IT-alan työpaikat

[mozeinen]

Töissä luultavasti on aina joku projekti kesken

 

[juhei]

Olen nyt osallisena yhden uuden toiminnallisuuden kehityksessä (oikeastaan olen ainoa joka sitä kehittää koodauksen osalta, hehe..). Jätänkö itsestäni mulkeron kuvan jos lähden kesken sen kehityksen? Varmaan tyhmiä kysymyksiä..

Kannattaa miettiä siltä kannalta että jos on oikeasti työnantajalle tärkeä projekti, niin kyllä niiden pitäisi tajuta tekijälle maksaakin siitä.

Ja aina sitä on joku projekti tosiaan kesken, turha sitä on miettiä.

 

[sirace]

Olen nyt osallisena yhden uuden toiminnallisuuden kehityksessä (oikeastaan olen ainoa joka sitä kehittää koodauksen osalta, hehe..). Jätänkö itsestäni mulkeron kuvan jos lähden kesken sen kehityksen? Varmaan tyhmiä kysymyksiä..

Inttikaveri totesi tähän aikanaan hyvin, muista et ole kenellekkään mitään velkaa, myyt osaamistasi markkinalle ja jos saat paremman tarjouksen muualta tietenkin otat sen vastaan.

 

[yannara]

Nuori ei saa olla, vanha ei saa olla, ota nyt selvää

 

[Bertta]

Markkinataloudessa myydään mahdollisimman korkealla hinnalla. On kummallista, että työmarkkinoiden osalta monet Suomessa edelleen luulevat yhteiskuntajärjestyksen perustuvan marxilaisuuteen.

 

[reeppis]

Kaipaisin kommentteja seuraavaan tilanteeseen:
Olen vaihtamassa alaa nykyisten hommien tökkiessä etenkin kolmivuorotyön ja onnettomien urakehitysmahdollisuuksien vuoksi. Sovelluskehitystyö kiinnostaisi, mutta pienen lapsen kanssa 3-5 vuoden kituuttaminen opintotuella taas ei. Ikää on 30+, senkään puolesta ei tee mieli jäädä koulun penkkiä kuluttamaan tarpeettoman pitkäksi ajaksi.

Nykyisestä työstä olisi mahdollista jäädä opintovapaalle ja olen hahmotellut ensisijaisena vaihtoehtona että opiskelisin ensi kesään asti "kaiken" oleellisen mitä Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa suinkin ehdin. Nyt on käytynä (Java) ohjelmoinnin perusteet ja -jatkokurssi, tietokantojen perusteet sekä pari muuta lyhyempää kurssia. Niiden sisältöä en kokenut erityisen haastavaksi ja hommaan pääsi nopeasti sisään.

Talven ja kevään aikana ehtisin käydä ainakin tietorakenteet ja algoritmit, web-sovelluskehitys java, full stack-kurssin (react / node.js), tietoturvan perusteet, tietoliikenteen perusteet sekä näitä tukevaa pikku sälää siihen rinnalle. Tuurilla saisin kalenteriin mahdutettua myös ohjelmistotuotannon kurssin. Aiempaa kokemusta ohjelmoinnista ei juurikaan ole enkä ole muutenkaan mikään CLI-velho vaikka perustietämys tietokoneiden toiminnasta on kohtuullisen hyvin hallussa. Aiemman kokemuksen perusteella uskon, että mainittujen kurssien sisällön saan kyllä tarttumaan päähän kunhan tarpeeksi tahkon. Omia projekteja on tarkoitus alkaa vääntämään kunhan opiskelujen myötä saa osaamiseen hiukan lisää lihaa luiden ympärille.

Onko täysin absurdia haaveilua toivoa työllistyvänsä näillä spekseillä ensi kesänä? Realistisesti kyseessä olisi parhaimmillaankin varmasti trainee-paikka tai kesäduuni, substanssiosaaminen tuskin riittäisikään juniorin pestiin. Alkukesästä on näillä näkymin edessä muutto Jyväskylään, joka rajoittaa toki entisestään vaihtoehtoja. Otan mielelläni vastaan myös kokemuksia/näkemyksiä Jyväskylän "it-skenestä" tai suosituksia paikallisista yrityksistä joista uraansa aloittelevan olisi hyvä lähteä töitä kyselemään.

 

[OD.]

Suosittelisin hakemaan vaikka avoimen yliopiston kautta kouluun. Kun opiskelet tutkintoon johtavaa koulutusta, niin voit saada aikuiskoulutustukea, joka on ansiosidonnaisen verran. Olin itse 9 kk tuolla rahalla opiskelemassa ja oli tosi hyvä kokemus. Kurssejakin noheva aikuinen painaa aika helposti tuplat verrattuna parikymppiseen kaljoittelevaan nuorukaiseen. Jos suoritat avoimesta kursseja reilulla kädellä ennen opiskelujen aloittamista, niin uskon että saat kandin tehtyä reilussa vuodessa.


Jos yliopisto ei ole vaihtoehto, niin sama menettely onnistuu käsittääkseni avoimen amkn kautta.

Työntantajakin palkkaa mieluummin kouluun päässeen/opiskelijan kuin ns. random kursseja suorittaneen.

 

[reeppis]

Vaimo painaa myöskin kolmessa vuorossa töitä ja sitten on tuo mukula.. En laskisi sen varaan että raapisin kandia kasaan paljoakaan alle kolmessa vuodessa vaikka käyttäisin kesätkin opiskeluun.

Aikuiskoulutustuella nuokin avoimen opinnot tapahtuisivat. Se vähän mietityttääkin että kulutanko ne tukikuukaudet turhaan jos töitä ei löydy ja joudun lopulta kuitenkin opiskelemaan sen amk-tutkinnon/kandin. Kouluun pääsy ei sinänsä ole ongelma, yo-todistus riittää ainakin Helsingissä ja Jyväskylässä suoravalintaan.

Onkohan trainee-paikat yleensä korvamerkitty tutkinto-opiskelijoille vai voisiko sellaisen kautta päästä töihin kiinni koulun ulkopuoleltakin?

 

[OD.]

Onko ipana päiväkodissa? Jos on vaikka 6h päivässä laittaa opintoihin, niin kyllä sillä vuodessa 100 op ilman suurempaa hikeä. Siihen kylkeen noi avoimessa suorittamasi nopat ja kandityö niin se on siinä.

 

[qtba]

Onko ipana päiväkodissa? Jos on vaikka 6h päivässä laittaa opintoihin, niin kyllä sillä vuodessa 100 op ilman suurempaa hikeä. Siihen kylkeen noi avoimessa suorittamasi nopat ja kandityö niin se on siinä.

Ainakin ttyn ohjelmistotekniikan kurssit olivat kyllä kokemattomalle sen verran työläitä, että pelkät minimimäärät (45op) olivat ihan työn takana. Lähti toki rullaamaan paremmin kun tekniikka karttui.

 

[reeppis]

Vaikka utopistiselta kuulostaa - etenkin omassa elämäntilanteessa - voi olla että sen 100+op saisikin vuodessa kasaan tuntien puolesta. Hidasteena voi kuitenkin olla myös se jos kurssi x järjestetään vain kerran vuodessa ja pakollisena esitietovaatimuksena oleva kurssi y pyöriikin tismalleen samaan aikaan. Mutta olkoon tuo plan B, ensisijaisesti kiinnostaa kuitenkin kuulla onko plan A täyttä haihattelua ja onko noihin trainee-paikkoihin mitään pääsyä ilman että on koulussa kirjoilla oleva tutkinto-opiskelija.

 

[sirace]

Kaipaisin kommentteja seuraavaan tilanteeseen:
Olen vaihtamassa alaa nykyisten hommien tökkiessä etenkin kolmivuorotyön ja onnettomien urakehitysmahdollisuuksien vuoksi. Sovelluskehitystyö kiinnostaisi, mutta pienen lapsen kanssa 3-5 vuoden kituuttaminen opintotuella taas ei. Ikää on 30+, senkään puolesta ei tee mieli jäädä koulun penkkiä kuluttamaan tarpeettoman pitkäksi ajaksi.

Vuorotteluvapaa+/Aikuiskoulutustuki/työkkärin kautta ansiosidonnaisella opiskelu siinäpä ne järkevät vaihtoehdot on, ellei voita lotossa.

 

[minapamina]

100 op * 27 h = 2700 h / 365 pv = noin 7.5 tuntia päivässä ma-su, myös jouluna?

Teknillisessä yliopistossa opiskelevana voin sanoa, että noilla opintopistemäärillä voi pyyhkiä ties mitä, ne ei juuri missään kurssissa pidä paikkaansa, ellei hae arvosanaksi 4-5. Eikä välttämättä siltikään.

 

[qtba]

Teknillisessä yliopistossa opiskelevana voin sanoa, että noilla opintopistemäärillä voi pyyhkiä ties mitä, ne ei juuri missään kurssissa pidä paikkaansa, ellei hae arvosanaksi 4-5. Eikä välttämättä siltikään.

Toisaalta ohjelmistopuolen kurssit olivat kyllä siellä työläimmästä päästä. Usein kurssissa oli sekä lähiopetustunteja että useita harjoitustöitä, joskus vielä tentti päälle. Ja jos koodaamisesta ei ollut omaa harrastuneisuutta, niin kyllä siinä oli työnsarkaa. Noista kun ei päässyt läpi tekemällä vaan jotain, vaan työllä oli aina selkeät kriteerit, mitkä oli pakko täyttää - usein vielä tietyllä tyylillä. Yksin puurtamalla olisi moni kurssi jäänyt ainakin minulta kesken.

Mutta olkoon se offtopicista minun osaltani.

 

[Ascend]

Joo, ei noita laskennallisia arvoja kannata miettiä. Joku virkamieshän ne on varmaan keksinyt tukiviidakkoa suunnitellessaan. Tosiasiassa joillekin voi etenkin teknisissä kursseissa mennä tuplamäärä tunteja, jotkut tekee vasemmalla kädellä bilettämisen ohessa.

 

[OD.]

Ei kaikki kurssit ole koodaamista, vaan kylkeen tulee kaikkea enemmän tai vähemmän työlästä. Jos joutuu vaikka matikan perusopinnot tekemään ja matikka ei ole vahvuus, niin se kyllä hidastaa opintoja. Tapauksessasi kurssivalinnat pitäisi optimoida, eli sitten opinto-opasta vaan käteen. Itse menin yliopistolle 35-vuotiaana ja opiskelu oli helpompaa kuin ikinä. Nyt ipanoita on kaksi ja aion paukuttaa gradun valmiiksi jollain konstilla noiden kääpiöiden 24/7 sekoilusta huolimatta. Aikuisena ja työssäkäyvänä osaa asennoitua tekemiseen ihan eri tavalla. Opiskelijajärjestöt järjestävät myös jäsenilleen jatkuvasti tutustumisia lähialueen firmoihin ja ilmoittelevat koko ajan työ ja harjoittelupaikoista. Tämä voi olla oiva tapa saada jalkaa oven väliin.

Siihen kysymykseesi, että onko mahkuja päästä töihin tekemällä kursseja avoimesta, niin sanoisin ettei ole, ellei sinulla ole hyvää useamman vuoden työkokemusta it-alalta esim. testaamisesta. Sanoit että pääset yliopistolle papereilla sisään, niin se nyt kannattaa joka tapauksessa tehdä, jotta on edes joku merkintä cv:ssä virallisesta koulutuksesta. Jos kuitenkin yrität tuota kautta töihin, niin itse panostaisin jonkun pilvipalvelun opetteluun. Sen hallinta on suurelta osin skriptaamista, joten koodaamisosamisesta on hyötyä, alan asiantuntijoista on pulaa ja osaamisvaade pienempi kuin koodareille.

 

[Bladekill]

Itse ainakaan rekrytilanteessa en anna mitään arvoa tutkinnolle ellei se sitten todellakin ole ainoa asia mitä papereista löytyy. Suurin osa yliopisto/AMK-tutkinnoista on täysin luokatonta paskaa jonka jengi on vetänyt kituuttaen läpi vuosia kestäneen ryyppyputken ohessa.

Ensisijaisesti silmän alla on aikaisempi työ/devauskokemus ja sitten portfolio eli GitHub yms. Isoissa korporaatioissa ja ulkomaille töihin lähtiessä sitten taas homma voi hyvinkin olla täysin päinvastainen.

Toki jos paperit ovat Stanfordista tai MIT:stä niin myönnetäkööt että sitten kiinnostus herää.

 

[OD.]

Nyt taisi olla puhetta entry/trainee-paikoista, joihin usein etsitään opiskelijoita tai vastavalmistuneita. Tokihan noissakin osaamisella on väliä, mutta asiantuntijatyöt sitten erikseen.

Koulutuksen laadusta ja ryyppyputkesta olen samaa mieltä.

 

[mopnex]

Ensin pitäisi päästä HR:n läpi. Kun hakijoita on niin perkeleesti niin varmaan tutkinnosta on selvä etu.

Olen ylipäätään hiukan yllättynyt, että HR:t ei aina osaa itse lukea koodia. Tuntuu vaihtelevan paikasta toiseen, välillä sen opetteleminen on vielä todo-listalla ja joissain paikoissa vaikuttaa että on tultu koodikurssien kautta. Tietyissä tapauksissa sen GitHubin tarjoaminen hakemuksessa tuntuu jälkikäteen vähän turhalta.

Meidän firman rekrytointia seuranneena, niin tosiaan rekryporukka ei ole niin teknistä. Heidän ammattitaitonsa on muualla. Toki siellä haetaan kiinnostavia profiileita ja niitä kierretään sitten asiantuntijoiden kanssa jos on rajatapaus.

Meille tulee porukkaa ihan koulunpenkiltäkin. Joka vuosi on pari sisäänottoa sellaisella painolla että tullaan tavallaan firman sisäiseen koulutusputkeen missä käydään meidän tapoja toimia ja tehdään ihan oikeata asiakastyötä mentoroituna. Viedään ehkä niitä teoriopuolen juttuja enemmän käytäntöön. Mielestäni tuo on toiminut hyvin, ja meille tuosta putkesta tulee vuosittain 15-25 henkilöä töihin. Tuota koulutusputkea on myös kiitelty siitä, että siellä päästään tekemään oikeita asiakastöitä mutta toki ottaen huomioon sen että mentorointia tarvitaan enemmän. Tietyt päivät viikosta on sitten puhtaasti koulutusta eri aihealueista (Devops, testaaminen, moderni softakehitys, frontend, backend...).

Palkkaa saavat meillä opiskelijapalkkataulukoiden mukaan ja on hyvin pitkälti tutkinnon valmiusasteen mukaan. Valmistumisen jälkeen sitten eri homma. Toki tämä ei päde, jos on pitkän linjan tekijä ja CV:ssä on jo täytettä. Koskee siis vain jos tullaan koulunpenkiltä vielä kun opinnot on vaiheessa.

 

[Wemps]

Onko ipana päiväkodissa? Jos on vaikka 6h päivässä laittaa opintoihin, niin kyllä sillä vuodessa 100 op ilman suurempaa hikeä. Siihen kylkeen noi avoimessa suorittamasi nopat ja kandityö niin se on siinä.

Ainakin ttyn ohjelmistotekniikan kurssit olivat kyllä kokemattomalle sen verran työläitä, että pelkät minimimäärät (45op) olivat ihan työn takana. Lähti toki rullaamaan paremmin kun tekniikka karttui.

Teknillisessä yliopistossa opiskelevana voin sanoa, että noilla opintopistemäärillä voi pyyhkiä ties mitä, ne ei juuri missään kurssissa pidä paikkaansa, ellei hae arvosanaksi 4-5. Eikä välttämättä siltikään.

Itse pyöritän omaa firmaa joka syö päivästä sen 5-8h ja sen lisäksi opiskelen TTYllä.

Toki jokainen oppii omalla tahdillaan, mutta omasta mielestä nuo laskennalliset tuntimäärät on kyllä todella yläkanttiin. Muutama hankala matikka ja fysiikka vaatii vähän istumalihaksia ja niihin on voinut joutua käyttämään ehkä nipin napin tuon laskennallisen 27h/noppa, mutta mukaan mahtuu myös valtava määrä helpompia kursseja joissa työmäärä on mallia 1/5 laskennallisesta tuntimäärästä.

Itsellä tosiaan töihin menee suunnilleen se 5-8h tuntia päivässä ja silti olen opiskellut tähän mennessä yli 80 opn vuositahtia. Tällä määrällä ei ole tullut vielä edes hiki vaan hyvin jäänyt aikaa myös kaljan kittaamiselle. Itsellä ollut periaatteena että pakolliset ja turhalta kuulostavat kurssit painetaan vain läpi sen suuremmin arvosanasta välittämättä ja panostetaan sitten niihin tärkempiin, kuten ohjelmoinnin kursseihin. K.a muistaakseni jotain 3.4 luokkaa.

Jos siis @reeppis voi panostaa vaikka sen 6-8h/päivä tuohon opiskeluun eikä kaljan kittaaminen huvita niin 100op/vuosi on kyllä saavutettavissa ihan realistisesti.

 

[Randomizer]

Hattu nousee kaikille jotka jaksavat opiskella työn ohessa. Meikällä ei kantti riittäis moiseen.

 

[Wemps]

Hattu nousee kaikille jotka jaksavat opiskella työn ohessa. Meikällä ei kantti riittäis moiseen.

Auttaa asiaa kun tekee työkseen asiaa joka tuntuu harrastukselta josta nyt vaan maksetaan rahaa ja opiskelee alaa joka kiinnostaa ja motivoi oikeasti

 

[Make]

Juttelin tänään parin työkaverin kanssa ja sanoin että palkkani on alle 3000. Olivat ihmeissään ja sanoivat että pyydä 3500€. Kysymys kuuluukin, odotanko loppuvuoden sillä riskillä ettei palkankorotusta tule, vai alanko heti hakemaan muualle ja palkkatoiveeksi suoraan tuo 3500.

Olen nyt siis töissä yrityksessä joka kuuluu isompaan organisaatioon. Palkka-asiat pitää aina kierrättä organisaation johdolla joten en saa vastausta yhtä nopeasti kuin jos olisi vain paikallinen firma. Ja todennäköisesti jos korotus tulisikin, saisin sen vasta ensi vuoden alusta.

Tuo palkka alkanut nyt ketuttamaan ihan huolella viime aikoina.

 

[2112]

vai alanko heti hakemaan muualle ja palkkatoiveeksi suoraan tuo 3500

Hakemuksia menemään vaan, harvoin niiden laittamisesta mitään haittaakaan on. Jo muutaman hakemuksen lähettäminen voi auttaa akuuteimpaan kyrpimiseen. Ja jos saat vielä pari yhteydenottoakin toisilta työnantajilta, lähdet ehkä ihan erilaisella rohkeudella palkkaneuvotteluihin nykyisen työnantajan kanssa.

 

[Jakuza]

Onko Suomessa hommia HPC (High Performance Computing) sektorilla (MPI, CUDA, OpenMP, OpenACC...)? Jos kyllä, millaisia palkkoja voisi odottaa TkT koulutuksella ja 3-5v kokemuksella?

 

[Bladekill]

Onko Suomessa hommia HPC (High Performance Computing) sektorilla (MPI, CUDA, OpenMP, OpenACC...)? Jos kyllä, millaisia palkkoja voisi odottaa TkT koulutuksella ja 3-5v kokemuksella?

Eiköhän noita löydy, mutta veikkaan että palkka on aikalailla perusdevaajan tasolla eli 3500-5000.
Toki voi olla että jokin jenkkifirma on perustanut Suomeen toimiston ja etsii hinnalla millä hyvänsä jotain seniortason äijää ja tarjolla on 6-8k.
Riippuu aikalailla tuurista kun kysyntä ei noissa hommissa ole sitä suurinta, mutta toisaalta ei tarjontakaan.

Ehkä joku tietää tarkemmin.

 

[Seeteufel]

Sellaisella puljulla kuin NVIDIA on toimisto Helsingissä. Sitten on se CSC:n uusi supertietokone jne.

 

[SampoTexaa]

Juttelin tänään parin työkaverin kanssa ja sanoin että palkkani on alle 3000. Olivat ihmeissään ja sanoivat että pyydä 3500€. Kysymys kuuluukin, odotanko loppuvuoden sillä riskillä ettei palkankorotusta tule, vai alanko heti hakemaan muualle ja palkkatoiveeksi suoraan tuo 3500.

Olen nyt siis töissä yrityksessä joka kuuluu isompaan organisaatioon. Palkka-asiat pitää aina kierrättä organisaation johdolla joten en saa vastausta yhtä nopeasti kuin jos olisi vain paikallinen firma. Ja todennäköisesti jos korotus tulisikin, saisin sen vasta ensi vuoden alusta.

Tuo palkka alkanut nyt ketuttamaan ihan huolella viime aikoina.

Yleensä isoilla organisaatioilla on 5% sääntö eli palkkaa korjataan kerralla vain 5%. Sun 3k€ tapauksessa +150€. Jos haluat 500€ lisää niin pitää kituuttaa aika monta vuotta -> hakumuksia vaan eteenpäin.

 

[poskiholisti]

Yleensä isoilla organisaatioilla on 5% sääntö eli palkkaa korjataan kerralla vain 5%. Sun 3k€ tapauksessa +150€. Jos haluat 500€ lisää niin pitää kituuttaa aika monta vuotta -> hakumuksia vaan eteenpäin.

Mihinköhän hattuvakioon tämäkin perustuu

 

[jarhu]

Kaikenlaisia "prosenttisääntöjä" on kyllä kieltämättä tullut vastaan suurissa konserneissa. Eiköhän ne ole vain työntekijöiden viilaamiseen tehty, että saadaan pidettyä halpatyövoima aisoissa.

Yleensä niistä yhtäkkiä kovasti sitten joustetaan jos joku enemmän kykenevä on lähdössä.

 

[JCSH]

Kaikenlaisia "prosenttisääntöjä" on kyllä kieltämättä tullut vastaan suurissa konserneissa. Eiköhän ne ole vain työntekijöiden viilaamiseen tehty, että saadaan pidettyä halpatyövoima aisoissa.

Yleensä niistä yhtäkkiä kovasti sitten joustetaan jos joku enemmän kykenevä on lähdössä.

Tosin yleensä nuo säännöt kestää vain niin kauan kunnes kyseessä on hyvä työntekijä joka sanoo että mulla on ulkoinen tarjous. Sitten kyse on enemmänkin siitä että mikä on palkka verrattuna muihin saman position tyyppeihin firmassa.

 

[arix]

Aikoinaan kotimaisessa paikassa ei muiden koodarien palkkoja voinut nostaa kun talon vanhin koodari oli tyytyväinen omaan matalaan palkkaansa vuosien takaa. Kyseessä vielä 90-luvun loppupuolisko jolloin it-huuma oli voimakkaassa kasvussa. Tämä ei hirveästi auttanut kokeneiden koodarien hankkimisessa tai säilyttämisessä.

 

[Bladekill]

Yleensä niistä yhtäkkiä kovasti sitten joustetaan jos joku enemmän kykenevä on lähdössä.

Joskus, mutta päinvastaisiakin tilanteita on. Olin itse aikanaan hyvämaineisessa ja menestyvässä n. 500 tyypin firmassa (eli ei edes mikään iso korporaatio) jossa änkytettiin "taulukkopalkkoja" ja kuinka niistä ei voi joustaa. Devaajille sanottiin että pitää siirtyä manageriksi, alkaa tekemään laskutusta (siis itse käsin rustaamaan asiakaslaskuja excelissä) tai arbiträäri määrittelemätön "ottamaan lisää vastuuta" jos haluaa päästä seuraavalle taulukon tasolle. Tosiasia oli kuitenkin se että kaikkialla muualla tarjottiin reilusti suurempaa liksaa samasta tai useimmiten paremmista hommista niin käytännössä kaikki pätevät devaajat siirtyivät muihin firmoihin, startuppeihin, Reaktorille, Googlelle, Supercellille yms.

Devaajavuoto oli aivan mieletöntä, mutta tästä huolimatta firma vain ei suostunut muuttamaan käytäntöjä kuin vasta pari vuotta myöhemmin kun managerit järjestivät "hätäkokouksen" ja silloinkin korotus oli jotain muutaman satkun luokkaa per taulukko-taso kun todellinen gappi kilpailijoihin nähden oli jotain 1000-1500e.

 

[Bertta]

Joskus, mutta päinvastaisiakin tilanteita on. Olin itse aikanaan hyvämaineisessa ja menestyvässä n. 500 tyypin firmassa (eli ei edes mikään iso korporaatio) jossa änkytettiin "taulukkopalkkoja" ja kuinka niistä ei voi joustaa. Devaajille sanottiin että pitää siirtyä manageriksi, alkaa tekemään laskutusta (siis itse käsin rustaamaan asiakaslaskuja excelissä) tai arbiträäri määrittelemätön "ottamaan lisää vastuuta" jos haluaa päästä seuraavalle taulukon tasolle. Tosiasia oli kuitenkin se että kaikkialla muualla tarjottiin reilusti suurempaa liksaa samasta tai useimmiten paremmista hommista niin käytännössä kaikki pätevät devaajat siirtyivät muihin firmoihin, startuppeihin, Reaktorille, Googlelle, Supercellille yms.

Devaajavuoto oli aivan mieletöntä, mutta tästä huolimatta firma vain ei suostunut muuttamaan käytäntöjä kuin vasta pari vuotta myöhemmin kun managerit järjestivät "hätäkokouksen" ja silloinkin korotus oli jotain muutaman satkun luokkaa per taulukko-taso kun todellinen gappi kilpailijoihin nähden oli jotain 1000-1500e.

Eräässä firmassa ihmeteltiin miksi koodareille pitäisi maksaa enemmän kuin mitä TES sanoo. Firmaan saatiin palkattua ainoastaan täydellisiä aloittelijoita. Jostain syystä pari vanhaa ydinosaajaa kuitenkin pysyi työpaikallaan maksaen siitä ainakin 1000 euroa kuussa matalamman palkan muodossa.

 

[Unihiekkamyrsky]

Tuli tuossa katsottua dokkaria siitä miten AI (Artifical Intelligence) kehittyminen ajaa ihmisiä kohta työttömäksi. Mitenhän vaikutukset IT-alalla? Vastaakohan esim salasanaresetointipuheluihin kohta Siri-tyyliset robotit?

Samoin ohjelmointia pitäisin uhattuna alana, jos AI saadaan opetettua hetkessä pelaamaan voitollisesti supernopeudella Atarin pelejä ja voittamaan ihmiset Shakissa, miksi se ei osaisi ohjelmoida?
Itse asiassa AI osaisi varmaan korjata ja optimoida legacya ihan eri tavalla kuin ihmiset

 

[Technocrat]

Tuli tuossa katsottua dokkaria siitä miten AI (Artifical Intelligence) kehittyminen ajaa ihmisiä kohta työttömäksi. Mitenhän vaikutukset IT-alalla? Vastaakohan esim salasanaresetointipuheluihin kohta Siri-tyyliset robotit?

Samoin ohjelmointia pitäisin uhattuna alana, jos AI saadaan opetettua hetkessä pelaamaan voitollisesti supernopeudella Atarin pelejä ja voittamaan ihmiset Shakissa, miksi se ei osaisi ohjelmoida?
Itse asiassa AI osaisi varmaan korjata ja optimoida legacya ihan eri tavalla kuin ihmiset

Ohjelmointiduunit ei katoa yhtään mihinkään, näkisin, että vain lisääntyvät tulevaisuudessa. Tämä AI hype on lähtenyt aivan lapasesta. Joku ataripelin tai shakin pelaaminen on täysin eri asia kuin koodin korjaus / optimointi / generointi.

 

[vemkki]

Tuli tuossa katsottua dokkaria siitä miten AI (Artifical Intelligence) kehittyminen ajaa ihmisiä kohta työttömäksi. Mitenhän vaikutukset IT-alalla? Vastaakohan esim salasanaresetointipuheluihin kohta Siri-tyyliset robotit?

Samoin ohjelmointia pitäisin uhattuna alana, jos AI saadaan opetettua hetkessä pelaamaan voitollisesti supernopeudella Atarin pelejä ja voittamaan ihmiset Shakissa, miksi se ei osaisi ohjelmoida?
Itse asiassa AI osaisi varmaan korjata ja optimoida legacya ihan eri tavalla kuin ihmiset

Tietokone on tehokas tekemään rutiininomaisia toimenpiteitä hyvin nopeasti, mutta ohjelmoinnissa tarvitaan luovuutta, jota tietokoneella ei tällä hetkellä juuri ole. Pelit ovat simppeli juttu, koska sääntöjä on varsin rajallinen määrä ja pitää vain löytää niiden puitteissa optimaaliset ratkaisut.

IT-alan asiakaspalvelutehtävät sen sijaan ovat usein rutiinihommia, ja siksi esim. asiakaspalveluchateissa onkin usein jonkinlainen robotti, joka yrittää ensin vastata ennen kuin tapaus tyrkätään oikealle ihmiselle.

 

[Bladekill]

Samoin ohjelmointia pitäisin uhattuna alana, jos AI saadaan opetettua hetkessä pelaamaan voitollisesti supernopeudella Atarin pelejä ja voittamaan ihmiset Shakissa, miksi se ei osaisi ohjelmoida?
Itse asiassa AI osaisi varmaan korjata ja optimoida legacya ihan eri tavalla kuin ihmiset

Ensinnäkin ohjelmointi itsessään on eri asia kuin ohjelmistoteollisuus/ohjelmistotuotanto yms. Työelämässä ohjelmistokehittäjältä vaaditaan nykyään läjä eri taitoja joista ns. puhdas koodin tuotto on vain yksi osa-alue. Esim. asiakaskommunikaatio, speksien selvittäminen, palavereissa istuminen, brainstormaaminen yms. on aikalailla arkea.
Kun miettii kaikkia niitä asioita mitä ihmiset tekee työkseen tai ylipäätään, ohjelmointi on komplekseimmasta päästä ja kun tähän lisätään ihmiselementit kuten asiakkaat yms. niin kompleksisuus kasvaa entisestään. Erilaisia permutaatioita ja kaikkia mahdollisia tilanteita ja niiden suhteita toisiinsa on aivan mieletön määrä.
Kun tekoäly oppii pelaamaan jotain peliä on yhdistelmä taas yleensä erittäin triviaali: muutama toimenpide/action joilla peliin voidaan vaikuttaa (inputit) ja yleensä suhteellisen suoraviivainen ja yksinkertainen lopputulos (output).
En siis vertaisi pelaamista ja softakehitystä keskenään.

Toiseksi, sitten taas kun mietitään ohjelmistokehityksen historiaa niin käytännössä aina ohjelmointia on automatisoitu ja nämä ovat vain johtaneet uusiin abstraktiotasoihin joiden päälle aletaan rakentamaan uutta tavaraa. Esim. kaikki nykyään käyttävät joko kääntäjää tai tulkkia koodatessaan eivätkä itse muuta koodiansa manuaalisesti konekielelle tai kirjoita omaa kääntäjää joka projektiin. Veikkaisin että tekoäly tulee automatisoimaan/helpottamaan joitain yksittäisiä suljettuja alueita ohjelmistokehityksessä ja tekee työstä tehokkaampaa mikä todennäköisesti johtaa kasvavaan kysyntään ja entistä suurempi osa asioista arjessa ja elämässä tulee siirtymään tietotekniikan piiriin. Päinvastoin kuin oletuksesi, veikkaisin että IT-alalla työn kysyntä ja tarjonta tulevat molemmat kasvamaan reilusti.

Kolmanneksi, jos kuitenkin hypoteettisesti oletetaan että ohjelmointi saataisiin täysin tekoälyn hoidettavaksi niin sanoisin että mielenkiintoiset ajat ovat tulossa. Tekoälyn kannalta keskeisin ammatti ja se miten koko homma edes mahdollistuu on ohjelmointi itsessään, joten jos pystyt automatisoimaan ohjelmoinnin täysin tekoälyn kautta niin sen lisäksi että tällöin todennäköisesti myös kaikki muutkin maailman ammatit/toimenpiteet voidaan automatisoida, mikä estäisi tekoälyä luomasta uusia tekoälyjä? Filosofian rajat käytännössä paukkuvat, mutta tällainen tilanne johtaisi teoriassa loputtomaan ja äärimmäiseen kehitykseen ihmiskunnan kannalta.

Toki tekoälyä ja sen kehittymistä tulee aina rajoittamaan fyysisen maailman realiteetit kuten hardwaren lämpötila, muisti ja tallennuskapasiteetti, verkkojen nopeus ja toimivuus yms. Missään määrin vähättelemättä tekoälykehitystä ja sen saavutuksia, nykyinen AI/ML hype on kuitenkin 99.9% bisnesmiesten ja asiasta mitään ymmärtämättömien Linkedin fiilistelijöiden paskanjauhantaa.

 

[yksvaan]

Sekin vielä, että vaikka esim. jokin asiakastili ja omien laskujen tarkastelu yms. voisi olla aika geneerinen palikka, joka ainoa asiakas on :
A) toteuttanut kaiken eri tavalla
B) haluaa että kaikki toimii jotenkin persoonallisesti oudosti a näyttää erilaiselta

<10% ajasta koodaamiseen, loput selvittämiseen ja kaikkeen säätämiseen

 

[SampoTexaa]

Mihinköhän hattuvakioon tämäkin perustuu

Sanotaanko näin että cv:stä löytyy useita suomen suurimpia pörssiyrityksiä. Ei siis mitään hattuvakioita.

@JCSH Firmat joilta näitä prosenttisääntöjä löytyy ei ole pulaa tulijoista.

 

[Mechanical Man]

Isoilla pörssiyrityksillä tosiaan noita sääntöjä varsinkin on. Ei ollut it- positio, mutta yhdelläkin tyypillä kun piti sopimusta kirjoittaa, tuli hr- paaluttamaan 700€/kk pienempää liksaa kuin mitä oli ollut aiemmin puhe.. koska palkkaslotit.

Siinä toki sitten jää kyllä saamatta ne kaikkein parhaat, mutta eihän se menoa estä kun eivät paremmasta tiedä. Kaikki yrityksen listoilla olevat kun on sitä samaa keskivertoa tunaria...

 

[migobrie]

Isoissa pörssiyrityksissä voi tosiaan olla slotit/palkkahaitarit, mutta haitarin sisällä minimi- ja maksimipalkat voivat tarjota paljonkin liikkumavaraa.

Ainakin IT-alalla toimivilla pörssifirmoilla on käsitteitä kuten JG (job grade) ja CR (compa ratio). Laskin joskus omilla tiedoilla mille välille minun työnvaativuusluokan vuositulot voisivat sijoittua. Minimi oli noin 50 000 euroa (4200e/kk) ja maksimi oli 90 000 euroa (7500e/kk).

Palkkakorotusta kinutessa minulle sanottiin nykyisen palkan olevan kilpailukykyinen muihin vastaaviin firmoihin. Tenttasin mitkä firmat kuuluivat vertailuun ja siellä oli mm. yrityksiä IBM, Oracle, Microsoft, Google jne.

Tämä ei välttämättä päde kaikkiin IT-firmoihin, mutta todella monessa isossa firmassa se slotti voikin olla todella leveä.

 

[Jeesbox]

Veikkaisin että tekoäly tulee automatisoimaan/helpottamaan joitain yksittäisiä suljettuja alueita ohjelmistokehityksessä ja tekee työstä tehokkaampaa mikä todennäköisesti johtaa kasvavaan kysyntään ja entistä suurempi osa asioista arjessa ja elämässä tulee siirtymään tietotekniikan piiriin. Päinvastoin kuin oletuksesi, veikkaisin että IT-alalla työn kysyntä ja tarjonta tulevat molemmat kasvamaan reilusti.

Nii, itse voisin kuvitella, et tekoäly tekis sen koodin, kun ihminen tekee testit, joita vasten tekoäly voi "jurnuttaa". Tietty se koodi olis sit varmasti hyvin rumaa ja tehotonta.

Toinen seikka on sit leiskojen tekeminen, joita ihminen käyttää. Voisin kuvitella, että on erittäin hankalaa opettaa tekoälylle sitä, millainen on ihmisen mielestä esteettinen web-sivu.

 

[Lexy]

OT/

Tekoälystä tuossa joku aika sitten kirjoitin muualle kun hypen keskellä ei tunnuta huomaavan että kyseessä ei todellakaan ole mikään uusi trendi ja vaikka nyt on AI-sitä-tätä-ja-tuota start-upeja olemme silti kaukana siitä mitä pelkokuvia tässä maalaillaan.
Hidaste ei välttämättä ole edes teknologia vaan ihmiset ja vielä enemmän raha. Vasta kun rahallisesti homma menee siihen, että se on järkevää, tehokasta ja kannattavaa voi pelätä jo oman itsensä puolesta.

Vuonna 1985 sanottiin näin - vaikka nyt/lähitulevaisuudessa päästäisiin jo paljon lähemmäksi AI:n mahdollisuuksia niin en nyt stressiä kantaisi ja toisaalta koko ajan omaa rooli vien siihen suuntaan että töitä on aina:

 

[jarhu]

Onneksi täysin paperiton konttori ei ole enää teoreettinen ajatus, mutta vaikeahan meidän on hahmottaa asioita 30 vuotta eteenpäin. Kuinka suuri hyppäys tekoälyn käytännön hyödyntämisessä saadaan aikaiseksi, niin se jää nähtäväksi.

Sillä välin töitä varmasti löytyy hypenkin vaimennettua kaikille.

 

[SundeR]

Tarpeeksi monta kymmentä vuotta kun näkee elämää niin huomaa että kaikenlaisia hypejä tulee ja menee. Eipä sillä, myös kehitys on huimaa kun taaksepäin katsoo.

Nyrkkisääntönä sanoisin että aina kun joku heittää että asia X muuttaa asian "ihan just" niin kannattaa vetää henkeä.

Ajatelkaa vaikka niitä jotka 10v sitten uskoi kun puhuttiin että IT-alan työt katoaa kaikki Intiaan "ihan kohta" ja tuolla alalla ei ole tulevaisuutta. Menivät sitten vaikkapa paperiteollisuuden pariin

 

[Lexy]

Onneksi täysin paperiton konttori ei ole enää teoreettinen ajatus, mutta vaikeahan meidän on hahmottaa asioita 30 vuotta eteenpäin. Kuinka suuri hyppäys tekoälyn käytännön hyödyntämisessä saadaan aikaiseksi, niin se jää nähtäväksi.

Sillä välin töitä varmasti löytyy hypenkin vaimennettua kaikille.

Sen verran korjaisin että valitettavasti täysin paperiton konttori on edelleen teoreettinen, koska laki jo säätelee monelta osin esimerkiksi arkistoinnin; siinä mielessä edelleen teoreettinen, tosin yhteiskunnan/järjestelmämme takia. Paperia menee vähemmän, mutta edelleen se määrä suhteessa mitä tarvisi mennä on aika karua katseltavaa.

Mutta takaisin IT-alan työpaikkoihin

 

[OD.]

Kyllä se laki sallii jo jopa julkishallinnossa täysin paperittoman arkistoinnin, mutta ei se sitä muuta, että jotkut rakastavat paperia ja onhan se tietyssä käytössä parempi kuin sähköinen matsku.

Enivei, jos haluaa hyvän esimerkin AI-hypen tuotoksesta, niin googleen Aurora AI: Mallissa johdetaan viranomaisten toimintamallin muutosta ja tuetaan sitä toteuttamalla eettisesti toimiva tekoälyverkko palveluiden kohdistamisen tueksi. Tekoälyverkon toteuttamisen lisäksi, ihmislähtöinen toimintamalli otetaan käyttöön valituissa elämäntapahtumissa vastuuorganisaatioiden vetämänä ja AuroraAI-tukitiimin tukemana. Lähde valtiovarainministeriö.

 

[SampoTexaa]

Vaikka taaksepäin katsoessa kehitys on ollut ihan jättävän huimaa niin silti kehitys monilla aloilla tuntuu jääneen jumiin. Esimerkkinä kännykät jossa ei ole tapahtunut mitään mullistavaa viimeiseen 7-8 vuoteen.

 

[sirace]

Kyllä se laki sallii jo jopa julkishallinnossa täysin paperittoman arkistoinnin

Joo arkistointijärjertelmän pitää vain täyttää Arkistolaitoksen vaatimukset enkä tiedä yhtäkään järjestelmää joka nämä täyttäisi...