Kahvihifistely

Eikös inverted-metodilla laiteta mäntä jonkun verran putkeen, laite pöydälle ylösalaisin männän varren varaan, kahvit ja vedet sisään ja sitten filtteri kiinni kun siltä tuntuu.
No mulla se metodi on luonnollinen näin, kun se alkaa siitä, kun putki on kasattu. Sitten rojut sisään ja vesi perään. Kevyt sekoitus ja filtteri päälle. Maailman yksinkertaisin asia. Se 180 astetta ei vaadi erityistä motoriikkaa imho.

Jos laittaisin jonkun superhärpäkkeen ensin kiinni ja sitten rojut putkeen ja vesi päälle, mulla olis edelleen se mäntä ihmeteltävänä ja putkellinen kuumaa vettä odottamassa purujen kanssa. Sitten taiteillaan mäntää kiinni ja raavitaan päätä, että se kahvi pitäisi houkutella vielä ulos. Jotain ranneliikettä tarvitaan yhä, jos tuollaista tippalukko-gizmoa käyttää.

En usko, että kumpikaan menetelmä menee kikkailun puolelle, mutta mun mielestä inverted on silti vähemmän kikkailua isossa kuvassa.
 
Viimeisten sivujen pohdintojen jälkeen tänne ei kehtaa enää mitään mokkapannu- ja muita mökkikahvivirityksiä kirjoitella kun nyt on ihan otsikon mukaista hifistelyä. :)

Miksi ei?
Tai siis, itse olen vankasti sitä mieltä että esim. tällä:
alle 15€ pressopannulla saa oikein hyvät kahvit.
Toki löytyy parempia ja kalliimpia mutta itse sen kahvikupillisen makuun ei hirmuisesti eroa tule (toki esim. siihen miten pitkään säilyy lämpöisenä jne. voinee vaikuttaa). Miettien siis alle 15€ ja päälle 100€ pressopannun eroja.

Jos siis tarkoituksena tehdä yksi (isompi tai pari pienempää) kupillinen kahvia. Toki ruostumaton teräs kestää (jos vaikkapa lapsia) ja vastaajasta riippuen eroa makuun ei ole tai sitten on vs lasi.
 
Miksi ei?
Tai siis, itse olen vankasti sitä mieltä että esim. tällä:
alle 15€ pressopannulla saa oikein hyvät kahvit.
Toki löytyy parempia ja kalliimpia mutta itse sen kahvikupillisen makuun ei hirmuisesti eroa tule (toki esim. siihen miten pitkään säilyy lämpöisenä jne. voinee vaikuttaa). Miettien siis alle 15€ ja päälle 100€ pressopannun eroja.

Jos siis tarkoituksena tehdä yksi (isompi tai pari pienempää) kupillinen kahvia. Toki ruostumaton teräs kestää (jos vaikkapa lapsia) ja vastaajasta riippuen eroa makuun ei ole tai sitten on vs lasi.
Minä kyllä varoittaisin noista lasisista, jotka kenties kestävät JOPA konepesun. Itselläni on kuusi vuotta ollut Amazonista ostettu 0,6 litran vetoinen teräspannu, hinta noin 40 euroa kotiin kannettuna ilman lisäkuluja. Kestää pudotuksen melko korkealtakin. Ja on kaksikuorinen, eli "termos".
 
Viimeksi muokattu:
Miksi ei?
Tai siis, itse olen vankasti sitä mieltä että esim. tällä:
alle 15€ pressopannulla saa oikein hyvät kahvit.
Toki löytyy parempia ja kalliimpia mutta itse sen kahvikupillisen makuun ei hirmuisesti eroa tule (toki esim. siihen miten pitkään säilyy lämpöisenä jne. voinee vaikuttaa). Miettien siis alle 15€ ja päälle 100€ pressopannun eroja.

Jos siis tarkoituksena tehdä yksi (isompi tai pari pienempää) kupillinen kahvia. Toki ruostumaton teräs kestää (jos vaikkapa lapsia) ja vastaajasta riippuen eroa makuun ei ole tai sitten on vs lasi.
Se oli kevennys ja huomio että nyt on kunnon hifistelyä.
Minä kyllä varoittaisin noista lasisista, jotka kenties kestävät JOPA konepesun. Itselläni on kuusi vuotta ollut Amazonista ostettu 0,6 litran vetoinen teräspannu, hinta noin 40 euroa kotiin kannettuna ilman lisäkuluja. Kestää pudotuksen melko korkealtakin. Ja on kaksikuorinen, eli "termos".
Itsekin katselisin teräksistä jos pressopannu kiinnostaisi. Ennen tein pienessä kattilassa pannukahvit ja kaadoin sihdin läpi kuppiin. Kahvimyllyllä sai pavuista sopivaa jauhetta tohon hommaan eikä tarttenut ylimääräisiä pömpeleitä. Valmis kahvi käytännössä saman makuista kuin pressopannulla.

Nyt mennään teräksisillä Bialettin Musa mokkapannuilla joista 4 cup tekee parempaa kuin 6 cup koska nopeampi uutto ja valmistuu ilman pörinöitä (voi sammuttaa lieden heti). 6 cup jää vajaaksi jos heti sammuttaa.
 
Itsekin katselisin teräksistä jos pressopannu kiinnostaisi.
Luultavasti itsekin tekisin enempi vertailua jos olisin ostamassa sellaista, tuo valikoitui lähinnä erinomaisen hinta/laatusuhteensa takia (lue: sain työkaverilta ilmaiseksi koska se oli "liian vaikea" käytttää, eli täytyy pestä käytön jälkeen jne. vs perinteinen pannu).
Mutta oma "hifistelyni" lähti tuosta liikkeelle. Kun siihen laittaa kylkeen Wilfa Uniform Evo kahvimyllyn ja Severin säädettävän vedenkeittimen kahvin maussa huomaa jo eroa vs. tavallinen suodatinkahvi,
 
Kaksi lasista pressopannua piti rikkoa, ennen kuin hommasin teräksisen. Tosin sen kapasiteetti ei kestä kolmatta kahvinjuojaa, joten vierasvaraksi piti hommata vielä hiukan isompi lasinen. Muut sumpit AP:llä ja Bialettilla.
 
1776142387587.png

Yhden lasisen Melittan (?) presson nokkaan tuli särö, niin hommasin tuollaisen imho kivan Bodumin. Tuohon saa varaosana uuden lasin.

Budjettihifistelyni muut vehkeet ovat Bialettin teräksinen Venus (uudempi, 6-kuppinen), muovi-AP, posliininen V60 tuoreimpana ja vähän hakua sen kanssa. Ehkä pienempi mokkapannu voisi toimia paremminkin, mutta induktiolla lämmitys on hyvinkin nopea - sekuntipeliä lieden sammutus ja syrjään siirtäminen.
 
un siihen laittaa kylkeen Wilfa Uniform Evo kahvimyllyn ja Severin säädettävän vedenkeittimen kahvin maussa huomaa jo eroa vs. tavallinen suodatinkahvi,
Pressopannun käyttäjälle riittää paljon halvempikin papurouhin, koska tavoitteena on vain "pannukarkeus". Vedenkeitin on kyllä kätevä, jos on vapaata pöytätilaa, mutta lämpötilan säätämiseksi riittää, että malttaa odottaa pienen hetken kiehutuksen jälkeen. Haudutusaika ei ole kriittinen, kunhan ei ole liian lyhyt. Makuhyöty tulee niistä vastajauhetuista tuoreista pavuista. Hyötynä voi pitää sitäkin, että presso/pannukahvi todella maistuu erilaiselta kuin suodatinkahvi.
 
Nyt mennään teräksisillä Bialettin Musa mokkapannuilla joista 4 cup tekee parempaa kuin 6 cup koska nopeampi uutto ja valmistuu ilman pörinöitä (voi sammuttaa lieden heti). 6 cup jää vajaaksi jos heti sammuttaa.
Mitenkä tämä Musa eroaa tavallisesta mutteripannusta? :hmm:
 
Kahvimyllyn asetuksia hieman kiristämällä ja kahvan kunnolla lämmittämällä alkoi espresson valutusajat vakiintumaan 24s-26s tuntumaan. Kiitos siis vinkeistä kaikille! Merkittävästi en puck preppiä muuttanut (pari kertaa haarukalla hieman sekoittelin puruja kahvassa, jos olivat alun perin aivan filtterin toisessa reunassa). Ja sittenhän ne pavut loppuivat :D hain Kaffalta uudet (eri) pavut ja koitin myllyn edellisille pavuille säädetyillä asetuksilla - tuloksena 1:02 valutus! Eli taas on päässyt säätelemään myllyä. Hieman toki paremmin homma jo sujuu, nopeasti löytynyt asetukset n. 25s valutukselle.

Latte artia ei ole tarvinnut harrastaa. Hiton hankalaa tuntuu olevan maidon koostumuksen onnistuminen siihen hommaan, ja sitten vielä kaatotekniikat siihen päälle. Helposti aina karkaa cappuccino-tyyliseksi maidot Linea Micralla, kun höyrytehoa on niin pirusti. Toisaalta taas alle 10s maidon lämmitys tekee maitojuomien tekemisestä erittäin kivutonta :)


Tässä oltu kahden vaiheilla tilaanko muijalle uuden Aeropressin, mutta kun se niin tyytyväisenä vetelee tuolla mokkapannullaan aamusumppinsa, että ehkä vartoon signaalia sieltäpäin. Sen vanha Aeropress on aika irvokas esitys, vaikka kokeeksi koitin sitä tehopestä eilen.
Nno, taidan vaan tilata itselleni kahvia, taas aika perustavanlaatuisesti muutama kilo Saksasta ja muutama Inkasta tai Pirkanmaalta.
Vieläkö tilaat Espresso International kautta, vai onko löytynyt parempi kauppa?
 
Mitenkä tämä Musa eroaa tavallisesta mutteripannusta? :hmm:
Se on teräksinen Bialettin mokkapannu, ja sillä on kaksoisveli Venus jotka siis lähes samanlaisia keskenään mutta muotokielessä pientä eroa. Toimii induktiolla, eikä ole alumiinia jolloin johtaa huonommin lämpöä -> yläkerta ei käy niin kuumana. Induktio yhdistettynä kokoteräksiseen mokkapannuun on minusta toimivin kombinaatio.

Budjettihifistelyni muut vehkeet ovat Bialettin teräksinen Venus (uudempi, 6-kuppinen), muovi-AP, posliininen V60 tuoreimpana ja vähän hakua sen kanssa. Ehkä pienempi mokkapannu voisi toimia paremminkin, mutta induktiolla lämmitys on hyvinkin nopea - sekuntipeliä lieden sammutus ja syrjään siirtäminen.
Ehkä omassa 6 kupin pannussa tiiviste jo hieman falskaa ja sekin vaikuttaa täyttöön vaatien pöristelyä hetken ettei jää vajaaksi.
 
Näin olen ainakin itse Aeropressilla kahvin tehnyt. Yhden kerran on kaatunut, mutta silloin syy oli täysin omani, kun rupesin säätämään muuta siinä vieressä.
Mulla on kaatunut kaikilla tavoin ja päin ainakin kerran, yleensä juurikin jos koittaa multi-paskata siinä jotain muuta.

Taisin tehdä käänteisellä metodilla kun vielä käytin paperifilttereitä, mutta mulla oli tapana pistää filtteri päälle heti kun vesi oli putkessa ja puristaa sieltä ilma pois. Eli kääntämisvaiheessa ei juuri loiskunut eikä tarvinnut ilmasta huolehtia.
Sen jälkeen kun ostin Able DISK fine -metallifiltterin ei ole tullut käytettyä paperifilttereitä kun reissussa.
Kuten aiemmin mainitsin, sen kanssa teen tällä metodilla; filtteri kiinni ja putki kupin päälle, kahvit ja vedet tuubiin, ajastin päälle 4 minsaa, paina mäntä putkeen kiinni vähän "kulma edellä" ja nosta sitä aavistuksen ylös, jolloin syntyy pieni alipaine eikä vesi lorota läpi.
Toimii paperifiltterinkin kanssa.
 
Latte artia ei ole tarvinnut harrastaa. Hiton hankalaa tuntuu olevan maidon koostumuksen onnistuminen siihen hommaan, ja sitten vielä kaatotekniikat siihen päälle. Helposti aina karkaa cappuccino-tyyliseksi maidot Linea Micralla, kun höyrytehoa on niin pirusti. Toisaalta taas alle 10s maidon lämmitys tekee maitojuomien tekemisestä erittäin kivutonta :)

Onkos muuten Micrassa höyrypaineen säätäminen niinkin helppoa kuin puhelinsovelluksesta asetuksen muuttaminen?
Oletusarvona se taitaa olla aika tappiin asetettuna. Eihän sen mekaaninen säätäminenkään tietysti kovin iso työ ole - lähinnä ruuvarihommia. Omassa hx-keittimessäni höyrypaine on noin. 1,2barin tienoilla, eikä silläkään vaahdottamisessa käsi pääse väsymään - ehkä jotain 15-20 sekuntia vähän maidosta riippuen. Tuplaboilerissa se on sikälikin simppeli temppu, kun se höyryboilerin paine ei vaikuta uuttoihin - toisin kuin hx-keittimissä, jossa se teknisistä ratkaisuista riippuen saattaa vaikuttaa jonkin verran myös shotin valuttamista ennen vaadittavan jäähdytyshuuhtelun pituuteen.

Eihän se latte art tietysti makuun vaikuta, mutta jos sellainen kiinnostaa, niin sitten voi rohkeasti laskea höyryboilerin paineita vähän alemmas. Kyllähän se varmaan onnistuu kovemmillakin paineilla, mutta ihan yhtä helppoa se ei kuitenkaan ole. Yksi kaveri osti joskus jonkun kahvilan loppuunmyynnistä ison ammattikeittimen, jossa sitä höyryä tuli todella reippaasti ja yhdessä sitä ihmeteltiin, että eihän sillä mitenkään saa mitään latte artia muistuttavaakaan aikaiseksi. Sitten kerran paikalle sattui entinen ammattibarista, joka näytti että eihän se nyt tämän vaikeampaa ole ja väänsi oikein nätit kuviot kahvin pinnalle. Vaikka sen näki vierestä, että miten hän siinä onnistui, niin ei se vaan meiltä sujunut. Sitten se lopulta onnistui, kun paineita oli tiputettu alaspäin.
 
Astoriasta höyryä piisaa, mutta maitokahvinjuojia on välillä nihkeästi, joten ei koskaan pääse rutinoitumaan. Ei toki suurimpia murheitani -kyllä kökkökin art huumoria nostattaa ;-)
 
Jos se nyt on hiukan väriä ottanut, sitä voi kutsua kahvin juureksi. Uuden putken kahvista puuttuisi se magic element.
Heh, on se noinkin, noi jäätikköhalkeamamuodostelmatkin vaan tuovat Islannin mieleen ;-)

1776328258651.png

...tuon taasen kurkattuani tilasin muijalle uuden ;-)
 
Viimeksi muokattu:
Onkos muuten Micrassa höyrypaineen säätäminen niinkin helppoa kuin puhelinsovelluksesta asetuksen muuttaminen?
Sovelluksella saa valittua "sopivan" tason 1-3 (~1.1bar - 1.7bar) ja defaulttina tosiaan on lvl 3, jolla alkuun meninkin mentaliteetilla: opetellaan nyt heti surffaamaan kunnon aalloilla :D nyt olen tiputtanut tasolle 2, joka tuntuu edelleen liian tehokkaalta. Mutta pakko se on jollain opetella, niin miksei nyt sitten tuolla.

Heh, on se noinkin, noi jäätikköhalkeamamuodostelmatkin vaan tuovat Islannin mieleen ;-)
Melko hurjannäköinen tuubi :D ei kai se ihan normikäytössä tuohon kuntoon mene..? Jotkut hurjemmat leikit tuo on varmaan vaatinut.


Kuinkas usein olette kalkinpoistoa harrastaneet espressokoneidenne kanssa? HSY:n alueella nyt pitäisi olla pehmeää vettä. Yllättävän paljon kalkkia tuntuu kylppäriin ja viinilaseihin kertyvän. Mietityttää siis taloyhtiön ja lähialueen putket. Onko noista vedenlaadun/veden kovuuden testereistä mitään kokemusta - täysin turhia? Lähinnä tuollaiset paperiliuskat.
 
Heh, on se noinkin, noi jäätikköhalkeamamuodostelmatkin vaan tuovat Islannin mieleen ;-)

1776328258651.png

...tuon taasen kurkattuani tilasin muijalle uuden ;-)
No jopas. Mulla on toinen kumitulppa menossa ja kolmas varalla. Jos mulla on ehkä kuudes filtteripakka menossa, se on joku 1500-2000 käyttökertaa eikä se ole moksiskaan. Konepesua en tuolle anna.
 
Kyllä ne apteekista saatavat happamuusliuskat on ainakin ihan asiaa, moisihan on käytetty teollisuudessa iät ja ajat , itsekin kirjapainossa offsetpainokoneen veden ph:n tutkailuun. Vedenottamoissa on aika tavalla eroja, itse täällä Salossa en juuri huomaa tiskeissä, lavuaareissa tai suihkunseinissä yhtään mitään muta mutaman kilometrin päässä Halikossa oli silloisella anopilla ihan seinät valkoisinaan...eikä suihkusihdeistä paljoa vettä läpi tullut... Olen kolmeen kertaan 15 vuoden aikana koneitani sitruunattanut, enkä niitä kertoja kyllä minkään oireen takia. Lähinnä mielenkiinnosta.
 
Kuinkas usein olette kalkinpoistoa harrastaneet espressokoneidenne kanssa? HSY:n alueella nyt pitäisi olla pehmeää vettä. Yllättävän paljon kalkkia tuntuu kylppäriin ja viinilaseihin kertyvän. Mietityttää siis taloyhtiön ja lähialueen putket. Onko noista vedenlaadun/veden kovuuden testereistä mitään kokemusta - täysin turhia? Lähinnä tuollaiset paperiliuskat.

Liuskatestit ovat ihan toimivia ja vähintäänkin niistä näkee, onko syytä suoranaiseen huoleen. Tietysti, jos kalkkikertymiä ilmenee jo silmämääräisesti jotenkin normaalia enemmän (kuin muualla HSY:n alueella), niin sitten jotain voi todennäköisesti olla vähän pielessä.

Itse myös asun HSY:n hanaveden piirissä ja täällä meillä ei kalkkia kerry viinilaseihin, tai kattiloihin. Ainakaan niin paljon, että sitä ehtisi havaitsemaan ennen pesua. Joskus aikoinaan Italiassa jokusen kuukauden asustellessa kattiloiden sisäpinnat olivat jo yhden kananmunien keittokerran jälkeen vaaleanharmaita, vaikka paikalliset kehuivat, että ei täällä vedessä ole läheskään niin paljon kalkkia kuin etelässä.

Alkuun tein kalkinpoiston (Helsingissä) vuoden tai parin välein, mutta ei se ihan niin tiuha tahti ole tarpeelliselta tuntunut, joten nykyisin siinä menee helposti useampikin vuosi, kun seuraavan kerran tulee mieleen, että pitäisikö sekin välillä tehdä. Tämä toki sillä huomiolla, että minulla keitin ei ole koko päivän päällä, vaan ainoastaan tunnin-pari päivässä ja toisinaan ei lainkaan. Netissä hätäisimmät suosittelevat kalkinpoistoa muutaman kuukauden välein, tai ainakin pari kertaa vuodessa. Se on (käsittääkseni) aikamoista yliampumista ainakin silloin, jos keitin ei kotioloissa ole koko ajan päällä ja/tai sillä ei keitellä paljon kahveja (kuten esim. kahviloissa tai työpaikoilla).

Jos kone alkaa oireilla (esim. lämpenee normaalia hitaammin/heikommin, vesi valuu heikommin, paineet laskevat vaikka niitä ei ole säädellytkään, pumppu pitää kovempaa ääntä, tai kuuluu muita omituisia ääniä, kahvi maistuu jotenkin mitättömältä tai vähän "metalliselta", tuoreistakaan pavuista ei tahdo syntyä cremaa yms), niin sitten kalkinpoisto on tietysti ensimmäisiä konsteja joita kannattaa kokeilla tilanteen korjaamiseksi.

Takaisinhuuhtelua kannattaa tietysti harrastaa umpifilsulla (ja oikealla puhdistusaineella) vähän useammin. Jos kone on ahkerassa käytössä, niin ei se ole kerran viikossakaan yliampuvaa. Itsellä se tosin huuhteluväli on vähän pidempi. Kerran kuussa ehkä. Ilman puhdistusainetta takaisinhuuhtelua voi harrastaa vaikka joka päivä. Takaisinhuuhdellessa on välillä kätevä myös tsekata, että kaikki paineet ovat pysyneet oikeilla kohdillaan. Jos ne alkavat yllättäen tippua, niin sitten voi olla kalkinpoiston aika.
 
Olen luullut, että E61:lle ja vastaavan tyyppisille kannattaa tehdä takaisinhuuhtelu vedellä joka päivä?
 
Olen luullut, että E61:lle ja vastaavan tyyppisille kannattaa tehdä takaisinhuuhtelu vedellä joka päivä?

Kai sekin on vähän makuasia, kuten moni muukin kahviin liittyvä seikka. Ei siitä päivittäisestä takaisinhuuhtelusta ainakaan mitään haittaa pitäisi olla (päinvastoin lähinnä), mutta kuten esim. oregonlaisen 3rd wave espresso(laite)kulttuurin jonkinlainen pioneerifirma asian muotoilee, että he kyllä suosittelevat tekemään sen joka päivä, mutta jos huuhtelee pari kertaa viikossa, niin sekin on ihan fine.
"We recommend a 30 second water backflush at the end of any day the machine is used, but if you can manage twice a week that will be fine as well." Jossain toisaalla taas hekin ovat muotoilleet kehotuksen olevan päivittäin, tai vähintään kerran viikossa.

Se usein vähän vaihtelee, mikä se vähimmäissuositus asiasta kenelläkin on, joten siksi muotoiin itse sen niin, että sitä "voi harrastaa vaikka joka päivä". Ei siitä siis ainakaan haittaa ole. Gruppo nyt pitää (mielestäni) joka tapauksessa kuitenkin huuhdella ja mielellään myös kevyesti harjata joka tapauksessa aina käytön jälkeen, niin siinä samallahan sen voi myös päivän viimeisellä kerralla takaisinhuuhdella vedellä sen putsauksen lopuksi.

Puhdistusaineella huuhtelun frekvenssiä voi, ja ehkä kannattaakin sitten miettiä vähän tarkemmin. Puhdistusaine "puhdistaa" samalla myös ainakin E61-grupon vivun voiteluaineista, joten jos turhan usein käyttää sitä rasvoja putsaavaa ainetta, niin sen useammin saa myös purkaa laitteen ja voidella sen uudestaan - tai sitten maksaa huollolle sen tekemisestä.

Sitä puhdistusaineella takaisinhuuhteluakin monissa paikoissa suositellaan tekevän aika ahkeraan, mutta jotkut ovat vähän eri mieltä. Esim. joku laitehuoltaja kertoo oman näkemyksensä oheisessa tubevideossa. Hän puhuu välillä myös vähän thermoblockmasiinoista, mutta sillä boilerikoneiden omistajien ei kannata päätään turhaan vaivata, ellei sitten omista keitintä, jossa uuttopuoli on hoidettu thermoblockilla (tai thermocoililla) ja maidonvaahdotuspuoli boilerilla. Loppupuolella kaveri tekee vielä Biancalla yhdet maitokahvit. Siitä aika hyvin näkee vähintäänkin sen, että ei siihen tamppaukseen ainakaan mitenkään erityisen paljon voimaa oikeasti tarvitse käyttää. 😉

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Oscarin aikoina tein takaisinhuuhtelulätkän kumikäsineestä, ja toimi ihan ok, joka päivä tuli rutiinilla vedellä tehtyä. Tässä nykyisessä koneessa vetelen joka välissä kahvanheiluttelukoreografian ;-) ...ja kerran vuodessa puretaan mäntäosasto, ja kurkataan tiivisteiden kunto.

Mitä tamppauksiin tulee niin kysessä on asia jonka kokeiluun tarvitaan siis kaksi kahvinjuojaa koneen viereen, toinen tappaus kovemmalla ja toinen pienemmällä voimalla ja lirunvertailu.

Tuli otettua hallitsematon riski kahvikaupassa.
Voi ja todnäk myös potkaisee nilkkaan, kauppa nimeltään Koffiehenk.
Jotenkin alkoi keittää kun muistin miten kulmakuppilassa sai Marziali-nimistä kaffetta, ja kurkkasin olisikos sitä espresso-internationalissa. Joo, ainoa arabicaversio halpaan tarjoushintaan 33,84 €/kg ja sitten se jo arvattu siirto, "koitetaan suoraan paahtimolta!" Löytyi ja myyvätkin:
JEE, vain 40e/kg ;-D Ha, pitäkööt, sit kattomaan oliskos jossain halpaa, ja niin se eteni. Henkka ei kerro mitään paahtopäivistä, ja sepä onkin sitten se!
 
Etsin AeroPress Go Plussasta tietoja ja vastaan tuli hämmentävä huijaussivusto: AeroPress Suomi | AeroPress-Kahvikoneet Myyvät Kuin Kuumille Kiville Miksihän tuo on vielä toiminnassa?

No joka tapauksessa...olisiko kellään tuosta Go plussasta kokemuksia? Tavallinen Go on ollut pitkään käytössä, mutta on hieman pieni ja tossa plussassa tulee myös termosmuki mukana. Tosin ainakin juuri mukin kansi ja kiikkeryys ovat saaneet moitteita, joten ehkä vanhassa on vara parempi.
 
Ulkomaansivuilla aika usein porukat touhuaa että on tullut aika tavalla myllättyä, pitäiskö terät vaihtaa -tyyppistä. Oma mylly antoi ihan kiitettävän lukeman.
oli n 14 000 tupla-annosta. Joka on se normi, sinkkua käytän vain päivän 1. kuivapurujen poistoon. Tuo olisi 20gramman annoksin n. 280kg. Mähän saan jossain vaiheessa terät vaihtoon
😉
-tosin näillä terillä ei kyllä ole vedetty kaikkia....25.6.2014 tuli mylly, näemmä, eli 12 vuotta mennyt tuohon lukuun.
_DSC6721.JPG

Ja terät tuli vaihdettua 15.10.2021. Joten aika sisäänajossa nämä uudemmat. Meinaan jos 12 vuotta 14000, niin vuodessa tulee n 1150. Ja neljä ja puoli vuotta tuosta niin n. 5250kpl, joka olisi siis 105kg. eli kestävyys viisi kertaa tuo, eli 5x 4,5, -22 vuotta, eli enää 18 vuotta niin pitää terät vaihtaa!
245358412_4716851101686899_1457487597835595220_n.jpg
...jos nyt laskin oikein...

Laskin tai en, pulina siitä että "tarttis olla päällystetyt terät et kestäis!" ;-)
 
Viimeksi muokattu:
Joo, nuo myllyn terät ovat olleet (ainakin siellä isolla foorumilla) iso ja tärkeä kysymys monille, vaikka kyllähän ne ihan perusterätkin aika kauan kestävät. Itse joskus laskin, että kun Nisse Zerossa on Mazzer Konyn terät, jotka kestävät noin 600kg kahvipapujen jauhamista, niin omassa käytössäni ne kestänevät lähemmäs 100 vuotta (kun onhan niitä muitakin myllyjä ihan kivasti muihin käyttötarkoituksiin kuin essoihin). Hoffa joskus ihmetteli jonkun EK43:n hintaa johonkin Wilfan sinänsä pätevään kotimyllyyn verrattuna, mutta en tiedä ottiko hän silloin huomioon sitä, että toinen on tehty kestämään rankkaa käyttöä ja toinen ei. EK:n perusterät kestävät toistatuhatta kiloa kahvipapuja, kun Wilfa jauhaa jotain 2-300kg, joka sekin on aika riittävä määrä normaalia kotikäyttöä ajatellen.

Jos tietysti haluaa ns. pelata varman päälle, niin sitten voi aina ostaa jotkut pinnoitetut erikoisterät, jotka kestävät vielä pari-kolme kertaa pidempään. En tässä paneudu siihen, onko pinnoitettujen ja arvokkaiden erikoisterien geometriassa jotain etua kahvin valmistuksessa. Saattaa ihan hyvin ollakin, mutta joku toinen jatkakoon siitä, jos aihe kiinnostaa. Eikä siinä mitään, aihe on toki erittäin kiinnostava, mutta ehkä (siis ehkä) itse olen jo saavuttanut oman ns. sweet spottini. Vaan mistäpä sen koskaan varmasti voi tietää... 😉
 
Joo, nuo myllyn terät ovat olleet (ainakin siellä isolla foorumilla) iso ja tärkeä kysymys monille, vaikka kyllähän ne ihan perusterätkin aika kauan kestävät. Itse joskus laskin, että kun Nisse Zerossa on Mazzer Konyn terät, jotka kestävät noin 600kg kahvipapujen jauhamista, niin omassa käytössäni ne kestänevät lähemmäs 100 vuotta (kun onhan niitä muitakin myllyjä ihan kivasti muihin käyttötarkoituksiin kuin essoihin). Hoffa joskus ihmetteli jonkun EK43:n hintaa johonkin Wilfan sinänsä pätevään kotimyllyyn verrattuna, mutta en tiedä ottiko hän silloin huomioon sitä, että toinen on tehty kestämään rankkaa käyttöä ja toinen ei. EK:n perusterät kestävät toistatuhatta kiloa kahvipapuja, kun Wilfa jauhaa jotain 2-300kg, joka sekin on aika riittävä määrä normaalia kotikäyttöä ajatellen.

Jos tietysti haluaa ns. pelata varman päälle, niin sitten voi aina ostaa jotkut pinnoitetut erikoisterät, jotka kestävät vielä pari-kolme kertaa pidempään. En tässä paneudu siihen, onko pinnoitettujen ja arvokkaiden erikoisterien geometriassa jotain etua kahvin valmistuksessa. Saattaa ihan hyvin ollakin, mutta joku toinen jatkakoon siitä, jos aihe kiinnostaa. Eikä siinä mitään, aihe on toki erittäin kiinnostava, mutta ehkä (siis ehkä) itse olen jo saavuttanut oman ns. sweet spottini. Vaan mistäpä sen koskaan varmasti voi tietää... 😉
Eikö Wilfaan tuolla hintaerolla osta parikin laadukasta teräsarjaa? :)
 
Pressopannun käyttäjälle riittää paljon halvempikin papurouhin, koska tavoitteena on vain "pannukarkeus".
Eikö Wilfaan tuolla hintaerolla osta parikin laadukasta teräsarjaa? :)

Kyllä ja tuota oikeastaan hieman mietinkin että jos kerralla sitten panostaa hieman enemmän ja toivottavasti on mylly joka sitten kestää eikä tarvitse kuten niin monissa muissa harrastuksissa vaihtaa sitä "parin vuoden välein" kun alkaa kaduttamaan tai ehkä joku toinen malli ja merkki olisi "parempi".

Eli nykyisellä saa aivan varmuudella juuri sellaisen "pannukarkeuden" kuin haluaa ja on varaa säädellä. Terien pitäisi kestää, varsinkin kun oma käyttö ei ole edes joka päiväistä, ehkä jopa lopun ikää.
 
Täällä tuli sitten tenkapoo teräksisen Bialetti Musa mokkapannun kanssa. Minulla on kaksi käytännössä samanlaista 6 kupin pannua, ja toinen päätti lopettaa toimimisen. Jauhatus on sama ja molemmissa on hyväkuntoinen tiiviste sekä vesi virtaa läpi kokonaisuudessaan. Toinen pannu toimii normaalisti, mutta toinen alkaa pörisemään heti kun kahvia pitäisi alkaa valumaan. Ihan kuin vesi pääsisi kahvin ohi suoraan nousuputkeen höyrynä, mutta en keksi miten ihmeessä tuo voisi tapahtua. Lisäksi varoventtiili ei päästä paineita joten siitäkään ei ole kysymys. Onko kellään kokemusta mutteripannun alkaessa oirehtimaan näin?
 
Teriä on tehty eri käyttöön, mutta nykytrendi on että niistä on tehty muotikaluja. Eli jos haluat koittaa toisenlaista teräleikkausta, et ehkä löydä sitä ollenkaan perusteräsmallina, vaan joudut ostamaan "värikkään, ja siis hianon" ja ainakin kalliin. Tulee vähän mieleen värikkäät auton venttiilinhatut ,-) -ne tosin eivät maksa 200euroa ;-D
 
Täällä tuli sitten tenkapoo teräksisen Bialetti Musa mokkapannun kanssa. Minulla on kaksi käytännössä samanlaista 6 kupin pannua, ja toinen päätti lopettaa toimimisen. Jauhatus on sama ja molemmissa on hyväkuntoinen tiiviste sekä vesi virtaa läpi kokonaisuudessaan. Toinen pannu toimii normaalisti, mutta toinen alkaa pörisemään heti kun kahvia pitäisi alkaa valumaan. Ihan kuin vesi pääsisi kahvin ohi suoraan nousuputkeen höyrynä, mutta en keksi miten ihmeessä tuo voisi tapahtua. Lisäksi varoventtiili ei päästä paineita joten siitäkään ei ole kysymys. Onko kellään kokemusta mutteripannun alkaessa oirehtimaan näin?
Koittaisin varmaan vaihtaa osia keskenään, ja etsiä syyllistä niin.
 
Eikö Wilfaan tuolla hintaerolla osta parikin laadukasta teräsarjaa? :)

Ostaa toki, tai ostaa sillä vaikka aika monta ihan kokonaista uutta myllyäkin, mutta silti toinen on tehty kestämään rankkaa ammattikäyttöä ja toinen kevyttä kotijauheskelua. 😉

EK43 on suunniteltu kestämään jopa 240 kilon verran papujen jauhamista päivittäin. Wilfan, tai muiden kotimyllyjen moottori tai muut osat eivät kestäisi sellaista kovinkaan pitkälle. Pelkkää savua sieltä tulisi jauhetun kahvin sijaan aika nopeasti. Eli se hinta kyllä selittyy ihan muilla asioilla kuin pelkkien terien kestävyydellä. Myös siihen siis viittasin sillä rankalla käytöllä. Ne ammattikäytön volyymit kun ovat ihan toista luokkaa kuin kotibaristoilla, vaikka harvemmassa kahvilassakaan ihan sellaista paria sataa kiloa kahvia päivässä jauhetaan - sehän olisi jo toistakymmentä tuhatta tuplaespressoa päivässä, eli sellaiset keskimäärin tuhatkunta espressoa tunnissa, jos oletetaan että kahvila olisi auki 12 vuorokaudessa. Olisi toki varmaan aika hyvä bisnes sellainen kuppila. 😄

Yleisesti ottaen kai jo joku 50kg vuorokaudessa on ihan kova menekki kahviloille ja silloin teriä vaihdettaneen noin kerran-pari vuodessa, mutta itse myllyn (moottori + kaikki muut kuluvat osat) tulee olla valmistettu kestämään sellaisia päivittäisiä volyymeja vuodesta toiseen. EK kuulemma pystyy jauhamaan (baristojen nopeudesta, määrästä ja workflowsta riippuen) jopa päälle sata espressoa tunnissa. Kotiinhan joku EK43 on aika yliampuva (jo kokonsakin puolesta), mutta kyllä kotibaristatkin ovat niitä hankkineet - Suomessakin tiettävästi ainakin pari. Hyvä mylly se epäilemättä on, mutta ehkä vähän suolaisen hintainen (n. 3000€) ja harvemmassa kerrostalokeittiössä se ainakaan tiskipöydälle yläkaappien alle mahtuu. Onhan siitä olemassa se noin 10cm matalampikin versio, EK43S, jos joku sattuu innostumaan. 😉

Kotikäytössä espressojen valmistustahti on tietysti yleensä jo sellainen, että kotikäyttöön suunniteltu mylly saa rauhassa levätä sen usein suositellun noin minuutin verran shottien välissä, ja muita kahvejakaan kotona tuskin keitellään sitä tahtia, että mylly ei ehtisi välillä kunnolla huilaamaan. Suosituimmissa kahviloissa sellainen odottelu voisi tulla ruuhka-aikana pieneksi ongelmaksi ja kotikäytössä sekään ei liene maailmaa kaatava ongelma, jos myllyn moottori pääsisikin liian tiuhassa käytössä joskus esim. sukujuhlissa vähän ylikuumenemaan ja sen pitää antaa jäähtyä esim vartin verran. Kahvilassa se voisi aiheuttaa jonossa lievää tyytymättömyyttä. EK:tahan käytetään myös monissa pienpaahtimoissa, joissa sillä saatetaan jauhaa kymmenenkin kiloa putkeen. Toki todella isoissa paahtimoissa on sitten vähän sitäkin järeämmät myllyt niitä ympäri maailmaa lähteviä tiiliskivipakettijauhatuksia varten. Esim. Mahlkönigin VTA 6S kykenee jauhamaan lähemmäs kolme kiloa kahvia yhdessä minuutissa. 😳

Kotikäyttöön Wilfan myllyt ovat tottakai hyviä valintoja. Hinnat ovat kohtuulliset ja jopa itse maailmankuulu Tim Wendelboe jo aikoinaan kovasti hehkutti niitä ensimmäisiä Wilfan myllyjä. En sitten tiedä oliko siinä TW:llä oma lehmä ojassa, kun ainakin myöhemmin hän on osallistunut Wilfan tuotekehittelyyn. Ainakin ne kehut toimivat hyvin, kun sen jälkeen Wilfan myllyjä alettiin hamstraamaan Pohjoismaista pitkin maailmaa - siis ennen kuin Wilfa sai niitä laajemmille markkinoille. Muistelen, että kun aikoinaan tuli seurattua myös brittien kahvifoorumia kohtuullisen ahkerasti, niin siellä oltiin aivan innoissaan niin halvasta ja hyvästä myllystä.
 
Uutisen mukaa Brasiliassa satokausi vaikuttaisi toistaiseksi hyvältä, mutta muutenhan tuo juttu on vähän kuin kysyisi savolaiselta mielipidettä.😉

Kahvin hintaan käänne

Sinänsä positiivinen signaali kahvin hintakehityksen kannalta (jos kaikki menee hyvin), kun Brasilia tuottaa kuitenkin yli kolmasosan koko maailman kahvista ja lähemmäs puolet arabica-kahvista.
 
Taannoinen laskeskeluni että miten nopeasti terät kuluvat. Päädyin siihen ettei kauhean paljoa tarvitse asiasta ihmiselon aikana välittää. Mutta, on myös niin että jos haluaa vaikka 200 euron terät itselleen, niin onko se paljon?


Laskin nimittäin että olisin 280 kiloa myllänyt 12 vuoden aikana.

Moni ei pidä myllyään niin kauan, tai myöskään keitintään, kun tulee vaihtotarpeita tai ainakin -haluja...mutta siitäpä haluankin puhua.

Jos otetaan halpa kahvi, ne maksavat nykyisin tuorepaahtoina alkaen 30e/kilo. En ala ollenkaan laskemaan mitä jos ostaisinkin 48e/kg kahvia. Niin tai näin, halpailijana lasku on 12 vuodessa siis 280x30e= 8400e.

Laitteiden osalta arvonlasku on paaljon maltillisempaa, tuossa ei paljoa tunnu jos on välissä vaihtanut vehkeensä, sanotaan että 1, mylly maksoi 400e ja ensi keitin 800e. Myy ne kahden vuoden päästä, saa myllystä 250e ja keittimestä 400e, oh, tappiota 550e. Seuraavaksi ostaa 4000e keittimen ja tonnin myllyn, aikoen pitää niitä 10 vuotta. -Paljonko saisi nistä 10 vuoden päästä? 3000e keittimestä ja 650e myllystä? (se olisi ehkä n puolet uusien hinnoista)

Tappiota tulisi 1350e. Samaan aikaan olisi ollut käyttänyt tuon 8400e kahviin, josta ei saa mitään takaisin.

Paljonko siis tuolloin miettisi 200e:n teriäinvestointiaan? Niissä olisi käyttöikää jäljellä myydessä enää min. 1300kg eli 54 vuotta. (Red Speed burrs with long lifespan up to 1600–2000 kg)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
305 770
Viestejä
5 178 226
Jäsenet
82 754
Uusin jäsen
vässykkä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom