Menestys ja kilpailun puute koitui Intelin tuhoksi. Sinällään hiukan ironista että viime vuosikymmenen menestys ja kilpailun puute johtuivat aika pitkälti siitä, että Intel esti likaisella pelillä AMD:n (hinta-laatusuhteeltaan) ylivertaisten prosessorien yleistymisen ~2004-2006.
Ne yleistyi silti oikein mukavasti, ja K8ja myytiin suuria määriä.
Oma muistikuvani on että Intelin likainen peli ajoittui enemmän aikaisempaan aikaan, K6-K7-ajoillle (1997-2002), mutta en tosin ole tästä ihan varma.
Tämä ajoi lopulta AMD:n niin pahoihin talousvaikeuksiin, että AMD joutui luopumaan omista valmistuslaitoksistaan 2008 [1].
Ei AMDn ajoi talousvaikeuksiin enemmän se, että
1) AMD käytti paljon rahaa ostaessaan ATIn joka oli altavastaajana kilpailussa nVidiaa vastaan, eikä juuri tuottanut voittoa moneen vuoteen oston jälkeen. AMD olisi muuten alunperin halunnut ostaa nVidian, mutta rahat eivät siihen riittäneet.
2) K8n jälkeen AMD ei saanut oikein mitään kunnolla kilpailukykyistä ulos.
K10 oli edelleen vaan vähän viilattu K8 (lisätty L3 välimuisti, tuplattu SSE-datapolun leveys yms.) ja sen ekassa mallissa ("Phenom") oli paha bugi jonka workaround hidasti sitä selvästi.
Sen seuraavassa mallissa (Phenom II) oli bugi korjattu ja välimuistin määrää lisätty että lopputulos oli tasapainoisempi, ja siedettävä, mutta Intelkään ei seissyt laakereillaan vaan kehitti Sandy Bridgeä joka oli paljon kehittyneempi arkkitehtuuri.
Ja Bulldozer oli sitten ihan fiasko.
Ryzen prosessorien julkaisu vuoden 2017 alussa varmasti yllätti Intelin housut kintuissa. Intel oli turvautunut niin monta vuotta siihen, että voivat tuoda markkinoille joka vuosi 10% edellistä sukupolvea suorituskykyisempiä prosessoreita ja vaihtaa vielä samalla prosessorikannankin erilaiseksi. Nyt markkinoilla olikin yhtäkkiä "edullisia" 8-ydin prosessoreja, eikä Intelillä ollut tarjota kuluttajahintaluokassa vastaavia tuotteita.
Intel olisi koska tahansa voinut julkaista HEDT-piirejään (joista löytyi suurempaa ydinmäärää kuin neljää) myös halvemmilla hinnoilla kuluttajille, mutta päätti olla tekemättä niin, koska sille ei ollut markkinoilla tarvetta. Koska Intel teki paremmin rahaa myymällä näitä piirejä kalliilla kuin halvalla. Ekan ja tokan sukupolven Ryzenit eivät merkittävästi syönyt Intelin markkinaosuutta eikä voittoja.
Oikeastaan vasta zen2-EPYCit alkoivat selvästi tuntua intelin rahavirrassa.
Intelin pahin virhe ei kuitenkaan ollut prosessorien suorituskyvyn kasvun hidastaminen vaan se, että he käytännössä lopettivat kehittämästä parempia valmistusprosesseja.
Höpöhöpö, TÄYTTÄ puppua.
Intel kehitti jatkuvasti valmistusprosessejaan, ja sen surullisenkuuluisan "10nm" P1274-prosessin ongelma oli täysin päinvastainen: Intel yritti tehdä siitä liian hyvää, yritti parantaa liikaa kerralla, minkä takia sitä ei saatu moneen vuoteen kunnolla toimimaan.
Niin hyviä kuin AMD Ryzen 1000 prosessorit olivatkin hinta-laatusuhteeltaan, eivät ne olleet kuitenkaan yhtä suorituskykyisiä kuin Intelin prosessorit (yhdellä ytimellä). Tämä johtui osittain siitä, että AMD:n ensimmäiset Ryzenit valmistettiin GlobalFoundries:n 12nm prosessilla.
Eikä valmistettu, vaan "14nm" prosessilla, joka kuitenkin oli mitoiltaan selvästi suurempi ja suorituskyvyltään hitaampi kuin Intelin P1272 ("14nm") prosessi, oli jossain määrin puolivälissä Intelin P1270 ("22nm") ja P1272 ("14nm") prosesseja.
Vasta zen+ valmistettiin viilatulla versiolla tuosta prosessista jota kutsuttiin sitten hämäävästi "12-nanometriseksi" vaikka mitään mittoja ei oltu siinä oikeasti pienennetty.
Intelin näkökulmasta asiat muuttuivat huolestuttavaksi siinä vaiheessa, kun Taiwanilainen piirien sopimusvalmistaja TSMC sai 7nm prosessin massatuotantoon
Eikä saanut, vaan TSMC sai N7/N7P-prosessin massatuotantoon. Tällä ei ole mitään tekemistä minkään 7 nanometrin kanssa, se 7 oli vain
mallinumero, ei mikään mitta.
Mutta joo, tämän myötä AMDllä oli vihdoin ensimmäistä kertaa n. 18 vuoteen käytössään Inteliä parampi valmistusprosessi (edellisen kerran AMDllä oli ollut Inteliä parempi valmistusprosessi käytössään n. 2000-2001, kun AMD otti Inteliä aiemmin käyttöön kupariset johtimet "180nm" prosessisssaan, Intelin ottaessa ne käyttöön vasta reilua vuotta myöhemmin "130nm" prosessissaan.)
ja AMD päätti valmistuttaa Zen 2 ja Zen 3 prosessorit TSMC:llä. Yhtäkkiä valmistusprosessit olivat suurinpiirtein verrattavissa toisiinsa
Ei, vaan AMDllä oli hetken parempi valmistusprosessi käytössään koska Intelin P1274 ei tuolloin vielä toiminut kunnolla, ja N7/N7P tarjosi about saman nopeuden kuin P1272 mutta paljon paremmalla tiheydellä ja pienemmällä virrankulutuksella Se P1274 saatiin toimimaan riittävän hyvin (muttei täydellisesti) vasta n. vuotta myöhemmin (jolloin molemmilla oli käytössään yhtä hyvät valmistusprosessit).
Toisaalta, P1274n viimeiset versiot on sitten jo hiukan nopeampi kuin mikään TSMCN N7P. Koska P1274 on suunniteltu enemmän suuria kellotaajuuksia silmälläpitäen siinä missä N7 on suunniteltu ennemän tiheyttä ja virrankulutusta optimoiden.
, mutta Intelin vuosittaisten 10% tehonlisäyksien sijaan AMD nosti tehoja jopa 30% sukupolvesta sukupolveen. Intelin etumatka IPC-suorituskyvyssä (suoritetut käskyt kellojaksossa) oli nopeasti otettu kiinni.
Koska se oli otettu kiinni, millä piirillä tai mikroarkkitehtuurilla?
Tällä hetkellä Golden Cove on käsittääkseni IPCltään paras x86-mikroarkkitehtuuri
Tullessaan Sunny Cove oli IPCltään paras x86-mikroarkkitehtuuri, ja meni yli vuosi ennen kuin zen3 otti sen suurin piirtein kiinni, mutta Godlen Cove (Alder Lake) meni pian taas edelle.
ja suorituskykyä ei nosteta sillä, että "päätetään nostaa suorituskykyä" vaan pääosin sillä että joko
1) Insinöörit tekevät hyvin suuren määrän hyvin vaikeaa tuotekehitystä että saadaan tehtyä kehittyneempiä haarautumisenennustuksia ja prefetchereitä jne.
2) Tehdään arkkitehtuurillisia ratkaisuita jotka tekevät piiristä selvästi kalliimpia valmistaa tai enemmän virtaa kuluttavia, joita aiemmin ei ole haluttu tehdä hinnan tai virrankulutuksen takia.
AMDn oli helpompi parantaa IPCtä kun lähtötilanne oli huonompi. Ja toisaalta, AMD on ollut L3-välimuistin suhteen enemmän bruteforce-linjalla kuin Intel.
Seuraavat Zen 4 prosessorit tullaan valmistamaan TSMC:n 5nm prosessilla,
Ei, vaan TSMCn N5P-prosessilla, jossa ei ole mitään 5-nanometristä.
Mutta joo, N5P tulee tarjoamaan parempaa suorituskykyä kuin N7/N7P ja myös parempaa tiheyttä.
kun taas Intel joutuu käyttämään vanhaa prosessia, eikä siis voi pakata transistoreja paljon pienempään tilaan, kuin edellisissä prosessoreissaan.
Nojuu, tiheyttä ei ole tulossa lisää. Mutta siitä P1274sta saattaa sitli olla tulossa uusi versio joka tarjoaa taas hiukans uorituskykyä lisää.
Ja toisaalta, Raptor Laken pienemmät mont-sarjan ytimet ovat hyvin pieniä ja niitä saa aika paljon lisää melko pienellä pinta-ala-lisällä vaikka valmistustekniikka ei pienenekään. Lähinnä niissä on huonona puolena, että AVX-512 ei ilmeisesti ole tuettu minkä takia se pitää disabloida myös isoilta ytimiltä.
TSMC:n valmistusprosessit kehittyvät jatkuvasti ja AMD voi hyötyä tästä kehityksestä - Intel taasen joutuu tekemään omaa kehitystyötä saadakseen kirittyä TSMC:n etumatkaa.
TSMCllä vaan myös markkinoinnin päästään keksimät numerot kehittyvät paljon nopeammin kuin ne valmistusprosessit oikeasti. Oikea tiheysparannus on luokkaa puolet siitä, mitä nimessä oleva luku antaisi ymmärtää.
Ja Intelillä on ne insinöörit jotka niitä valmistusprosesseja kehittävät. Sinusta on jotenkin paha asia, että niillä on tekemistä?
Ja käytännössä todella monen vuoden ajan Intel on viilannut tuota P1274-prosessiaan ja tuonut siitä ulos parempia versiota - ekat versio oli iahn vaan että saatiin se ylipäätään toimimaan riittävän hyvin mutta viiemiset on sitten että on saatu siitä enemmän suorituskykyä irti.
Se, että Intelillä on omia tehtaita mahdollistaa Intelille sen, että
silloin kun Intelin oma valmistustekniikka on TSMCn "markkinoilla olevia" valmistustekniikoita parempia , Intel pystyy tekemään niiden ansaiosta parempia prosessoreita.
Tämä päti esimerkiksi tuolloin skylake vs zen1-aikakaudella jolloin Skylake pyöri selvästi suuremmalla kellotaajuudella kuin zen1, kiitos paremman valmistusprosessin.
