesti joustavia rukoushetkien suhteen: esimerkiksi perjantaisin järjestettäviin pidempiin rukoushetkiin voi usein osallistua.
– Aina olisi hyvä, jos lähistöllä olisi rukoustila, mutta aina se ei ole mahdollista. Olen nähnyt ulkomailla, miten rukous on suoritettu rakennustyömaalla, lentokoneessa istuen tai junassa.
Kuljettajat rukoilivat ruokalähetysten välissä ravintolan toisen kerroksen hissiaulassa. Imaamin mukaan rukoushetket eivät saa häiritä muita. Oletko muslimi? Kerro, miten yhdistät rukoukset työhön.
Avaa kuvien katselu
Helsingin Pukinmäen McDonald's-ravintolan yrittäjän mukaan tilanteesta kehkeytyi valitettava väärinkäsitys. Kuva: Antti Kolppo / Yle
CLARISSA JÄÄRNI
3.10. 12:19
Jaa
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Helsingin Pukinmäen McDonald's-ravintolan toisessa kerroksessa on rukoiltu viime viikkoon asti ahkerasti.
Rukoustilana toimi ravintolan toisen kerroksen hissiaula, joka sijaitsee sivussa ravintolan muista asiakastiloista. Ravintolasta ruokaa kuljettaneet ruokalähetit käyttivät tilaa rukoushetkiin ruokakuljetusten lomassa.
Nyt rukoushetket tilassa on kielletty. Näin kävi sen jälkeen, kun Yle lähestyi viime viikolla ravintolaa kysyäkseen lisätietoja asiasta ja tehdäkseen juttua siitä, miten muslimit voivat yhdistää rukoushetket työntekoon.
– Luultavasti siksi, että työntekijöidemme ja kuljettajien välillä on ystävyyssuhteita, kuljettajat ovat saaneet tietoonsa, että Pukinmäen ravintolassa on rauhallinen alue, jossa meidän omat työntekijämme viettävät rukoushetkiä, avaa ravintoloitsija Marko Saurén aiempaa tilannetta Ylelle.
Avaa kuvien katselu
Ravintoloitsija Marko Saurénin mukaan tila, jota rukoushetkiin oli käytetty, on hissiaula. Kuva: Clarissa Jäärni / Yle
– Liikuntarajoitteisille on hissi, ja aula on sen kulkuväylä, eli sen pitäisi olla vapaana koko ajan ja siksi rukoushetkistä on ollut haittaa, hän jatkaa.
Pikaruokaravintoloilla ei linjausta rukouksista
McDonald’s-ravintoloiden viestintäpäällikkö Heli Ryhänen kertoo, että yhtiöllä ei ole erillistä linjausta rukoushetkien suhteen.
– Yhtiöllä ei ole asiakkaiden tai yhteistyökumppanien rukoushetkiin tarkoitettuja tiloja. Ravintoloidemme salialueet on varattu meillä käyvien asiakkaiden ruokailutiloiksi, Ryhänen toteaa.
Hesburgerin henkilöstöpäällikkö Henna Pursiheimon mukaan Hesburger-ravintoloissa rukoilu on sallittu, mutta huomauttaa, että rukoilevat ihmiset etsivät yleensä asiaan paremmin soveltuvan ja rauhallisemman tilan jostain muualta.
– Meillä ei ole ollut tarvetta linjata rukoushetkiin liittyviä käytäntöjä. Tarvittaessa asiasta sovitaan suoraan esihenkilön kanssa. Työntekijällä on myös mahdollisuus pitää rukoushetki normaalien taukojen yhteydessä tai voimme ottaa huomioon työntekijän rukoushetkitoiveet myös työvuorojärjestelyillä, Pursiheimo kertoo.
Hän toteaa, että ruokalähetit sopivat työnantajansa kanssa tauoista.
McDonald's-ravintoloitsija Marko Saurénin mukaan ravintolan työntekijät, kuten kuljettajatkin, tulevat monimuotoisista yhteisöistä. Rukoushetkiä pitäessään ravintolan omat työntekijät etsivät asiaan sopivan, rauhallisen paikan ruokataukonsa aikana.
– Valitettavasti tämä väärinkäsitys on levinnyt kuljettajien keskuudessa. Meillä ei tällaisia tiloja ole käytettävissä, Saurén sanoo.
Aivan tavattomia rukoushetket eivät kuitenkaan ole.
– Jonkin verran rukoushetkiä meilläkin ravintolan salissa näkee tai parkkipaikalla oman autonsa vieressä. Selkeästi he [muslimit] ovat miettineet, miten sovittavat päivärutiineihin tällaiset hetket.
Avaa kuvien katselu
Rukoushetkiin käytetty aulatila oli oven takana, erillään muusta ravintolasta. Yle haastatteli viime keskiviikkoiltana tilassa rukoillutta ruokalähettiä, joka kertoi rukoilevansa säännöllisesti ravintolassa. Kuva: Clarissa Jäärni / Yle
Saurén sanoo, että työnantajien on vaikea ottaa huomioon uskonnolliset toimitukset työpaikan tiloja järjestäessä.
– Ongelma on se, että meillä pitää olla tasapuolinen kohtelu kaikille. Pitää olla taukotila ja pukuhuoneet. Jos vain tiloja löytyisi, ei kai siitä mitään haittaa olisi. Usein tilat vain ovat rajalliset ja niiden tulisi soveltua kaikkien käyttäjien tarkoituksiin.
Saurénin mukaan tilan käyttö rukoushetkiin lopetettiin ravintolassa viime keskiviikkona.
– Meillä ei ole asiakkaille tai kuljettajille erillisiä rukoustiloja.
”Koko maailma on muslimeille moskeija”
Suomen Islam-seurakunnan imaami, filosofian tohtori Ramil Belyaevkertoo, että Koraanin ja profeetta Muhammadin perimätiedon mukaan muslimit ovat velvoitettuja vuorokaudessa viiteen rukoukseen.
Rukoushetket määräytyvät auringon mukaan: ennen auringonnousua on aamurukous, jota seuraa keskipäivän rukous, iltapäivän rukous sekä illalla ja yöllä omat rukouksensa.
– Rukouksessa olemme yhteydessä Jumalaan ja olemme kiitollisia hänelle kaikesta, mitä hän on antanut meille, Belyaev sanoo.
Työntekoon rukoushetkien yhdistäminen vaatii hänen mukaansa joskus kekseliäisyyttä. Islamissa rukoushetkien yhdistäminen toisiinsa on perinteisesti ollut sallittua vain matkustaville.
– Toisinaan ihmiset työskentelevät sellaisissa ammateissa, ettei rukousten ajoittaminen työaikaan ole mahdollista. Esimerkiksi kirurgi ei voi jättää leikkaustaan kesken.
Tällöin muslimeille on sallittua kada- eli myöhästynyt rukous, jossa rukoukset suoritetaan myöhemmin yhtä aikaa.
– Perimätiedon mukaan koko maailma on muslimeille moskeija, eli rukoilla voi missä vain puhtaassa paikassa, paitsi vessassa tai suihkussa tai ylipäätänsä märkätiloissa. Pitää kuitenkin olla varovainen, ettei rukous häiritse muita. Keskelle ostoskeskusta ei kannata rukousmattoa levittää, Belyaev opastaa.
Hänen mukaansa Suomessa ei ole totuttu siihen, että rukouksia tehdään julkisilla paikoilla.
Belyaevin kokemuksen mukaan työnantajat ovat yleisesti joustavia rukoushetkien suhteen: esimerkiksi perjantaisin järjestettäviin pidempiin rukoushetkiin voi usein osallistua.
– Aina olisi hyvä, jos lähistöllä olisi rukoustila, mutta aina se ei ole mahdollista. Olen nähnyt ulkomailla, miten rukous on suoritettu rakennustyömaalla, lentokoneessa istuen tai junassa.
Ruokalähetit rukoilivat helsinkiläisessä McDonald'sissa, kunnes se yhtäkkiä kiellettiin
Kuljettajat rukoilivat ruokalähetysten välissä ravintolan toisen kerroksen hissiaulassa. Imaamin mukaan rukoushetket eivät saa häiritä muita.
Viimeksi muokattu:
Taitaa tosin toinen olla suomalainen. Telegramissakin levinnyt (nyt jo poistettu) raiskausvideo oli näiden kaverusten kuvaama...