Kolmekymppiset suomensomalialaiset perustivat yrityksen levottomaan Somaliaan – koneiden saaminen satamasta kesti kolme kuukautta, ja turvamiehiä oli pakko palkata
Suomalaisia yrityksiä kiinnostaa yhteistyö Somaliassa, jossa korruptio ja terrorismi ovat edelleen arkea.
Ahmed Ibrahimin yritys rakentaa porakaivoja Somaliaan. Ensimmäinen kaivo valmistui Mogadishuun. (KUVA: FEISAL OMAR / REUTERS & AHMED IBRAHIMIN KOTIALBUMI)
Minttu Mikkonen HS
Julkaistu: 10.2. 2:00 , Päivitetty: 10.2. 13:46
ALKU ei ollut helppo. Vasta perustetun yrityksen satojentuhansien eurojen maansiirtokoneet ja muu kalusto juuttuivat Mogadishun satamaan kolmeksi kuukaudeksi.
Kolmekymppiset helsinkiläiset
Ahmed Ibrahim ja
Xiish Abdi saivat ensimmäisen oppitunnin siitä, millaista on toimia yrittäjänä sisällissodan ja terrorismin repimässä Somaliassa, jossa hallinto on heikko ja korruptio rehottaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Molemmilla on vuosien kokemus yritystoiminnasta Suomessa, mutta Somaliassa kaikki on toisin. Yrittäjä joutuu ratkomaan monenlaisia pulmia.
”Joka asiaan pitää hakea lupa. Yhteen asiaan voi joutua hakemaan lupia kymmenestä eri paikasta, kun Suomessa olisi yksi toimisto ja yksi lupa. Ja kaikki maksaa”, Ibrahim sanoo.
Yksi ratkaistavista asioista on turvallisuus. Esimerkiksi Suomen ulkoministeriö kehottaa välttämään kaikkea matkustamista Somaliaan. Viimeksi maanantaina pääkaupunki Mogadishussa kuoli yli kymmenen ihmistä autopommi-iskussa.
AJATUS oli elänyt pitkään. Ahmed Ibrahim, 35, oli käynyt koulunsa, asunut Lahdessa, Lieksassa ja Helsingissä ja perustanut yrityksiä.
Tuntui kuitenkin siltä, että kun omat asiat olivat kunnossa, pitäisi tehdä jotain synnyinmaan hyväksi.
Ibrahim saapui Suomeen pakolaisena kahden sisaruksensa kanssa vuonna 1993, kun hän oli yhdeksänvuotias. Lapset asuivat ensimmäiset vuodet Lahdessa enonsa ja hänen suomalaisen vaimonsa kanssa, kunnes vanhemmat saapuivat Suomeen.
”Kasvattiperheellä on iso merkitys siinä, mitä olen saavuttanut. He ovat olleet tukena ja kasvattaneet minua pärjäämään”, Ibrahim sanoo.
Perheestä tarttui hänen mukaansa myös halu auttaa niitä, joita elämä on kohdellut huonommin.
”Minun ei olisi koskaan tarvinnut lähteä Somaliaan, koska minulla menee Suomessa hyvin.”
Ibrahimilla on Suomessa edelleen taksiyritys sekä tulkkaus- ja käännöspalveluita tarjoava yritys.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
VIIME vuonna Ibrahim ja Abdi perustivat PSG Afrika -nimisen yrityksen, sijoittivat 700 000 euroa kalustoon ja muuttivat syyskuussa Helsingistä Mogadishuun.
He olivat todenneet, että Somaliassa on pulaa puhtaasta vedestä, sähköstä ja työpaikoista. PSG Afrika tuottaa somalialaisille niitä kaikkia: se rakentaa porakaivoja ja aurinkoenergiaratkaisuja sekä työllistää jo 32 paikallista.
Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä vaan liiketoiminnasta.
Ahmed Ibrahim muutti syyskuussa Suomesta Mogadishuun. (KUVA:AHMED IBRAHIMIN KOTIALBUMI)
”Halusimme tehdä bisnestä, joka auttaa kotimaata”, Ibrahim kertoo puhelimitse Mogadishusta.
Kun Helsingissä hytistään pakkasissa ja lumipyryssä, Mogadishussa on yli 30 astetta lämmintä. Se on Suomen säihin tottuneelle vähän liikaa, Ibrahim sanoo.
TOSITOIMIIN päästiin lopulta tammikuun alussa. Ibrahimin mukaan lainarahaa ja omia säästöjä on investoitu tähän mennessä yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.
Ensimmäiset kaivot ovat jo valmistuneet Mogadishuun ja muihin kaupunkeihin, ja neuvottelut ovat kesken noin kymmenestä kaivosta, Ibrahim kertoo.
Mahdollisia asiakkaita ovat esimerkiksi kansainväliset järjestöt, Maailmanpankki ja kylien asukkaat yhteisrahoituksella.
Suomensomalialaisten PSG Afrika on palkannut Somaliassa jo yli 30 paikallista työntekijää.(KUVA: AHMED IBRAHIMIN KOTIALBUMI)
Lieksan somaliperheyhdistys, jonka jäseniä yrittäjätkin ovat, aikoo hankkia rahoituksen kahden porakaivon rakentamiseen Hiiraanin maakuntaan. Mukana hankkeessa ovat koulu Beledweynen kaupungista ja Lieksan keskuskoulun kahdeksas luokka, kertoo
Anja Sarasojayhdistyksestä.
SOMALIA on monessa kansainvälisessä listauksessa maailman kurjimpien maiden joukossa. Se on ollut esimerkiksi
Transparency Internationalin listauksessa vuosikausia maailman korruptoitunein valtio. Naisille Somalia on
maailman neljänneksi vaarallisinmaa.
Ilmastonmuutos näkyy Somaliassa kuivuutena, jonka takia sadot ovat tuhoutuneet ja maassa on koettu nälänhätää. YK:n mukaan noin puolet Somalian asukkaista elää hätäavun varassa.
Lisäksi Somalia on ääri-islamilaisen terroristijärjestön al-Shabaabin kotimaa. Järjestö kontrolloi merkittävää osaa maaseudusta maan etelä- ja keskiosissa. Itsemurhaiskuja on ollut Mogadishussa myös alueilla, joilla Ibrahim on liikkunut.
Al-Shabaab yrittää kaataa nykyhallinnon ja perustaa islamilaisen valtion. Se iskee poliittisiin vastustajiinsa mutta myös siviilikohteisiin, salamurhaa ja teloittaa. Järjestö on pystyttänyt isoihin kaupunkeihin vieville teille tarkastuspisteitä, joilla se vaatii rahaa humanitaarisilta kuljetuksilta, todetaan Maahanmuuttoviraston
maaraportissa.
Yhdysvallat on presidentti
Donald Trumpin aikana kiihdyttänyt ilmaiskujaan al-Shabaabia vastaan, mutta ne eivät ole lopettaneet järjestön toimintaa.
Ibrahim ei pidä itseään terroristien kohteena, koska hän ei ole mukana politiikassa. Yrityksen on kuitenkin ollut pakko palkata turvamiehiä suojaamaan yrittäjiä ja laitteita. Turvamiehet ovat mukana, kun mennään vaarallisille alueille.
”Somalia ei ole täysturvallinen maa, mutta eteenpäin on menty. Puhutaan korruptiosta, mutta uusi hallitus on ottanut ykkösstrategiaksi korruptionvastaisen toiminnan.”
Ensimmäinen porakaivo valmistui Mogadishuun tammikuussa. (KUVA: AHMED IBRAHIMIN KOTIALBUMI)
IBRAHIM ja Abdi eivät ole saaneet PSG Afrikalle yhteiskunnan tukea. Moni yrittäjä tarvitsee kuitenkin sellaista uskaltautuakseen hauraaseen ja hankalaan maahan.
Vaikeista olosuhteista huolimatta muillakin suomalaisyrityksillä olisi kiinnostusta yritystoimintaan Somaliassa. Se kävi ilmi, kun ulkoministeriön rahoittama kumppanuusohjelma Finnpartnership toteutti viime vuonna pilottiprojektin Somaliassa.
Tarkoitus oli löytää suomalaisyrityksille kumppaneita jostain hauraasta maasta, ja kohdemaaksi valikoitui Somalia. Yksi syy oli aktiivinen suomensomalialaisten yhteisö, johon kuuluu paljon yrittäjiä, kertoo Finnpartnershipin ohjelmajohtaja
Birgit Nevala.
”Somalialaiset tuntuvat olevan hyviä kauppamiehiä. He asuvat ympäri Afrikkaa, ja heillä on hyviä kontakteja ympäri maailmankin.”
Finnpartnership rahoitti yritysten alkuvaiheen selvitystyötä ja etsi Somaliasta kumppaniyrityksiä. Tavoitteena oli kahdeksan suomalaisyritystä, mutta tukea hakeneita yrityksiä oli lopulta kuusitoista.
Joukossa oli Nevalan mukaan suuria ja pieniä yrityksiä, joiden alat vaihtelevat energiasta terveyteen, turvallisuuteen, digitaalisuuteen ja logistiikkaan. Osa yrityksistä on kantasuomalaisten ja osa suomensomalialaisten omistuksessa.
Monella yrityksellä oli jo ennestään toimintaa jossain toisessa Afrikan maassa.
SOMALIASSA yritysten suurin ongelma on Nevalan mukaan lainsäädännön puutteellisuus. Monissa asioissa ei ole lainkaan sääntelyä. Hänen mukaansa Somalian viranomaiset pyrkivät kuitenkin parantamaan tilannetta.
Nevala pitää tärkeimpänä paikallisten kumppanien löytämistä. Ne voivat auttaa esimerkiksi selvittämään, mitä turvajärjestelyjä yritys tarvitsee.
Tammikuussa Mogadishussa järjestettiin yritystapahtuma, jossa oli suomalaisten ja somalialaisten yrittäjien lisäksi edustajia muun muassa Suomen Kenian-suurlähetystöstä, Suomalais-somalialaisesta kauppayhdistyksestä, Business Finlandista, Somalian ministeriöistä ja suurista kehityspankeista.
Nevalan mukaan suomalaisdelegaatio oli ensimmäisiä suuria eurooppalaisia yritysdelegaatioita Mogadishussa ja ensimmäinen laatuaan Pohjoismaista.
PAIKALLA olivat myös Ibrahim ja Abdi.
Ahmed Ibrahim.
Ibrahimin mukaan hänen tärkein tavoitteensa on, ettei Somaliasta tarvitsisi paeta ilmastonmuutoksen tai työttömyyden takia. Hän toivoo, että muutkin eri puolilla maailmaa diasporassa eli hajaannuksessa elävät somalialaiset perustaisivat yrityksiä Somaliaan.
”En ole menettänyt uskoa, että jonain päivänä Somalia seisoo omilla jaloillaan. Somalia tarvitsee paljon niitä, jotka ovat diasporassa.”
HS:n toimittaja Sami Sillanpää ja kuvaaja Jukka Gröndahl vierailivat Mogadishussa keväällä 2017. Video näyttää kaupungin, jossa paikalliset elävät arkeaan ja ulkomaalaisella pitää olla aseelliset turvamiehet:
Kulje HS:n journalistien mukana Mogadishun kaduilla
Fakta
Epävakaa Somalia
Somalia itsenäistyi vuonna 1960, kun Italian Somalimaa ja Brittiläinen Somalimaa yhdistyivät itsenäiseksi liittovaltioksi.
Vuoden 1969 sotilasvallankaappauksen jälkeen maata johti Mohamed Siad Barre, jonka hallinto vangitsi ja kidutti vastustajiaan ja yritti väkisin hajottaa vanhan klaanijärjestelmän.
Barren hallinto kukistui vuonna 1991, ja maa suistui sisällissotaan ja sekasortoon. Sadattuhannet pakenivat, ja diaspora alkoi.
Entinen Brittiläinen Somalimaa julistautui vuonna 1993 itsenäiseksi Somalimaaksi, mutta mikään maa ei ole tunnustanut sitä. Puntmaalla on itsehallinto, eikä se pyri itsenäistymään.
Yleiset vaalit, joissa kansalaisilla on äänioikeus, on pidetty viimeksi vuonna 1969. Vuonna 2016 oli ensimmäiset parlamenttivaalit kahteen vuosikymmeneen. Parlamentin valitsi noin 14 000 klaanien edustajaa.
Parlamentti valitsi vuonna 2017 presidentiksi entisen pääministerin Mohamed Abdullahi Mohamedin. Poliittinen tilanne on edelleen epävakaa ja riitaisa.
