Lukijan mielipide | Selvityksemme osoitti, että maahanmuuttajat eivät ole julkistaloudellinen rasite täällä oli kommenteissa hyviä pointteja:
"Maahanmuutto on saatu keinotekoisesti taloudellisesti positiiviseksi tarkastelemalla maksettujen verojen suhdetta vain tulonsiirtoihin, jotka ovat vain osa maahanmuuton kustannuksista. Kirjoittajien laskelma ei siis huomioi lainkaan monia pelkästään maahanmuuttajista aiheutuvia hyvin merkittäviä kuluja, kuten vastaanottokeskukset ja tulkkaukset. Nämä kustannukset liittyvät yksinomaan maahanmuuttoon ja tulee ehdottomasti huomioida ja muitakin vastaavia kustannuksia on.
Toiseksi on tehty silmäkääntötemppu, jolla kotimaisia kieliä puhuvat on saatu 5 miljardin taloudelliseksi taakaksi isojen tulonsiirtojen vuoksi. Kirjoittajien silmänkääntötemppu kotimaisen väestön 5 miljardia pienemmästä verojen maksusta verrattuna saatuihin tulonsiirtoihin paljastuu seuraavasta julkaisun lainauksesta:
"Kotimaisen väestön tulonsiirroista valtaosa eli 35,4 miljardia euroa (74 prosenttia) meni eläkeläisille, ..."
Verovaroin rahoitetaan kuitenkin vain osa eläkkeistä (eli Kelan maksamat), jolloin luonnollisesti ei-verovaroin rahoitettavia eläkkeitä ei tule laskea mukaan verrattaessa maksettuja veroja ja saatuja tulonsiirtoja. Tämä väärä laskutapa vie pohjan koko tutkimukselta, vaikka sisältääkin muuten hyödyllistä tietoa.
Toinen silmänkääntötemppu koskee erilaisia rajauksia siitä, ketkä on laskettu mukaan,
lainaus julkaisusta: "Ne, joiden oleskelulupaprosessi on kesken, eivät kuulu maassa asuvaan väestöön eivätkä he ole myöskään tässä tarkastelussa mukana. Esimerkiksi
suuri osa Ukrainasta tulleista ei vielä kuulu maassa asuvaan väestöön."
Em. rajauksen vuoksi iso joukko selviä kustannuksia valtiolle, kunnille ja Kelalle aihettavia maahanmuuttajia kustannuksineen on jätetty tarkastelun ulkopuolelle."
sekä:
"Selvitys tuo esiin kapean tilastollisen näkymän maahanmuuttajien taloudellisesta vaikutuksesta. Artikkelissa mainitusta kokonaisvaltaisuudesta ollaan kaukana.
Maahanmuuttoon liittyviä merkittäviäkin kustannustekijöitä jää huomioimatta. Talouden lisäksi todellinen kokonaisvaltaisuus edellyttäisi mukaan tarkasteluun myös rikollisuutta, koulutusjärjestelmän kantokykyä, yhteiskunnallista koheesiota ja koettua turvallisuutta – osa-alueita, jotka tutkimusten valossa eriytyvät voimakkaasti maahanmuuttajaryhmien välillä.
Hyödyttömäksi selvityksen tekee viimeistään se, että se käsittelee maahanmuuttoa yhtenä ilmiönä. Yhteen niputetaan sekä korkean tuottavuuden yritysjohtajat ja IT-osaajat että humanitaarisen maahanmuuton ryhmät, jotka korostuvat työttömyys- ja rikostilastoissa.
Tällainen keskiarvoistaminen luo kauniin mutta sumuisen kuvan, jossa ei enää nähdä sitä, mikä on yhteiskunnallisesti kaikkein olennaisinta: erojen tunnistaminen ja hallinta. Yhtä hyvin voidaan laskea Suomen keskilämpötila ja väittää sen perusteella, että takit ovat tarpeettomia, koska keskiarvo on plusasteilla.
Selvitys on tehty aivan kuin suuri, yhteiskuntaa aidosti jakava kysymys olisi binäärinen – maahanmuuton hyväksyminen tai vastustaminen. Kyllä vai ei.
Kysymys on absurdi. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Kukaan ei kategorisesti vastusta maahanmuuttoa eikä kukaan halua avoimia rajoja kaikille Suomeen haluaville.
Sen sijaan yhä useampi – ja hyvin perustellusti – peräänkuuluttaa merkittävästi valikoivampaa maahanmuuttoa, joka tukee sekä julkistaloutta että yhteiskunnallista yhtenäisyyttä. Valikoivan maahanmuuton puolesta on viime kuukausina puhunut mm. Sixten Korkman, Heikki Hiilamo ja Akava Works:in tuore maahanmuuttoraportti.
Tätä todellista ja vaikeaa kysymystä selvitys ei valitettavasti taustoita lainkaan."
En ihmettele että hesari julkaisee tälläsiä "tutkimuksia" ja mielipiteitä kun on saatu tutkittua niin että tulokset täsmää lehden linjaan