Suomalainen Ulla perusti Ruotsiin muslimikoulun, joka suljetaan nyt radikalisoitumisriskin vuoksi
Ruotsissa kahdeksan muslimikoulua on suljettu maan turvallisuuspoliisin arvioiden seurauksena.
Suomalaisen perustama muslimikoulu määrättiin suljettavaksi Tukholmassa. Syy sulkemiselle on radikalisoitumisriski. EVELINA CARBORN
Anni Emilia Alentola
Tänään klo 16:26
Ruotsissa on jälleen määrätty suljettavaksi muslimikoulu radikalisoitumisriskin vuoksi. Kyseessä on Tukholman Kistassa sijaitseva Cordoba International School, ja päätös koskee kaikkea koulun toimintaa: esikoulua, vuosiluokkia 1.–9. sekä iltapäiväkerhotoimintaa. Päätös vaikuttaa noin 500 lapseen.
Valtion koulutarkastuslaitoksen antama päätös perustuu turvallisuuspoliisi Säpon arvioon. Säpon lausunnossa sanotaan, että useilla työntekijöillä sekä yrityksen hallituksen jäsenillä on ollut yhteyksiä väkivaltaisiin islamisteihin, joista yksi on ollut aiemmin islamistisessa terrorijärjestössä ulkomailla.
– Turvallisuuspoliisi arvioi, että Cordoba International School -koulua käyvät lapset ovat vaarassa radikalisoitumiselle sekä demokratian vastaisille arvoille altistumiselle, sulkemispäätöksessä lukee.
Koulujohtaja kiistää
Sama koulu nousi otsikoihin Ruotsissa jo alkuvuodesta koulun saamiin tukirahoihin liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Cordoba-koulu oli nostanut verovaroin maksettavaa tukea sellaisten lasten osalta, jotka eivät todellisuudessa asuneet enää Ruotsissa.
Koulua pyörittää ALM Educations -yritys. Säpon arvio koskee myös saman yrityksen kahta päiväkotia, joissa on noin 150 lasta. Tukholman kaupunki on aloittanut selvityksen näiden päiväkotien toiminnasta.
ALM Educations -yrityksen toimitusjohtajana on Suomesta kotoisin oleva
Ulla Parkkinen, 59.
Parkkinen on kiistänyt sen, että lapsilla olisi riski radikalisoitumiseen.
– Me emme tiedä, mitä turvallisuuspoliisin tiedot sisältävät. Koulu suljetaan epämääräisin perustein – koulu, joka on toiminut 26 vuotta Järvafältetissä. Ja joka tekee aktiivisesti töitä islamisaatiota, väkivaltaisuutta, ekstremismiä ja jengiväkivaltaa vastaan, sanoi Ulla Parkkinen SVT:lle.
Eriävät lausunnot
Koulutarkastuslaitoksen päätöksen mukaan koulun toiminta päättyy tähän lukukauteen. Sulkemispäätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen.
Päätöksen tultua julki Parkkinen kertoi SVT:n haastattelussa valittavansa päätöksestä. Paikallislehti Nyhetsbyrå Järvalle hän kuitenkin sanoi, ettei vie asiaa eteenpäin.
– Tuomioistuin on poliittinen instituutio. Uskon, että mahdollisuutemme ovat vähäiset, Parkkinen sanoi.
Tämä on Parkkisen oma näkemys. Todellisuudessa Ruotsin tuomioistuin on Suomen tapaan täysin erillään politiikasta.
Ulla Parkkinen kieltäytyi Iltalehden haastattelusta. INKA SOVERI
Palkittu yrittäjä
Suomessa syntynyt Ulla Parkkinen on kertonut olevansa kotoisin Karjalasta ja lähteneen jo nuorena Ruotsiin töiden perässä.
Hän perusti ensimmäisen päiväkotinsa Tukholman Akallaan vuonna 1997. Muslimiksi kääntyneestä Parkkisesta oli tuntunut siltä, ettei hänen oman lapsensa päiväkodissa ymmärretty muslimikulttuuria. Silloin hän päätti perustaa päiväkodin, jossa islamilaisia perinteitä ja arvoja voitaisiin opettaa lapsille.
Talouslehti Dagens Industri valitsi vuonna 2020 Parkkisen elinkeinoelämän vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi yrittäjien kategoriassa.
Lapset etusijalla
Ulla Parkkinen kieltäytyi Iltalehden haastattelupyynnöstä vedoten tiukkaan aikatauluun: koulun lapsille pitää löytää nyt uudet koulupaikat.
– Tämä [koulupaikkojen löytäminen] on erittäin tärkeää heidän, mutta myös koko yhteisön tulevaisuuden demokratiakehityksen ja tulevaisuuden toivon suhteen, kommentoi hän tekstiviestitse Iltalehdelle.
Parkkinen ei vastannut Iltalehden kysymykseen siitä, miten hän aikoo menetellä valituksen suhteen.
Miksi muslimikoulut?
Viimeisen viiden vuoden aikana Ruotsissa on suljettu seitsemän muuta muslimikoulua turvallisuuspoliisi Säpon antaman arvion perusteella. Lisäksi osassa kouluista on tullut ilmi talouteen liittyviä rikoksia ja epäselvyyksiä.
Miltei kaikki Ruotsin muslimikoulut ovat nyt suljettu. Muista uskonnollisista kouluista ei tämän kaltaisia tapauksia ole noussut esiin. Mistä on kyse?
Södertörnin korkeakoulun uskontotieteiden professori, islamin tutkimukseen erikoistunut Simon Sorgenfrei selventää asiaa Iltalehdelle. Ensin hän muistuttaa, että koska turvallisuuspoliisin tiedot ovat julistettu salaisiksi, ei niiden tarkka sisältö selviä julkisuuteen. Nimet ja tapahtumat jäävät pimentoon, joten niitä ei voi analysoida.
Sorgenfrei sanoo, että asialle on silti todennäköinen selitys.
– Se, että niin moni islamilainen vapaakoulu on päätynyt turvallisuuspoliisin selvityksen kohteeksi, johtuu todennäköisesti Säpon ja terroritutkijoiden pitkäaikaisesta keskittymisestä väkivaltaiseen islamismiin. Näitä asioita tutkittaessa on havaittu yhteyksiä kouluihin, hän sanoo ja jatkaa:
– Sitä vastoin muista vapaakouluista ei ole noussut ainakaan yhtä paljon sellaisia syitä, jotka vaatisivat samanlaista välitöntä selvitystä, Sorgenfrei sanoo.
Lähteinä käytetty myös:
Koulutarkastuslaitoksen päätös , turvallisuuspoliisi
Säpon arvio, Dagens Nyheter,
Aftonbladet,
SVT,
SVT,
Nyhetsbyrå Järva,
Svenska Dagbladet,
Ruotsin uskontotrendit -tilasto
Muslimikoulut ovat vapaakouluja – Tästä on kyse
Jutussa mainitut muslimikoulut ovat vapaakouluja. Ruotsissa koulu voi olla itsenäinen, niin sanottu vapaakoulu (friskola). Tuolloin opetus ei ole kunnan, kaupungin tai valtion järjestämää, vaan koulua voi pyörittää esimerkiksi yritys, voittoa tavoittelematon järjestö tai uskonnollinen ryhmä.
Kyse ei ole kuitenkaan yksityiskouluista, sillä luvanvaraiset koulut saavat verovaroista kustannettavaa tukirahaa eivätkä koulut saa periä lukukausimaksuja. Kaikkien vapaakoulujen tulee noudattaa Ruotsin koululakia sekä samaa opetussuunnitelmaa kuin kunnallistenkin koulujen.
Vapaakoululla voi olla muun muassa uskonnollinen, kulttuurillinen tai kielellinen suuntaus. Esimerkiksi Tukholmassa on vapaakoulu, joka on tarkoitettu ruotsinsuomalaisille lapsille.
Suurin osa Ruotsin uskonnollisista kouluista on kristillisiä, ja niitä on noin 60.
Lähteet: Vapaakoulujen järjestö, Dagen-lehti, Ruotsin koululaki
Ruotsin muslimeja on miljoona – tai viidesosa siitä
Ruotsissa on arviolta noin miljoona ihmistä, joilla on islamilainen perhetausta. Se tarkoittaa sitä, että ihminen itse tai hänen vanhempansa tulevat muslimikulttuurista.
– Läheskään kaikki heistä eivät kuitenkaan määrittele itseään muslimeiksi. Ja heistä ainoastaan vähemmistö harjoittaa uskontoa, kertoo ruotsalainen islam-tutkija Simon Sorgenfrei Södertörnin korkeakoulusta.
Sorgenfrei kertoo, että Ruotsin muslimiseurakuntiin kuuluu noin 200 000 jäsentä. Vuonna 2020 julkaistussa uskontotrendejä käsittelevässä kyselyssä 2,5 prosenttia vastaajista kertoivat olevansa muslimeja, mikä tarkoittaa noin 250 000 ihmistä koko maan tasolla. Vain 0,9 prosenttia vastaajista – koko maan tasolla 90 000 ihmistä – kertoi osallistuneensa viimeisen vuoden aikana johonkin uskonnolliseen toimintaan, kuten käymään moskeijassa.
Sorgenfrei kertoo, että Ruotsin muslimit ovat hyvin heterogeeninen joukko: heillä on juuria monissa eri maailman maissa ja he edustavat eri uskonsuuntauksia.
– Sanoisin, että ei ole ruotsalaista islamia, vaan kaikki maailman islam on Ruotsissa, Sorgenfrei sanoo.
Tunne islam-termit
Islamisaatio = käsite, jota käytetään kuvaamaan yhteiskunnan muutosta islamin arvojen ja normien mukaiseksi. Islam-kriittisessä keskustelussa sanalla viitataan usein islamin näkyvyyteen yleisesti –
esimerkiksi moskeijaa pidetään merkkinä islamisaatiosta.
Islamistinen = sanalla tarkoitetaan poliittisen islamin eri muotoja. Kuitenkin julkisessa keskustelussa ”islamistinen” tarkoittaa usein ainoastaan demokratian vastaista tai väkivaltaista islamismia. Ruotsissa kutsutaan yhä useammin kaikkea islamiin liittyvää islamismiksi.
Islamilainen = sana kuvaa neutraalilla tavalla jotakin islamin uskoon liittyvää, esimerkiksi ”Helsingin islamilainen hautausmaa”.
Uskontotieteiden professori ja islamin tutkimukseen erikoistunut
Simon Sorgenfrei Södertörnin korkeakoulusta kertoi Iltalehdelle, miten islamiin liittyviä sanoja käytetään ja mihin niillä viitataan.