Kyllä kahvipapuja
voi käyttää vaikka parin vuoden päästä paahdosta. Ne vain ovat menettäneet arominsa ja espressokoneesta ne lurahtavat heittämällä läpi. Kyllä kuukauden vanhoista pavuista saa vielä espressot valutettua, mutta toisaalta, miksi niin tekisi, jos tuoreempaakin olisi saatavilla. Jos taas ei ole, niin sitten se on eri tilanne. Ja kyllähän pari kuukautta vanhoistakin vielä espressokahvin saa valmistettua, mutta onko se sitten enää hyvää espressoa...? No, en jaksa alkaa väitellä makuasioista, mutta mielestäni ei. Ja kai se riippuu jonkin verran sen raaka-aineen lähtökohtaisesta laadustakin. Joka tapauksessa espressoharrastuksen alkutaipaleella en mielelläni suosittele niiden käyttöä, ellei sitten ole jatkossa jostain syystä aina tarkoitus käyttää samanlaisia papuja.
Suodatinkahveissa taas yli kuukauden ikäinen kahvi toimii vielä ihan hyvin. Ja miksei vähän vanhempikin, jos se ei ole niin tarkkaa sen maun huippuhetken kanssa.
Vastapaahdettuja papujakaan ei ole viisasta käyttää, koska paahtamisen sivutuotteena syntyvä hiilidioksidi vaatii aina oman aikansa poistuakseen pavuista ja se hiilidioksidi taas heikentää uuttumista. Se hiilidioksidin poistuminen on siis syy siihen lepuutukseen. Niitä vastapaahdettujakin papuja toki siis
voi käyttää, mutta parempaa kahvia kuitenkin saa, jos malttaa odotella muutamasta päivästä jonnekin viikkoon, tai vähän ylikin. On toki tähänkin sääntöön poikkeus. Nimittäin Etiopiassa, jota monet pitävät arabica-kahvikasvien alkuperänä, on kahviseremonia, jossa ensin paahdetaan papuja, jonka perään niistä vastapaahdetuista pavuista keitellään sumpit. Eipä ole itse tullut Etiopiassa käytyä, joten ei ole tullut sellaista kokeiltua. Joskus olen toki joitain omia paahtojani maistellut (cuppailemalla) jo paahtopäivänä. Kyllä niistäkin aina kahvia tulee, mutta selvästi paremmilta ne kuitenkin aina maistuvat kohtuullisen lepoajan jälkeen.
Tummien papujen lepuutusaika on yleensä ottaen vähän lyhyempi kuin vaaleiden paahtojen. Karkeasti arvioituna tummilla paahdoilla se lepoaika on ehkä jotain parin-muutaman päivän luokkaa ja vaaleilla jotain viikon verran, ehkä pidempäänkin, se vähän riippuu pavuista ja omasta makumieltymyksestä. Keskipaahdot ovat sitten jossain siellä keskellä, muutamasta päivästä viikkoon. Joku kuuluisa uuden-seelanninkorealainen paahtaja joskus mittaili refraktometrillä eri papujen uuttoja ja hän totesi mittauksiensa perusteella, että ainakin niiden papujen (mitä kaikkia ne sitten olivatkaan?) parhaat uutot osuivat 3-11 vuorokauden lepuutuksen väliselle ajalle. Sitä ennen ja sen jälkeen uuttojen TDS-arvo oli heikompi - eli käytännössä se tarkoitti sitä, kuinka paljon (toivottavia) ainesosia kahvista kulloinkin oli mahdollista saada uutettua. Joskus joissain paahtimoissa baristat ovat ylpeinä kertoneet, kuinka heidän kahvinsa ovat parhaimmillaan kuukauden päästä paahdosta ja he aina antavat (tummapaahtoistenkin) papujensa levätä niin kauan. Kerran, joskus toistakymmentä vuotta sitten, ostin pikkupussin papuja jostain sellaisesta paahtimosta. Toista kertaa en ole ostanut.
Jotkut italialaiset isot paahtimot ovat ottaneet käyttöön kikan, jossa kahvin sekaan pumpataan typpeä (tjms. kaasua), joka syrjäyttää hapen umpinaisista säilytysastioista/pusseista (ei siis myöskään sitä yhdensuuntaista venttiiliä) ja sillä konstilla he saavat pavut säilymään pitkään käyttökelpoisina (siis myös espressokäytössä). Kikan varjopuolena on se, että kun se pussi/astia on kerran avattu, niin se kahvi väljähtää tosi pian. Esim. Illy on ollut tässä edelläkävijänä. Joskus tuli ihan uteiliaisuudesta kokeiltua heidän papujaan ja saihan sitä kahvia olla koko ajan säätämässä tiukemmalle ja taas tiukemmalle. Yhteen kertaan jäi sekin kokeilu.
Se on myös hyvä muistaa/tietää, että kaikki espressokeittiminä myytävät laitteet eivät tee aitoa espressoa, vaan monet laitteet, joita etenkin kodinkoneliikkeissä kutsutaan espressokeittimiksi, perustuvat pieneen huijaukseen. Se pieni huijaus on se sellainen pieni reikä filtterikopan/kahvan pohjassa sen sijaan, että ne käyttäisivät samanlaisia vähän siivilän näköisiä filttereitä kuin oikeat espressokeittimet. Sellaisiin feikkikeittimiin voi laittaa käytännössä lähes mitä tahansa kahvia, koska se ns. painekahva tuottaa sen feikkipaineen, eikä suinkaan itse filtterissä oleva kahvikakku, kuten aidon espressokahvin keittämiseen kuuluu. Niihin voi ostaa vaikka vuosi sitten paahdettua ja valmiiksi jauhettua espressokahvia marketista ja samanlaista "espressoa" sieltä aina tulee kuin vähän tuoreemmillakin paahdoilla.