”Joka päivä ammutaan”
Jengiväkivalta on noussut Ruotsissa kuumimmaksi puheenaiheeksi ennen sunnuntaisia valtiopäivävaaleja. Jopa sosiaalidemokraatit on ehdottanut rangaistusten koventamista ja poliisivalvonnan lisäämistä jengirikollisuuden torjumiseksi.
Ina Kauppinen
10:00
ERI KIELTEN iloinen kakofonia täyttää Rinkebyn torin Tukholmassa aurinkoisena iltapäivänä. Suihkulähde solisee tasaisesti taustalla ja tuulenvire tuo mukanaan hedelmien tuoksun torin yhteen kulmaan pystytetyiltä teltoilta.
On vaikea kuvitella, että paikka on keskellä pahamaineista lähiötä, joka yleensä on uutisotsikoissa jengiväkivallan takia.
”Yhdestäkään nuoresta ei saa tulla rikollinen,” sosiaalidemokraattien vaalijulisteessa sanotaan. Jengiväkivalta on noussut sunnuntaina ratkeavien Ruotsin valtiopäivävaalien suureksi teemaksi.
Rinkebyssä asuva
Jihad Adluni on kuitenkin huolissaan rikollisuudesta. Niin huolissaan, että hän on siirtynyt maltillisen kokoomuksen kannattajasta ruotsidemokraattien äänestäjäksi.
– Ampumiset ovat lisääntyneet. Joka päivä ammutaan. Joka päivä nuoria kuolee. Olen huolissani omasta ja lasteni turvallisuudesta, Adluni sanoo.
Jihad Adluni uskoo, että ruotsidemokraatit pysäyttäisivät jengiväkivallan. KUVA: ALEKSI JALAVA / IS
Tämän vuoden elokuun puoliväliin mennessä 43 ihmistä oli ammuttu kuoliaaksi Ruotsissa,
Dagens Nyheter uutisoi tuolloin. Vertailun vuoksi: koko viime vuonna kuoli 45 ampumisen uhrina.
Poliisit eri alueilta ovat myös kertoneet ruotsalaismediassa, kuinka rikollisista on tullut entistä piittaamattomia. Tämä näkyy siinä, että sivulliset joutuvat uhreiksi. Esimerkiksi Eskilstunassa elokuun lopussa naista ja nuorta lasta ammuttiin, kun he olivat leikkipaikalla.
Lue lisää:
Kommentti: Ruotsin kokoomus toistamassa virheen – demarit ja ruotsidemokraatit kiittävät
RINKEBY on luokiteltu erittäin haavoittuvaiseksi alueeksi. Näille alueille leimallista on matala sosioekonominen asema ja se, että rikolliset vaikuttavat paikallisyhteisöön niin, että esimerkiksi todistajia tai uhreja uhkaillaan.
Poliisilla on vaikeuksia tehdä työtään normaalivarustuksella tai tavanomaisin työmenetelmin, poliisin
sivuilla kuvaillaan haasteita.
Adluni ei ole itse kohdannut jengiväkivaltaa. Ajatus siitä, että joutuisi keskelle ammuskelua on kuitenkin pelottava – eikä täysin kaukaa haettu, sillä esimerkiksi juuri täällä torilla ammuttiin mies muutama vuosi sitten pizzeriassa, sivullisten läsnä ollessa.
Viimeksi alueella ammuskeltiin elokuun puolivälissä. Tuolloin nuorukainen ampui poliisiin suuntaan yöllä.
– Pimeällä en uskaltaisi kulkea täällä metrolla enkä ainakaan päästäisi lastani liikkumaan sillä. Joka päivä mietin lapsiani ja olen huolissani, kun he lähtevät ulos, Adluni sanoo.
Rinkebyn torilla oli iltapäivällä paljon ihmisiä. Pimeällä moni kuitenkin välttää alueella liikkumista. KUVA: ALEKSI JALAVA / IS
Syntyjään libanonilaisen Adlunin mukaan Ruotsin tulisi vetää nollalinja maahanmuuttoon Tanskan tapaan.
Tanska on linjannut, että maa pyrkii pysäyttämään siirtolaisuuden kokonaan. Viime vuoden kesänä maassa hyväksyttiin kiistelty laki, joka mahdollistaa vastaanottokeskusten sijoittamisen ja turvapaikkahakemusten käsittelyn ulkoistamisen Euroopan ulkopuolelle.
– Ruotsiin on jo otettu riittävästi maahanmuuttajia, kuten minut. Nyt voisi laittaa ovet kiinni, jotta ensin voitaisiin hoitaa meidän jo täällä olevien asiat kuntoon. Me voisimme samalla auttaa ihmisiä kotimaassaan, jotta heidän ei tarvitsisi lähteä.
MYÖS
Saabuuni Said on seurannut huolestuneena kehitystä Ruotsissa ja pitää turvallisuutta tärkeimpänä vaaliteemana. Hän sanoo olevansa valmis nyt jopa hallitukseen, jossa olisi maltillisen kokoomuksen lisäksi ruotsidemokraatit.
– Kun tulin tänne vuonna 2008, Ruotsi oli turvallinen. Se ei enää ole sitä. Toivon, että maltillinen kokoomus saa asian korjattua. He olivat hallituksessa, kun tulin tänne Somaliasta ja silloin meillä ei ollut näin pahaa jengiongelmaa.
Saabuuni Said Ruotsista on viime vuosina tullut yhä turvattomampi. KUVA: ALEKSI JALAVA / IS
Rinkeby on erittäin haavoittuvaiseksi luokiteltu alue. Tällaisia alueita on Ruotsissa yhteensä 19.KUVA: ALEKSI JALAVA / IS
Yhtäkkiä torilla kajahtaa pamaus, joka saa monet säpsähtämään. Vaikka pamauksen alkuperä jää mysteeriksi, on lähes heti selvää, että mistään vakavasta ei ole kyse. Puheensorina jatkuu.
Said toivoo kovempia rangaistuksia ja, etteivät nuoret rikolliset saa lyhyempiä tuomioita ainoastaan ikänsä perusteella.
– Rikolliset ulkomaalaiset pitää karkottaa. Katsokaa Tanskaa ja Norjaa. He ovat saaneet ongelman hoidettua. Jos ammut jotain, sinut pitää karkottaa. Minäkin olen ulkomaalainen, mutta kyllä rikoksista pitää seurata kunnon rangaistus.
Kahin Ahmed pelkää, että ruotsidemokraatit saavat paikan hallituksessa. Hän toimi pitkään kuntapolitiikassa maltillisen kokoomuksen edustajana. Hän vaihtoi kuitenkin keskustapuolueeseen, sillä uskoo, että maltillinen kokoomus voisi ottaa ruotsidemokraatit hallituskumppaniksi. KUVA: ALEKSI JALAVA / IS
PUOLUEILLA on paljon samankaltaisia ratkaisuja jengirikollisuuden vähentämiseen. Sosiaalidemokraatit ja vasemmistopuolue korostavat ennaltaehkäisyn tärkeyttä. Niiden mukaan erityisesti kouluihin ja perheisiin olisi panostettava, jotta nuoret eivät ajautuisi huonoihin piireihin.
Suuri muutos on ollut, että etenkin sosiaalidemokraatit ovat esittäneet myös rangaistuksien koventamista ja, että poliisille annetaan parempi valmius seurata rikoksista epäiltyjä.
Samanlaista ovat ehdottaneet oikealla poliittisella kentällä olevat maltillinen kokoomus ja ruotsidemokraatit.
– Me emme halua Chinatownia, me emme halua Somalitownia, me emme halua Pikku-Italiaa, sosiaalidemokraattien puheenjohtaja ja pääministeri
Magdalena Andersson julisti hiljattain.
Ruotsissa yli 40 vuotta asunut Mirja Räihä tähtää valtiopäiville. Hänen mukaansa sosiaalidemokraatit pitää tärkeänä panostamista kouluihin, jotta jengiväkivalta saadaan kitkettyä.KUVA: ALEKSI JALAVA / IS
Rinkebyssä kommentti on herättänyt närää. Sosiaalidemokraattien valtiopäiväehdokas
Mirja Räihä, joka päivystää puolueen vaalituvalla, on joutunut selittämään pääministerin sanavalintaa monelle.
– Se oli revitty muusta asiasta ja hänen tarkoituksenaan oli sanoa, että segregaatio pitäisi murtaa. Mutta se ei ollut paras ilmaisu, Räihä toteaa.
Maltillisen kokoomuksen ja ruotsidemokraattien edustajia ei kuitenkaan Rinkebyssä näy.
KUVA: ALEKSI JALAVA / IS
Caspar Settergrenin mukaan ruotsidemokraateille tärkeitä teemoja vaaleissa ovat olleet turvallisuuden lisäksi maahanmuutto, energiapolitiikka ja sosiaaliturva. KUVA: ALEKSI JALAVA / IS
TUKHOLMAN Södermalmilla Medborgarplatsenilla on useita vaalikojuja, joissa lähes kaikkien puolueiden edustajat pyrkivät houkuttelemaan äänestäjiä. Paikalla on paljon aikuisia, mutta myös nuoria. Siellä ruotsidemokraattien puolueen jäsen
Caspar Settergren kertoo puolueen tavoitteista.
– Ruotsidemokraateille on ollut jo pitkään selvää, mitä me haluamme ja olemme olleet erittäin johdonmukaisia. Nyt vihdoin myös muut puolueet alkavat seurata enemmän ruotsidemokraattien politiikkaa. Se sisältää pidempiä vankeustuomioita, tuomioissa annettavien ”alennusten” poistamista, enemmän tehokkaampaa tukea poliisille, Settergren sanoo.
Settergrenin puheet kuulostavat samanlaisilta kuin esimerkiksi kansallisen kokoomuksen edustajien.
Ruotsidemokraattien poliitikot ja kannattajat ovat kuitenkin usein herättäneet kohua muukalaisvastaisilla ja rasistisilla kommenteilla.
Lue lisää:
Kommentti: Ruotsidemokraatit nousi vaalien alla maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi, mutta ruskeaa taustaansa se ei pysty vieläkään puhdistamaan
Viime kuussa puolueen edustaja
Tobias Andersson nostatti myrskyn twiittaamalla kuvan ruotsidemokraattien mainoksella verhoillusta junasta ja kirjoittamalla kylkeen: ”Tervetuloa käännytysjunaan. Sinulla on yhdensuuntainen lippu. Seuraava pysäkki Kabul.”
Kaikesta huolimatta yhä useampi olisi valmis antamaan ruotsidemokraateille mahdollisuuden hallituksessa. Näin on sekä Tukholmassa että Göteborgissa.
Kurt Johanssonin mukaan Ruotsin pitäisi olla sellainen kuin se oli 1960- ja 1970-luvuilla.KUVA: ALEKSI JALAVA / IS
YKSI heistä on Göteborgin Biskopsgårdenissa asuva
Kurt Johansson. Hän sanoo äänestäneensä yleensä tyhjää. Viime vaaleissa hän päätti äänestää ruotsidemokraattia ja aikoo äänestää puoluetta myös nyt.
–
Jimmie Åkesson (ruotsidemokraattien puheenjohtaja) on korostanut, että on tärkeää saada vanha Ruotsi takaisin, Johansson sanoo.
Biskopsgården on lähiö, joka sijaitsee Göteborgin keskustan pohjoispuolella. Alue on Rinkebyn tavoin luokiteltu erittäin haavoittuvaiseksi alueeksi.
Viime heinäkuussa Biskopsgårdenissa ammuttiin parikymppinen mies kioskissa. Miehellä oli jengiyhteys ja kytkös viime vuonna tapahtuneeseen poliisimurhaan.
– Nyt täällä on jopa hieman hiljaista. Väkivalta tulee ja menee aalloissa, Johansson kuvailee.
Mladen B. ja
Drago B. ovat ystävyksiä, jotka istuvat kahvilan edessä tupakalla Vårväderstårgetilla.
Torin toisella puolella sijaitsi ennen Vår krog & bar, jossa vuonna 2015 kolme naamiomiestä avasi tulen ja surmasi kaksi ihmistä ja haavoitti kahdeksaa. Suurin osa uhreista oli sivullisia. Nyt baarin tilalla on turkkilainen ravintola.
Torin takana on paikka, jossa 17-vuotias nuorukainen ampui kuoliaaksi poliisin.
Mladen B. (vas.) ja Drago B. asuvat Biskopsgårdenissa. He ovat huolissaan turvallisuudesta.KUVA: ALEKSI JALAVA / IS
Biskopsgårdenissa on päivällä rauhallista. Alueella on kuitenkin ollut käynnissä jengikonflikti jo vuosia. Viimeksi heinäkuussa ammuttiin mies kilpailevien jengien välienselvittelyssä. KUVA: ALEKSI JALAVA / IS
Mladen ja Drago pitävät tulevien vaalien tärkeimpänä asiana turvallisuutta.
– Yhä useampi on valmis äänestämään ruotsidemokraatteja, koska he antavat helpon vastauksen.
Kaksikko ei ole kuitenkaan varma, auttaisiko ruotsidemokraattien pääsy hallitukseen todella vähentämään jengiväkivaltaa.
SUOMESSA kasvanut
Kaarina Brandt on asunut Ruotsissa 1970-luvulta lähtien. Biskopsgårdeniin hän muutti vuonna 2011. Hänen mielestään uutisista saa helposti yksipuolisen kuvan alueesta eikä alueella eletä jatkuvasti väkivallan pelossa.
Biskopsgårdenistakin löytää idyllisiä maisemia, kuten auringossa kylpeviä puisia rivitaloja, joiden pienet pihat ovat siistejä ja nurmikko vihreää. Erään taloyhtiön pihakalliolla komeilee grilli.
Toisaalla on lapsille ja nuorille rakennettu värikäs leikkipaikka, jonka takana on pieni siirtolapuutarhapalsta. Perheet syövät retkipöytien ääressä ja tarharyhmä leikkii pihalla.
Arkeen kuuluvat kuitenkin myös poliisiautot, ”pikkuammuskelut” ja jengien väliset konfliktit.
Kaarina Brandtin mukaan jengit pyrkivät värväämään nuoria, jotka saavat ikänsä takia lievempiä rangaistuksia. Tämän takia olisi hänen mukaansa tärkeää luoda aktiviteetteja ja turvallisia tiloja nuorille. Taustalla on paikka, jossa 17-vuotias nuorukainen ampui poliisin viime kesänä. Poliisin muistoksi on istutettu kukkia ja ambulanssihenkilökunta on tuonut paikalle paidan, jossa lukee: ”Lepää rauhassa.” KUVA: ALEKSI JALAVA / IS
Brandt on ollut mukana yökävelyillä, joiden tarkoituksena on lisätä turvallisuutta ja tarjota nuorille mahdollisuus puhua aikuisten kanssa.
– Pitäisi lisätä nuorisotaloja ja pidentää niiden aukioloaikoja. Niin, että vähän vanhemmillekin nuorille olisi paikka, jonne mennä, Brandt sanoo.
Illalla Biskopsgårdenissa on hiljaista, mutta ihmisiä on silti ulkona.
– Jotkut ystävät eivät suostu edes tulemaan tänne ja he kysyvät, eikö minua pelota. Minä kuitenkin liikun täällä yksin pimeälläkin. Toki, jos vastaan on tulossa joku isompi porukka, en lähesty heitä, eräs nainen kertoo.
Biskopsgårdenissa on iltaisin hiljaista. KUVA: ALEKSI JALAVA / IS
Nainen sanoo kokeneensa kuitenkin säikähdyksen, kun hän todisti aikoinaan, kuinka joukko nuoria murtautui kouluun.
– Kävelin nurkan taakse ja soitin hätänumeroon. Siellä oli joku vahdissa ja joukko lähti perääni ja uhkaili minua. Tästä on kuitenkin jo vuosia.
TUKHOLMALAINEN
Maritha Ogilvie on seurannut vaalien alla käytyä keskustelua jengiväkivallasta turhautuneena. Hänen ainoa lapsensa, 19-vuotias poika
Marley, kuoli ampumisessa vuonna 2015.
– Juuri näissä vaaleissa on paljon keskustelua ongelmasta, joka meillä on ollut pitkään. Miksi asialle ei ole tehty mitään aiemmin? ?
Marley-poika oli vierailulla ystävänsä luona Vårby gårdissa. Kaksikko oli ystävän autossa, kun joku ampui autoa päin. Luoti osui Marleya päähän.
Maritha Ogilvie menetti poikansa ampumisessa seitsemän vuotta sitten. Hän toivoo, että tapaus vielä joskus ratkeaisi. KUVA: JONATHAN NACKSTRAND / AFP
Poliisi lopetti rikostutkinnan 10 kuukauden jälkeen. Ogilvien mukaan poliisin teoria oli, että Marleyn ystävä oli ampumisen kohteena, sillä ystävä oli ajautunut konfliktiin alueella. Tekijää ei ole löytynyt.
Ogilvie kritisoi sitä, kuinka kovaan sävyyn julkisuudessa puhutaan alaikäisistä jengiväkivallan uhreista.
– Marleylla ei ollut mitään jengiyhteyksiä. Hän oli ihan tavallinen nuori. Mutta sillä ei pitäisi olla väliä. Murha on murha.
– Nuoret tekevät välillä huonoja valintoja, niin opitaan ja niin kasvetaan aikuisiksi. Ei voi syyttää 16-vuotiasta, jonka aivot eivät ole vielä täysin kehittyneet, siitä, että hänet ammutaan. Ja on yhtä surullista, että 16–17-vuotiaat ovat murhaajia.
Ogilvie toivoo, että puolueet tekisivät kiistelyn ja kovan retoriikan sijaan yhteistyötä jengiväkivallan taltuttamiseksi.
– Vasemmisto haluaa vain ennaltaehkäistä ja oikeisto vain kovempia rangaistuksia. Molempia tarvitaan.
Sivulliset ovat usein uhreja
VIIME VUOSINA useita sivullisia on loukkaantunut ammuskeluissa ympäri Ruotsia.
Eskilstunan Årbyssä nainen ja lapsi loukkaantuivat ammuskelussa elokuun lopussa. Poliisi on sanonut, etteivät he olleet ampumisen kohteita. Epäiltyä ei ole saatu kiinni.
Vain hieman aiemmin 39-vuotias turisti oli loukkaantunut ammuskelussa kauppakeskuksessa Malmössä. Ampumisen kohteena ollut moottoripyöräjengiläinen kuoli vammoihinsa. 15-vuotiasta göteborgilaista poikaa epäillään ampumisesta.
Viime vuoden kesä–heinäkuun vaihteessa pysäytti tapaus, jossa poliisi ammuttiin Göteborgin Biskopsgårdenissa. Murhasta tuomittiin 17-vuotias nuorukainen. Epäselväksi jäi, oliko poika, joka oli mukana jengikonfliktissa, tiennyt ampuvansa poliisin.
Viime vuoden heinäkuussa kaksi lasta puolestaan loukkaantui ammuskelussa Flemingsbergissä, Etelä-Tukholmassa. Poliisi ei tuolloin suostunut kommentoimaan, liittyikö ampuminen jengeihin. Esi- ja alakouluikäiset lapset eivät kuitenkaan olleet ammuskelun tarkoitettuja kohteita.
Kesällä 2020 kuohutti tapaus, jossa vain 12-vuotias tyttö oli kuollut ammuskelussa Botkyrkan kunnassa lähellä Tukholmaa. Tyttö oli ollut ulkoiluttamassa koiraa eikä hän ollut ampumisen kohteena. Poliisin mukaan ammuskelu liittyi jengeihin.
Elokuussa 2019 18-vuotias nuori nainen kuoli ammuskelussa yksityisasunnossa Råckstassa, Tukholmassa. Vajaa pari viikkoa myöhemmin ammuskeltiin Nackassa. Tuolloin taksikuski ja eräässä asunnossa ollut opiskelija loukkaantuivat. Molemmilla kerroilla ampumisen kohteena uskottiin olleen nuoren naisen 33-vuotias mies, jolla oli yhteys rikollisjengiin, ja joka oli tuomittu muun muassa väkivaltarikoksista.
www.dw.com
/img-s3.ilcdn.fi/126f027193a4d9672cb31de588b739f47175a932926a99e0d8c294945851e92f.jpg)
/img-s3.ilcdn.fi/f5c1288da2ca0395b0d80639db0f9147da7433a3bbc424536cd26117420290a9.jpg)
