IT-alan työpaikat

Tällä hetkellä parhain Claude ei meinaa selviytyä edes vähänkään kompleksimman logiikan koodaamisesta jossain mobiilisovelluksen komponentissa niin on ehkä "hiukan" pitkäksi vedetty puhua siitä kuinka 10 työntekijän vuoden työ voikin nyt tehdä 2 vibekoodaajaa päivissä.
Cauden ekan version julkaisusta maaliskuussa 2023 on aikaa alle 3 vuotta. Jos ajatellaan osakkeita niin niiden nykyarvot on perustuneet siihen että firmojen kuten duolingo arvot nousee tulevina vuosina. Nyt duolingon arvo on tippunut niin että P/E on 15, mikä on ihan normaali taso jos ajatellaan että firman tulos pysyy nykyisellään mutta ei välttämättä paljoa nouse. Adobe joka kanssa "romahtanut", P/E 15,85 eli samaa luokkaa. Nordealla esim. on selvästi matalampi P/E vaikka ei sille mitään ongelmia nähdä ja hyvin on maksanut osinkoja.

Voi olla että AI on täyttä tuubaa pitkän päälle mutta jännä että about kaikkien tenojättien johtajat ja hallitukset on niin yksimielisesti väärässä siinä asiassa sitten (ja käyttää ne sadat miljardit vuodessa AI investointeihin). Ei osakemarkkinakaan esim. Amazonia ole siitä kiittänyt että aikoo investoida enemmän kuin kukaan koskaan vuodessa. Eli ei voi johtua siitä että markkina sitä vaatisi.
 
Kaipa kaikki jo tietää että ei AI "täyttä tuubaa" ole siinä mielessä että onhan se hemmetin hyödyllinen työkalu koodarille ja monelle muullekin. Se talouspuolihan tuossa mietityttää, eli pystyykö noita pidemmän päälle pyörittelemään sellaisella kustannus- ja hintatasolla että se hyöty on kustannuksen arvoista. Nyt sitä rahaa palaa aika iloiseen tahtiin, ja viivan alle kertyvät hyödyt ovat joko olemattomia tai abstrakteja.
 
Nyt sitä rahaa palaa aika iloiseen tahtiin, ja viivan alle kertyvät hyödyt ovat joko olemattomia tai abstrakteja.
Ja ne on keskittyneet muutamalle toimijalle. Jossain kohtaa tämä AI-kupla puhkeaa kyllä tai ainakin laantuu. Olisihan se ihan siistiä nähdä jos porukka oikeasti ymmärtäisi nuo AI:n kustannukset ja paljonko laskentatehoa ym. se vaatii. Tyyliin käytä Claudea, viikko ilman sähköä -tyyppisesti. Mutta asiasta toiseen, onhan AI hyvä apuri monessa mielessä ja tekee juuri sen hyvin, että turhaan rutiinit saa automatisoitua tai helpotettua. Muistikirjanakin se toimii loistavasti (Gemini + Notebook) ja tuollaisissa se on ihan todella suuri ja pätevä apu.
 
Ja ne on keskittyneet muutamalle toimijalle. Jossain kohtaa tämä AI-kupla puhkeaa kyllä tai ainakin laantuu. Olisihan se ihan siistiä nähdä jos porukka oikeasti ymmärtäisi nuo AI:n kustannukset ja paljonko laskentatehoa ym. se vaatii. Tyyliin käytä Claudea, viikko ilman sähköä -tyyppisesti. Mutta asiasta toiseen, onhan AI hyvä apuri monessa mielessä ja tekee juuri sen hyvin, että turhaan rutiinit saa automatisoitua tai helpotettua. Muistikirjanakin se toimii loistavasti (Gemini + Notebook) ja tuollaisissa se on ihan todella suuri ja pätevä apu.
Ei ihmisetkään ole ilmaisia. Aika eri miettiä jos on halpismaan tyyppi, suomalainen resurssi tai piilaaksossa traineekin saa 10k$/kk liksaa. Jos joku jää palkkaamatta AI:n takia se on trainee/junioripositioiden vähentyminen kalliin palkkakustannuksen maissa. Suomi sen verran halpa, että vaikutukset näkyvät myöhemmin. Seniorilla kasa agentteja jotka korvaavat osan(ei kaikkia) junioreista.

Mitä jutellut kavereiden kanssa niin aika moni saa erittäin ison osan koodista luotua claude code:n avulla. Muutos ollut todella raju parin viime kuukauden aikana. Iso osa maailman koodista ei ole mitenkään uniikkia/vaikeaa/avaruusraketteja niin nykyisillekin AI-työkaluille on olemassa paikkoja missä voi käyttää ja toki paljon paikkoja missä ei voi käyttää kuin parempana googlena/stack overflown:na

Kun katsoo missä oltiin vuosi sitten, missä ollaan nyt niin jos kehitys jatkuu lähellekään samanlaisena niin ollaan todella rajun mullistuksen äärellä koodaushommissa. En näe mitään syytä miksi ei jatkuisi kun malleja/työkaluja voidaan parantaa ja todella merkittävästi paremmat raudat tulossa loppuvuodesta konesaleihin.

Esim. Nvidia maksaa 30000:lle työntekijällensä AI-työkalut. Toki PR-blogipostaus, mutta joku totuudensiemen tuossa on kuitenkin takana
1770807751894.png


Tuntuu, että AI-työkalu on iteraatio vanhasta argumentista, että tarvisi nopeamman koneen että koodi kääntyisi vauhdikkaammin. Osa firmoista tarjoaa paremmat työkalut ja poistaa kitkaa, osa ei.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä jutellut kavereiden kanssa niin aika moni saa erittäin ison osan koodista luotua claude code:n avulla. Muutos ollut todella raju parin viime kuukauden aikana. Iso osa maailman koodista ei ole mitenkään uniikkia/vaikeaa/avaruusraketteja niin nykyisillekin AI-työkaluille on olemassa paikkoja missä voi käyttää ja toki paljon paikkoja missä ei voi käyttää kuin parempana googlena/stack overflown:na

Kun katsoo missä oltiin vuosi sitten, missä ollaan nyt niin jos kehitys jatkuu lähellekään samanlaisena niin ollaan todella rajun mullistuksen äärellä koodaushommissa. En näe mitään syytä miksi ei jatkuisi kun malleja/työkaluja voidaan parantaa ja todella merkittävästi paremmat raudat tulossa loppuvuodesta konesaleihin.
Claude on hyvä esimerkki, miten bulkkikoodia voi tuottaa AI:n avulla ja se on todennäköisesti myös älykkäämpää ja fiksumpaa, kuin junioreiden tekemä koodi. Kehitys kehittyy, kirjapainokin oli aikoinaan hieno juttu, kuten sanomalehdet, radio ja TV myös. Kuten sanoit, suurin osa koodista sun muusta roskasta on aika bulkkia/peruskauraa ja sen nyt ilomielin antaa agentin hoidettavaksi. Eri juttu sitten, kun mennään todella spesifiseen koodaukseen tai tietoturvalliseen sellaiseen. Enitenhän tämä näyttää iskevän juurikin tähän koodipuoleen, kuin muualle eikä se tietokonemaailmassa ole mitenkään omituista, että siellä asiat automatisoidaan niin paljon kuin mahdollista.

Olisi hauskaa nyt nähdä, mitäköhän kuuluu kaikelle sille OAJ:n hienolle "tehdään Suomesta diginatiivi maa, jossa lapsetkin koodaa" -skeidahankkeelle. Se on tosin sitten jo ihan eri keskustelua se.
 
Claude on hyvä esimerkki, miten bulkkikoodia voi tuottaa AI:n avulla ja se on todennäköisesti myös älykkäämpää ja fiksumpaa, kuin junioreiden tekemä koodi. Kehitys kehittyy, kirjapainokin oli aikoinaan hieno juttu, kuten sanomalehdet, radio ja TV myös. Kuten sanoit, suurin osa koodista sun muusta roskasta on aika bulkkia/peruskauraa ja sen nyt ilomielin antaa agentin hoidettavaksi. Eri juttu sitten, kun mennään todella spesifiseen koodaukseen tai tietoturvalliseen sellaiseen. Enitenhän tämä näyttää iskevän juurikin tähän koodipuoleen, kuin muualle eikä se tietokonemaailmassa ole mitenkään omituista, että siellä asiat automatisoidaan niin paljon kuin mahdollista.

Olisi hauskaa nyt nähdä, mitäköhän kuuluu kaikelle sille OAJ:n hienolle "tehdään Suomesta diginatiivi maa, jossa lapsetkin koodaa" -skeidahankkeelle. Se on tosin sitten jo ihan eri keskustelua se.
Mulle suurimmat havainnot claude coden käytöstä ollut
  • Tarkasti speksaaminen todella tärkeää. Työkalu ei lue ajatuksia eikä sisällä maalaisjärkeä
  • Test Driven Development on pakollinen, testit pitää agentit suoralla tiellä ja loopit itsenäisinä
    • IHmiselle TDD haastava kun pitää tehdä ja ajaa ja korjata ja refaktoroida tylsiä testejä. Agentit tekevät rinnakkain ja tunnottomasti, eivät kyllästy
  • Agentin ulos antama suunnitelma/koodi ei ole niin hyvä kuin mitä agentti osaa tehdä. Agenttiarmeija rooleilla joiden käskee tehdä suunnitelma eri kulmista ja yhdistää == parempi. Sama agenttiarmeija katselmoimaan suunnitelma/koodi ennen ihmiselle esittelyä == parempi tuotos. Rooleja tarpeen mukaan, yksinkertaistaen "arkkitehti", "tietoturvaexpertti", "optimointiexpertti", "ylläpidettävyysexpertti" jne.
  • Nopeat prototyypit game changer asioiden opettelussa, kertaluokkaa parempi räpeltää proto kasaan ja testata käytännössä kuin lukea blogia tai googletella
  • Työkaluja on helppo käyttää "väärin" tai "osaamattomasti" johtaen lopputulokseen missä AI todetaan niin huonoksi että ei kannata ja vie vain aikaa. AI:n käyttö etenkin claude code tyylisessä moniagenttisessa automaattisessa ympäristössä on taito mitä tarvii opetella. VIBE code kirja on upea jos haluaa oppia nopeammin kuin kantapään kautta.
  • Luotua koodia ei kannata ajatella ikuisena. Jos tarvii muutoksia 6kk päästä voi tulla parempi lopputulos kirjoituttamalla uusi moduuli(TDD!!) vanhan muokkaamisen sijaan. 6kk uudempi keinoäly on oleellisesti parempi kuin se 6kk vanha. Modulaarisuutta kannattaa painottaa sen sijaan että antaa AI:n tehdä kamat yhteen isoon pötköön.
 
Viimeksi muokattu:
Olisi hauskaa nyt nähdä, mitäköhän kuuluu kaikelle sille OAJ:n hienolle "tehdään Suomesta diginatiivi maa, jossa lapsetkin koodaa" -skeidahankkeelle. Se on tosin sitten jo ihan eri keskustelua se.
Voisitko hieman avata tätä? Mielestäni koodauksen tuominen jo ala-aste ikäisille on vain hyvä asia. Se kuitenkin opettaa myös esimerkiksi loogista ajattelua. Omasta mielestäni se on ihan samanlailla hyödyllinen yleisaine kuin muutkin.
 
Voi olla että AI on täyttä tuubaa pitkän päälle mutta jännä että about kaikkien tenojättien johtajat ja hallitukset on niin yksimielisesti väärässä siinä asiassa sitten (ja käyttää ne sadat miljardit vuodessa AI investointeihin).
AI:ssa on menossa gold rush. Voittavat firmat tulevat tekemään tolkutonta tulosta ja loput hiipuu enemmän tai vähemmän nopeasti pois. Ja jos et nyt ole kilpailussa mukana, niin myöhemmin et enää pääse mukaan, tai et ainakaan tule saamaan enää merkittävää siivua.
 
Jos olet koskaan ollut lanseeraamassa uutta tuotetta niin ei se asiakaskunnan kasvatus / kanavan rakentaminen ihan hetkessä käy. Monimutkaisemmassa tuotteessa pelkkä koodauskaan ei riitä vaan pitää myös koodata oikeita asioita.

Osa oletuksista AI disruptioiden ympärillä on vähän outoja, ettei ehkä täysin hahmoteta. En epäile etteikö maailma muuttuisi paljonkin. Kaikkialla voittajia ei tule olemaan startup vaan nykyinen tekijä joka uudistaa toimintamallinsa ja pystyy käyttämään olemassa olevien asiakkaiden datamassoja edukseen.
 
Jos olet koskaan ollut lanseeraamassa uutta tuotetta niin ei se asiakaskunnan kasvatus / kanavan rakentaminen ihan hetkessä käy. Monimutkaisemmassa tuotteessa pelkkä koodauskaan ei riitä vaan pitää myös koodata oikeita asioita.

Osa oletuksista AI disruptioiden ympärillä on vähän outoja, ettei ehkä täysin hahmoteta. En epäile etteikö maailma muuttuisi paljonkin. Kaikkialla voittajia ei tule olemaan startup vaan nykyinen tekijä joka uudistaa toimintamallinsa ja pystyy käyttämään olemassa olevien asiakkaiden datamassoja edukseen.
Ei kai olettamus ole että se olemassa oleva softa arvottomaksi muuttuu, brändistä yms puhumattakaan. Mutta arvoa ei ehkä lasketa yhtä korkeaksi kuin ennen. ja summat kaikki niin suhteellisia. Adobe:n arvo on edelleen sata miljardia.

Ja vaikka jatkossakaan joku yksinäinen vibekooodaaja ilmaisilla työkaluilla tuskin luo mitään maagista, niin esim. 2030 jos on vähintään parikymmentä pätevää ihmistä ja parikymmentä miljoonaa rahoitusta ja selvä visio, niin sillä voi ehkä tehdä enemmän kuin vuonna 2020 olisi voinut?
 
Fakta 1: Mitään todellista yrityssoftaa ei edelleenkään tehdä ja ylläpidetä ilman it/softaihmistä.

Fakta 2: Softan teon hinta laskenut reilusti ja laskee lisää.

Näistä seuraa, että softaa aletaan tekemään paljon enemmän, koska se on nyt halvempaa. En usko että tarvittavien it/softaihmisten määrä erityisemmin laskee pitkään aikaan AIn takia. Paljon enempi tulee laskemaan ne tusinatoimistotyöt, jotka nyt automatisoidaan, kun softan tekeminen on halvempaa ja nopeampaa.
 
Jos olet koskaan ollut lanseeraamassa uutta tuotetta niin ei se asiakaskunnan kasvatus / kanavan rakentaminen ihan hetkessä käy. Monimutkaisemmassa tuotteessa pelkkä koodauskaan ei riitä vaan pitää myös koodata oikeita asioita.

Osa oletuksista AI disruptioiden ympärillä on vähän outoja, ettei ehkä täysin hahmoteta. En epäile etteikö maailma muuttuisi paljonkin. Kaikkialla voittajia ei tule olemaan startup vaan nykyinen tekijä joka uudistaa toimintamallinsa ja pystyy käyttämään olemassa olevien asiakkaiden datamassoja edukseen.
Tätä ihmiset ei oikein tunnu vielä hoksaavan. Koodaaminen on se "helppo" osuus, vaikka sen tekeminen onkin tällä hetkellä vielä melko kallista. Pitää koodata asioita, jotka tuottaa rahaa, eli arvoa käyttäjille.
Nyt koodaaminen on vain tuotu lähemmäs kaikkia ihmisiä, ja monessa tapauksessa todella paljon nopeammaksi, jolloin sovelluksia tulee olemaan huomattavasti aiempaa enemmän. Toki AI:n myötä softaprojekteissa hyvien testien tarpeellisuus on tullut jälleen tärkeämmäksi, joka on vain hyvä asia. Ja toki se AI helpottaa myös testien tekoa.
 
En mä menis niin pitkälle että sanoisin sen olevan helppoa. Kuitenkaan ei riitä luoda sitä koodia… Se pitää tehdä joidenkin standardien mukaan, liian vähällä ajalla ja usein puutteellisen määrittelyn perusteella. Lisäksi sen pitäisi olla tehokasta, ja kehittyneemmissä tapauksissa sen pitäisi saavuttaa asioita jotka ovat lähes mahdottomia.

En mä tiedä onko mikään nistä alueista jotka tuotteen luomiseen ja kasvattamiseen onnistuneeksi vaatii erityisen helppo. Oli kyse sitten tuotehallinnosta, koodauksesta, markkinoinnista tai myynnistä niin maailmanluokan tuotteen rakentaminen vaatii todennäköisesti paljon kaikilta. Ehkä eri alueilla on sitten eroa siinä kuinka vakavaa on hoitaa se keskinkertaisesti, tai sitten se riippuu tapauksesta ja tuurista.
 
Tätä ihmiset ei oikein tunnu vielä hoksaavan. Koodaaminen on se "helppo" osuus, vaikka sen tekeminen onkin tällä hetkellä vielä melko kallista. Pitää koodata asioita, jotka tuottaa rahaa, eli arvoa käyttäjille.
Nyt koodaaminen on vain tuotu lähemmäs kaikkia ihmisiä, ja monessa tapauksessa todella paljon nopeammaksi, jolloin sovelluksia tulee olemaan huomattavasti aiempaa enemmän. Toki AI:n myötä softaprojekteissa hyvien testien tarpeellisuus on tullut jälleen tärkeämmäksi, joka on vain hyvä asia. Ja toki se AI helpottaa myös testien tekoa.

Ja monesti puhutaan vain tuosta koodaamisesta, vaikka käyttötarkoituksia on paljon muitakin. Itse ainakin käytän töissä AI:a todella paljon esimerkiksi tulkitsemaan erilaisia logeja tai muuta aineistoa. Siinä missä ihmisellä menisi jonkin laitteen logien tutkimiseen aikaa vaikka kuinka, AI vääntää siitä pyydetyn analyysin sekunneissa. Tosin taikasanana tuo pyydetyn, eli edelleen täytyy olla käyttäjällä ymmärrys siitä mitä ollaan tekemässä, AI toimii vain työkaluna.
 
Ja monesti puhutaan vain tuosta koodaamisesta, vaikka käyttötarkoituksia on paljon muitakin. Itse ainakin käytän töissä AI:a todella paljon esimerkiksi tulkitsemaan erilaisia logeja tai muuta aineistoa. Siinä missä ihmisellä menisi jonkin laitteen logien tutkimiseen aikaa vaikka kuinka, AI vääntää siitä pyydetyn analyysin sekunneissa. Tosin taikasanana tuo pyydetyn, eli edelleen täytyy olla käyttäjällä ymmärrys siitä mitä ollaan tekemässä, AI toimii vain työkaluna.
Sama juttu koodauspuolessakin. Jos osaa määritellä mitä pitäisi tehdä, miten testataan jne. niin AI naputtelee koodin, testit, ajaa testit jne. Koodauksesta lähtee pois aivoton naputteluosuus, jäljelle jää miettiminen mitä ja miten. Toinen puoli kaikenlaiset demot ja protot millä voi myydä ideaa tai lisätä omaa ymmärrystä.
 
  • Tykkää
Reactions: drc
En mä menis niin pitkälle että sanoisin sen olevan helppoa. Kuitenkaan ei riitä luoda sitä koodia… Se pitää tehdä joidenkin standardien mukaan, liian vähällä ajalla ja usein puutteellisen määrittelyn perusteella. Lisäksi sen pitäisi olla tehokasta, ja kehittyneemmissä tapauksissa sen pitäisi saavuttaa asioita jotka ovat lähes mahdottomia.

En mä tiedä onko mikään nistä alueista jotka tuotteen luomiseen ja kasvattamiseen onnistuneeksi vaatii erityisen helppo. Oli kyse sitten tuotehallinnosta, koodauksesta, markkinoinnista tai myynnistä niin maailmanluokan tuotteen rakentaminen vaatii todennäköisesti paljon kaikilta. Ehkä eri alueilla on sitten eroa siinä kuinka vakavaa on hoitaa se keskinkertaisesti, tai sitten se riippuu tapauksesta ja tuurista.
Siis se koodaaminen nimenomaan on helppoa, hyvän rahaa tuottavan tuotteen tekeminen ei.
 
Koodamisen hinta saisikin pudota, on enemmän sääntö kuin poikkeus että projekteissa yritetään purkkaviritellä mitä ihmeellisempiä kuvioita joidenkin legacyiden ja ei-edes-niin-legacyiden (monesti ihan vaan jotain projektin alkupuolella skodittua mikä kipeästi kaipaisi refaktorointia, mutta on liian iso duuni tehdä ja testata) ympärille, kun oikeasti kannattaisi vaan heittää vanhaa paskaa roskiin ja tehdä alusta uudestaan.

Ja custom-softamiehenä myös mun mieltä lämmittäis suuresti jos enemmän tehtäisiin tilaustyönä softaa eikä yritettäis tunkata pakettisoftaa johonkin mihin sitä ei ole alunperin ollenkaan tarkoitettu, ihan vaan jotta vältettäisiin pitkästä tavarasta tekeminen...

Jotenkin mulla on sellainen kuva että ei maailmasta softahommat lopu, vaikka saataisiinkin tehoja skaalattua vähän ylöspäin...
 
Siis se koodaaminen nimenomaan on helppoa, hyvän rahaa tuottavan tuotteen tekeminen ei.
Ei tunnu olevan sen perusteella, mitä tässä on vuosien varrella nähnyt kaikennäköistä tunaria ns. devaajaa matkan varrella, välillä kohtuu korkeallakin tittelillä :) Ehkä nykyään pahimmat kädetykset jäävät pois, kun heikoimmatkin lenkit todennäköisesti osaavat tekoälyltä kysellä apuja.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että hyvän tuotteen kehittäminen on hankalaa. Jossain tapauksessa idea voi olla myös kohtuu suoraviivaisesti koodattavissa. Aika moni rahaa tuottava tuote sisältää tavalla tai toisella haastavaa toteutusta, mikä välttämättä ei ole koodia vaan voi olla esim. sisältöä.
 
Viimeksi muokattu:
Cauden ekan version julkaisusta maaliskuussa 2023 on aikaa alle 3 vuotta. Jos ajatellaan osakkeita niin niiden nykyarvot on perustuneet siihen että firmojen kuten duolingo arvot nousee tulevina vuosina. Nyt duolingon arvo on tippunut niin että P/E on 15, mikä on ihan normaali taso jos ajatellaan että firman tulos pysyy nykyisellään mutta ei välttämättä paljoa nouse. Adobe joka kanssa "romahtanut", P/E 15,85 eli samaa luokkaa. Nordealla esim. on selvästi matalampi P/E vaikka ei sille mitään ongelmia nähdä ja hyvin on maksanut osinkoja.

Voi olla että AI on täyttä tuubaa pitkän päälle mutta jännä että about kaikkien tenojättien johtajat ja hallitukset on niin yksimielisesti väärässä siinä asiassa sitten (ja käyttää ne sadat miljardit vuodessa AI investointeihin). Ei osakemarkkinakaan esim. Amazonia ole siitä kiittänyt että aikoo investoida enemmän kuin kukaan koskaan vuodessa. Eli ei voi johtua siitä että markkina sitä vaatisi.
FOMO ja mitä teknojättien johtajiin ja isoihin firmoihin tulee niin historia on käytännössä täynnä vääriä päätöksiä kuten juuri aikaisemmin mainitut Metaverset ja NFT:t. COVID:n piti olla new normal ja firmat ylpeästi yksi toisensa jälkeen tulivat estraadille kertomaan kuinka kenenkään ei tarvitse tulla enää ikinä takaisin toimistolle...ja sitten 2v myöhemmin ei meinaa saada edes tehdä töitä etänä. Ei tuossa ole mitään uutta: Ihmiset saa todennäköisemmin monoa sillä etteivät investoineet johonkin hypeen kuin että löivät liikaa uskoa/rahaa siihen.
Toiseksi AI investointien todellisuus on kyseenalaista kun raha pyörii saman kuplan tai kehän sisällä. Jos big tech A tunkee 10 miljardia kuplaan niin se tulee kuitenkin takaisin jotain kautta. Hiukan kuin Kiinan GDP luvut jossa 2 valtion firmaa pelaa tennistä tukirahoilla.

Mitään tuubaahan AI tai koneoppiminen ei itsessään ole ja jo tällä hetkellä hyötyjä on saatavilla. Claudekin kaikista ongelmistaan huolimatta on aivan erinomainen aikaa vievän boilerplate-koodin ja esim. kommenttien kirjoittamisessa ja pystyy myös tekemään isompiakin kokonaisuuksia, mutta silloin virheitä alkaa tapahtua.
Kun katsoo missä oltiin vuosi sitten, missä ollaan nyt niin jos kehitys jatkuu lähellekään samanlaisena niin ollaan todella rajun mullistuksen äärellä koodaushommissa. En näe mitään syytä miksi ei jatkuisi kun malleja/työkaluja voidaan parantaa ja todella merkittävästi paremmat raudat tulossa loppuvuodesta konesaleihin.
Musta tuntuu enemmän siltä että me ollaan jo pahasti stagnaation puolella ellei jotain ala tapahtua. Esim. ChatGPT ei varsinaisesti tunnu mitenkään kehittyneen viimeisten versioiden myötä ellei ole jopa huonontunut. Itsevarmuus ja outputin jäsentelyn laatu paranee, mutta aina törmätään samoihin kompastuskiviin ja yleensä mitä yksinkertaisempi tehtävä niin siinä todennäköisemmin epäonnistutaan. Esim. lukee väärin päivänmäärät ja ei osaa korjata niitä vaikka suoraan käsketään korjaamaan virhe, yleistä unohtelemista, kontekstin sekoittamista, suoraa valehtelua jne.

Linkedin postauksissa ja synteettisissä benchmarkeissa on loputon juhla, mutta käytännössä kun hype-spämmääjien sijaan tehdään oikeita töitä niin tulokset on vaihtelevia.
Jos olet koskaan ollut lanseeraamassa uutta tuotetta niin ei se asiakaskunnan kasvatus / kanavan rakentaminen ihan hetkessä käy. Monimutkaisemmassa tuotteessa pelkkä koodauskaan ei riitä vaan pitää myös koodata oikeita asioita.
Olen itseasiassa järkyttynyt kuinka monet ihan titteleiltään ja taustoiltaan päteviltä vaikuttavat ihmiset ovat aivan ulapalla siitä mitä tietotekniikka ja sen teollisuus oikeasti pitää sisällään.

Ensimmäinen ehkä räikein harhaluulo on että ihmiset kuvittelee itse _koodaamisen_ olevan jotenkin vaikeaa tai se "the asia" joka on jotenkin pitänyt alaa lukossa. Koodaaminen != ohjelmistokehitys. Se että tekoäly generoi koodia ei ole itsessään sen arvokkaampaa kuin joku no-code bullshit työkalu tai abstraktio-kirjasto vaan se kuinka hyvin ja tarkasti se pystyy toteuttamaan käyttäjän käskyt ja millaiseksi lopputulokseksi ja kuinka tarkasti.
Jos koodaamisen voi täysin tehdä tekoälyllä niin kuin sen jo käytännössä voi niin se on täysin eri asia kuin että ohjelmistokehityksen voisi tehdä tekoälyllä. Jos ohjelmistokehityksen voi tehdä täysin tekoälyllä niin kaikki maailman ongelmat on sen jälkeen ratkaistu ja me ollaan loputtomassa pysäyttämättömässä kehityksessä.

Tästä kaikesta tulee mieleen 2012-2016 ajat kun JS levisi vähän kaikkeen ja kaikkeen oli olemassa JS kirjasto ja ihmiset ei enää vaivaantuneet koodaamaan edes aivan yksinkertaisimpia asioita: npm left-pad incident - Wikipedia

Toiseksi sillä kuinka nopeaa ja millä hinnalla AI generoi koodia ei ole aina merkitystä. Esim. jokainen alalla työskennellyt tietää lukuisia päiviä, viikkoja ja kuukausia jolloin itse koodaaminen on vain pari riviä päivässä ja 95-99% ajasta menee kaikkeen muuhun.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä nykyään pahimmat kädetykset jäävät pois, kun heikoimmatkin lenkit todennäköisesti osaavat tekoälyltä kysellä apuja.
Mä olen tästä jossain määrin eri mieltä. Nyt ne heikoimmatkin lenkit saavat pystytettyä pilveen virtuaalikoneita, tietokantoja, ja ties mitä palveluita, siten että siellä on LLM:n generoimana jokin joukko seuraavia (lista ei kattava, mutta ymmärtänette pointin):
  • pakollinen autentikaatio kokonaan pois päältä
  • kaikki portit auki kaikkiin suuntiin
  • admin-tunnuksia oletussalasanalla tai muutoin liian heikolla salasanalla
  • vanhentuneita kirjastoja/paketteja jo tiedossa olevine tietoturva-aukkoineen
  • jne.

Tämä sitten taas johtaa aiempaa katastrofaalisempiin virheisiin. Ja myös suurempaan määrään niitä, kun koodia luodaan nopeammin ja usampaan käyttötarkoitukseen.

Kaikki nämä olisi vältettävissä kunnollisilla prosesseilla, mutta valitettava fakta on se, että suurimmassa osassa firmoja laadunvarmistuksen ja tietoturvan prosessit on heikoilla kantimilla. Ja kun prosessit puuttuu tai feilaa, on lopputulos nopeamman koodin tuotannon kanssa enemmän ja isompia virheitä, kunnes joku laittaa ne prosessit kuntoon.
 
Mä olen tästä jossain määrin eri mieltä. Nyt ne heikoimmatkin lenkit saavat pystytettyä pilveen virtuaalikoneita, tietokantoja, ja ties mitä palveluita, siten että siellä on LLM:n generoimana jokin joukko seuraavia (lista ei kattava, mutta ymmärtänette pointin):
  • pakollinen autentikaatio kokonaan pois päältä
  • kaikki portit auki kaikkiin suuntiin
  • admin-tunnuksia oletussalasanalla tai muutoin liian heikolla salasanalla
  • vanhentuneita kirjastoja/paketteja jo tiedossa olevine tietoturva-aukkoineen
  • jne.

Tämä sitten taas johtaa aiempaa katastrofaalisempiin virheisiin. Ja myös suurempaan määrään niitä, kun koodia luodaan nopeammin ja usampaan käyttötarkoitukseen.

Kaikki nämä olisi vältettävissä kunnollisilla prosesseilla, mutta valitettava fakta on se, että suurimmassa osassa firmoja laadunvarmistuksen ja tietoturvan prosessit on heikoilla kantimilla. Ja kun prosessit puuttuu tai feilaa, on lopputulos nopeamman koodin tuotannon kanssa enemmän ja isompia virheitä, kunnes joku laittaa ne prosessit kuntoon.
Lähinnä tarkoitin tuota ihan puhdasta koodauspuolta, jossa nuo heikoimmat lenkit joko eivät saa mitään aikaiseksi tai sitten toteutus ei ole sinne päinkään. Oletan, että tuote/systeemi-tasolla mukana on pätevämpiä kavereita, jotka osaavat katsoa nuo asiat kuntoon ennen kuin toteutusta päästetään tuotantoon tai muuten julkiseksi.

Mutta täysin tottahan tuo on, että nyt saattaa täysin asioista tietämätön saada pystytettyä ties minkälaisen helvetinkoneen vibe-koodaamalla. Seurauksien pienimmästä päästä lienee iso lasku pilvipalveluista, huonoimmassa tapauksessa toimii aukkona yrityksen hallussa oleviin tietoihin ja järjestelmiin. Oman työnantajan kohdalla itse taitaisin pystyä manuaalisesti työntämään reikäisen tuotoksen jakeluun omilla oikeuksilla ainakin joksikin aikaa, mutta tuo vaatisi ihan tietoista pahantekoa. Normaalisti tekeleille on sen verran monta tasoa jo pelkästään automaattisia tarkistuksia, että ei tuollainen oikein onnistu. Ehkä karsein skenaario on se, että onnistutaan palkkaamaan joku täysi tunari sellaiseen rooliin, missä on tämän tunarin osaamistasoon nähden ihan liikaa oikeuksia ja kaveri vielä sitten väärinkäyttää niitä jossain vibe-hurmoksessa.
 
Viimeksi muokattu:
FOMO ja mitä teknojättien johtajiin ja isoihin firmoihin tulee niin historia on käytännössä täynnä vääriä päätöksiä kuten juuri aikaisemmin mainitut Metaverset ja NFT:t.
Lisäksi noilla firmoilla on niin paljon rahaa, että eivät oikein tiedä mitä sillä tehdä. Meta, Alphabet, Amazon, MS ovat tuottaneet älyttömiä määriä rahaa ja koko ajan tulee lisää kun taas OpenAI:n ja Anthropicin tilillä on sijoittajarahaa. Ensin mainittujen ei teknisesti olisi pakko lähteä mukaan, mutta jälkimmäisissä se on koko homman juju ja mitä investoijat odottavat. Mutta mihin muuhun nuo teknologiayrityksetkään nyt tunkisivat rahojaan?
 
Lisäksi noilla firmoilla on niin paljon rahaa, että eivät oikein tiedä mitä sillä tehdä. Meta, Alphabet, Amazon, MS ovat tuottaneet älyttömiä määriä rahaa ja koko ajan tulee lisää kun taas OpenAI:n ja Anthropicin tilillä on sijoittajarahaa. Ensin mainittujen ei teknisesti olisi pakko lähteä mukaan, mutta jälkimmäisissä se on koko homman juju ja mitä investoijat odottavat. Mutta mihin muuhun nuo teknologiayrityksetkään nyt tunkisivat rahojaan?
Ne tekee paljon rahaa mutta ei noin paljon, Google julkaisi 100 vuoden velkakirjoja ja on muutenkin kerännyt lainarahaa nyt aktiivisesti. Sama juttu muillakin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
300 294
Viestejä
5 121 451
Jäsenet
81 779
Uusin jäsen
jestun

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom