Keskustelua ja palautetta io-techin koteloartikkeleista

Mugenin sijaan kokoonpanossa käytetäänkin hieman matalampaa Fumaa, koska olin ajatellut Mugenin matalammaksi kuin se todellisuudessa olikaan. Tuon Fuman pitäisi 149 mm korkeana olla jo yhteensopiva lähes kaikkien koteloiden kanssa. Mugen 5 tulee todennäköisesti olemaan tulevaisuudessa osana jotain vertailutestiä.
Cryorig H7 olisi toinen hyvä, vain 145mm korkea.

Cryorig H7 arvostelu (techpowerup)
AIDA64 - 73C (4770K @ 4.2GHz)
32 dBa @ 25% fan
35 dBa @ 50% fan
43 dBa @ 100 % fan

Scythe Fuma on overclockers.comin mukaan samaa tasoa kuin Ninja 4:

Scythe Ninja 4 arvostelu (techpowerup)
AIDA64 - 73C (4770K @ 4.2GHz)
32 dBa @ 25% fan
37 dBa @ 50% fan
43 dBa @ 100 % fan

Suorituskyky ja äänekkyys käytännössä identtinen kuin Ninja 4:llä, siis yhtä hyvä kuin Fumalla. Mutta testaamisen kannalta Fuman heikkous on, että se käyttää kahta tuuletinta. Yhdellä tuulettimella vaikutus kokoonpanon äänentuottoon on pienempi kuin kahdella tuulettimella, ja siten koteloiden ja kotelotuuletinten itsensä äänekkyyserot tulevat teoriassa paremmin esille, varsinkin idlessä jossa tuuletinnopeus on minimissä eikä lämpötilaan sidottu. Toki vaihtoehtona olisi käyttää vain yhtä Fuman mukana tulevaa tuuletinta.

Huomionarvoista myös on H7:n kompaktimmat mitat jotka sallivat helpommin sen asentamisen mini-ITX emolevyille, ja siten sitä olisi helpompi käyttää myös mini-ITX koteloissa verrokkijäähynä. Ja koska jäähyä tullaan asentamaan useaan otteeseen, on mukavaa jos iso koko ei aiheuta päänsärkyä emolevykannan ympäristössä työskennellessä, esim. piuhoja kiinnittäessä ja irrottaessa tai näytönohjaimen PCIe-paikan lukitusta irrottaessa.

Lisäksi ehdottaisin, että prosessorina kotelotesteissä käytettäisiin korkattua prossua. On hyvä asia, jos jäähdytyssiili saadaan kyllästettyä mahdollisimman tehokkaasti lämmöllä, mutta tämä ei Skylake, Kaby Lake yms. prossujen IHS:n alla olevalla lämpötahnalla onnistu. Kotelotuulettimet eivät voi vaikuttaa siihen osaan lämpökuormasta joka ei siirry prosessorilta siiliin, eli korkatulla tai IHS-juotetulla prosessorilla kotelotuuletuksen vaikutus prosessorin lämpötilaan pitäisi olla isompi, ja koteloiden erot pitäisi tulla paremmin esille. Ja mitä korkeampi kellotetun prosessorin lämpötila testissä, sitä nopeammin lämpöä siirtyy prosessorista jäähyyn, ja sitä paremmin kotelotuuletuksen vaikutus näkyy lämpötilassa.

:comp:
 
Cryorig H7 olisi toinen hyvä, vain 145mm korkea.

Cryorig H7 arvostelu (techpowerup)
AIDA64 - 73C (4770K @ 4.2GHz)
32 dBa @ 25% fan
35 dBa @ 50% fan
43 dBa @ 100 % fan

Scythe Fuma on overclockers.comin mukaan samaa tasoa kuin Ninja 4:

Scythe Ninja 4 arvostelu (techpowerup)
AIDA64 - 73C (4770K @ 4.2GHz)
32 dBa @ 25% fan
37 dBa @ 50% fan
43 dBa @ 100 % fan

Suorituskyky ja äänekkyys käytännössä identtinen kuin Ninja 4:llä, siis yhtä hyvä kuin Fumalla. Mutta testaamisen kannalta Fuman heikkous on, että se käyttää kahta tuuletinta. Yhdellä tuulettimella vaikutus kokoonpanon äänentuottoon on pienempi kuin kahdella tuulettimella, ja siten koteloiden ja kotelotuuletinten itsensä äänekkyyserot tulevat teoriassa paremmin esille, varsinkin idlessä jossa tuuletinnopeus on minimissä eikä lämpötilaan sidottu. Toki vaihtoehtona olisi käyttää vain yhtä Fuman mukana tulevaa tuuletinta.

Huomionarvoista myös on H7:n kompaktimmat mitat jotka sallivat helpommin sen asentamisen mini-ITX emolevyille, ja siten sitä olisi helpompi käyttää myös mini-ITX koteloissa verrokkijäähynä. Ja koska jäähyä tullaan asentamaan useaan otteeseen, on mukavaa jos iso koko ei aiheuta päänsärkyä emolevykannan ympäristössä työskennellessä, esim. piuhoja kiinnittäessä ja irrottaessa tai näytönohjaimen PCIe-paikan lukitusta irrottaessa.

Lisäksi ehdottaisin, että prosessorina kotelotesteissä käytettäisiin korkattua prossua. On hyvä asia, jos jäähdytyssiili saadaan kyllästettyä mahdollisimman tehokkaasti lämmöllä, mutta tämä ei Skylake, Kaby Lake yms. prossujen IHS:n alla olevalla lämpötahnalla onnistu. Kotelotuulettimet eivät voi vaikuttaa siihen osaan lämpökuormasta joka ei siirry prosessorilta siiliin, eli korkatulla tai IHS-juotetulla prosessorilla kotelotuuletuksen vaikutus prosessorin lämpötilaan pitäisi olla isompi, ja koteloiden erot pitäisi tulla paremmin esille. Ja mitä korkeampi kellotetun prosessorin lämpötila testissä, sitä nopeammin lämpöä siirtyy prosessorista jäähyyn, ja sitä paremmin kotelotuuletuksen vaikutus näkyy lämpötilassa.

:comp:
En nähnyt tarpeelliseksi hankkia uutta cooleria (Cryorig H7) neljän millin takia, kun Fuma löytyi jo hyllystä. Lisäksi H7:stä ei ollut testikokemuksia ja vain kolme lämpöputkea hieman epäilytti, kun taasen Fuman olen testannut viime kesänä ja todennut sen jäähdytystehon hyväksi.

Testikokoonpanon äänentuotolla ei ole merkitystä, koska teen koteloiden melumittaukset aina ilman testikokoonpanoa.

Tavoitteena on, että cooleria ei tarvitse irrottaa testikokoonpanosta kovinkaan usein, koska kokoonpano pyritään pitämään kaikissa kotelotesteissä samana ja cooleritestit suoritetaan sitten eri kokoonpanolla.

Kyllä se prosessorin tuottama lämpö siirtyy sinne kotelon sisälle ja sen myötä kotelojäähdytyksen hoidettavaksi joka tapauksessa, kulkee se optimaalisen tehokkaasti prosessoricoolerin kautta tai ei. Ei se komponenttien tuottama lämpö pääse sieltä kotelosta mihinkään "katoamaan".
 
@Juha Kokkonen Ahaa, hyvä homma kun Fuma löytyy jo :). Jos tulee mini-ITX koteloista joskus testejä, toivottavasti tuo Fuma mahtuu niihinkin jotta lämpötilatestien tuloksia voi suoraan verrata isompiin koteloihin.

Melumittaukset ilman testikokoonpanoa - tätäpä en tiennytkään. Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä melumittaukset testikokoonpanon kanssakin, varsinkin nykypäivänä kun joka toinen kotelo on jollain tapaa "äänenvaimennettu". Miten jonkun Define R5:n kaltaisen kotelon pääasiallista myyntivalttia saadaan testattua jos sitä ei verrata äänenvaimentamattoman kotelon melutasoon prosessori- ja näytönohjainjäähdyttimineen ja kiintolevyineen päivineen?

Ei toki lämpö pääse katoamaan, tarkoitinkin että jos se lämpö siirtyy tehokkaasti jäähdytyssiiliin eikä niinkään sokettiin ja PCB:hen, se on tehokkaammin (ja nopeammin) kotelotuuletuksen vaikutuksen alaisena. Lisäksi korkatulla prosessorilla sama ydinten lämpötila johtuu isommasta tehonkulutuksesta, eli on enemmän watteja joita vasten testata jäähdytyksen tehokkuutta, kuin korkkaamattomalla prosessorilla. Saadaan pullonkaula pois sieltä IHS:n alta ja enemmän prossujäähdytyksen ja kotelotuuletuksen piiriin.
 
Melumittaukset ilman testikokoonpanoa - tätäpä en tiennytkään. Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä melumittaukset testikokoonpanon kanssakin, varsinkin nykypäivänä kun joka toinen kotelo on jollain tapaa "äänenvaimennettu". Miten jonkun Define R5:n kaltaisen kotelon pääasiallista myyntivalttia saadaan testattua jos sitä ei verrata äänenvaimentamattoman kotelon melutasoon prosessori- ja näytönohjainjäähdyttimineen ja kiintolevyineen päivineen?

Tässä kyllä komppaan käyttäjää @lehtv

Esimerkkinä käytän tätä hetki sitten hommaamaani Jonsbon W2:sta, josta luin paljonkin artikkeleita ennen ostopäätöstä, mutta muistaakseni vain yhdessä mainittiin että hdd-kehikko ei sisällä erikseen minkään näköistä äänenvaimennusta. Sitä ei kuitenkaan lueteltu erikseen missään ainakaan isolla todella suureksi miinukseksi. Kun siirsin kokoonpanon Define R5:sta tähän W2:n, oli ensikäynnistyksen järkytys suuri kun kone kuulosti siltä kuin joku subwoofer ottaisi häiriösignaalia ja humisisi ja surisisi. Hetken ihmeteltyäni paljastui syyksi tuo kovalevykehikko ja sen aiheuttama resonanssi joka soi kauniisti kaikuen koko kotelon mitalta. Omasta mielestäni tuommoinen asia olisi hyvä kun se artikkelissa tulisi ilmi, koska suurimmasta osasta tämän päivän koneista kuitenkin vielä kovalevy löytyy.

Vastaavasti kun testikokoonpano pysyy samana, se kasataan aina eri koteloihin joka tapauksessa, niin miksi ei melumittauksetkin suoritettaisi kokoonpano kotelon sisällä? Tällöin kävisi ilmi sekin mitkä kotelot ääntä parhaiten vaimentavat ja mitkä vuotavat eniten ääntä ulos. Tällöin tuloksetkaan eivät olisi kiinni lähestulkoon pelkästään siitä, minkä nopeuksiset tuulettimet on koteloon tehtaalla laitettu. Tosin niin, mainitsithan käyttäväsi samoja tuulettimia kaikissa koteloissa.
 
Tässä kyllä komppaan käyttäjää @lehtv

Esimerkkinä käytän tätä hetki sitten hommaamaani Jonsbon W2:sta, josta luin paljonkin artikkeleita ennen ostopäätöstä, mutta muistaakseni vain yhdessä mainittiin että hdd-kehikko ei sisällä erikseen minkään näköistä äänenvaimennusta. Sitä ei kuitenkaan lueteltu erikseen missään ainakaan isolla todella suureksi miinukseksi. Kun siirsin kokoonpanon Define R5:sta tähän W2:n, oli ensikäynnistyksen järkytys suuri kun kone kuulosti siltä kuin joku subwoofer ottaisi häiriösignaalia ja humisisi ja surisisi.

Ihan ketjun itsensä aiheesta ohi, mutta kannattaa laittaa tuo kovo siihen kopan pohjaan kiinni. Ruuvipussissa pitäisi tulla mukana muutama kumi-ruuvi-kiinnike-mikälie-vaimennuspala joiden läpi sen kovon voi ruuvata tuohon etuflektien viereen. Paljon parempi ratkaisu kovon kiinnitykselle ainakin metelin takia, ja varmaan vähän viileämpänä pörisee myös.
 
Ihan ketjun itsensä aiheesta ohi, mutta kannattaa laittaa tuo kovo siihen kopan pohjaan kiinni. Ruuvipussissa pitäisi tulla mukana muutama kumi-ruuvi-kiinnike-mikälie-vaimennuspala joiden läpi sen kovon voi ruuvata tuohon etuflektien viereen. Paljon parempi ratkaisu kovon kiinnitykselle ainakin metelin takia, ja varmaan vähän viileämpänä pörisee myös.

Kiitos vinkistä, mutta tein jo "edullisemman" ratkaisun ja korvasin mekaaniset levyt SSD:llä. Ei pyöriviä kiekkoja - ei meteliä. :tup:
 
@Juha Kokkonen Ahaa, hyvä homma kun Fuma löytyy jo :). Jos tulee mini-ITX koteloista joskus testejä, toivottavasti tuo Fuma mahtuu niihinkin jotta lämpötilatestien tuloksia voi suoraan verrata isompiin koteloihin.

Melumittaukset ilman testikokoonpanoa - tätäpä en tiennytkään. Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä melumittaukset testikokoonpanon kanssakin, varsinkin nykypäivänä kun joka toinen kotelo on jollain tapaa "äänenvaimennettu". Miten jonkun Define R5:n kaltaisen kotelon pääasiallista myyntivalttia saadaan testattua jos sitä ei verrata äänenvaimentamattoman kotelon melutasoon prosessori- ja näytönohjainjäähdyttimineen ja kiintolevyineen päivineen?

Ei toki lämpö pääse katoamaan, tarkoitinkin että jos se lämpö siirtyy tehokkaasti jäähdytyssiiliin eikä niinkään sokettiin ja PCB:hen, se on tehokkaammin (ja nopeammin) kotelotuuletuksen vaikutuksen alaisena. Lisäksi korkatulla prosessorilla sama ydinten lämpötila johtuu isommasta tehonkulutuksesta, eli on enemmän watteja joita vasten testata jäähdytyksen tehokkuutta, kuin korkkaamattomalla prosessorilla. Saadaan pullonkaula pois sieltä IHS:n alta ja enemmän prossujäähdytyksen ja kotelotuuletuksen piiriin.
Pienempiä koteloita varten täytyy sitten valita todennäköisesti eri referenssicooleri, koska myös testialusta täytyy valita erikseen pienemmän emolevykoon takia.

Melumittaukset olen tosiaan tehnyt jo vuosikaudet ilman kokoonpanoa niin, että virta syötetään tuulettimille passiivipowerilla. Koteloiden äänenvaimennusominaisuuksia koitin mitata muutamaan artikkeliin äänekkään melulähteen avulla, mutta totesin, ettei käytössä oleva mittausympäristö sekä mittauslaitteet riitä sellaisen mittaamiseen järkevien tuloksien saamiseksi. Pitäisi olla käytössä joku äänenvaimennettu mittauskammio, että vaimennuserot saisi järkevästi mitattua.

Tuo on toki totta, että korkatun prosessorin voi kellottaa korkeammalle ja tuottaa näin enemmän lämpöä. Täytyy harkita tuota korkkaamista mahdollisuuksien mukaan. Ihan maksimiinhan prossua ei voi testikokoonpanossa kellottaa, koska pitää jättää pelivaraa myös mahdollisesti tulevaisuudessa testattaville huonosti jäähdytetyille koteloille.

Tässä kyllä komppaan käyttäjää @lehtv

Esimerkkinä käytän tätä hetki sitten hommaamaani Jonsbon W2:sta, josta luin paljonkin artikkeleita ennen ostopäätöstä, mutta muistaakseni vain yhdessä mainittiin että hdd-kehikko ei sisällä erikseen minkään näköistä äänenvaimennusta. Sitä ei kuitenkaan lueteltu erikseen missään ainakaan isolla todella suureksi miinukseksi. Kun siirsin kokoonpanon Define R5:sta tähän W2:n, oli ensikäynnistyksen järkytys suuri kun kone kuulosti siltä kuin joku subwoofer ottaisi häiriösignaalia ja humisisi ja surisisi. Hetken ihmeteltyäni paljastui syyksi tuo kovalevykehikko ja sen aiheuttama resonanssi joka soi kauniisti kaikuen koko kotelon mitalta. Omasta mielestäni tuommoinen asia olisi hyvä kun se artikkelissa tulisi ilmi, koska suurimmasta osasta tämän päivän koneista kuitenkin vielä kovalevy löytyy.

Vastaavasti kun testikokoonpano pysyy samana, se kasataan aina eri koteloihin joka tapauksessa, niin miksi ei melumittauksetkin suoritettaisi kokoonpano kotelon sisällä? Tällöin kävisi ilmi sekin mitkä kotelot ääntä parhaiten vaimentavat ja mitkä vuotavat eniten ääntä ulos. Tällöin tuloksetkaan eivät olisi kiinni lähestulkoon pelkästään siitä, minkä nopeuksiset tuulettimet on koteloon tehtaalla laitettu. Tosin niin, mainitsithan käyttäväsi samoja tuulettimia kaikissa koteloissa.
Tuollaisia kovovaimennusten toimivuuksia on aika hankala todeta käytännössä, sillä resonanssien syntymiseen vaikuttaa paljolti käytettyjen levyjen malli, määrä ja sijoitus sekä jopa muut komponentit. Toki sen totean aina artikkeleissa onko vaimennusta vaiko ei ja puuttumisen kirjaan yleensä miinuksiin. Aukoton käytännön testaaminen vaatisi kuitenkin kotelon käyttämistä usealla eri kokoonpanoyhdistelmällä, joka ei ole realistista toteuttaa. Toki selvästi havaittavat häiriöäänet mainitaan aina artikkelissa.

Melumittauksista olikin jo juttua tuossa ylempänä sekä aiemmin tässä threadissa. Melumittauksissa tutkitaan kotelon oman jäähdytysratkaisun tuottamaa melua vakiotuulettimilla - vaimentavuusominaisuuksia ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta järkevästi mitata.
 
Melumittauksista olikin jo juttua tuossa ylempänä sekä aiemmin tässä threadissa. Melumittauksissa tutkitaan kotelon oman jäähdytysratkaisun tuottamaa melua vakiotuulettimilla - vaimentavuusominaisuuksia ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta järkevästi mitata.

Itse olen kyllä sitä mieltä, että paras meluntorjunta on käyttää sellaisia komponentteja, jotka eivät melua.
Äänenvaimennus myös vaimentaa kaiketikin aina myös ilmanvaihtoa, mikä taas aiheuttaa sen, että komponentit käyvät kuumempena ja tuulettimet pyörivät lujempaa-> melunvaimennuksesta ei ollut mitään hyötyä.

Josta tulikin sitten mieleen mielenkiintoiinen testi, laitetaan vastakkain hyvällä ilmanvaihdolla varustettu koppa ja kunnolla äänenvaimennettu koppa ja testataan kumpi on oikeasti hiljaisempi. Komponenttien pitää toki sitten olla sellaiset, että idlatessa ei kuulu mitään ääntä, vaan se ääni tulee vasta sitten, kun tuulettimet heräävät lämpöjen noustessa.

Itse laittaisin rahani paremmin tuuletetulle kopalle.
 
Itse olen kyllä sitä mieltä, että paras meluntorjunta on käyttää sellaisia komponentteja, jotka eivät melua.
Äänenvaimennus myös vaimentaa kaiketikin aina myös ilmanvaihtoa, mikä taas aiheuttaa sen, että komponentit käyvät kuumempena ja tuulettimet pyörivät lujempaa-> melunvaimennuksesta ei ollut mitään hyötyä.

Josta tulikin sitten mieleen mielenkiintoiinen testi, laitetaan vastakkain hyvällä ilmanvaihdolla varustettu koppa ja kunnolla äänenvaimennettu koppa ja testataan kumpi on oikeasti hiljaisempi. Komponenttien pitää toki sitten olla sellaiset, että idlatessa ei kuulu mitään ääntä, vaan se ääni tulee vasta sitten, kun tuulettimet heräävät lämpöjen noustessa.

Itse laittaisin rahani paremmin tuuletetulle kopalle.
Itse olen pitkälti samaa mieltä hiljaisen kokoonpanon toteuttamisen suhteen. Kotelon äänenvaimennus on sitten tarvittaessa viimeinen silaus. Toki riippuu miten äänenvaimennus on toteutettu, että vaikuttaako ilmanvaihtoon. Jos kylkiin liimaa bitumit, ei se juurikaan ilmanvaihtoon vaikuta, mutta ei toisaalta ole vaimennuksenakaan kovin aukoton.

Pistetään testi-idea korvan taa :tup: Eiköhän se äänenvaimennettu kotelo kuitenkin hiljaisempi ole, jos vaan on suunniteltu fiksusti. Toki lämpötilat ovat varmasti korkeammat. Harvemmin muut komponentit kuin näytönohjain jäähtyvät lämpötilasäätöisesti, jos ei niin erikseen tahdota.
 
Itse tuli tämä samainen kotelo hankittua ja on aivan loistava. Mukana tulevat tuulettimet ovat hiljaisia. Kotelo on mukavan pieni ja muutoin hiljainen. Kaapeli-managerointi tila voisi olla hiukan paremmin suunniteltu.
 
Jos kylkiin liimaa bitumit, ei se juurikaan ilmanvaihtoon vaikuta, mutta ei toisaalta ole vaimennuksenakaan kovin aukoton.

Jos siinä kyljessä on tuulettimen paikka ja äänenvaimennuslevyn liimaa päälle, niin kyllä se nyt jotain vaikuttaa. Ja jos jättää sen tuulettimen paikan auki ja siihen tuulettimenkin, niin vaikuttaako se äänenvaimennus yhtään mitään?
 
Jos siinä kyljessä on tuulettimen paikka ja äänenvaimennuslevyn liimaa päälle, niin kyllä se nyt jotain vaikuttaa. Ja jos jättää sen tuulettimen paikan auki ja siihen tuulettimenkin, niin vaikuttaako se äänenvaimennus yhtään mitään?
No en nyt tietysti tuollaista tapausta esimerkilläni tarkoittanut ja ainahan siihen bitumiin voi leikata reiän tuuletinpaikan kohdalle, jos niin haluaa. Kyllä siitä vaimennuskerroksesta aina jotain hyötyä on tiettyjen taajuuksien vaimentamiseen, mutta toki tehokkain lopputulos saadaan mahdollisimman aukottomalla toteutuksella.
 
Ai niin, ja tätä koteloa nähtävästi hyödyttää se että ilmansiirtyvyys on negatiivinen. Itsellä AIOn ja virtalähteen takia kotelossa on tällä hetkellä vain 1 tuuletin sisäänottona. Loput ovat ulosmenoja. Huomasin että lämpötilat pysyvät mukavan matalina.
 
Itsellä ollut parisen kuukautta ja hyvin on palvellut. Sisään survottuna 360+240 radit ja 350ml säiliö. Pieni mutta silti tilava kotelo. Jos jotain miinusta pitää antaa niin tuo alalokero saisi olla 1-2cm korkempi ja kotelo hieman pidempi. Lisäksi karkaistulasi olisi mukavampi, kuin helposti naarmuuntuva pleksi. Muutoin ei pahaa sanottavaa. :)
 
Itsellä ollut parisen kuukautta ja hyvin on palvellut. Sisään survottuna 360+240 radit ja 350ml säiliö. Pieni mutta silti tilava kotelo. Jos jotain miinusta pitää antaa niin tuo alalokero saisi olla 1-2cm korkempi ja kotelo hieman pidempi. Lisäksi karkaistulasi olisi mukavampi, kuin helposti naarmuuntuva pleksi. Muutoin ei pahaa sanottavaa. :)

Tuo korkeus ei itseä häiritse, mutta kotelo saisi olla sen ~5cm pidempi. Ja karkaistu lasi olisi tosiaan plussaa.
 
No joo totta. Mutta sinällään vähän huono toivoa tuohon C:hen lisää pituutta, kun koko mallisarjan idea oli kompaktius. Lisätilaa haluavat joutunevat odottelemaan Define R6:sta.
Ei se sinänsä ole mikään valtava ongelma. Toisi vähän vapautta tuonne asetteluun, mutta hyvä se on näinkin. Pääasia että saa sisään tuon 360mm+240MM radin push&pullina.
 
@Juha Kokkonen Onko tuon kotelon maksimi prossujäähyn korkeus tuo 168mm, joissain koteloissahan niihin mahtuu korkeampikin mitä sivut näyttävät? Pitäs saada Cryorigin R1 Ultimate (168,3mm) mahtumaan siihen.

Fractal Define C Compact Review | Fractal Define C Compact Review | Cases & Cooling | OC3D Review

^Tässä revikassa on koteloon asennettu R1 Universal/Ultimate, molemmat 168,3mm korkeita. Miten tuo voi mahtua tuohon? Voitko mitata maksimi jäähyn koron?
Ostaisin ehkä tämän Define C:n jos se mahtuu, mutta jos ei niin sitten varmaan Corsair carbide 400C. Kiitos etukäteen ja anteeksi lievä offtopic.
 
@Juha Kokkonen Onko tuon kotelon maksimi prossujäähyn korkeus tuo 168mm, joissain koteloissahan niihin mahtuu korkeampikin mitä sivut näyttävät? Pitäs saada Cryorigin R1 Ultimate (168,3mm) mahtumaan siihen.

Fractal Define C Compact Review | Fractal Define C Compact Review | Cases & Cooling | OC3D Review

^Tässä revikassa on koteloon asennettu R1 Universal/Ultimate, molemmat 168,3mm korkeita. Miten tuo voi mahtua tuohon? Voitko mitata maksimi jäähyn koron?
Ostaisin ehkä tämän Define C:n jos se mahtuu, mutta jos ei niin sitten varmaan Corsair carbide 400C. Kiitos etukäteen ja anteeksi lievä offtopic.
Mittasin äsken prosessorin pinnasta rungon ulkopintaan 173 mm, eli kyllä se valmistajan ilmoitus aika lailla pitää paikkaansa, kun otetaan vielä huomioon kylkipaneelin sisäpinnassa oleva äänenvaimennuskerros. Ikkunattomassa mallissa tuo valmistajan ilmoittama mittahan 170 mm ja ikkunallisessa 168 mm.

Eli toisin sanoen Cryorig R1:n pitäisi mahtua ongelmitta ainakin ikkunattomaan malliin.
 
Itse olen kyllä sitä mieltä, että paras meluntorjunta on käyttää sellaisia komponentteja, jotka eivät melua.
Äänenvaimennus myös vaimentaa kaiketikin aina myös ilmanvaihtoa, mikä taas aiheuttaa sen, että komponentit käyvät kuumempena ja tuulettimet pyörivät lujempaa-> melunvaimennuksesta ei ollut mitään hyötyä.

Josta tulikin sitten mieleen mielenkiintoiinen testi, laitetaan vastakkain hyvällä ilmanvaihdolla varustettu koppa ja kunnolla äänenvaimennettu koppa ja testataan kumpi on oikeasti hiljaisempi. Komponenttien pitää toki sitten olla sellaiset, että idlatessa ei kuulu mitään ääntä, vaan se ääni tulee vasta sitten, kun tuulettimet heräävät lämpöjen noustessa.

Itse laittaisin rahani paremmin tuuletetulle kopalle.

Jos katsoo kahta ääriesimerkkiä: testipenkki mikä on käytännössä avoin sivuilta sekä ylhäältä tai sitten 100% suljettua kokonaisuutta (jota esim. demotaan upottamalla se nesteeseen, tälläistä on tehty) mutta joka esim. sisältää aukeavan DVD-aseman (syy miksi tuo hajosi demossaan... heh)

Varmasti mitä sanot pitää paikkansa. On vain todella vaikeaa löytää sellaiset komponentit että niistä ei käytännössä avoimessa tilassa kuuluisi mitään ääntä.

Sitten jos tästä lähdetään hieman pidemmälle, otetaan se 90-luvun beigen värinen U-kirjaimen muotoon väännettu pelti ja kotelo, vastaan laitetaan joku R2 (tai 5 mikä lienee uusin?) missä lähes kaikki lävet kiinni, takana yksi ja edessä 2 tuuletinta, pohjassa ehkä 1.

Uskoisin että R2 (tai R5) on hiljaisempi eikä sitä lämpöeroa nyt hirmuisesti synny.

Toki teoriassa vastassa voi olla kotelo mihin on laitettu kattoon 3x 140mm, kylkeen 1x 180mm, eteen 2x 120mm, taakse 2x 120mm ja pohjaan 2x 120mm tuulettimet mitkä pitävät melkoista meteliä täysillä ja jos sisässä on 4x Titan X combo tms. ei R2 (tai R5) kaatumatta pärjää mutta tuo tuulettimilla varustettu koppa on sellaista reikäjuustoa että työpöydällä noiden coolereiden ei tarvitse kovin lujaa pyöriä.

Sitten itse asiaan:

Minusta silti olisi järkevää, ainakin jos tarkoituksena on testata äänieristystä sisältävää koteloa, katsoa edes korvamääräisesti mitä eroa tulee kun sivun, yläosan, kyljen ja alaosan bitumit ottaa coolerien kohdalta pois vs ne on päällä ja paljonko eroa tulee sitten lämpöjen suhteen.

Ainakin itselleni tuli kommenttia kun R4 hankin paremmalle puoliskolle että on hiljaisempi kuin joku random "100€ reikäjuusto" kotelo 2000-luvun alkupuolelta hankittuna (sisällä 2600K prossu, Coolink Corator DS, Gigabyte HD 7970 Windforce 3Gb näyttis, muutamia kovalevyjä). Näin siis "90+% netinselausta ja työpöytäkäyttöä, 10% ehkä Sims 3/4 pelaamista / FB pelejä" pohjalta. Myös kuulema jalkoihin tulee kylmempi (kun tykkää pitää niitä kotelon päällä...)
 
Mittasin äsken prosessorin pinnasta rungon ulkopintaan 173 mm, eli kyllä se valmistajan ilmoitus aika lailla pitää paikkaansa, kun otetaan vielä huomioon kylkipaneelin sisäpinnassa oleva äänenvaimennuskerros. Ikkunattomassa mallissa tuo valmistajan ilmoittama mittahan 170 mm ja ikkunallisessa 168 mm.

Eli toisin sanoen Cryorig R1:n pitäisi mahtua ongelmitta ainakin ikkunattomaan malliin.
Luulin että molemmissa malleissa olisi tuo "up to 168mm".Hyvä kun huomautit. Mitenkä paksun ikkunan ne on siihen asentanut, kun siinä mallissa on vähemmän tilaa? Luulin ikkunan olevan ohuempi kuin se äänieristetty paneeli. o_O

Tuo ikkunallinen malli oli kyllä mielessä, mutta en tiedä kehtaako sitä ostaa kun tuo korkeus menee tosi tarkalle. Onkohan tossa oc3dtv:n kotelossa se jäähy kiinni lasissa, kun on paneeli paikallaan?
 
@Juha Kokkonen yksi mun suosikki kotelo/jäähytestaajista julkaisi muutama päivä sitten videon jossa käydään näitä testien ongelmakohtia läpi. Video on tässä ja on katsomisen arvoinen jos tosiaan aiotaan tehdä nimenomaan koteloista ja vaikkapa koteloiden jäähdytyskyvyistä testejä. En nyt toivo että rupeat mitenkään 100% tieteelliseksi testaajaksi mutta tossa on tosi hyviä pointteja mitä tulee pelkästään joidenkin asetusten muuttujiin testeissä ja miten ne voivat vaikuttaa siihen onko testien välillä joku kokoonpano parempi kuin toinen. Muutamia tärkeimpiä pointteja tässä:

- Mahdollisimman monta muuttujaa pitäisi testejä varten saada eliminoitua/tasattua. Etenkin jo pelkät BIOS asetukset (voltit, taajuudet, C-statet ja Turbo Boostit) prosessorille tai näytönohjaimen automaattiasetukset (Pascalin GPU Boost 3.0 alkaa throttlata ensimmäisen kerran jo alle 50 asteessa) vaikuttavat pirusti siihen minkälaisia lämpötiloja mitataan.
- Testihuoneen lämpötila ei aina ole täysin vakaa ja se pitäis huomioida myös luvuissa
- Tuulettimet pitäisi emolevyn sijaan lyödä kiinni sellaisen virtalähteen 12V -liitäntään, johon luottaa (ettei se pyöri vaikka 11V ja 12V välillä)

Paljon muitakin asioita oli. Noista voisi olla hyötyä tai vähintään ajatusta herättäviä ideoita kun rupeat testikokoonpano(j)a ja -paikkoja pykäämään.

Edit: ja siis ideahan on että jos vaikka parin kotelon välillä on kotelon sisätilalämpöjen välillä esimerkiksi 3 astetta, niin testi ei välttämättä kerro onko se 3 astetta lämpimämpi kotelo huonompi vaan saattaa kertoa että sinä päivänä siinä testiympäristössä kyseisen kotelon näytönohjain ja/tai prosessori käy 3 astetta lämpimämpänä eikä vaikka throttlaa vielä. Jne jne. Tällöin tavallaan koko mittauksen perusta murenee kun lopputuloksena saatu "x on parempi kotelo kuin y", ei välttämättä johdu edes koteloiden erosta vaan jostain muusta
 
@Juha Kokkonen yksi mun suosikki kotelo/jäähytestaajista julkaisi muutama päivä sitten videon jossa käydään näitä testien ongelmakohtia läpi. Video on tässä ja on katsomisen arvoinen jos tosiaan aiotaan tehdä nimenomaan koteloista ja vaikkapa koteloiden jäähdytyskyvyistä testejä. En nyt toivo että rupeat mitenkään 100% tieteelliseksi testaajaksi mutta tossa on tosi hyviä pointteja mitä tulee pelkästään joidenkin asetusten muuttujiin testeissä ja miten ne voivat vaikuttaa siihen onko testien välillä joku kokoonpano parempi kuin toinen. Muutamia tärkeimpiä pointteja tässä:

- Mahdollisimman monta muuttujaa pitäisi testejä varten saada eliminoitua/tasattua. Etenkin jo pelkät BIOS asetukset (voltit, taajuudet, C-statet ja Turbo Boostit) prosessorille tai näytönohjaimen automaattiasetukset (Pascalin GPU Boost 3.0 alkaa throttlata ensimmäisen kerran jo alle 50 asteessa) vaikuttavat pirusti siihen minkälaisia lämpötiloja mitataan.
- Testihuoneen lämpötila ei aina ole täysin vakaa ja se pitäis huomioida myös luvuissa
- Tuulettimet pitäisi emolevyn sijaan lyödä kiinni sellaisen virtalähteen 12V -liitäntään, johon luottaa (ettei se pyöri vaikka 11V ja 12V välillä)

Paljon muitakin asioita oli. Noista voisi olla hyötyä tai vähintään ajatusta herättäviä ideoita kun rupeat testikokoonpano(j)a ja -paikkoja pykäämään.

Edit: ja siis ideahan on että jos vaikka parin kotelon välillä on kotelon sisätilalämpöjen välillä esimerkiksi 3 astetta, niin testi ei välttämättä kerro onko se 3 astetta lämpimämpi kotelo huonompi vaan saattaa kertoa että sinä päivänä siinä testiympäristössä kyseisen kotelon näytönohjain ja/tai prosessori käy 3 astetta lämpimämpänä eikä vaikka throttlaa vielä. Jne jne. Tällöin tavallaan koko mittauksen perusta murenee kun lopputuloksena saatu "x on parempi kotelo kuin y", ei välttämättä johdu edes koteloiden erosta vaan jostain muusta
Hyviä huomioita oli videolla ja itse tulee kyllä noista useimmat otettua lukuun testejä tehdessä. Mitää huipputieteellisiä testejä ei näissä toimisto-olosuhteissa tietysti pystykään tekemään, emmekä sellaisia teeskentele tekevämme, mutta tietyt asiat huomioiden jo varsin tavanomaisessa ympäristössä pystyy tekemään pääosin riittävän luotettavia testejä. Ja onhan tässä jo yhtä ja toista pitkälti yli kymmenen vuoden aikana kotelotestejä tehdessä tullut havaittua (ja toki on silti vielä oppii aina uutta) :D

Nuo kokoonpanon asetukset on tietysti aivan perustavanlaatuinen juttu ja ne ovat aina samat joka testissä, koska kokoonpanokin pysyy muuttumattomana ja asetukset on viilattu lähtöpisteessä kohdalleen. Io-techin artikkeleissa tarkoituksena on käyttää delta-T-lämpötilaa testikohteen ja ympäristön erotuksesta. Aiemmin testeissäni on huolehdittu, että mittausolosuhteet ovat kaikilla asteen sisällä samat, mutta toki tuo lämpötilaerotuksen esittäminen on silti aina selkein tapa. Tuulettimet ovat myös testeissäni aina kytkettynä virtalähteeseen molex-adapterilla, jos ei sitten kyse ole tilanteesta jossa tuulettimia ohjataan joko kotelon omalla tuuletinsäätimellä tai PWM:llä.
 
Hyviä huomioita oli videolla ja itse tulee kyllä noista useimmat otettua lukuun testejä tehdessä. Mitää huipputieteellisiä testejä ei näissä toimisto-olosuhteissa tietysti pystykään tekemään, emmekä sellaisia teeskentele tekevämme, mutta tietyt asiat huomioiden jo varsin tavanomaisessa ympäristössä pystyy tekemään pääosin riittävän luotettavia testejä. Ja onhan tässä jo yhtä ja toista pitkälti yli kymmenen vuoden aikana kotelotestejä tehdessä tullut havaittua (ja toki on silti vielä oppii aina uutta) :D

Nuo kokoonpanon asetukset on tietysti aivan perustavanlaatuinen juttu ja ne ovat aina samat joka testissä, koska kokoonpanokin pysyy muuttumattomana ja asetukset on viilattu lähtöpisteessä kohdalleen. Io-techin artikkeleissa tarkoituksena on käyttää delta-T-lämpötilaa testikohteen ja ympäristön erotuksesta. Aiemmin testeissäni on huolehdittu, että mittausolosuhteet ovat kaikilla asteen sisällä samat, mutta toki tuo lämpötilaerotuksen esittäminen on silti aina selkein tapa. Tuulettimet ovat myös testeissäni aina kytkettynä virtalähteeseen molex-adapterilla, jos ei sitten kyse ole tilanteesta jossa tuulettimia ohjataan joko kotelon omalla tuuletinsäätimellä tai PWM:llä.

Muistaakseni jokin taho teki cooleritestejä niin, että cooleri oli kiinni lämpövastuksessa. Niin se oli aina saman lämpöinen eikä tullut mitään eroavaisuuksia sen mukaan, että kuinka prossun lämpötilat vaihtelivat.

Voisi toimia kotelotesteissäkin, että näytönohjaimen ja prossun paikalla olisi pelkät lämpövastukset ja koteloon olisi vain tehty jotenkin muuten sellainen ympäristö mikä se olisi, jos siinä olisi kiinnni emot, johdot, levyt.
 
Muistaakseni jokin taho teki cooleritestejä niin, että cooleri oli kiinni lämpövastuksessa. Niin se oli aina saman lämpöinen eikä tullut mitään eroavaisuuksia sen mukaan, että kuinka prossun lämpötilat vaihtelivat.

Voisi toimia kotelotesteissäkin, että näytönohjaimen ja prossun paikalla olisi pelkät lämpövastukset ja koteloon olisi vain tehty jotenkin muuten sellainen ympäristö mikä se olisi, jos siinä olisi kiinnni emot, johdot, levyt.
Tuota testausvaihtoehtoa on tutkittu aikanaan ja siinä on sitten taas omat ongelmansa, joten ei olla lähdetty siihen touhuun mukaan. Sopisi ehkä johonkin labratason jäähdytystehomittauksiin, mutta ei ihan tähän meidän konseptiin. Lukijoille myös helpompi samaistua, kun testialustana käytetään oikeaa tietokonekokoonpanoa. Oikein tehtynä nykyiselläkin tavalla tulokset ihan riittävän tarkkoja.
 
Nyt en malta olla tökkäämättä tähän kohtaan vienon pyynnön että ei ylläpidettäisi harhaa että E-ATX tarkottaisi jotain tiettyä kokoa kun tuli tämä Gamers Nexuksen vuodatus aiheesta katsottua:



Parhaimmillaankin sen voi yksinään tulkita tarkoittamaan "suurempi kuin ATX", ja mitat kannattaa mainita erikseen joka tapauksessa. Tässä kotelolle näyttäisi speksien mukaan olevan tilaa 12” x 13” kokoisille emoille asti.


On tämä nyt kyllä pilkunn*ssintaa, kun 90% E-ATX -emolevyistä on kuitenkin 12" tai alle (niinkuin ATX) pituussuunnassa ja sitten se toinen sivu on se, mikä venyy ja paukkuu. Yleisin tapa ilmoittaa tuo on "Yhteensopivuus: eATX (maks. 285mm leveä)", niinkuin järkevät valmistajat tekevät.

Se, että jotkut valmistajat tekevät leveämpiä emolevyjä, vaatii niinkuin yhden mitan opettelemisen ja tämän tiedostamisen.

--

On noilla ollut köyhä uutisviikko, kun tällainen video on ulostettu. Miten voi tällaisesta aiheesta puhua melkein puoli tuntia?

EATX, ATX, MATX ja MITX on kuitenkin kokoluokkia, jotka asettavat raamit. Ei kaikki MATX-emolevyt ole samankokoisia, vaikka parta-Steve näin väittäisi. Ne on sitä kokoa, joka mahtuu speksin asettamiin raameihin ja ruuvireiät on tietyssä kohdassa.
 
On tämä nyt kyllä pilkunn*ssintaa, kun 90% E-ATX -emolevyistä on kuitenkin 12" tai alle (niinkuin ATX) pituussuunnassa ja sitten se toinen sivu on se, mikä venyy ja paukkuu. Yleisin tapa ilmoittaa tuo on "Yhteensopivuus: eATX (maks. 285mm leveä)", niinkuin järkevät valmistajat tekevät.

Se että 90% emoista on jotain ei lohduta jos ostamaasi koteloon ei mahdu omistamasi emolevy (joissain tapauksissa reikienkin kanssa taitaa olla ongelmia).

Ja pointti nimenomaan oli että kannettaisiin sitä ilmoitettua kokoa mukana koska tämä "standardi kokoluokka" ei sitä suoraan ilmaise. Olisin voinut jättää videon pois ja esittää pyynnön ilmankin jos olisin arvannut että noin voimakasta reaktiota aiheuttaa foorumin herkimmille jäsenille. Mea Culpa.

P.S. microATX:lle löytyy kyllä speksi ja maksimikoko, ihan kuten ATX:llekin. eATX/EATX/E-ATX:lle ei, siitä tämä ero miten ko. "kokoluokkaa" tulisi käsitellä jos haluaa tarjota lukijoille relevanttia tietoa. Voi toki osoittaa sormella speksiin jos sellainen jossain on, itse en ole löytänyt.
 
Se että 90% emoista on jotain ei lohduta jos ostamaasi koteloon ei mahdu omistamasi emolevy (joissain tapauksissa reikienkin kanssa taitaa olla ongelmia).

Ja pointti nimenomaan oli että kannettaisiin sitä ilmoitettua kokoa mukana koska tämä "standardi kokoluokka" ei sitä suoraan ilmaise. Olisin voinut jättää videon pois ja esittää pyynnön ilmankin jos olisin arvannut että noin voimakasta reaktiota aiheuttaa foorumin herkimmille jäsenille. Mea Culpa.

P.S. microATX:lle löytyy kyllä speksi ja maksimikoko, ihan kuten ATX:llekin. eATX/EATX/E-ATX:lle ei, siitä tämä ero miten ko. "kokoluokkaa" tulisi käsitellä jos haluaa tarjota lukijoille relevanttia tietoa. Voi toki osoittaa sormella speksiin jos sellainen jossain on, itse en ole löytänyt.
" Sisällä on tilaa jopa 12” x 13” E-ATX-emolevyille " ts valitat turhasta kun mitat on sanottu.

Sitäpaitsi tuo etttä E-ATX ei tarkoita mitään täsmällisiä mittoja on ollut yleisessä tiedossa jo vuosia ainut ero on se etttä nyt Steve GN teki siitä clickbite YT rantin, itseäni harmitti se että GN vajosi tälläiselle clickbite tasolle.
 
" Sisällä on tilaa jopa 12” x 13” E-ATX-emolevyille " ts valitat turhasta kun mitat on sanottu.

Kyllä, valitukseni on turha nyt koska toimitus oli nopsa reagoimaan :whistling:

Sitäpaitsi tuo etttä E-ATX ei tarkoita mitään täsmällisiä mittoja on ollut yleisessä tiedossa jo vuosia ainut ero on se etttä nyt Steve GN teki siitä clickbite YT rantin, itseäni harmitti se että GN vajosi tälläiselle clickbite tasolle.

Youtuben formaatti nyt tahtoo olla sellainen että mitä dramaattisemmin asian esität, sen paremmin videot menestyy. Varmaan terapeuttistakin vähän vuodattaa asioista jotka harmittaa.

Se ei muuta sitä asiaa että jos kotelon spekseissä lukee vain eatx, ei lukija ole sen viisaampi mitä se tarkoittaa. Tämä oli kritiikkini kohde ja kiitokset toimitukselle tarkennuksesta. Jos haluatte enemmän vihoitella Stevestä niin laittakaa vaikka YV:tä niin ei tarvitse tätä ketjua tukkia sillä.

--

Itse kotelosta sanoisin mielipidettä mutta näistä on kyllä aika vaikea muodostaa mitään järkevää ajatusta silloin kun ulkonäkö on fiksu mutta geneerinen ja sisäratkaisuista ei ole kuvia. Sekin huomioon ottaen hintaluokka ei tosiaan varmaan hurjaksi nouse.
 
Päivitin tuon jälkikäteen KVahlmanin huomautuksen jälkeen.

Tämä on kyllä sinällään merkattu erilailla, kuin esim. Jimm's ilmoittaa kotelojen mittoja. Semmoinen yleinen käytössä oleva tapa olisi ollut:
"EATX 330mm asti"
..niinkuin näytönohjaimet, niinkuin prossujäähy, niinkuin täällä Euroopassa ja alan liikkeissä on tapana.

Tässä nyt on menty johonkin pakinavideoon, jossa on tuotu "uutena asiana" esille jotain, joka on ollut kaikille muille selvää vähintään kymmenen vuotta. Sitten se sai sinut vielä rikkomaan yleisesti käytössä olevan tavan esittää asioita :(

P.S. microATX:lle löytyy kyllä speksi ja maksimikoko, ihan kuten ATX:llekin. eATX/EATX/E-ATX:lle ei, siitä tämä ero miten ko. "kokoluokkaa" tulisi käsitellä jos haluaa tarjota lukijoille relevanttia tietoa. Voi toki osoittaa sormella speksiin jos sellainen jossain on, itse en ole löytänyt.

Niin siis taas toisena itsestäänselvänä asiana, kun se EATX ei ole 12"x13" , niin ei nuo microATX-emolevytkään ole sidottuja tiettyyn kokoon. Voi jäädä emolevyn reunoista vähän yli tai voi olla mahtumatta johonkin koteloon. Esim.


Sielläkin on maksimimitat ilmoitettu, niinkuin on järkevää, jos koteloon ei mahdu kaikki sen kokoluokan emolevyt.. Tälle on EATX-maailmassa vakiintunut käytäntö ja nyt Youtube-pakinan takia tehdään asiat toisella tavalla :facepalm:

Nämä youtube-ammattilaiset saavat juuri niin paljon painoarvoa, kuin heille annetaan ja nyt on tehty vähän vääriä ratkaisuja sen suhteen.

--

Jatketaan vaan jossain toisessa ketjussa, mutta en löytänyt sopivaa ketjua ja "Suositeltavat kotelot" ei oikein ollut se.
 
Tämä on kyllä sinällään merkattu erilailla, kuin esim. Jimm's ilmoittaa kotelojen mittoja. Semmoinen yleinen käytössä oleva tapa olisi ollut:
"EATX 330mm asti"
..niinkuin näytönohjaimet, niinkuin prossujäähy, niinkuin täällä Euroopassa ja alan liikkeissä on tapana.

Tässä nyt on menty johonkin pakinavideoon, jossa on tuotu "uutena asiana" esille jotain, joka on ollut kaikille muille selvää vähintään kymmenen vuotta. Sitten se sai sinut vielä rikkomaan yleisesti käytössä olevan tavan esittää asioita :(
Henkilökohtaisesti eri emolevykoot on itselle ihan peruskauraa, mutta ei tuo kokotarkennus tuossa uutisen yhteydessä nyt ainakaan tee asiasta epäselvempää. Kyseessä kun oli lyhyt uutinen, niin en jaksanut nähdä vaivaa noiden tuumakokojen aukilaskemiseen.
 
Henkilökohtaisesti eri emolevykoot on itselle ihan peruskauraa, mutta ei tuo kokotarkennus tuossa uutisen yhteydessä nyt ainakaan tee asiasta epäselvempää. Kyseessä kun oli lyhyt uutinen, niin en jaksanut nähdä vaivaa noiden tuumakokojen aukilaskemiseen.

Saan tästä kyllä huomautuksen tai jotain, mutta kaupasta ne emolevyt ostetaan millimetreissä:

Kun noista näytti pikaisesti olevan kaikki 305mm (=12") toiselta sivulta, niin edelleen käyttäjä voisi periaattessa katsoa vaan sen toisen mitan sieltä kotelon mitoista, niinkuin on aina tehty, esimerkkini:

Tässä nyt ihan turhaan muutetaan vakiintuneita käytäntöjä. Näin se on aina tehty, ja näin se on aina merkattu. En edes ymmärrä, miksi tästä on nyt tämä keskustelu. Tekisin tälle ketjun, mutta ei tässä oikeasti ole mitään "uutta" asiaa, näin ne on aina tehty. Tuon Youtube-videon uutisarvo on nolla.
 
Saan tästä kyllä huomautuksen tai jotain, mutta kaupasta ne emolevyt ostetaan millimetreissä:

Kun noista näytti pikaisesti olevan kaikki 305mm (=12") toiselta sivulta, niin edelleen käyttäjä voisi periaattessa katsoa vaan sen toisen mitan sieltä kotelon mitoista, niinkuin on aina tehty, esimerkkini:

Tässä nyt ihan turhaan muutetaan vakiintuneita käytäntöjä. Näin se on aina tehty, ja näin se on aina merkattu. En edes ymmärrä, miksi tästä on nyt tämä keskustelu. Tekisin tälle ketjun, mutta ei tässä oikeasti ole mitään "uutta" asiaa, näin ne on aina tehty. Tuon Youtube-videon uutisarvo on nolla.
Keskimäärin en ole tainnut monesti merkitä uutisiin E-ATX-emon leveyttä lainkaan ja hyvähän se on merkitä, jos mitta on valmistajalta tiedossa. Ja millimetreinä toki, kun Euroopassa ollaan. Eli ei tässä nyt olla mitään käytäntöjä sen kummemmin muutettu/muuttamassa tuon tuumakoon osalta.
 
Keskimäärin en ole tainnut monesti merkitä uutisiin E-ATX-emon leveyttä lainkaan ja hyvähän se on merkitä, jos mitta on valmistajalta tiedossa. Ja millimetreinä toki, kun Euroopassa ollaan. Eli ei tässä nyt olla mitään käytäntöjä sen kummemmin muutettu/muuttamassa tuon tuumakoon osalta.

Nyt vasta tajuan, että omalta osaltani olen taas stressannut pienestä merkintätavasta aivan liikaa. Ei maailmani kaadu, jos siellä on tuumia tai molemmat E-ATX -mitat.

Olisi pitänyt vaan jättää oma viestintä siihen huomautukseen, että näitä merkitään yleensä näin. Viestini aiheesta saa poistaa, enkä jatka aiheesta enää (tällä kertaa oikeasti). Asia on nyt paisunut täysin yli mittasuhteistaan.
 
Lueskelin tuossa uutista Thermaltake The Tower 100 kotelosta (Thermaltake julkaisi The Tower 100 -mini-ITX-tornikotelon - io-tech.fi) ja rupesi kiinnostamaan kun itsellä olisi tarvetta kotelolle, missä emolevy on käännetty joko 90 asteen kulmaan, kuten tuossa Towerissa, tai sitten emolevy on ylösalaisin.

Tällaisia koteloita on vähän hankala löytää, niin onko io-techille tulossa arvosteluun esimerkiksi tuo edellä mainittu Thermaltake, tai sitten esimerkiksi be quiet!:n Silent Base 802?
 
Oisko mahdollista saaada monsterlabo:n the beast testiin? Passiivijäähycaset kinostaisi ja jos passiiviina saa rtx 3080 ja 5900x menettämättä stockkina tehoja niin tässä olisi silent buildaajalle unelmakotelo. Mainospuheisiin kun ei tahdo aina luottaa :D
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 637
Viestejä
4 494 416
Jäsenet
74 265
Uusin jäsen
Oranta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom