Referoitko hieman, kun ei noi iltapaskat hirveesti kiinnosta?
Sisäministeriössä on tämän vuoden aikana käynnistetty ilmiöpohjainen työskentely ”osana sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpanoa.”
Yksi käsiteltävistä ilmiöistä on ollut Ilman oleskelulupaa jääneet turvapaikanhakijat eli laittomasti maassa olevat henkilöt.
Sisäministeriön mukaan ohjelmassa etsitään keinoja oleskelulupien kehittämiseksi niin, että ilman oleskelulupaa maassa oleskelevalla on nykyistä paremmin mahdollisuuksia oleskeluluvan hakemiseen ja varmistetaan heille välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaava johdonmukainen ja selkeä palvelujärjestelmä koko maassa.
Toisaalta sisäministeriön hankekuvauksessa kerrotaan, että ilman oleskelulupaa Suomessa olevien paluita edistetään eri keinoin ja että keskeistä on, että henkilöt, joilla ei ole oleskelulupaa Suomessa palautetaan tai he palaavat kotimaihinsa.
Menevätkö Suomen tavoitteet ristiin?
Iltalehti kysyi asiasta sisäministeri
Maria Ohisalolta. Haastattelu tehtiin sähköpostin välityksellä.
Edellä kuvatut tavoitteet menevät ristiin. Mikä on ministerin ja hallituksen tahtotila maassa laittomasti oleskelevien suhteen? Palautukset vai se, että heille luodaan mahdollisuuksia jäädä Suomeen?
– Tässä on kyse eri keinoista, joilla pyritään estämään varjoyhteiskunnan syntymistä. Jo edellisellä hallituskaudella saatiin huomata, että paluita ei kovista ponnisteluistakaan huolimatta voida edistää määräänsä enempää. Niiden ohessa on tarkasteltava muitakin keinoja estää varjoyhteiskunnan syntymistä. Yksi näistä on työllistyneiden turvapaikanhakijoiden tilanteen tarkastelu.
– On niin yrittäjien, yksilöiden kuin yhteiskunnankin edun mukaista, että henkilöt, jotka käyvät töissä ja täyttävät oleskeluluvan edellytykset voivat jäädä Suomeen, emmekä tuhlaa muusta työstä pois olevia resursseja heitä koskeviin palautusyrityksiin.
Ohisalon mukaan lähtökohta on, että henkilö, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, poistuu maasta.
– Vapaaehtoinen paluu on ensisijainen vaihtoehto maasta poistumiseksi, mutta viime kädessä palautukset toteuttaa poliisi. Palautusten toimeenpanossa tiettyihin lähtömaihin on kuitenkin haasteita. Hallitus työskentelee hallitusohjelman mukaisesti sen eteen, että saisimme solmittua palautussopimukset kaikkien keskeisten kolmansien maiden kanssa.
– Ilman oleskelulupaa maahan jäävien turvapaikanhakijoiden määrää ja asemaa käsittelevän, sisäministeriön asettaman poikkihallinnollisen ilmiötyöryhmän painopisteissä on esitetty viisi eri painopistettä nykyiseen tilanteeseen vaikuttamiseksi. Esitykset tukevat toisiaan. Paluiden edistäminen ainoana toimenpiteenä ei olisi riittävä, ja Suomen tulee kaikin keinoin pyrkiä estämään varjoyhteiskunnan syntymistä niin yksilöiden itsensä ja heidän oikeuksiensa turvaamiseksi, kuin myös koko yhteiskunnan ja sen turvallisuuden vuoksi.
Mitä sisäministeriön laittomasti maassa oleville tarkoittamat ”nykyistä paremmat mahdollisuudet oleskeluluvan hakemiseen” tarkoittavat käytännössä?
– Sisäministeriössä on selvitetty sidosryhmien kanssa keinoja vaikuttaa niiden kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden tilanteeseen, jotka jäävät maahan ilman oleskelulupaa, koska heitä ei kyetä poistamaan maasta viranomaistoimin. Osalla näistä henkilöistä on täällä heidän elämänsä kannalta hyvin merkittäviä siteitä, kuten perhe, työpaikka tai opiskelupaikka tai useampi näistä. Oleskelulupien kehittäminen on yksi keino vaikuttaa heidän tilanteeseensa.
Perustuu hallitusohjelman kirjaukseen
Ohisalon mukaan ongelmallinen tilanne tunnistettiin jo hallitusohjelmakirjauksessa.
– Hallitusohjelman sivulla 84 on linjattu seuraavasti: “
Hallitus kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella.” Kirjauksen taustalla on myös yrittäjien esille tuomia huolia työntekijöidensä työsuhteen jatkuvuudesta etenkin silloin, kun uusia työntekijöitä on vaikea saada. On sekä yrittäjien, työllistyneiden ihmisten että myös heikkenevän huoltosuhteen kannalta hyödyllistä, ettemme poista maasta ihmisiä, jotka käyvät töissä ja täyttävät oleskeluluvan saamisen edellytykset.
– Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden työllistymistä koskevia lakimuutoksia ei ole valmisteilla. Mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita ja muita varjoyhteiskunnan syntymistä ehkäiseviä joustavoittamiskeinoja selvitetään parhaillaan.
Eikö Suomen turvapaikkapolitiikalta putoa pohja, jos tänne rakennetaan mekanismeja, joilla luodaan laittomasti maassa oleville mahdollisuuksia jäädä maahan?
– Turvapaikanhakijoilla tai turvapaikanhakijoina maahan tulleilla, mutta kielteisen päätöksen saaneilla on tälläkin hetkellä voimassa olevan lainsäädännön perusteella oikeus hakea oleskelulupaa työnteon, opintojen tai perhesiteen perusteella. Lupa myönnetään, jos normaalit oleskeluluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Ohisalon mukaan käynnissä oleva selvitystyö liittyy laajempaan kysymykseen siitä, miten ehkäistään syrjäytymistä ja varjoyhteiskunnan syntymistä.
– Suomessa oleskelee kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä, jotka eivät poistu maasta, eikä heitä kyetä poistamaan maasta viranomaistoimin. Ilmiö ei ole uusi Suomessa tai muuallakaan maailmassa. Se ei ole yksilöiden eikä yhteiskunnan etu ja siksi on tärkeää pyrkiä ehkäisemään syrjäytymistä sekä varjoyhteiskunnan syntymistä monin eri keinoin.
Onko kyseessä vetovoimatekijä hakea turvapaikkaa Suomesta, jos maahan voi jäädä saatuaan kielteisen päätöksen?
– Tehokas ja kestävä paluujärjestelmä on osa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kokonaisuutta. Lähtökohtana on, että kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat poistuvat maasta tai heidät poistetaan maasta viranomaistoimin. Tähän tähdätään hallitusohjelman kirjauksilla, joiden mukaan vapaaehtoisen paluun järjestelmää kehitetään ja hallitus pyrkii saamaan aikaan palautussopimukset kaikkien keskeisten kolmansien maiden kanssa, joiden kansalaisia Suomi voi palauttaa turvallisesti.
– Nyt käynnissä olevalla selvitystyöllä kartoitetaan ratkaisuja sellaisten henkilöiden tilanteeseen, joita ei viranomaistoimin kyetä palauttamaan koti- tai lähtömaahansa. Se, että suomalaisessa yhteiskunnassa elää yhteiskunnan reunoilla ihmisiä, on monella tapaa ongelmallista niin yksilön kuin koko yhteiskunnan näkökulmasta. Vaarana on, että nämä ihmiset joutuvat ihmiskaupan uhreiksi tai ajautuvat esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden piiriin.
Paljonko laittomasti maassa olevia?
Paljonko Suomessa on tällä hetkellä laittomasti maassa oleskelevia?
– Suomessa oleskelee ilman oleskelulupaa pääasiassa sellaisia henkilöitä, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa ja valitukseensa sekä maasta poistamispäätöksen, mutta he eivät ole poistuneet maasta. Jos heitä ei kyetä poistamaan maasta viranomaistoimin, heidät poistetaan turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmästä.
– Viranomaisilla ei ole tarkkaa tietoa näistä henkilöistä, koska he elävät yhteiskunnan reunoilla. KRP:n toteuttaman Kadonneet-selvityksen mukaan Suomessa oleskeli vuonna 2018 arviolta 200–900 vastaanottojärjestelmästä poistettua henkilöä. Kuntaliiton arvion mukaan määrä on hieman suurempi, noin 700–1 100 henkilöä.
/img-s3.ilcdn.fi/38f1b08a0444d22b30731f6e3f2b2c295072e1f1aaa87638d5004e425a114005.jpg)
/img-s3.ilcdn.fi/c6e7d4ec9112619e6a8b389cd6b9b987955118cf6e66febce161f6db960e8f6f.jpg)
/img-s3.ilcdn.fi/95d7d9583dbd98f9ca8b002be2dee59d8d4ae7177307ad0601063ac357f3dded.jpg)
