TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
En kyllä tiedä tarkkoja summia mutta nopeasti googlen kautta sain selville että totta keskimäärin ruotsinkieliset säätiöt hoitavan paremmin rahaasiansa kun suomenkieliset säätiöt.
Hah, "hoitaa raha-asiansa paremmin kuin suomenkieliset säätiöt"... Kai sen sitten voi vittu noinkin sanoa!! Lottovoittaja hoitaa raha-asiansa paremmin kuin keppikerjäläinen, kyllähän se toisaalta tietysti niinkin on! Voi vittu...
Jos ruotsin kieli auttaa oppimaan saksaa, niin OPI SITTEN SITÄ SAKSAA IHAN RAUHASSA. Anna mun oppia mitä kieliä minä haluan, vitun sadisti. SE EI SULLE KUULU!!!
Oppiiko saksaa paremmin jos a)opiskelee saksaa b)opiskelee ensin ruotsia ja sitten saksaa?
Kielien opiskelu yleensä ottaen on helpompaa mitä enemmän niitä osaa. Ruotsi ei siinä mielessä ole mitenkään erikoinen.
Noh sanotaan näin että jos osaat kehnosti ruotsia ja ajattelet päässäsi suomeksi saksaan niin ei auta.
Toki näin voi tehdä. Jokainen omalla tavalla miten nyt helpoiten sujuu.
Noh ruotsinkielen taidostani ei kyllä ole mitään apua jos koetan oppia ranskaa tai kiinaaJaahas. Kielen oppii nopeammin opiskelemalla toista ensinNe lääkkeet.
. Saksan kieleen oli valtava apu ja kyllä se ruotsinkieli enemmän muistuttaa myös englantia kuin esim. suomenkieli. Heh hyvä huumorin taju sinulla on ja nyt toivotan hyvää viikonloppua kaikille foorum jäsenille ja nyt menen nukkumaan.No tottakai se ruotsin osaaminen auttaa, koska ovat sukulaiskieliä. Mutta jos otetaan nyt joku tavis tuolta kadulta, joka osaa pelkästään suomea, niin kaikista helpointa taviksen oppia saksaa, on opiskella suoraa sitä saksaa ilman mitään ruotsia siellä välissä. Ja tottakai ruotsi muistuttaa enemmän englantia kuin suomi kun ovat sukulaiskieliä.Noh ruotsinkielen taidostani ei kyllä ole mitään apua jos koetan oppia ranskaa tai kiinaa
Väittikö joku siis, että jos haluaa oppia ruotsia mahdollisimman nopeasti, kannattaa ensin alkaa opetella jotain muuta kieltä?? Tuskin. Väite taisi olla, että aiemmin opittu kieli helpottaa/nopeuttaa uuden kielen oppimista.
Useimmat suomalaiskoululaiset oppivat ensimmäisenä vieraana kielenä englannin. Eikö sen osaamisesta tule tarpeeksi helpotusta ja nopeutusta uuden kielen oppimiseen? Vaikea uskoa, että vain ruotsin osaamisella on tuo maaginen vaikutus muiden kielten oppimiseen.
Väite oli kylläkin että "Ruotsinkieli auttaa oppimaan muita kieliä esim. varsinkin saksaa." Joka nyt on suoranainen valhe kun on puhe pakkoruotsista joka on pois muiden kielten opiskelusta.
Näinhän se on, jos osaa ennestään ruotsia, on saksan oppiminen helpompaa.
Pakkoruotsista puheenollen se on valhe jonka selitin. Se on pois muiden kielten opiskelusta. Turha vängätä.
Ei kai kukaan niin väittänytkään? No, en ainakaan minä.
Myös pakkoruotsi auttaa oppimaan saksaa. Ja yhtälailla saksaa oppisi paljon enemmän, jos kaikki ruotsin opiskeluun käytetty aika käytettäisiin saksan opiskeluun - ja päinvastoin. Ei kai tässä mitään erimielisyyttä tai ristiriitaa ole.
Eli kokonaisuutta ajatellen pakkoruotsi siis ei autakkaan oppimaan saksaa vaan päinvastoin. Turha yrittää vängätä tuota valheellista mantraa.
Kyllä se ruotsi auttaa yhä oppimaan saksaa. Eikä sinun mielipiteesi pakkoruotsin järkevyydestä tuota miksikään muuta. Kyllä pakkoruotsia vastaan on ihan validejakin argumentteja.
Paskan vitut auta oppimaan jos se samaan aikaan evää niitä saksan oppimismahdollisuuksia.
Aika kivasti näyttää olevan nykyään mahdollisuuksia oppia kieliä peruskoulussa: 2 A-kieltä (esim. englanti JA saksa) ja 2 B-kieltä. Ja siis tässä tapauksessa argumentti meneekin niin, että A-englanti ja A-saksa helpottavat (pakko)ruotsin oppimista.
Ei ole kyse siitä etteikö kouluissa olisi oppimahdollisuuksia vaan että käytännössä monen kielen oppiminen samaan aikaan on osalle ihmisistä haastavaa kun se kielen opiskelu vaatii aikaa ja paukkuja joita on rajallisesti joten helposti jää vapaavalintaisten kielten opettelu opettelematta jos niitä kieliä tuputetaan jo valmiiksi valikoidusti useampia. Lisäksi se pakollisuus on kaikenkaikkiaan ultimaattisen paska motivoija.
Miksi pidät sitä tärkeänä? Minusta se on idioottimaista verorahojen että ajan tuhlausta.
Olen sinänsä aivan samaa mieltä sun kanssa, kuten varmasti jokainen järkevä ihminen, mutta ei silti kannata sotkea kahta eri asiaa keskenään eli kansalliskieli vs. pakkoruotsi. Ne on toisistaan riippumattomia asioita ja näin on ollut suurimman osan Suomen 100-vuotisesta itsenäisyydestä. Pakkoruotsi on vasta myöhempien aikojen hömpötys, eikä sinänsä liity perustuslakiin mitenkään, vaikka etenkin pakkoruotsin kannattajat nämä asiat mielellään keskenään sotkee.
Totta. Kiitos tästä, kun nyt mä vasta tajusin, että Suomeenhan pitäisi ottaa pakkosaksa, jonka jälkeen kaikki oppisivat helposti Ruotsin. Tai entä jos ruotsi ja saksa yhdistettäisiin Suomessa yhdeksi kieleksi sweutschiksi, josta voisi tulla seuraava maailman kieli.
Olisko kansalais-aloitteen paikka
Niin mikä fakta? Mikä "ei ole"? Laitat tähän tarkennuksen mahdollisimman pikaisesti. Kiitos.
Miksi suomenruotsalaiset haluaisivat integroitua, kun ovat omassa piirissään varakkaampia, terveempiä ja tekevät vähemmän rikoksia kuin "kantaväestö"? Ja miksi me muut haluaisimme, että he integroituisivat, ts. alkaisivat vetämään enemmän viinaa, lopettaisivat korkeakouluttautumisen ja jäisivät työttömiksi?Ettei totuus unohtuisi.....
Suomenruotsalaiset ovat asuneet täällä jo satoja vuosia, mutta eivät ole edelleenkään integroituneet, vaan päin vastoin kieltävät lapsiltaan kontaktit kantaväestön kanssa heille räätälöityyn kielilakiin vedoten.
Suomalaisten kanssa käytetään suomea ja ulkomaalaisten kanssa englantia. Muille kielille ei pitäisi olla mitään tarvetta.Jo on väitöskirja tehty palvelemaan öööö mitä? Ylen uutisista seuraava.
Poliisilta saa palvelua ruotsiksi – jos jaksaa vaatia ja ehtii odottaa
Kaksikielisten poliisilaitosten suomenkieliset poliisit eivät osaa riittävän hyvin ruotsia, toteaa Vaasan yliopistossa väittelevä Sanna Heittola. Kollegojen avulla ja ajan kanssa työtehtävät kuitenkin hoituvat toisellakin kotimaisella.
11.12.2017 klo 13:14päivitetty 11.12.2017 klo 13:14
Petri Aaltonen / Yle
7
Suomen kaksikielisissä poliisilaitoksissa työskentelevien
. Ruotsinkieliset poliisit taitavat suomen kielen, mutta suomenkielisten kielitaito ei ole laissa vaaditulla tasolla.
– Suomenkielisillä poliiseilla on hankaluuksia ruotsin kielen kanssa. Ei täytetä lain asettamaa vaatimustasoa ja ollaan itse sitä mieltä, että kielitaito ei riitä hoitamaan työtehtäviä, sanoo filosofian maisteri Sanna Heittola, jonka ruotsin kielen alaan kuuluva
tarkastetaan ensi lauantaina Vaasan yliopistossa.
Tutkimukseen osallistuneista poliiseista vain noin 40 prosenttia piti ruotsin kielen taitoaan kielilain vaatimukset täyttävänä eli tyydyttävänä tai sitä parempana.
Ruotsinkielisten poliisien suomen kielen taidon osalta vastaavaa puutteellisuutta ei ollut. Heistä yli 80 prosenttia arvioi kielitaitonsa sellaiseksi, että he kykenevät hoitamaan työtehtävänsä myös suomeksi.
Asiointikielen vaihtamisen ehdottaminen vastoin lakia
Käytännön poliisityössä riittämätön kielitaito sekä näkyy että ei näy. Tutkimukseen vastanneista poliiseista suurin osa oli sitä mieltä, että kielelliset oikeudet poliisin toiminnassa toteutuvat. Sellaisia kielestä johtuvia ongelmatilanteita, joita ei pystyttäisi ratkaisemaan, tapahtuu harvoin.
– Kaikki, jotka osaavat ruotsia, auttavat niitä, jotka eivät osaa. Kaikki työtehtävät saadaan kyllä hoidettua, se vaan kestää vähän pidempään, Sanna Heittola sanoo.
Asiakaspalveluprosesseissa erityisesti ruotsinkielisten asiakkaiden palvelun osalta puutteet kielitaidossa saattavat kuitenkin näkyä.
– Kansalaiset eivät aina saa palvelua omalla kielellään ja heille voidaan ehdottaa asiointikielen vaihtamista, mikä voidaan nähdä lainvastaisena toimintana, Heittola sanoo.
Käytännössä Heittolan mukaan ruotsinkieliset asiakkaat tietävät jo, että poliisilta ei saa välttämättä palvelua ruotsiksi, eivätkä lähde sitä edes pyytämään. Kierre on valmis:
– Se johtaa siihen, että kun poliisista näyttää, että ruotsinkielisiä asiakkaita ei ole, ei tarjota palvelua ja samalla kielitaito heikkenee.
Joskus joutuu hyvinkin itsepintaisesti vaatimaan palvelua omalla äidinkielellään ruotsiksi, jos sitä haluaa.
Sanna Heittola
Sanna Heittolan mukaan asiakaskontakti aloitetaan aina suomen kielellä eikä muita kieliä lähdetä hevin tarjoamaan.
– Vain, jos on tosi ilmeistä, että asiakas on ruotsinkielinen, ne, joilla on kielitaito, voivat tarjota palvelua ruotsiksi. Asiakkaan vastuu on aika suuri – on osoitettava, että haluaa palvelua ruotsiksi.
– Joskus joutuu hyvinkin itsepintaisesti vaatimaan palvelua omalla äidinkielellään ruotsiksi, jos sitä haluaa, Heittola toteaa.
Tutkimuksen mukaan riittämätön ruotsin kielitaito tai haluttomuus käyttää kieltä johtavat kielitaitoisten poliisien kuormittumiseen. Yksittäisten poliisien riittämätön kielitaito on myös kansalaisten oikeuksien toteutumisen kannalta ongelmallista, sillä monissa tilanteissa kielitaitoisia poliiseja ei ole saatavilla.
Sanna Heittola väittelee Vaasan yliopistossa 16.12.17.Riikka Kalmi/Vaasan yliopisto
Sisäänrakennettu ongelma
Poliisien riittämättömäksi koettu kielitaito ei tullut Sanna Heittolalle täytenä yllätyksenä.
– Osasin odottaa, että ruotsin kielen kanssa voisi olla ongelmia. Mutta se, että vain 40 prosenttia täyttäsi kielilain vaatimukset oli vähän yllätys. Miten on päässyt virkaan, jos ei täytä lain vaatimuksia, Heittola pohtii.
Heittola muistuttaa, että poliisiviranomaisen on huolehdittava, että työntekijöillä on riittävä kielitaito hoitaa työtehtäväänsä.
– Lain mukaan työhönottohaastattelussa pitäisi tarkastaa kielitaito, mutta suurin osa sanoo, että ei ole tarkastettu. Pitäisi myös tarjota kielikoulutusta, että kielitaitoa ylläpidettäsiin, mutta tosi harva oli saanut mahdollisuuden osallistua kielikurssille, Heittola sanoo.
Heittola pohtiikin, onko kielitaidon arvostus tai arvostamattomuus poliisin organisaatiossa ”sisäänrakennettua”. Kielikurssien tarjoamista hän pitää vain ensiapuna. Kaksikielisyyttä pitäisi arvostaa ja huomioida koko organisaatiossa ylhäältä alaspäin.
– Kielitaidon parantamista tehokkaampaa voisikin olla luoda yhtenäisiä toimintamalleja kaksikielisyyden toteutumista ajatellen, Heittola pohtii.
– Jos lähtee jo rakenteista, että ei osoiteta työntekijöille, että kielitaito on arvostettua, on hankala vaatia sitä. Jos organisaatio ei arvosta, miten voidaan vaatia yksittäiseltä poliisiilta, että tämän pitäisi arvostaa kaksikielisyyttä ja hyvää kielitaitoa.
Tätäkään ongelmaa tai puutetta ei ole, jos pakkoruotsista luovutaan. Suomella on pärjättävä.
Hurrimukulat ovat yleensä omissa kouluissaan eli eivät joudu tekemisiin saastaisten suomalaisten kanssa. Suomen kieli jää siis oppimatta kuten kai oli vanhemmilla tarkoituskin.
Melkoinen stereotypia-oksennus sulta...
Ei varmasti ole hurreja jotka ei suomea osaa. Ehkä jossakin Pohjanmaan sukurutsaimmissa pikkukylissä mutta ei esim pk-seudulla
Herää kysymys että miten ruotsinkieliset voivat olla määräänsä nähden yliedustettuina lääkäreissä, lakimiehissä ja yritysjohtajissa ym. vaikka näillä on heikompi koulumenestys? Kunnes sitten muistaa että näillehän on omat ylimitoitetut kiintiöpaikat ruotsinkielisten koulutuksessa joihin on paljon helpommat pääsyrajat.
Koulutus myös periytyy vahvasti ja suomenruotsalaisilla on perinteisesti vahva koulutustausta.
Älä höpötä. Lainaamasi henkilö puhui asiaa. Nähtävissä selkeä epätasa-arvo. Suomenruotsinkielisten osuus vähenee kokoajan. Liekö jotain 5% tällähetkellä. Tuon viiden prosentin vuoksi käytetään melko paljon resursseja... Lievästi sanottuna. Vain sen takia, että tulevaisuudessakin ainakin paperilla voidaan sanoa, että saavat palvelua kielellänsä. Edes sinnepäin, koska harvoilla oikeasti kiinnostaa Ruotsin opiskelu. Ne jotka kiinnostuu siitä, osaavat sitä paremmin kuin nämä meidän suomenruotsalaiset.
Onhan se kestämätön tilanne, että pienelle kielivähemmistölle pitäisi järjestää kaikki mahdollinen koulutus omalla kielellään. Ja sitten kun järjestetään, niin käytännössä kaikki halukkaat pääsee sisään. Jee jee.
Niin onkin, nimittäin kiintiöt.
Ai yritysjiohtajuuteen kiintiöt suomenruotsalaisilla? Missäköhän näin on määrätty?
Yliopistoihin ja yleensäkin korkeakouluihin kuitenkin on.
