Hyviä huomioita ja pohdintoja kaikilta, kiitos.
Itse toivoisin IO-Koteloarvostelulta™, että huomiota kiinnitetään
- Nestejäähdytysmahdollisuuksiin (läpiviennit, valmiit kiinnikkeet jos löytyy)
- Kiintolevyjen asennus- ja ylläpitomahdollisuudet (montako paikkaa ja miten helppo vaihtaa levyjä)
- Minkä kokoisia emoja, näyttiksiä ja virtayksiköitä koteloon voi asentaa
- Kuinka helposti koteloon pääsee pölyä, onko suodattimia
- Paljonko kotelo päästää melua ulkopuolelle (joku äänilähde kotelon sisälle ja mitataan melu ulkoa=standardi jota voi käyttää jatkossa)
- Löytyykö komponettien johdoille läpivientejä ja "piilotusmahdollisuuksia"
- Varaosien saatavuus ja takuutiedot
- Valmistusmateriaalit ja paksuudet (muovi, alumiini,teräs jne.)
Useimmat näistä aika perusjuttuja, joita olen pyrkinyt aiemmissa koteloarvosteluissani aina käymään läpi. Sama linja olisi siis tarkoitus pitää myös tulevaisuudessa.
Tuota äänenvaimentavuus ja pölynsuodatuskykyä pohdiskelin/kommentoin jo tuossa yllä.
Kiinteällä nopeudella pyörivä TY-147A SQ voisi olla pätevä referenssiflekti sen takia, että siitä löytyy 120/140mm kiinnitykset ja lapamuotoilu on mallia yleiskäyttötuuletin. Tai tuo Arcticin F12. Brändineutraaleja, edullisia ja yleisiä tekeleitä kumpikin. Yksi taakse poistoksi ja jos jäähdytystehon todetaan loppuvan kesken niin toinen eteen? Mahdollisimman alhaisilla lämpötiloilla kun ei kai ole merkitystä, vaan lähinnä tulosten vertailukelpoisuudella
Oliko teillä siellä joku kunnon mikki videoiden äänittämistä varten? Jos sen saisi matkan X päähän kokoonpanon etukulmasta ja nauhoituksen laulamaan niin melun laadusta ja tasosta olisi helppo tehdä päätelmiä.
Tuo TY-147A SQ vaikuttaa ihan hyvältä vaihtoehdolta sekä kiinnitysreikien, että "puolueettomuuden" suhteen. Ainut juttu mietityttää, on että sopiiko tuo runko siltikään kaikkiin 120 mm paikallisiin koteloihin. Ehkä siitä syystä olisi hyvä olla erikseen sekä 120 että 140 mm referenssituulettimet, kuten tuossa myöhemmin tuli puheeksi. Lämpötiloilla on siltä osin merkitystä, että sen käytetyn kokoonpanon pitäisi sitten olla sellainen, että se jäähtyy varmasti riittävästi hyvinkin erilaisissa koteloissa. On tullut vuosien mittaan huomattua, että lämmöt eivät ole pysyneet kurissa jossain pienissä ja edullisissa koteloissa, jolloin testikokoonpanoa on täytynyt muuttaa käyttötarkoitukseen sopivaksi.
Mikkiä ei toistaiseksi ole, mutta sitä on ehdottanut muutama muukin ja sellaisen hankkiminen kotelo- ja cooleritestejä varten on hankitalistalla. Ennen sen käyttöönottoa pitää vielä testailla ja selvittää mikä olisi hyvä mittausetäisyys hyvän äänitteen saamiseksi.
Kokeillaas.
1. Mielestäni tässä ainoa huomionarvoinen seikka on suorituskyky filtterin läpi. Jonkin kotelon vakiotuulettimet voivat olla filtterin läpi paljon suorituskykyisempiä kuin toisen;
tuossa aika hyvä postaus 120mm tuuletinten CFM-eroista filtterillä ja ilman. Eli kunhan on samat tuulettimet puhaltamassa filtterin läpi testistä toiseen niin ei pitäisi olla ongelmaa.
2. Varmaan kaikkein helpointa käyttää 120mm tuulettimia vaikka kotelo tukisi 140mm tuulettimia. Jos 140mm tuulettimet ovat parempia kuin 120mm tuulettimet, niin 140mm tuuletinten käyttämättä jättäminen antaisi pelkkiä 120mm tuulettimia tukeville koteloille vertailussa epäreilun etulyöntiaseman, mutta erot taitavat olla niin pieniä ettei ole väliä.
3. Melkein kaikista mATX ja isommista tornikoteloista taitaa löytyä edestä 2 ja takaa 1 paikka. Jos kotelo poikkeaa tästä, niin korvataan mahdollisuuksien mukaan puuttuva paikka jollain muulla paikalla. Esim etutuulettimen voi korvata lattiatuulettimella, takatuulettimen kattotuulettimella. Jos ei ole mahdollista niin käytetään sitten vähemmän tuulettimia, ja jos kotelon suorituskyky vaikuttaa tämän takia huonommalta kuin kilpailijoilla niin se sitten luetaan arvioinnissa miinukseksi. Jos taas kotelo suoriutuu esim kahdella tuulettimella yhtä hyvin kuin muut kotelot kolmella tuulettimella niin sehän on positiivinen asia.
4. Tämä lienee hyvä syy tehdä testit sekä vakiokokoonpanolla että referenssituulettimilla ja -asettelulla. Mutta 2 eteen ja 1 taakse -asettelun taustalla on itselläni se filosofia, että näin saadaan pölysuodatinten läpi koteloon enemmän ilmaa kuin takatuuletin ehtii poistaa, jolloinka valtaosa takatuulettimen pois puhaltamasta ilmasta on suodatettua. Eli vaikka kotelo olisi suunniteltu toimimaan negatiivisella ilmanpaineella optimaalisesti (esim takana ja katossa tuulettimet, edessä yksi tai ei yhtään), suosisin silti pölysuodatuksen kannalta optimaalista asettelua.
Kiitos linkistä (1). Itse olen nyt hieman kallistumassa käyttämään kahta eri referenssituuletinkokoa, eli 120 ja 140 mm riippuen siitä kumpaa kotelo tukee (2). Poikkeavia koteloita löytyy tosiaan jonkin verran, mm. Silverstonella on näitä erikoisempia käännetyn asettelun malleja, joissa tuuletinpaikat sijaitsevat yleisestä tavasta poikkeavasti ja kotelo saattaa olla suunniteltu käytettäväksi sen mukana toimitettavilla tuulettimilla (esim.
FT05). Mutta tämä täytyy sitten tarpeen vaatiessa huomioida testien toteutuksessa ja kommentoida sitten sanallisesti analysoinnin yhteydessä (3). Tuo pölysuodatuksen priorisointi on vähän kaksipiippuinen juttu. Itse olen yleensä tiedustellut valmistajalta suositeltua tuuletinasettelua ja käyttänyt sitä. Mutta jos luodaan tällainen referenssituuletinratkaisu, niin sen suhteen ei voi lähteä liikaa sooloilemaan, vaan mahdolliset valmistajan suositusten vastaiset ratkaisut on sitten vaan mainittava analyyseissa (4).
Pari ideaa nyt näin itse kun on harrastellut omani kanssa taas vähän aikaa...
Yleisesti:
- Mahtuuko minkälaiset radit ja jäähyt sisään, että mahtuu letkulähdötkin vielä mukaan? (minimietäisyys letkulähtöjen edessä taisi olla 23mm 90-asteen adaptereita käyttäessä)
- Saako ruuveja laitettua kotelon sisälle jonnekin tarvikelaatikkoon? Itselläni on vuosien varrella yleensä alkanut häviämään kovoräkkien ruuvit, kun niille ei ole omaa säilytyslootaansa ja hukkuvat jonnekin laatikon pohjalle lopullisesti.
- Jos ei ole ikkunaa, niin jättäisin alkalailla miinustamatta sitten maalattamon kotelon sisustat jne. Ikkunallisissa koteloissa, jotka näkyy ulospäin, niin kaikista rumista ratkaisuista miinusta.
- Jos tuote on suunattu tietynlaiselle raudalle, niin onko kotelo järkevä ostos, jos mainostetaan pienuutta tai muuta? esim. Bitfenix Prodigyn ITX koteloonhan meni sisään mATX, joten olisi voinut olla kapeampi kotelo. Perustellen voi antaa plussaa kotelon isosta tilavuudesta tai miinusta, taikka pienuudesta.
Vesijäähyistä yleensäkin:
- esim. jos kotelo on niin kompakti, että tavallinen 240mm radi ei mene sisään, niin menisikö kaksi 120mm radia rinnakkain, jos leveyssuunnassa on tilaa? Mielestäni huomionarvoinen seikka.
- AIO jäähyjen huomiointi, esim. push&pull huomioiminen on tehty siten, että letkuille on tehty kolot koteloon. (esim. BitFenix Aegis etupaneelissa on leikkaukset letkujen AIO jäähyjä ajatellen)
- Varsinkin kun nykyään on näitä yhdisteltäviä AIO-jäähyjä markkinoilla, niin olisi hyvä, että letkut ei estäisi liittämistä.
Tässä oli myös aika pitkälti samoja juttuja, mitä jo aiemmissa koteloarvosteluissa olen käsitellyt ja sama linja pitää siis myös jatkossa. Toki tiettyjen asioiden suhteen voi edelleen skarpata ja olla vähän tarkempi. Mukana oli muutamia hyviä pointteja nestejäähdytykseen liittyen.
Mitalla mitaten selvittäkää johtotilan leveys ja tulos ilmoitettakoon millimetreinä, kiitos. Tämän hetkisessä kotelossani on kovin ahtaasti tilaa johtojen piilotukseen ja jos koteloa joskus päivitän, kiinnostaa tietää onko johdoille varattu tilaa.
Näin on itselläni ollut aiemminkin tapana tehdä ja teen niin myös jatkossa
Jos ajatus on testata kotelon vakiotuuletinten lisäksi jollakin käytännönläheisemmällä "standardisetupilla", niin eikö se standardisetuppi pitäisi perustua ennemmin tuuletinten määrään kuin kokoon ja tuo taas ehkä perustuu enemmän siihen mitä paikkoja ylipäätään on tarjolla? Jos kotelossa tulee vaikka 140 millinen tuuletin vakiona mukana, niin miksi joku olisi kiinnostunut miten kyseinen kotelo toimii kahdella 120 millisellä (1+1) vain sen takia, että johonkin toiseen koteloon menee max 120 millisiä? Tottakai koteloon ostetaan lisää sellaisia maksimikokoisia tuulettimia mitä sinne menee. Mielestäni ei ole ollenkaan epäreilua jos toista koteloa testataan 2x140mm + 1x120mm ja toista 3x120mm sen takia, kun jälkimmäiseen menee vain niitä 120 millisiä. Se on valmistajan valinta mitä paikkoja löytyy ja jos valmistajan mielestä teho verrattuna kilpailijoihin riittää pienemmilläkin, niin sen mukaan mennään.
Tällaiseen katsantokantaan tuulettimien koon suhteen olen alkanut nyt itsekin taipua, eli referenssituulettimet 120 ja 140 mm koossa ja asennetaan ne, mitkä koteloon sopii. Eli valittaisiin Noctua tunnettuna, laadukkaana ja kotelomarkkinoilla puolueettomana merkkinä voisi olla varteenotettavimpia vaihtoehtoja.
Voisi ottaa SPCR:n tavan käyttöön, jossa käytetään sitä kokoa, joka sopii ja joka kokoon on yksi referenssimalli. Eli käytetään isoimpia mahdollisia. Kuten
@lehtv mainitsi, kaksi eteen ja yksi taakse taitaa tätä nykyä olla kaikkein yleisin tapa asettaa tuulettimet ja uskon, että olisi hyvä referenssi. Jos sitten tämä ei ole jossain kotelossa mahdollista, voisi yksi vaihtoehto olla vaikka kysyä foorumilla etukäteen, että miten täällä toivotaan ilmanvaihto testattavan ja voitaisiin käydä keskustelua siitä, että mikä olisi tekkiläisten mielestä järkevin tapa järjestää ilmankierto.
Tuulettimiksi kelpaavat varmasti tuommoiset täällä aiemmin mainitut Thermalrightit, mutta toivoisin, että metsästät mallit, jotka pääsevät oikeasti alhaisille kierroksille (300rpm-400rpm). Ovat myöskin kohtuu edullisia, joten ei pitäisi tulla kenelläkään ongelmia hankkia vastaavia.
Itse olen sitä mieltä, että nämä "vakio"testit pitäisi ajaa jollain kohtuullisella tornijäähyllä. Esimerkiksi Thermalright Machon joku variaatio 120mm tuulettimella menee hyvin pitkälti mihin tahansa mid tower -tyyppiseen koteloon tänä päivänä. Tietysti kun puhutaan erikoismalleista, jotka ovat liian pieniä, voisi varalla olla parikin pienempää mallia, kuten vaikka Noctuan 92mm-tornimalli (NH-D9L tai NH-U9S) ja sitten taas vielä pienempiin NH-L9-sarjan malli tai jos jokin pieni kotelo on selkeästi suunniteltu käytettäväksi AIO-jäähyn kanssa, niin yksi sellainenkin olisi hyvä olla varastossa.
Helpollahan tästä ei oikein pääse mitenkään. Mutta jos aina käytettäisiin kuitenkin samoja mutta kuitenkin tilanteeseen sopivia coolereita, saataisiin jotain osviittaa kotelojen erosta.
Kokoasiasta mainitsinkin jo yllä. Tuo kaksi eteen ja yksi taakse taitaa olla se järkevin perusreferenssi, jos sellaista haetaan. Ne paikat löytyvät tosiaan useimmista koteloista. Ja jos vain on aikataulullisesti mahdollista, niin tuo erikostapausten tuuletinasettelun kysyminen lukijoilta foorumilla on ihan hyvä idea.
Minun mielestäni tuo referenssituulettimien hinta on sinällään toissijainen juttu, koska tarkoituksena ei kuitenkaan ole tehdä mitään edullista suositusratkaisua lukijoille, vaan ensisijaisesti muodostaa toimiva ja selkeä referenssiratkaisu, jolla koteloita voisi verrata mahdollisimman rehdisti keskenään.
Kotelotesteissä olen käyttänyt usein coolerina suuria tornicoolereita, joiden avulla on päässyt samalla toteamaan käytännössä cooleriyhteensopivuuden. Toisaalta pienemmissä koteloissa ongelmaksi on syntynyt yhteensopivuus, jonka takia cooleria on välillä täytynyt vaihtaa pienempään. Tästä syystä joku mahdollisimman matala, mutta silti mahdollisimman tehokas 120 mm tuulettim(i/e)lla varustettu tornicooleri voisi olla fiksuin valinta. Ja kuten sanoit, pienempiin erikoiskoteloihin voisi sitten olla vielä valittuna muutama muu pienempi vakioratkaisu (kuten itselläni yleensä tähän mennessä onkin ollut).
Oon samoilla linjoilla sen suhteen että "standardoitu" testaaminen missä on se perus 2 x 1 tuuletinsetuppi olisi hyvä. Netissä löytyy koppa-arvosteluja pilvinpimein mutta ne on melkeinpä kaikki tehty tuuletinten suhteen oletussetupilla ja lisäksi eri valmistajien eri mallien tuulettimet mitkä koppien mukana tulevat aiheuttavat variaatiota jo itsessäkin. Olisi kiva saada tietoa nimenomaan siitä mitkä kotelot ovat oikeasti ilmankierroltaan hyvin toimivia toisiin verrattuna ja sitä varten pitäisi käyttää ainakin saman mallin tuulettimia joka testissä. Vaikka sitten niitä Noctuan NF-F12/14 föönejä. Mun mielestä merkkiä tärkeämpää tässä testaamisessa olis se että tuulettimet ovat joka testissä samat ja kulkevat samalla nopeudella. En usko että esimerkiksi Corsairin joku kotelo saisi etulyöntiaseman jos käytettäisiin Corsairin tuulettimia jos niillä samoilla tuulettimilla testattaisiin muitakin koteloita.
Toisekseen myös tuo vesileikkien tila olisi kiva näkyä. Monesti koteloiden tiedoissa on ilmoitettu sitä ja tätä mikä ei välttämättä aina pidä paikkaansa. Kotelon perustiedoissa voi lukea esimerkiksi että kattoon ja eteen voi laittaa max 360mm radit mutta käytännössä vain toiseen mahtuu tuo pitkä radi ja toiseen menee 240/280 jos letkuliitännät huomioidaan.
@sl06bhytmar pisti jo hyvää listaa tämän suhteen.
Jep, juuri tällaista referenssitoteutusta tässä juuri haetaan ja sen tältä pohjalta varmasti tulen myös toteuttamaan
Toki referenssiratkaisullakaan ei saa koskaan aikaan mitään absoluuttisia tuloksia, sillä muuttujia ilmankierron suhteen on monia, kun koteloon asennetaan läjä komponentteja.
Nestejäähdytyskomponenttien mahtuvuutta olen viime aikoina pyrkinyt testaamaan ja havainnollistamaan sovittamalla eri kokoisia jäähdyttimiä kotelon tuuletinpaikkoihin, mutta toki tuon suhteen on vielä parannettavaakin. Esimerkiksi tuo aiemmin mainittu liittimien mahtuvuus on hyvä pointti.
@Juha Kokkonen voisitteko tehdä joskus kuinka kasaat tietokoneen videon, joka on selkeästi ja suomenkielellä. Pelikoneen rakennusvideo ohjeineen. Samalla kai tuo tulee kun koteloa testaa.
Ei se hyvä kasaamisvideo valitettavasti ihan niin helposti synny, vaan sellaisen purkittaminen on sitten oma projektinsa. Jonkinlaista tietokoneen kasausopasta on kuitenkin jo vähän hahmoteltu, mutta siitä mahdollisesti lisää myöhemmin jossain muussa yhteydessä.
Yksi mihin omasta mielestäni voisi kiinnittää huomiota olisi kuinka paljon koteloa saa purettua/kustomoitua käyttäjän tarpeisiin nähden. Esimerkiksi mitä kaikkea kotelosta irtoaa ilman työkaluja ja mitä ruuvimeisselillä sekä mikä saattaisi irrota popniitteja poraamalla. Tästä saisi vinkkiä, että onko joku kotelo hyvä alusta kotelomodin pohjaksi. Lisäksi itselläni on ollut ainakin tapana poistaa kaikki ylimääräinen mitä en tarvitse, kuten vaikkapa kovalevykehikot, jos on riittänyt yksi ssd koneeseen.
Ja esimerkiksi kyseisen Define C:n kohdalla oman huomioni kiinnitti aikaisemmin, että Fractal Design sivuillaan ilmoittaa sille mitat ilman jalkoja ja jaloilla -> oletus, että jalat lähtevät irti helposti. Tällöin kotelo olisi kyljelleen kaadettuna ~hifi-laitteen levyinen (440 mm), mutta toisin kuin varsinaisissa vaakamallisissa hifi-koteloissa, sinne mahtuisi huomattavasti laajempi valikoima prosessorijäähdyttimiä.
Ja tuo aikaisemmin esitetty sama tuuletinasetelma kaikkiin kotelotesteihin vaikuttaa kyllä järkevältä! Noctuan mallistosta löytynee sopiva yhdistelmä tuulettimia, joilla nyt ainakaan ei pitäisi mihinkään koteloon tulla mahdollista etulyöntiasemaa.
Ihan hyviä pointteja tuon purettavuuden osalta ja olen siihen ottanut aiemmissa testeissä kantaakin, etenkin jos rakenne on ollut helposti purettavissa tai muokattavissa. Toki asiaan voisi varmasti kiinnittää vielä tarkemminkin huomiota.
Riippuu tietysti jonkin verran kotelosta ja siitä onko yksittäistesti vai rounduppi. Roundupissa yhtä koteloa kohtaan käytetyn ajan saa puristettua pienemmäksi ja toisaalta jossain high-end-koteloissa on aika paljon enemmän yksityiskohtia kuin jossain budjettikoteloissa.
