Kysyn ihan tosissani, että tekeekö joku mutteripannulla valmiista jauhatuksesta?
Ja sitten hiukan viitekehystä. Maksan pavuistani mieluummin 10€/250g kuin ostan S-Marketista yhtään mitään.
Kyllähän varmastikin moni juo valmisjauhettua kahvia mutteripannulla valmistettuna. Se on sitten ihan toinen juttu, että onko sellainen hifistelyä, vai ei. Minun näkökulmastani siinä ollaan todella kaukana hifistelystä. Mutteripannuun kun tuntuu monilla liittyvän sekin, että paahdon pitää olla tummaa, että kahvi maistuisi "oikealta" mutterikahvilta.
Itse pidän hifistelyn ensimmäisenä askeleena kunnollisen kahvimyllyn hankintaa ja siirtymistä kunnollisiin papuihin. Lienee melko vaikea aukottomasti määritellä sitä, mitä ne kunnolliset pavut ovat, kun aika paljon se riippuu siitä, mihin on tottunut ja mistä nyt yleensäkin pitää. Mutta se nyt on melko selvää, että kunnolla tummaksi vedettyihin paahtoihin ei käytetä a-luokan raakapapuja. Ei siinä ole mitään järkeä, koska pitkälti saman maun saa kyllä ö-luokan raakapavuistakin ja liiketoiminnan kannalta voittoa voi helpoiten tehdä ostamalla halpoja raakapapuja ja myydä niitä todella hyvällä katteella niille, jotka tykkäävät todella tummista paahdoista. Se on sitten asia erikseen, että jos joku tykkää todella tummista paahdoista, niin sitten tykkää. Eihän siinäkään mitään väärää ole. Makuasioistahan kahvinautinnoissa hyvin pitkälti on kyse. Kyllähän musiikistakin voi nauttia, vaikka äänentoisto ei olisikaan ensiluokkaista - tai vaikka se itse musiikkikin olisi jotain kertakäyttö-listapoppia, jota kukaan ei parin vuoden päästä vaivaudu edes muistelemaan.
Mutta palataanpa takaisin siihen mutteripannuun. Mutteripannun kannalta olennaisin havainto - silloin kun joskus parikymmentä vuotta sitten sellaista itsekin käytin - oli itselleni se, että vettä ei oikeastaan kannattaisi keitellä siinä mutterissa, vaan ensin kiehauttaa se jossain muualla ja vasta sen jälkeen kaataa vesi mutteriin, ja vasta sitten laittaa se mutteri levylle kuumenemaan. Valmistusteknisistä syistä mutteripannu aika helposti muutoin tuottaa kitkerän sivumaun kahviin. Noin periaatteessahan kahvinvalmistuksessa vettä ei muutenkaan pitäisi pahemmin keitellä, vaan korkeintaan pikaisesti kiehauttaa ja vasta sen jälkeen naittaa vesi ja jauhetut kahvipavut keskenään. Makuasia sekin tietysti on. Jos tykkää siitä, että kahvissa on kitkeryyttä, niin silloin kannattaa tietysti toimia siten, että saa sellaista kahvia josta itse tykkää.Veden keittelyä vastaan puhuu toki sekin (kun nyt kerran hifistellään), että keittäessä vedestä poistuu happea - ja ihmisen kieli taas tykkää hapesta maistaakseen asioita. Sen vuoksi mm. viiniharrastajat ryystävät ilmaa viiniä maistellessaan, että aromit maistuvat selkeämmin. Eli ei sitä happea ehdoin tahdoin kannata ainakaan poistaa siitä vedestä.
Sitten, kun oikein kunnolla lähdetään hifistelemään, niin aletaan hankkia erilaisia vekottimia veden mineraalikoostumusten, alkalisuuden ja pH:n säätämiseen. Itse en ole siihen leikkiin käytännön tasolla kovin syvälle sukeltanut, mutta kun noista joskus aikoinaan tuli (ehkä vähän liikaakin) lueskeltua, niin tuli sitten hankittua Saksasta joku vedensuodatinkannu, joka rikastaa vettä magnesiumilla. Sen kehuttiin parantavat kahvin makua. No, aika pieneksi se ero ainakin helsinkiläisellä vesijohtovedellä jäi, joten käytännön syistä se suodatinkannu aika pian putosi pois kahvirutiineista. Jos sellainen jotakuta kiinnostaa, niin nykyisin niitä saa aika helposti Suomestakin. Ainakin Kahvikaveri ja Crema ovat myyneet samaa kannua alle parilla kympillä. Kovimmat hifistelijät sitten asentavat suodattimet ja sopivan laitteiston suoraan putkistoon. Se kuitenkin on ihan selvä homma, että jos vesi ei ole kovin hyvää, niin ei sillä kovin hyvää kahviakaan saa uutettua (kahvijuomastahan on n. 99% vettä - ainakin ennen kuin siihen lotraa maitoa). Ja on sillä käytetyllä vedellä tottakai myös oma vaikutuksensa siihen, millaisia aromeja kahvista saa uutettua. Jos esim. asuisin alueella, jossa hanavesi on runsaan kalkkipitoista, niin käyttäisin aina suodatettua vettä kahvinvalmistukseen. Toki jo ihan senkin vuoksi, että eiväthän ne kahvilaitteet oikein tykkää kovasta, kalkkipitoisesta vedestä.
