Kerro miksi tänään vituttaa! :(

Kiinteät, ei enää niin kiinteät portaat lähti tänään alta ensimmäisellä askeleella. Pudotusta kapeaan tilaan betonilattialla nafti pari metriä. Ei siinä mitään, kissamaisen notkeasti muumimaisella massallani läjähdin alas.

Hetken hiljaisuutta, lopulta äänekästä kiroilua ja varovaista kokeilua mikä hajosi. Sattui niin perkeleesti, käsi veressä ja toinen ranne solmussa. Odoteltuani hetken ja todettua ettei ketään joko kiinnosta tai ei siellä vain ole ketään nousin varovasti ylös. Haava oli melko pieni joten siitä stressiä sen enempää, rannekkin alkoi pyörimään vaikka rutisi. Soitin sihteerille ja kerroin että nyt kävi näin, kirjaa ylös jos kuolen kotona.

Oletin selvinneeni naarmuilla sun muilla. Juu ei. Ensimmäisenä en ole osunut lattiaan/rappujen raadon päälle vaan perse on lyönyt siihen lattian reunaan. On muuten kivat mustelmat ja kimmoilee kuin Käyräsaar...kipeä on.

Huomenna keskustelemaan kuka pirulauta on rakentanut ne portaan hyväkkäät. Näyttivät olleen parilla naulalla kiinni yläpäästään. Ehtinyt kirota niiden liian tiheää askelväliä useamman kerran vuosien saatossa. Johtavat tasolle jolta pääsee huoltamaan kylmäkoneikkoja, ei siellä usein käydä mutta käydään nyt kuitenkin.
 
Kiinteät, ei enää niin kiinteät portaat lähti tänään alta ensimmäisellä askeleella. Pudotusta kapeaan tilaan betonilattialla nafti pari metriä. Ei siinä mitään, kissamaisen notkeasti muumimaisella massallani läjähdin alas.

Hetken hiljaisuutta, lopulta äänekästä kiroilua ja varovaista kokeilua mikä hajosi. Sattui niin perkeleesti, käsi veressä ja toinen ranne solmussa. Odoteltuani hetken ja todettua ettei ketään joko kiinnosta tai ei siellä vain ole ketään nousin varovasti ylös. Haava oli melko pieni joten siitä stressiä sen enempää, rannekkin alkoi pyörimään vaikka rutisi. Soitin sihteerille ja kerroin että nyt kävi näin, kirjaa ylös jos kuolen kotona.

Oletin selvinneeni naarmuilla sun muilla. Juu ei. Ensimmäisenä en ole osunut lattiaan/rappujen raadon päälle vaan perse on lyönyt siihen lattian reunaan. On muuten kivat mustelmat ja kimmoilee kuin Käyräsaar...kipeä on.

Huomenna keskustelemaan kuka pirulauta on rakentanut ne portaan hyväkkäät. Näyttivät olleen parilla naulalla kiinni yläpäästään. Ehtinyt kirota niiden liian tiheää askelväliä useamman kerran vuosien saatossa. Johtavat tasolle jolta pääsee huoltamaan kylmäkoneikkoja, ei siellä usein käydä mutta käydään nyt kuitenkin.
Siis töissä tuollaset rappuset? Käy nyt ihmeessä lääkärissä jos sattuukin olemaan jotain vakavampaa piilossa. Kannattaa myös sen takia käydä näyttämässä ne vammat että saa todistuksen niistä jos pitää jotain korvauksia lähtee hakemaan.
 
Siis töissä tuollaset rappuset? Käy nyt ihmeessä lääkärissä jos sattuukin olemaan jotain vakavampaa piilossa. Kannattaa myös sen takia käydä näyttämässä ne vammat että saa todistuksen niistä jos pitää jotain korvauksia lähtee hakemaan.
Jep, juuri näin, eli lääkäriin mars!
 
Syyllinenkin löydettiin. Raput on asiakasyrityksen tiloissa, tunarina oman firman putkimies. Oli halunnut päästä kys. lavan alle viemäriä vetämään. Sahannut siististi rappujen yläpään kiinnityksenä olleet ruuvit irti. Tehnyt viemärinsä ja TADAA laittanut ne raput takaisin paikalleen. Ilman uutta kiinnitysta, ilman mitään varoitusta.

Ihailtavaa kylmähermoisuutta tai saatanan sietämätöntä idiotismia. Tai jotain mikä ei ole korjattavissa.

Lopputulemana selvisin ilman suurempia vammoja. Takapuolikaan ei ole enää kipeä. Työterveydessä kävin kääntymässä varoiksi, vääntelivät ja ihailivat mustelmaa takapuolessa mutta muuten ok.

Palautekeskustelu tekijämiehen kanssa vielä edessä. Loppufirma tietää jo kun kävin toimistolla mesoamassa (ja näyttämässä persettä).
 
"olemme lähettäneet tilauksesi, seuraa sitä tästä!"
4pv myöhemmin linkin takana "odottelemme pakettia" jossa lukee, että kuljetus tilattu kaksi päivää sitten. Tokihan on oletettavaa, ettei viikonloppuna tapahdu mitään, mut silti kannattaako laittaa lauantaiaamuna viestiä, että pakettisi on matkalla. Eipä tällä mitään kiirettä tulkoot kun tullee, mut tämmöset epäselvyydet/kusetukset tympäsee.

Täytyy mennä postiin, kuin joku plebi.
Muista laittaa fedora päähän nii ei tuu sekaannuksen riskiä.
 
Muutaman viikon käytössä olleet Creative Outlier Air -nappikuulokkeet tippuneet todennäköisesti takin taskusta johonkin (tai mahdollisesti nyysitty). Ehdin näihin jo ihan tykästyä eikä nyt heti raaskisi uusia tilata. :mad: Miksei Androidissa voi olla ominaisuutta, että Bluetooth-laitteiden osalta näkee ajan milloin on viimeksi ollut yhdistettynä, niin osaisi hieman rajata mahdollisia paikkoja missä nuo voisivat olla?
 
Muutaman viikon käytössä olleet Creative Outlier Air -nappikuulokkeet tippuneet todennäköisesti takin taskusta johonkin (tai mahdollisesti nyysitty). Ehdin näihin jo ihan tykästyä eikä nyt heti raaskisi uusia tilata. :mad: Miksei Androidissa voi olla ominaisuutta, että Bluetooth-laitteiden osalta näkee ajan milloin on viimeksi ollut yhdistettynä, niin osaisi hieman rajata mahdollisia paikkoja missä nuo voisivat olla?

Jostain just luin jostain että tuollaiset, tai vastaavat tippuu herkästi pois korvasta ja voi astua vaikka päälle, ja sittenhän se on rikki. Yksittäin ei tietenkään myydä, vaan koko setti pitää ostaa uudestaan. Varmaan ihan näppärät käytössä kunnes jotain yllättävän kallista käy vs. piuhalliset mitä on hankalampi hukata.
 
Jostain just luin jostain että tuollaiset, tai vastaavat tippuu herkästi pois korvasta ja voi astua vaikka päälle, ja sittenhän se on rikki. Yksittäin ei tietenkään myydä, vaan koko setti pitää ostaa uudestaan. Varmaan ihan näppärät käytössä kunnes jotain yllättävän kallista käy vs. piuhalliset mitä on hankalampi hukata.
Jep kätevät olivat niin kauan kuin onnistuin hävittämään. Hyvin mahdollista että on luiskahtanut taskusta jossakin pois kun oli vetoketju auki. Täysin omaa tyhmyyttä siis. Yksi vaihtoehtoinen paikka on missä nuo on voitu taskusta viedäkin naulakosta, mutta en tätä epäile suuremmin. Varmasti muistan kuulokkeita käyttäneeni maanantaina mutta tämän jälkeen ei täyttä varmuutta ole. Laitoin muutamaan paikkaan kyselyä missä nuo olisi voineet tippua mutta en liiemmin usko kyllä löytymiseen.
 
Jep kätevät olivat niin kauan kuin onnistuin hävittämään. Hyvin mahdollista että on luiskahtanut taskusta jossakin pois kun oli vetoketju auki. Täysin omaa tyhmyyttä siis. Yksi vaihtoehtoinen paikka on missä nuo on voitu taskusta viedäkin naulakosta, mutta en tätä epäile suuremmin. Varmasti muistan kuulokkeita käyttäneeni maanantaina mutta tämän jälkeen ei täyttä varmuutta ole. Laitoin muutamaan paikkaan kyselyä missä nuo olisi voineet tippua mutta en liiemmin usko kyllä löytymiseen.

Jos joku paikka on, niin eikös siinä ole jonkinlainen mahdollisuus että kantamalla sattuisi löytymään, jos joku siis pöllinyt.

Ja mikäpä itseä vituttaa, kun jaksaa sataa ja sataa. Pimeää ja märkää, tosin en lunta tai pakkastakaan kaipaa.

Tähän nyt kelpais joku Aku Ankka kuva missä sade huuhtelee kaiken paskan pois, saa toimittaa...
 
Äkillinen syöpä vei Isän 63 vuotiaana kesällä. Kesäkuun alussa löyty ja kuolema tuli jo heinäkuun lopussa. Täysin terve ja työssä käyvä mies viedään kesken kaiken. Äireen kans oisivat just pääseet eläkkeelle tän vuoden lopussa niin ei saatana. Kauhea katsoa äidin surua täs viel lisäksi, 40 vuotta olleet yhdessä.

Ja miksi nyt kirjoitan, no oltu aina tiivis perhe niin etenkin Joulunaika tuo metallin maun suuhun, tuska ja ikävä on älytön.

Vituttaa kun en huomannu mitään merkkejä vuosia sitten jolloin ois jotain edes voitu tehdä.

Vituttaa että paras juttu ja metsästys kaveri on poissa (kyllä, isän kans oltiin myös todella hyviä kavereita, jotenkin onnistunut lapsuus ja vielä aikuisuudessa muodostunut tiivis ystävyys lisää tuskaa)

En ole koskaan hätkähtäny kuolemista, ukit tai mummot. Mutta helvetti että oman isän äkillinen menetys voi pistellä, tuska on jotain ihan uskomatonta. Masennus ja muu vaivasi koko syksyn, nyt jäljellä ikävä ja katkeruus ja viha syöpää kohtaan.

Tänään aamusta töihin ajaessa suru ja tuska tulvi autoon, juuri kun luullut että alkaa olla asiasta yli jotenkin päässy.

Vituttaa kun on tunttee, vituttaa kun on ollut hyvä lapsuus ja tiivis perhesuhde aina tähän asti, ois helpompi jos ois ollu paskat ja etäiset välit, vittu !
 
Viimeksi muokattu:
Äkillinen syöpä vei Isän 63 vuotiaana kesällä. Kesäkuun alussa löyty ja kuolema tuli jo heinäkuun lopussa. Täysin terve ja työssä käyvä mies viedään kesken kaiken. Äireen kans oisivat just pääseet eläkkeelle tän vuoden lopussa niin ei saatana. Kauhea katsoa äidin surua täs viel lisäksi, 40 vuotta olleet yhdessä.

Ja miksi nyt kirjoitan, no oltu aina tiivis perhe niin etenkin Joulun aika tuo metallin maun suuhun, tuska ja ikävä on älytön.

Vituttaa kun en huomannu mitään merkkejä vuosia sitten jolloin ois jotain edes voitu tehdä.

Vituttaa että paras juttu ja metsästys kaveri on poissa (kyllä, isän kans oltiin myös todella hyviä kavereita, jotenkin onnistunut lapsuus ja vielä aikuisuudessa muodostunut tiivis ystävyys lisää tuskaa)

En ole koskaan hätkähtäny kuolemista, ukit tai mummot. Mutta helvetti että oman isän äkillinen menetys voi pistellä, tuska on jotain ihan uskomatonta. Masennus ja muu vaivasi koko syksyn, nyt jäljellä ikävä ja katkeruus ja viha syöpää kohtaan.

Tänään aamusta töihin ajaessa suru ja tuska tulvi autoon, juuri kun luullut että alkaa olla asiasta yli jotenkin päässy.

Vituttaa kun on tunttee, vituttaa kun on ollut hyvä lapsuus ja tiivis perhesuhde aina tähän asti, ois helpompi jos ois ollu paskat ja etäiset välit, vittu !

Elämä on epäreilua! :sori:

Ei tähän voi oikeen muuta sanoa kuin otan osaa.
 
Äkillinen syöpä vei Isän 63 vuotiaana kesällä. Kesäkuun alussa löyty ja kuolema tuli jo heinäkuun lopussa. Täysin terve ja työssä käyvä mies viedään kesken kaiken. Äireen kans oisivat just pääseet eläkkeelle tän vuoden lopussa niin ei saatana. Kauhea katsoa äidin surua täs viel lisäksi, 40 vuotta olleet yhdessä.

Ja miksi nyt kirjoitan, no oltu aina tiivis perhe niin etenkin Joulunaika tuo metallin maun suuhun, tuska ja ikävä on älytön.

Vituttaa kun en huomannu mitään merkkejä vuosia sitten jolloin ois jotain edes voitu tehdä.

Vituttaa että paras juttu ja metsästys kaveri on poissa (kyllä, isän kans oltiin myös todella hyviä kavereita, jotenkin onnistunut lapsuus ja vielä aikuisuudessa muodostunut tiivis ystävyys lisää tuskaa)

En ole koskaan hätkähtäny kuolemista, ukit tai mummot. Mutta helvetti että oman isän äkillinen menetys voi pistellä, tuska on jotain ihan uskomatonta. Masennus ja muu vaivasi koko syksyn, nyt jäljellä ikävä ja katkeruus ja viha syöpää kohtaan.

Tänään aamusta töihin ajaessa suru ja tuska tulvi autoon, juuri kun luullut että alkaa olla asiasta yli jotenkin päässy.

Vituttaa kun on tunttee, vituttaa kun on ollut hyvä lapsuus ja tiivis perhesuhde aina tähän asti, ois helpompi jos ois ollu paskat ja etäiset välit, vittu !
Tää on kyllä varmasti kurjaa. Otan syvästi osaa.
Saanko sen verran udella että minkälainen syöpä oli kyseessä ja millaisia oireita (mistä toi huomattiin) oli kun noin nopeasti saappaat jalassa vei?
 
Tää on kyllä varmasti kurjaa. Otan syvästi osaa.
Saanko sen verran udella että minkälainen syöpä oli kyseessä ja millaisia oireita (mistä toi huomattiin) oli kun noin nopeasti saappaat jalassa vei?

Paksusuolen syöpä, toukokuun lopussa oli kovia mahakipuja. Sit tutkittiin ja huomattiin et on levinny keuhkoihin, aortan jne ympärille ja about joka paikkaan.
Pari vuotta takaperin oli saanu astma diagnoosin (ei kuvattu vittu ei) niin totes syöpälääkäri et sen astma lääkkeen avulla oli vointi pysyny sellaisena et sai rauhassa keuhkoissa levitä. (oli sillo keuhkoissa ollu menossa, ei ollu astmaa)


Laiha lohtu on et isä joutu olee sairaalssa about viikon enne ku tuli sit kotilomalle ja kuoli. Mun ja muiden sisarusten ja äidin läsnäollessa meidän kotipaikan keittiiöön.

Selkeästi isä sinnitteli et pääsi kotia ja siinä sit vaan anto periksi. Vitsaili ja rauhoitteli vaan meitä muita. Lähtö oli nätti ku nukku vaan pois. 2h ehti kotona olla, kuoli just ku kahvia juotiin, huomasin veljen kans et isä ei enää hengitä (Oli väsy ni torkku tuolissa keittiössä ja siinä sit lähtikin)


Hurjaa ku toukokuussa viel suunniteltiin metästysjuttuja ja isä valmistautu töihin (metsuri ku on) Mut kesäkuun ihan alussa alko helvetti ku tuo löyty :(
 
Paksusuolen syöpä, toukokuun lopussa oli kovia mahakipuja. Sit tutkittiin ja huomattiin et on levinny keuhkoihin, aortan jne ympärille ja about joka paikkaan.
Pari vuotta takaperin oli saanu astma diagnoosin (ei kuvattu vittu ei) niin totes syöpälääkäri et sen astma lääkkeen avulla oli vointi pysyny sellaisena et sai rauhassa keuhkoissa levitä. (oli sillo keuhkoissa ollu menossa, ei ollu astmaa)


Laiha lohtu on et isä joutu olee sairaalssa about viikon enne ku tuli sit kotilomalle ja kuoli. Mun ja muiden sisarusten ja äidin läsnäollessa meidän kotipaikan keittiiöön.

Selkeästi isä sinnitteli et pääsi kotia ja siinä sit vaan anto periksi. Vitsaili ja rauhoitteli vaan meitä muita. Lähtö oli nätti ku nukku vaan pois. 2h ehti kotona olla, kuoli just ku kahvia juotiin, huomasin veljen kans et isä ei enää hengitä (Oli väsy ni torkku tuolissa keittiössä ja siinä sit lähtikin)


Hurjaa ku toukokuussa viel suunniteltiin metästysjuttuja ja isä valmistautu töihin (metsuri ku on) Mut kesäkuun ihan alussa alko helvetti ku tuo löyty :(
On se kyllä kumma miten nopeesti voi lähtö tulla. Saisivat kyllä vähän paremmin diagnosoida noita juttuja ettei jäis tämmösiä muhimaan kroppaan jos on pienikin epäilys että vois olla jotain muuta kuin perus astmaa tai köhää.
Ei varmaan paljon lohduta mutta niinkuin itsekkin sanoit niin ainakin lähtö oli nätti.

Mä en pappaani muista kun se kuoli kun olin 2 vuotias. Faija vaan jutteli että pappa aina sano sille että "hän ei kyllä ens joulua enää nää". Jokusen vuoden se tota vissiin hoki. Kunnes sitten lopulta kuoli vuonna -81. Joulukuun 23 pvä..
 
^Osannotto ylläolevasta.

Itseähän nyt vituttaa kun naapuri sai talonsa myytyä, hyvä hänelle toki koska elämäntilanteet muuttuu.

Kauhunsekaisella jännityksellä odotan minkälaista porukkaa siihen muuttaa. Näyttöpäivänä viimeksi spottasin tila-auton, lapsiperhettä odottaessa:facepalm:
Muutenkin asiat stressaa ja tekisi mieli laittaa puhelin kiinni, valot pois, verhot eteen ja olla vaan:dead:
 
Vähän kevyemmällä murheella, 4 yövuoroa -> kotiin, yritys nukkua se 3h että pääsis sit illalla ajoissa nukkuun ja kääntää rytmiä kaatu jalkakramppeihin. Uus yritys klo 12, herääminen sit kello 19 ku kaverit soittelee oven takana et päästäiskö sisään. Mihin lie se herätyskello sit soinut/jäänyt tms. Nyt onki sit vielä perseemmällä unirytmi, onneks on aikaa kääntää kolme päivää ennen seuraavia töitä, mut yhtä kaikki olo on tällä hetkellä ku kello olis jotain 18 iltapäivällä.
 
Vähän kevyemmällä murheella, 4 yövuoroa -> kotiin, yritys nukkua se 3h että pääsis sit illalla ajoissa nukkuun ja kääntää rytmiä kaatu jalkakramppeihin. Uus yritys klo 12, herääminen sit kello 19 ku kaverit soittelee oven takana et päästäiskö sisään. Mihin lie se herätyskello sit soinut/jäänyt tms. Nyt onki sit vielä perseemmällä unirytmi, onneks on aikaa kääntää kolme päivää ennen seuraavia töitä, mut yhtä kaikki olo on tällä hetkellä ku kello olis jotain 18 iltapäivällä.
Mulla on kanssa yövuoro-putki päällä ja kerrostalon ympärillä tehdään aamusta päivään hyvin äänekästä työtä, mikä pitää hereillä. Tässä alkaa pikkuhiljaa tottumaan univajeesta johtuvaan päänsärkyyn..
 
Viimeksi muokattu:
Äkillinen syöpä vei Isän 63 vuotiaana kesällä. Kesäkuun alussa löyty ja kuolema tuli jo heinäkuun lopussa. Täysin terve ja työssä käyvä mies viedään kesken kaiken. Äireen kans oisivat just pääseet eläkkeelle tän vuoden lopussa niin ei saatana. Kauhea katsoa äidin surua täs viel lisäksi, 40 vuotta olleet yhdessä.

Ja miksi nyt kirjoitan, no oltu aina tiivis perhe niin etenkin Joulunaika tuo metallin maun suuhun, tuska ja ikävä on älytön.

Vituttaa kun en huomannu mitään merkkejä vuosia sitten jolloin ois jotain edes voitu tehdä.

Vituttaa että paras juttu ja metsästys kaveri on poissa (kyllä, isän kans oltiin myös todella hyviä kavereita, jotenkin onnistunut lapsuus ja vielä aikuisuudessa muodostunut tiivis ystävyys lisää tuskaa)

En ole koskaan hätkähtäny kuolemista, ukit tai mummot. Mutta helvetti että oman isän äkillinen menetys voi pistellä, tuska on jotain ihan uskomatonta. Masennus ja muu vaivasi koko syksyn, nyt jäljellä ikävä ja katkeruus ja viha syöpää kohtaan.

Tänään aamusta töihin ajaessa suru ja tuska tulvi autoon, juuri kun luullut että alkaa olla asiasta yli jotenkin päässy.

Vituttaa kun on tunttee, vituttaa kun on ollut hyvä lapsuus ja tiivis perhesuhde aina tähän asti, ois helpompi jos ois ollu paskat ja etäiset välit, vittu !

Iso osanotto sinulle, vaikka nämä sanat eivät varmasti tuntemattoman suusta yhtään lohdutakaan. Oma isoisäni menehtyi noin puolentoista vuoden syöpätaistelun jälkeen noin 5kk sitten, tuntui tosi pahalle kun oli yksi kasvattajista lapsena ja läheinen myös aikuisena, tietysti eri tavalla kuin mitä isä on. Voin vain kuvitella miten rankkaa sulla on ollut kun vielä paljon läheisempi henkilö menehtyy. Syöpä on niin salakavala paskatauti, että se ei paljon varoittele ennenkuin on liian myöhäistä. Isoisälläni se taisi alkaa selän jäykkyydestä ja kipuilusta 2018 keväällä, pian sain vanhemmiltani jo kuullakin että suolistosyöpä on kyseessä ja lääkärit eivät voi tehdä mitään. Mitään ennustetta ei annettu, arveltiin että ei silloin tulevaa joulua näe. Pärjäsi aika ok joulun yli, kunnes lopputalvesta asti oli sairaalassa jonne sitten nukkui pois. Ilmeisesti varsinaisia syöpäkipuja ei ehtinyt koskaan tulla, vain voimat katosivat asteittain. Surullista nähdä miten elämänhaluinen ja kaikkien pitämä ihminen vaan hiipuu pois.
 
Elisa siirtänyt webhotelli-palvelut pieneltä puhelinosuuskunnalta toiselle toimittajalle, joka ei vastaa puhelimeen. Asia nyt ei muuten olisi niin kriittinen, mutta myös ftp osoitteet on muutettu. Ei pääse päivittämään tietoja/hintoja + muutoksesta tuli info että siirtyy firmalle x.
 
Paksusuolen syöpä, toukokuun lopussa oli kovia mahakipuja. Sit tutkittiin ja huomattiin et on levinny keuhkoihin, aortan jne ympärille ja about joka paikkaan.
Pari vuotta takaperin oli saanu astma diagnoosin (ei kuvattu vittu ei) niin totes syöpälääkäri et sen astma lääkkeen avulla oli vointi pysyny sellaisena et sai rauhassa keuhkoissa levitä. (oli sillo keuhkoissa ollu menossa, ei ollu astmaa)


Laiha lohtu on et isä joutu olee sairaalssa about viikon enne ku tuli sit kotilomalle ja kuoli. Mun ja muiden sisarusten ja äidin läsnäollessa meidän kotipaikan keittiiöön.

Selkeästi isä sinnitteli et pääsi kotia ja siinä sit vaan anto periksi. Vitsaili ja rauhoitteli vaan meitä muita. Lähtö oli nätti ku nukku vaan pois. 2h ehti kotona olla, kuoli just ku kahvia juotiin, huomasin veljen kans et isä ei enää hengitä (Oli väsy ni torkku tuolissa keittiössä ja siinä sit lähtikin)


Hurjaa ku toukokuussa viel suunniteltiin metästysjuttuja ja isä valmistautu töihin (metsuri ku on) Mut kesäkuun ihan alussa alko helvetti ku tuo löyty :(

Otan sydämestäni osaa :(
Ei mukavaa, varsinkaan kun iskän kanssa super hyvät välit. oma iskäni kuoli sydäriin kun oli 7vee, en muista oikein mitään ...
Pelkään pahinta, mulla oli syöpä ja systerillä kanssa, systeri kuoli minulla saatiin hoidettua lymfooma kuntoon.
Nyt brodilla autokorjaajana karmea köhä, ei lekuri (puoskari) ottanut edes verikoetta, eikä keuhkoröngteniä, astmaa se vaan on, ota ventolinea, jumalauta jos sillä onkin syöpä niin katson että toi puoskari vedetään rosikseen eikä se pääse edes koiria rokottamaan, perkele mitä menoa ja vuosihan on vasta 2019 :shifty:

Vaikka mainitsin että suvussa on syöpää, ja broidikin on tehnyt jarruremppaa koko elämänsä... :tdown:
 
Nyt brodilla autokorjaajana karmea köhä, ei lekuri (puoskari) ottanut edes verikoetta, eikä keuhkoröngteniä, astmaa se vaan on, ota ventolinea, jumalauta jos sillä onkin syöpä niin katson että toi puoskari vedetään rosikseen eikä se pääse edes koiria rokottamaan, perkele mitä menoa ja vuosihan on vasta 2019
Oliko terveystalo? Ko. paikka on kyllä yks perkele. Vaimo valitteli tuossa korvasärkyä flunssan jäljiltä, työterveydessä todettiin että on poskiontelon tulehdus kun kurkusta tulee paljon limaa (korvasärky sivuutettiin ns. kokonaan), duactia ja antibioottia viikon kuuri. Muutama päivä myöhemmin särky ei edelleenkään hellittäny, no, akuutti24:ään sitten keskiyöllä perjantaina. Tunti meni ja diagnoosi korvakäytävän tulehdus eikä poskiontelontulehduksesta ollut tietoakaan :rolleyes: Sai oikeat tropit (mm. antibioottikorvatipat) ja alkaa pikkuhiljaa kuullakin tuolla korvalla :D

Jos on pientäkään epäilystä niin toisen lekurin mielipidettä suoraan ja ihan eri lafkasta.
 
Oliko terveystalo? Ko. paikka on kyllä yks perkele. Vaimo valitteli tuossa korvasärkyä flunssan jäljiltä, työterveydessä todettiin että on poskiontelon tulehdus kun kurkusta tulee paljon limaa (korvasärky sivuutettiin ns. kokonaan), duactia ja antibioottia viikon kuuri. Muutama päivä myöhemmin särky ei edelleenkään hellittäny, no, akuutti24:ään sitten keskiyöllä perjantaina. Tunti meni ja diagnoosi korvakäytävän tulehdus eikä poskiontelontulehduksesta ollut tietoakaan :rolleyes: Sai oikeat tropit (mm. antibioottikorvatipat) ja alkaa pikkuhiljaa kuullakin tuolla korvalla :D

Jos on pientäkään epäilystä niin toisen lekurin mielipidettä suoraan ja ihan eri lafkasta.

Juuh, meillä oli ihan kaupunginsairaalan arvauskeskus :(
mulle se japaninkielinen puoskari ensiksi sanoi että punajäkälää, sitten oli pirun kipeänä niin seuraavana päivänä akuuttiin, olikin vyöruusu :(
dropit muuttui heti höh...
 
Pikkuvitutuksesta saa kyllä välillä verenpaineen nousemaan. Oon aivan varma että mulla on täällä kämpässä jossain ylimääräinen 140mm tuuletin, mutta saatana ei mistään löydy. Muistan et ostin vahingossa yhden ylimääräisen. Olis kerrankin tarvetta jollekin nurkkiin kerätylle paskalle, niin sitten on tietty hukassa.

Miten voikin vituttaa näin mitätön asia näin paljon saatana.
 
Kun ei saa mitään aikaiseksi! Omat elektroniikkaprojektit ei edisty mihinkään suuntaan vaikka nytkin olisi hyvää aikaa tehdä ja toteuttaa kun on viikonloppu. Ja sama saatanan laulu oli viime viikonloppunakin. Oppimiskäyrä myös yksi iso jarru.
 
Tilasin Qnapin nassiin uuden 80mm flektin, kun tänään meinasin nopeasti vaihtaa sen niin huomasin että sinne meneekin 92mm flekti :facepalm:.
 
Sähköt taas vaihteeksi poikki. Keskiviikon lumimyrskyn jälkeen oltiin yli 24h ilman sähköjä, onneksi ei ollut mitään "tärkeää" tekemistä suunniteltu niin möllötin sohvan nurkassa ja soittelin akustista kynttilänvalossa :D Nyt sitten alkaisi jo joulukiireet painaa päälle ja taas sähköt poikki, ja taas yli 12h katko menossa. Jääkaappi alkaa olla lämpimänä ja pitäisi joululohi saada sinne jotenkin säilöttyä. Vissiin kiirettä pitää sähköyhtiön ukoilla, ei käy kateeksi, mutta kyllähän tuo sähköttömyys jo nykyajan mukavuuksiin tottuneella alkaa pitemmän päälle kyrsimään.

Valintojen maailma tietysti, mitäs tuli ostettua talo maalta. :D
 
Sähköt taas vaihteeksi poikki. Keskiviikon lumimyrskyn jälkeen oltiin yli 24h ilman sähköjä, onneksi ei ollut mitään "tärkeää" tekemistä suunniteltu niin möllötin sohvan nurkassa ja soittelin akustista kynttilänvalossa :D Nyt sitten alkaisi jo joulukiireet painaa päälle ja taas sähköt poikki, ja taas yli 12h katko menossa. Jääkaappi alkaa olla lämpimänä ja pitäisi joululohi saada sinne jotenkin säilöttyä. Vissiin kiirettä pitää sähköyhtiön ukoilla, ei käy kateeksi, mutta kyllähän tuo sähköttömyys jo nykyajan mukavuuksiin tottuneella alkaa pitemmän päälle kyrsimään.

Valintojen maailma tietysti, mitäs tuli ostettua talo maalta. :D
Muistaakseni oon ite saanut joskus yli24h kestäneestä katkosta vuoden siirroista jonkun prosentuaalisen vähennyksen, mitä pitempään katko kestää, sitä parempi korvaus. Siis jos tosta jotain positiivista koittaa kaivaa. Toki joitain vuosia tosta aikaa, eli en oo varma päteekö enää.?
 
Muistaakseni oon ite saanut joskus yli24h kestäneestä katkosta vuoden siirroista jonkun prosentuaalisen vähennyksen, mitä pitempään katko kestää, sitä parempi korvaus. Siis jos tosta jotain positiivista koittaa kaivaa. Toki joitain vuosia tosta aikaa, eli en oo varma päteekö enää.?

Tsekkasin itekin energiateollisuuden verkkosivuilta nuo korvausperusteet, kyllähän tuosta nyt ainakin kahteen kertaan täyttyy tuo 10% korvaavuus (yli 12h sähköt poikki), 24h taitaa olla siinä ja siinä kun verkkoyhtiö taitaa nollata laskurin siinä vaiheessa jos sähköt räpsähtää päällä sekunnin ajan. Mutta joo, kyllähän tuo vuosittaisesta siirtomaksusta jo jonkinlainen huojennus onneksi on.
 
Miksi nettisivut tulevat näkyviin, vaikka sivua ei ole vielä 100 % ladattu? Varsinkin mobiilisti tulee usein avattua väärä linkki, kun jokin banneri ryövää tilaa juuri kun sormi osuu näyttöön. Typerää.
 
Menny tämäkin päivä siinä kun väsyttäny ja katsonut tyhmiä videoita tubesta :grumpy:
 
Töihin kun olin yöksi lähdössä niin paskasäiliöstä (mikälie säiliö+pumppu hässäkkä johon menee harmaat jne ennenku ne tuutataan kunnan verkkoon) palo hälyvalo, ihmetteleen niin pumpumin sulakkeet nurin, väänsin takas päälle niin läks talosta pääsulakkeet nurin. Tietenkin vitullinen kiire röihin niin soitin siskonmiehen paikalle, sai se sentään sähköt takas..
 
Mua vituttaa kun on 180 e käyttämättömiä Liikunta- ja kulttuuriseteitä. (Työt haittaavat vapaa-aikaa:D) Menevät vanhaksi 31.12. Olen k'äynyt leffoissa sun muissa, mutta edelleen siis ton verran.
Pitäskö tässä mennä vaikka Hassisen Koneen keikalle Ratinaan ja Stadionationiin... Eka tuskin huono ainakaan...
Oispa meiän firmassa kulttuuriseteleitä, tai ees liikuntaseteleitä..
 
Mua vituttaa kun on 180 e käyttämättömiä Liikunta- ja kulttuuriseteitä. Menevät vanhaksi 31.12. Olen koettanut käydä leffassa sun muussa, mutta edelleen siis ton verran.
Pitäskö tässä mennä vaikka Hassisen Koneen keikalle Ratinaan ja Stadionationiin... Eka tuskin huono ainakaan...

Laita elixirian jäsentilille(kai muitakin paikkoja on mutta toi tuli nopeella googletuksella ensimmäisenä mikä antaa ladata ns. etukäteen tota niitten saldoa) etukäteen niin kauan kun pystyy ja käytä ens vuoden setit leffoihin tai mihin haluut?
 
Muutenkin 10 kerran kortteja esim. uimahalliin/kuntosalille? Saa kai niitä leffalippujakin ns. Sarjalippuina, jotka voi käyttää myöhemmin?
 
Meillä käytössä ePassi, ja juuri joulukuun alussa hain xx kpl (kulttuuri)sarjalippuja. Ovat siis henkilökohtaisia, eli niitä ei voi antaa eteenpäin. Tämä varmistetaan sillä, että sarjalipulla "maksettaessa" joutuu näyttämään ajokortin, passin tai henkilökortin.
 
Ei saa, kun verottaja on estänyt semmoisen sarjalippuilun.

Eipähän ole, henkilökohtaisia sarja/kk/vuosikortteja saa ostella niin paljon kuin sielu sietää ja virikekortilla/tilillä on rahaa. Eihän siinä nyt olis mitään järkeä jos ei sais ostaa kuin kertalippuja...

Jotain eteenpäin jaettavia/myytäviä lippulappuja ei varmaan saa ostaa, mutta ei niitä oikein missään enää käytetäkään vaan joka paikassa on sähköiset kortit.

Meidän perheessä ainakin on uimahallin sarjakortit ja kuntosalin jäsenyydet maksettu aina virikerahoilla.
 
Ainakin Finnkinoon sai vielä pari vuott sitten sarjalippuja. Siihen vaan printtautuu joku maininta, että on kulttuurilippu ja sitten nimi (jota tuskin tarkastetaan kuitenkaan), koska henkilökohtainen.
Ainakin flamingossa erittäin tarkkoja ja katsovat henkkarit. Kerran vahingossa hyväksyi henkilökohtaiset liput kavereillekkin, mutta myyjä tajusi asian heti lippujen lunastuksen jälkeen niin kutsui toisen myyjän paikalle. Antoi hyvitykseksi uudet henkilökohtaiset liput kyseiselle henkilölle ja muiden oli maksettava rahalla
 
Lähdinpä maanantaina illasta Turusta Kuopioon ja ihan vanhasta tottumuksesta kiskasin kaiken ylimääräsen elektroniikan irti seinästä. Eipä sitten tullu mieleen että oli pistetty pakastin tuossa syksymmällä yhden jatkojohdonpäähän missä on normaalisti ollu telkkari/stereot ja vähän muuta roipetta. "tiedänmitäteenloppuillan". Stana. Oli vielä pakastemarjoja koko pakastin täynnä.
 
Haaviston epäoikeudenmukainen kohtelu keltaisessa lehdistössä (ja vähän muissakin) vituttaa tänään. Ei ole oikeutta selkärankaan tai omaantuntoon tässä maassa! :grumpy:
Valehtelijalla selkäranka?
Väärintulkinnat ja eri tahojen turvallisuudesta huolehtiminen ei ole valehtelua.

Ettei nyt ihan menisi politikoinniksi, niin tänään vituttaa turhan krääsän perässä ryysäävät aleaddiktit.
 

Statistiikka

Viestiketjut
254 366
Viestejä
4 420 084
Jäsenet
73 368
Uusin jäsen
MarkkuKangas

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom