Ilmalämpöpumput eli ILPit

[petepas]

Täytyy kyllä sanoa, että jossain on jotain pahasti pielessä jos Suomen oloissa rivitalon päätyasuntoa pitää jäähdyttää kolmasosan vuodesta.
a) lämmitys on säädetty päin peetä
b) ilmanvaihto on mallia ei ole
c) asunnossa on jotain muuta epänormaalia lämpökuormaa, johon sitä jäähdytystä tarvitsee (serveriräkki laulaa 24/7 ?)

Kyllä meilläkin jäähdytyskäytössä oleva pumppu on päällä puolisen vuotta. Huhtikuussa alkaa auringon vaikutus näkyä, kämpässä isot ikkunat joista paistaa sisään asuntoon n. 8h päivässä. Mielummin pumppu päällä kun sälekaihtimet kiinni koko päivän.

 

[maninthemoon]

Kyllä meilläkin jäähdytyskäytössä oleva pumppu on päällä puolisen vuotta. Huhtikuussa alkaa auringon vaikutus näkyä, kämpässä isot ikkunat joista paistaa sisään asuntoon n. 8h päivässä. Mielummin pumppu päällä kun sälekaihtimet kiinni koko päivän.

Juuri näin. Ei tarvitse olla kuin hiukan isommat ikkunat mistä lämpösäteet pääsee sisälle. Meillä lattiasta kattoon ikkunat ja kyllä viilennykselle on ollut jo tarvetta. Ikkunoitte kalvoitus olisi yksi, mutta se vasta maksaakin.

 

[Zigh]

No huono suunnittelu on myös eräänlainen "vika", eli että ei oteta huomioon auringon kesäkuukausien lämpökuormaa. Meilläkin on paljon suuria ikkunoita suoraan etelään, mutta räystäät blokkaa pahimman paisteen näin toukokuusta alkaen kun aurinko on jo päivisin korkealla.

 

[Mikkos]

Täytyy kyllä sanoa, että jossain on jotain pahasti pielessä jos Suomen oloissa rivitalon päätyasuntoa pitää jäähdyttää kolmasosan vuodesta.
a) lämmitys on säädetty päin peetä
b) ilmanvaihto on mallia ei ole
c) asunnossa on jotain muuta epänormaalia lämpökuormaa, johon sitä jäähdytystä tarvitsee (serveriräkki laulaa 24/7 ?)

Joko niin tai sitten kaikilla ei ole samanlainen lämmönsieto. Jollekkin 27 on oikein mukava sisälämpö kun taas itse meinaan kuolla jos sisällä on 21 tai enemmän.
Eli varmaan otollisempi kysymys olisi että paljonko sielä kämpässä oikein sitä lämpöä on noin mitattuna.

 

[Raaka]

Sama homma täällä.

Isot lattiasta kattoon ikkunat ja aurinko pääsee porottamaan kellon ympäri kämppään, niin kyllä tuota saa jo huhtikuussa viilentää, että pysty öisin nukkumaan. Kesäisin parhaimmillaan oli kämpässä +35 astetta, kun aurinko oikein koko päivän porotti.

EDIT: yläpuoliseen. Eli itselle jo +25 on liian kuuma. 19-21 astetta on aika passeli.

 

[julli100]

Ilmanvaihdon jälkilämmitys on luokkaa 25 astetta niinku omassa kämpässä oli.

 

[petepas]

Joko niin tai sitten kaikilla ei ole samanlainen lämmönsieto. Jollekkin 27 on oikein mukava sisälämpö kun taas itse meinaan kuolla jos sisällä on 21 tai enemmän.
Eli varmaan otollisempi kysymys olisi että paljonko sielä kämpässä oikein sitä lämpöä on noin mitattuna.

21-22 astetta on mulle aika ideaali. Helteillä mukava tulla viielään asuntoon turvaan. Lämmösietokyky on vissiin mulla aika hyvä, harvoin palelen edes talvella.

 

[pipo]

Juuri näin. Ei tarvitse olla kuin hiukan isommat ikkunat mistä lämpösäteet pääsee sisälle. Meillä lattiasta kattoon ikkunat ja kyllä viilennykselle on ollut jo tarvetta. Ikkunoitte kalvoitus olisi yksi, mutta se vasta maksaakin.

Meille laitettiin juuri kahteen makkariin ikkunoihin 3M-kalvot. Otettiin ulkolasin sisäpintaan kaikkein vaaleimmat ja huomaamattomimmat. Vielä ei ole ollut riittävän aurinkoista keliä todeta niiden vaikutusta. Kesää odotellessa...

 

[maninthemoon]

Meille laitettiin juuri kahteen makkariin ikkunoihin 3M-kalvot. Otettiin ulkolasin sisäpintaan kaikkein vaaleimmat ja huomaamattomimmat. Vielä ei ole ollut riittävän aurinkoista keliä todeta niiden vaikutusta. Kesää odotellessa...

Kokemuksia tänne tuosta sitten ja kalvon merkkikin voisi samalla laittaa mikäli toimii. Kunhan kelit sen sallii. Kyselin tuosta jossain kohti ja itselle asentajat olisivat tehneet lasin ulkopintaan. Oli siihen jokin syykin, kun luin, mutta en nyt muista, että miksi se laitetaan ulkopintaan.

 

[hsalonen]

Täytyy kyllä sanoa, että jossain on jotain pahasti pielessä jos Suomen oloissa rivitalon päätyasuntoa pitää jäähdyttää kolmasosan vuodesta.
a) lämmitys on säädetty päin peetä
b) ilmanvaihto on mallia ei ole
c) asunnossa on jotain muuta epänormaalia lämpökuormaa, johon sitä jäähdytystä tarvitsee (serveriräkki laulaa 24/7 ?)

Täällä on sisällä 30 astetta kun ulkona on 28 astetta. Peltikatto on toinen tekijä, toisena betoniseinät varaavat lämpöä, ja ulkonta tuleva ilma on viileämpää. Betonikerrostalon ylimmän kerroksen kämppä. "Aurinkolämmitys" on tämän kämpän vihollinen. Ja nämä on siis ihan infrapunamittarilla mitattu seinistä. Nyt ei paista aurinko niin paljon, niin tänään on turha mitata..

Ilmanvaihto on painovoimainen, joka on yhtä tyhjän kanssa. Serveri on nyt pois päältä

--

Ketjun aiheeseen: voisin ostaa toisen ~300€ pingviinin , ettei sitä nykyistä tarvitse siirrellä makkariin illalla.. Onko näistä näkynyt tarjouksia, kun on ollut viileä kevät?

 

[jad]

Täytyy kyllä sanoa, että jossain on jotain pahasti pielessä jos Suomen oloissa rivitalon päätyasuntoa pitää jäähdyttää kolmasosan vuodesta.
a) lämmitys on säädetty päin peetä
b) ilmanvaihto on mallia ei ole
c) asunnossa on jotain muuta epänormaalia lämpökuormaa, johon sitä jäähdytystä tarvitsee (serveriräkki laulaa 24/7 ?)

Ihan normaalia 70-80 luvun rakentamista.

a) Kuten mainitsin, lämpöä riittää talvellakin ja patteritermostaatit normaalisti väännetty kiinni viimeistään siinä huhtikuun alkupuolella.
b) tämä pitää paikkansa, painovoimainen ilmanvaihto on yhtä tyhjän kanssa
c) osittain, pari vähävirtaista palvelinta pörrää 24/7, mutta jos lämpökuorma olisi isomminkin epänormaalia, näkyisihän se sähkönkulutuksessakin.

Silloin kun aurinko paistaa, niin aamun ensimmäiset säteet paistaa ikkunasta sisään, sitten muutaman tunnin ajan aurinko lämmittää päätyseinää, ja sen jälkeen alkaakin paistamaan toisen puolen ikkunoista sisään. Vaikkei mitkään jättisuuret ikkunat olekaan, on auringon lämmittävä vaikutus melkoinen, varsinkin kun ei ole puita tai muuta mikä varjostaisi.

Ilman lämpöpumppua kesällä sisälämmöt helposti 30 asteen tienoilla, vaikka ulkona olisi 'vain' 25 astetta.

Ja kyllä, ennen kun kukaan alkaa näsäviisailemaan, olen vähän läski ja talvetkin kuljen lyhythihaisissa paidoissa.

 

[maug]

Puuseinään ei kyllä kannata laittaa, betonisokkeli jos on niin siihen voi täräyttää suht huoletta kiinni. Meillä on sokkeliasennus eikä siitä tule meteliä tai värinöitä. Makuuhuoneen seinustaa suosittelen välttämään yleensäkin koska talvella sieltä toosasta lähtee aikamoinen humina jos on kylmä niin se saattaa kuulua seinän läpi muutenkin. Meillä ulkoyksikkö on vessan kohdalla ja kyllä sen sinne kuulee etenkin sulatuksen käynnistyessä, en haluaisi tuommoista makuuhuoneen seinälle puhisemaan.

Jos ei ole sokkelia niin maatelineen perustus ei ihmeitä vaadi, alustan tasoittelu ja pari isoa betonilaattaa mihin teline pultataan kiinni yleensä riittää.

Seinätelineasennusta tuntuvat liikkeet suosivan. Jousikiinnikkeet vaimentavat riittävän hyvin, näin minulle kerrottiin. Ulkonäöllisesti seinäkiinnitys näyttäisi paremmalta, mutta vaimentavatko jouset tarpeeksi? Siis hirsirakenteisen puutalon seinä kyseessä.

Tarjouksista loppuskabaan näyttäisivät jäävän Mitsun LN25 ja Toshiba Optimum 25. Näistä kahdesta pitäisi valinta tehdä. Molempien hinta asennettuna n. 2000 euroa. Laitoin jo kyssäriä lämpöpumput.infoon, mutta ajattelin kysyä vielä täältäkin mielipiteitä.

 

[Kitosh]

Seinätelineestä jää liikkeelle pari kymppiä enemmän katetta. Jos haluat varman päälle pelata, varsinkin puutalossa, niin laitata maa- tai sokkeliteline.

 

[jarp]

Seinätelineasennusta tuntuvat liikkeet suosivan. Jousikiinnikkeet vaimentavat riittävän hyvin, näin minulle kerrottiin. Ulkonäöllisesti seinäkiinnitys näyttäisi paremmalta, mutta vaimentavatko jouset tarpeeksi? Siis hirsirakenteisen puutalon seinä kyseessä.

Onko mitään syytä ottaa pienintäkään riskiä asian kanssa? Voipi tulla kalliiksi uudelleensijoittaa seinälle asennettu ilp maahan... Tekee itse pohjat kunnolla, niin ei kyllä ole ulkonäöllisesti mitään väliä (rumahan se laite itsessään on kuin saatana, mutta itse laatoitin betonilaatalla ilpin alustan ja ympäröin koristekivillä, niin menettelee).

Samalla pyytää, että laittaavat parhaan telineen, eikä mitään rimpulapaskaa ja valvoo, että proppaavat sen kiinni betonilaattoihin. Minulla eivät propanneet, enkä huomannut kuin jälkikäteen. Oli vittumainen homma propata jälkikäteen, kun piti rakentaa erillinen tuki ilpille, että sai telineestä jalat irti, että pääsi proppaamaan.

 

[maug]

Seinätelineestä jää liikkeelle pari kymppiä enemmän katetta. Jos haluat varman päälle pelata, varsinkin puutalossa, niin laitata maa- tai sokkeliteline.

Sokkeliteline ei käy, torpassa on kulmakivet ja sokkeli pienistä kivistä. Se paikka mihin ulkoyksikkö tulisi asennettavaksi on kaltevalla kalliolla lähellä mökin kulmaa. Se ehkä tekee haastavaksi maatelineasennuksen?

 

[Kitosh]

Maatelineissä on säädettävät jalat. Säätövaraa on vakiona sellaiset viisi senttiä suuntaan tai toiseen. Poralla tekee tarvittaessa ja nopeasti uudet reiät sopiviin kohtiin.
Saako ilpin asennuspaikalle pulkan, paljun tai jonkun muun alle mihin sulatusvedet sulavat? Sulatusvesiä ei tietysti tarvitse miettiä, jos ei käytä lämmitykseen.
Mutta uudet laadukkaat pumput eivät paljoa pidä meteliä, jospa myyjä tietää kokemuksesta, että värinät saa jousilla pois. Kysele heiltä takuita...

 

[Tuplis]

Meille laitettiin pumppu syssyllä rimpulalle maatelineelle ja ropuilla+pikkuruuveilla 50*50 betonilaattoihin kiinni.

No maa taisi olla hiukan pehmeää tuoreen salaojarempan vuoksi ja vähän pääsi pumppu kallistumaan kesään mennessä sekä pikkuruuvit menivät poikki. Tästä sitten kaikenlaista resoa sisälle ja ulos.

Maatelineessä oli säätövaroja ja laitoin uudestaan kiinni 6mm kiila-ankkureilla nii loppui enimmät äänet. Luokattoman hutera kyllä tuo maateline hyvin kiinnitettynäkin ja tekisi vielä vähän mieli hitsuutella joku tukevampi versio tilalle kun kaupasta niitä ei näytä saavan ainakaan kohtuuhintaan

Edit: Makso muuten 30senttiä ne kiila-ankkurit ja porauksen/kiinnityksen pystyi tekemään telineen ollessa sijoillaan, mikseivät käytä näitä jo alunperinkin?

 

[ph/ag]

Kuuluuko Mitsun (LN35) pyörittää kokoajan ulkoyksikön tuuletinta, vaikka kompressori ei ole päällä (viilennys mode). Sisäyksikössä pyörii vain tuuletin, koska sisällä +21 ja viilennyspyynti +23. Ensimmäistä kertaa viilennys päällä, niin ei ole mihin verrata. Lämmityksessä ulkoyksikön tuuletin pyörii vain kun tuottaa lämpöä.
Annan laitteen olla kokoajan päällä, vaikka ei olisi tarvetta lämmitykselle/viilennykselle, jotta kierrättää/"puhdistaa" ilmaa painovoimaisen ilmanvaihdon kaverina.

 

[Raitlin]

Mä olisin LN25 ollut huomaavinani että aina kun on lämmitys tai viilennys moodi päällä niin ylkoyksikön propelli pyörii. Jos haluaa vain kierrättää ilman niin siihenhän on fan mode.

 

[maninthemoon]

Olen todennut, että kyllä tuo Wifi ohjaus on ihan kiva ominaisuus kuitenkin vaikka ensiksi ajattelin, että ei sitä varmaan tarvitse. Käytän viilennystä vain siis tarpeen vaatiessa eikä se ole koko aikaa päällä. Voin siis pistää viilennyksen päälle ennen kuin tuolen kotiin eikä sitten vasta, kun olen kotona. Sisäyksiköt näyttävät sisälämpötilan niin siitä saa vähän osviittaa, jos on lämppin/aurinkoinen päivä, että onko tarvetta viilennykselle.

 

[puik]

Jos sisällä on viilennys, nii eks ulkoyksikkö lämpiä ja sitä tartte viilentää. Ja päinvastoin lämmityksen kans. Kompuraahan viilennykseenki tarvitaan.

 

[santtu3004]

Kokemuksia tänne tuosta sitten ja kalvon merkkikin voisi samalla laittaa mikäli toimii. Kunhan kelit sen sallii. Kyselin tuosta jossain kohti ja itselle asentajat olisivat tehneet lasin ulkopintaan. Oli siihen jokin syykin, kun luin, mutta en nyt muista, että miksi se laitetaan ulkopintaan.

Ulkopintaan tuo tulee laittaa siksi, että jos se olisi sisäpinnassa, olisi silloin lämpökin jo sisällä. Hyöty tuossa tulee siis ulkopuolisesta suojauksesta, kuten esim. markiiseissa. Verhot yms. sisäpuolella olevat suojat eivät estä lämmön siirtymistä sisälle.

 

[iltanen]

Bongasin alueen talossa ikkunan ulkopuolella olevan rullaverhon. Ymmärrän teorian tuossa, mutta näkisin sääolosuhteiden muutoksen vaikeuttavan toimintaa käytännössä. Kai tuollainenkin imee hyvin likaa (kohteessa asennettu korkean olohuoneen ylempiin ikkunoihin)?

https://www.tamar.fi/site/assets/files/1358/zipscreen_terrass.-product-image.png

 

[Toppahousu]

Onko kukaan ottanu Gigantin kautta myös asennusta? Ois kiva tietää etukäteen tarviiko perus kerrostalon ilmalämpöpumpun parvekelaatan päälle asennukseen (Mitsu AP35) ostaa erikseen parvekejalusta/-teline vai sisältyykö se 595 euron asennushintaan?

Hinnaston mukaan (Ilmalämpöpumpun asennus - Gigantti) esim. seinäteline kuuluu hintaan ja maatelineestä (400mm) joutuu maksaan 69 euroa, mutta kun lasitetun kerrostalon laatan päällehän ei tulis kumpikaan noista, vaan se parveketeline.. Gigantista tähän ei saa millään selvää vastausta.

 

[Mikkos]

Onko kukaan ottanu Gigantin kautta myös asennusta? Ois kiva tietää etukäteen tarviiko perus kerrostalon ilmalämpöpumpun parvekelaatan päälle asennukseen (Mitsu AP35) ostaa erikseen parvekejalusta/-teline vai sisältyykö se 595 euron asennushintaan?

Hinnaston mukaan (Ilmalämpöpumpun asennus - Gigantti) esim. seinäteline kuuluu hintaan ja maatelineestä (400mm) joutuu maksaan 69 euroa, mutta kun lasitetun kerrostalon laatan päällehän ei tulis kumpikaan noista, vaan se parveketeline.. Gigantista tähän ei saa millään selvää vastausta.

Muista sitten että jos betoniseinä niin timanttiporaus ei kuulutohon.

-Yhden läpiviennin tekemisen max 30cm paksuun puuseinään.

 

[Trautman]

Oisko kokemuksia Gree Lomo nordig pumpusta? Viillennykseen olisi vain tarvetta. Onko nuo Green pumput luotettavia?

 

[Diffe]

Jos sisällä on viilennys, nii eks ulkoyksikkö lämpiä ja sitä tartte viilentää. Ja päinvastoin lämmityksen kans. Kompuraahan viilennykseenki tarvitaan.

Kyllä. Kompressori käy viilensi tai lämmitti.

 

[Mariini]

@Trautman Sitä varten on Gree Bora jäähdytyslaite, turha maksaa pumpusta jos sitä ei käytetä koskaan lämmittämiseen. Gree on iso, isoin valmistaja markkinoilla, uskaltaa ostaa.
Myös Panasonic tekee pelkkiä jäähdytyslaitteita, JÄÄHDYTYSLAITE PANASONIC PZ35VKE

 

[ph/ag]

Mä olisin LN25 ollut huomaavinani että aina kun on lämmitys tai viilennys moodi päällä niin ylkoyksikön propelli pyörii. Jos haluaa vain kierrättää ilman niin siihenhän on fan mode.

Jos sisällä on viilennys, nii eks ulkoyksikkö lämpiä ja sitä tartte viilentää. Ja päinvastoin lämmityksen kans. Kompuraahan viilennykseenki tarvitaan.

Lämmituksessä kun laite on saavuttanut halutun lämpötilan, laite menee "fan" tilaan kierrättämään ilmaa. Silloin propelli ei pyöri ulkoyksikössä. Mutta jäähdytyksessä tuota ei tapahdu, vaikka saavuttaa halutun lämpötilan. Sisäyksikön puhaltimen nopeus ei myöskään tipahda samalla, vaan jatkaa ilman kierrättämistä pyydetyllä nopeudella vrt. lämmitykseen. Eipä tuosta sinänsä haittaa ole, kuhan mietin toimiiko oikein.

 

[LuckyPants]

Kokemuksia tänne tuosta sitten ja kalvon merkkikin voisi samalla laittaa mikäli toimii. Kunhan kelit sen sallii. Kyselin tuosta jossain kohti ja itselle asentajat olisivat tehneet lasin ulkopintaan. Oli siihen jokin syykin, kun luin, mutta en nyt muista, että miksi se laitetaan ulkopintaan.

Tännekin asennettiin pari päivää sitten 3M Prestige 70 kalvot. Vaikka odotukset olivatkin aika korkeat niin silti yllätti positiivisesti miten paljon ohut kalvo voi vaikuttaa. Tälläkin hetkellä aurinko porottanut koko päivän ja Ruuvitag näyttää 22.44°C tilaan, jossa ennen oli tässä vaiheessa päivää jo 24-25 ja ilmalämpöpumppu oli pakko laittaa viilennykselle. Nyt ei välttämättä edes tarvitse ja jos laittaa niin viilentää tosi helpon oloisesti verrattuna vanhaan. Sisältä päin katsoessa kalvoa ei juuri huomaa. Ulkoa katsoessa näkyy laseissa selkeä tummentuminen ja sisälle on vaikeampi nähdä. Menee omassa tapauksessa positiivisena ominaisuutena, mutta tuo on hyvä tiedostaa. Meilläkin laitettiin ulkopintaan. Ei kai selektiivilasiin muulla tavalla sais laittaakaan kuulemma.

 

[julli100]

Tännekin asennettiin pari päivää sitten 3M Prestige 70 kalvot.

Hinta per neliö?

 

[kookaburra]

Tämä on niin kerrostalokohtaista. Itse aikoinaan kun asuin kerrostalossa ja olin samalla hallituksen PJ (olen vieläkin), runnoin läpi ILP:n asennuksen ja sen hyväksynnän. Isännöitsijä onneksi oli samalla puolella, mutta mammat ja papparaiset toki oli se suurin ongelma. Kondensioveden poisto on loppupeleissä tunnin homma ja simppeli, mutta nämä jääräpäävanhukset ovat se vaikeampi osapuoli.

Millaiseen ratkaisuun teillä päädyttiin kondesioveden poiston kanssa? Meillä ei toistaiseksi ole herunut taloyhtiön lupaa ilppien asennuksiin, koska 70-luvun talon parvekkeilla ei ole järkevää vedenpoistoa. Ei siis edes tuollaista putkea, vaan sadevesi valuu parvekkeen etuseinän alla olevasta raosta suoraan alakerran parvekkelle tai laseihin.

 

[LuckyPants]

Hinta per neliö?

Tais olla 117€ mikäli oikein räknäsin laskusta. Aika tyyristä tavaraa on.

 

[mopnex]

Millaiseen ratkaisuun teillä päädyttiin kondesioveden poiston kanssa? Meillä ei toistaiseksi ole herunut taloyhtiön lupaa ilppien asennuksiin, koska 70-luvun talon parvekkeilla ei ole järkevää vedenpoistoa. Ei siis edes tuollaista putkea, vaan sadevesi valuu parvekkeen etuseinän alla olevasta raosta suoraan alakerran parvekkelle tai laseihin.

Taloyhtiöllä on myös velvollisuus pitää sisällämpötila asuttavana. Jos ei sallita ILP, niin yhtiö saa käyttää muita keinoja että lämpötila ei kohoa liian korkeaksi.

Luulisi että yhtenevällä tavalla asennettu putken pätkä tiputtaa veden riittävän kauaksi. Eli eiköhän tuohon ongelmaan nyt ratkaisu löydy jos tahtoa on.

 

[selectamatic]

Millaiseen ratkaisuun teillä päädyttiin kondesioveden poiston kanssa? Meillä ei toistaiseksi ole herunut taloyhtiön lupaa ilppien asennuksiin, koska 70-luvun talon parvekkeilla ei ole järkevää vedenpoistoa. Ei siis edes tuollaista putkea, vaan sadevesi valuu parvekkeen etuseinän alla olevasta raosta suoraan alakerran parvekkelle tai laseihin.

Jos tuo on ainut syy jäähdyttävän ilpin asennuksen kieltämiseen, niin asenna siihen kondensiopumppu ja vie vedet letkulla viemäriin.

 

[Mikkos]

Millaiseen ratkaisuun teillä päädyttiin kondesioveden poiston kanssa? Meillä ei toistaiseksi ole herunut taloyhtiön lupaa ilppien asennuksiin, koska 70-luvun talon parvekkeilla ei ole järkevää vedenpoistoa. Ei siis edes tuollaista putkea, vaan sadevesi valuu parvekkeen etuseinän alla olevasta raosta suoraan alakerran parvekkelle tai laseihin.

Ämpäri. Hyvä ja halpa. Kesäkuumalla riittää kun max kerran päivässä tyhjentää.

 

[kookaburra]

Taloyhtiöllä on myös velvollisuus pitää sisällämpötila asuttavana. Jos ei sallita ILP, niin yhtiö saa käyttää muita keinoja että lämpötila ei kohoa liian korkeaksi.

Luulisi että yhtenevällä tavalla asennettu putken pätkä tiputtaa veden riittävän kauaksi. Eli eiköhän tuohon ongelmaan nyt ratkaisu löydy jos tahtoa on.

Aivan varmasti löytyy, muiden kokemuksia olisi kiinnostava kuulla koska jos olisi esittää valmis toteutus niin taloyhtiön jäärät taipuisivat helpommin.

Ämpäriratkaisua olen jo ehdottanut, siihen ei haluttu tehdä periaatepäätöstä koska on riski että tulevaisuudessa joku vielä unohtaa tyhjennellä ämpäriään ja lorottaa kesän vettä rakenteisiin.

 

[Kautium]

Osaako kukaan täällä sanoa millä tavalla joissakin siirrettävissä ilmastointilaitteissa olevat AeroQuip-liittimet olisi parasta kiinnittää? Ei muuten, mutta tavallisella kiintolenkillä mutterien kiristäminen on niin hidasta, että putkesta vuotaa väkisinkin kylmä-ainetta taivaan tuuliin. Onko siihen olemassa jotain erityistä työkalua, vai eikö siitä vuodosta vain pidä välittää?

Tähän sellainen tarkennus, että eipä tuossa mitään erikoistyökalua tarvinnut. Ei sieltä pääse nopeasti kiintolenkillä kiristettäessä ainetta juurikaan karkaamaan. En tiedä miten minulla oli sellainen muistikuva jostakin vuosien takaa, että se päästäisi enemmänkin kaasuja pihalle.

 

[jad]

Ämpäriratkaisua olen jo ehdottanut, siihen ei haluttu tehdä periaatepäätöstä koska on riski että tulevaisuudessa joku vielä unohtaa tyhjennellä ämpäriään ja lorottaa kesän vettä rakenteisiin.

Olis kyllä hienoa päästä joskus tuollaisen vanhan jäärän pään sisälle näkemään, miten tälläiseen lopputulemaan päästään. Parvekkeelle satava vesi ei ole ongelma, mutta parvekkeen lattialla oleva ämpäri, joka pääsee vuotamaan yli aiheuttaa rakenteiden kastumista.

Eiköhän tuo ongelma ole sillä ratkaistu, että tuupataan 10cm putkenpätkä parvekkeen etuseinään, kohtaan josta nyt vesi valuu pois parvekkeelta. Olettaen, että parvekkeen lattiassa on edes hieman kaatoa, että vesi valuu likimain yhdestä kohdasta.

 

[Team_Slow]

Mistä/miten ilppiin otetaan tarkalleen ottaen sähköt? Sisäyksikön läheisyydessä mulla ei ole pistorasiaa, mutta ulkoyksikön vieressä terassilla olisi joten riittääkö se, että siitä otetaan sähköt vai vaatiiko sisäyksikkö oman rasian? Lähinnä sillä mietin kun mulla on lamppu kiinni ulko pistorasiassa, mutta jos se menee ilpin käyttöön niin turhaan lähden sitä lamppua uusimaan kuten oli suunnitelmissa, vaan hankin jotain muuta.

 

[Stabilo]

Pelkästään ulkoyksikölle otetaan sähköt. Itse vedätytin piuhan ilpistä sähkökeskukseen omalle sulakkeelle, niin jäi ulkorasiat muuhun käyttöön.

 

[Svaiski]

Mistä/miten ilppiin otetaan tarkalleen ottaen sähköt? Sisäyksikön läheisyydessä mulla ei ole pistorasiaa, mutta ulkoyksikön vieressä terassilla olisi joten riittääkö se, että siitä otetaan sähköt vai vaatiiko sisäyksikkö oman rasian? Lähinnä sillä mietin kun mulla on lamppu kiinni ulko pistorasiassa, mutta jos se menee ilpin käyttöön niin turhaan lähden sitä lamppua uusimaan kuten oli suunnitelmissa, vaan hankin jotain muuta.

Ulkoyksikköön tarvitaan sähköt, sitä kautta sitten menee sisäyksikölle sähköt. Meille asentaja tuumasi, että voidaan ottaa joko ulkorasiasta tai sisärasiasta. Ei haluttu johtokourua sisälle nurkkaan niin otettiin suosiolla ulkorasiasta. Toteutus tehtiin siten, että myös ulkorasia on normaalisti käytettävissä.

 

[Team_Slow]

Mulla toi ulkorasia on aikalailla turha. Tällä hetkellä siinä on huonossa kunnossa oleva lamppu kiinni ja muistaakseni jostain katsoin, että tuollaista itsetehtyä viritelmää ei oikeaoppisesti saisi edes noin olla. Ihan hyvin voisin uhrata sen pistorasian tolle ilpille. Hyvä tosin tietää, että ton ulkorasian voi säilyttää käytössä

 

[Walla]

Aivan varmasti löytyy, muiden kokemuksia olisi kiinnostava kuulla koska jos olisi esittää valmis toteutus niin taloyhtiön jäärät taipuisivat helpommin.

Ämpäriratkaisua olen jo ehdottanut, siihen ei haluttu tehdä periaatepäätöstä koska on riski että tulevaisuudessa joku vielä unohtaa tyhjennellä ämpäriään ja lorottaa kesän vettä rakenteisiin.

Olisiko pumppu vain jäähdytys vai myös lämmityskäyttöön?

Jäähdyttäessähän vesi tulee sisäyksiköstä letkua pitkin, joten voihan sen helposti ohjata letkua pitkin ulos parvekkeelta tai jos paikka on sopiva niin viemäriin.

Talvikäytössä jos varman päälle pelataan niin tarvitaan joku tämän tyyppinen pitämään vesi sulana kunnees saadaan johdettua letkua pitkin pois:

Kondenssivesiallas Entrade muovi lämmityskaapelilla lev. 780mm

Kondenssivesiallas Entrade sekä muut ilmalämpöpumput ja ilmalämpöpumpputarvikkeet edulliseen hintaan verkkokaupastamme Oulusta.

www.biottori.fi

 

[hypodermic]

Aika paljon on ollut puhetta jäähdytyksestä, mutta entä kun ilmalämpöpumpulla olisi tarkoitus tukea myös lämmitystä kylmemmällä kaudella. Omassa tapauksessa asunto on vajaa 80 neliön rivaripääty, jossa sähkölämmitys + varaava takka, koneellinen ilmanvaihto ja LTO.

Tietysti mahdollisimman hiljainen ainakin saisi olla, kun ulkoyksikkö todennäköisesti pitää asentaa takapihan terassin puolelle eikä talon päätyyn. Joissain pumpuissa mainostetaan takkatoimintoa tai vastaavaa, joka ilmeisen kätevä/hyödyllinen lämpöä tuottavan takan kanssa. Onko jollain suosituksia?

Eräs paikallinen firma tarjosi tämmöisiä malleja, joissa takkatoiminto. Hinnat asennuksineen: Toshiba Optimum 25 hinta ~1900e ja Premium 25 hinta ~2100e.
Speksien perusteella Premiumissa hieman parempi energialuokka (A++, A+++), ionisaattori, ja takuussa vuoden ero (2v, 3v).

Kondenssivesi saadaan oletettavasti johdettua rännien alla olevaan rännikaivoon.

 

[Oksa]

Onko muuten jonkinlaista "best practice" -tapaa pumppujen kanssa joita käytetään vain viilennykseen ja ovat pois käytöstä pitkiä paikoja? Pelkkää tuuletinasentoa jonkin aikaa viilennysjakson päätteeksi?

Oletteko mahdollisesti käyttäneet pumppua satunnaisesti talven aikana päällä talven aikana?

 

[Mooses]

Aika paljon on ollut puhetta jäähdytyksestä, mutta entä kun ilmalämpöpumpulla olisi tarkoitus tukea myös lämmitystä kylmemmällä kaudella. Omassa tapauksessa asunto on vajaa 80 neliön rivaripääty, jossa sähkölämmitys + varaava takka, koneellinen ilmanvaihto ja LTO.

Tietysti mahdollisimman hiljainen ainakin saisi olla, kun ulkoyksikkö todennäköisesti pitää asentaa takapihan terassin puolelle eikä talon päätyyn. Joissain pumpuissa mainostetaan takkatoimintoa tai vastaavaa, joka ilmeisen kätevä/hyödyllinen lämpöä tuottavan takan kanssa. Onko jollain suosituksia?

Eräs paikallinen firma tarjosi tämmöisiä malleja, joissa takkatoiminto. Hinnat asennuksineen: Toshiba Optimum 25 hinta ~1900e ja Premium 25 hinta ~2100e.
Speksien perusteella Premiumissa hieman parempi energialuokka (A++, A+++), ionisaattori, ja takuussa vuoden ero (2v, 3v).

Kondenssivesi saadaan oletettavasti johdettua rännien alla olevaan rännikaivoon.

Miksi tukea sähkölämmitystä? ILP on parhaimmillaan lämmityksessä juuri tuossa kevyessä lämmityksessä pahimpien kylmien ulkopuolella. Viime talvi oli niin lämmin, että minulla ei ollut sähköpatterit yhtään päällä. "Kovemmilla" -5 pakkasilla käytin takkaa lisänä.

Toshibaa on tosiaan kehuttu takan kanssa hyvin toimivaksi. Kyllä mitsubishikin ihan tyydyttävästi takan kanssa toimii. Riippuu huoneiden koosta, puhalluksen suunnasta, takan sijainnista yms. Kyllä voin suositella tuota Mitsubishi LN25, vaikka siinä erinäisiä ongelmia onkin ollut. Alun malleissa oli jotain ohjelmisto/ohjain-ongelmaa ja vieläkin voi ilmeisesti olla huonoon paikkaan kiinnitetty lämpöanturi ulkoyksikössä, mutta se on helposti korjattavissa sitten.

Hiljaisia kyllä aika lailla kaikki koneet nykyään on.

 

[Mooses]

Onko muuten jonkinlaista "best practice" -tapaa pumppujen kanssa joita käytetään vain viilennykseen ja ovat pois käytöstä pitkiä paikoja? Pelkkää tuuletinasentoa jonkin aikaa viilennysjakson päätteeksi?

Oletteko mahdollisesti käyttäneet pumppua satunnaisesti talven aikana päällä talven aikana?

Tunti pari lämmitystä kun viilennyskäyttö loppuu, niin kuivuu kunnolla, on ainakin panasonicin suositus. Itse käytin ehkä kerran tai kaksi talvessa lämmityksellä kun oli vain viilennyskäytössä. Ainakin autoissa tuota suositellaan, niin miksei näissä.

Jos on vain viilennykseen kykenevä laite, niin sitten kai tosiaan pelkällä puhalluksella. Kyllä ohjekirjassa varmaan lukee suositus.

 

[hypodermic]

Miksi tukea sähkölämmitystä? ILP on parhaimmillaan lämmityksessä juuri tuossa kevyessä lämmityksessä pahimpien kylmien ulkopuolella. Viime talvi oli niin lämmin, että minulla ei ollut sähköpatterit yhtään päällä. "Kovemmilla" -5 pakkasilla käytin takkaa lisänä.

Toshibaa on tosiaan kehuttu takan kanssa hyvin toimivaksi. Kyllä mitsubishikin ihan tyydyttävästi takan kanssa toimii. Riippuu huoneiden koosta, puhalluksen suunnasta, takan sijainnista yms. Kyllä voin suositella tuota Mitsubishi LN25, vaikka siinä erinäisiä ongelmia onkin ollut. Alun malleissa oli jotain ohjelmisto/ohjain-ongelmaa ja vieläkin voi ilmeisesti olla huonoon paikkaan kiinnitetty lämpöanturi ulkoyksikössä, mutta se on helposti korjattavissa sitten.

Hiljaisia kyllä aika lailla kaikki koneet nykyään on.

Tietysti riippuu siitäkin missä asuu, itse lämmitän takkaa talvikaudella joka päivä jos mahdollista. Se on totta että talvet on tupanneet olemaan täällä Keski-Suomessakin suht leutoja. Tuota seikkaa mietin jo aiemmin, minkä verran ilmalämpöpumppu kuluttaa lämmityskaudella sähköä versus sähkölämmitys patterit? Eli sähkölämmitys+takka vs ILP+takka. Tuokin toki tapauskohtaista ja riippuu siitä kuinka kylmä sää on, mutta noin yleisesti ottaen.

 

[Mooses]

Tietysti riippuu siitäkin missä asuu, itse lämmitän takkaa talvikaudella joka päivä jos mahdollista. Se on totta että talvet on tupanneet olemaan täällä Keski-Suomessakin suht leutoja. Tuota seikkaa mietin jo aiemmin, minkä verran ilmalämpöpumppu kuluttaa lämmityskaudella sähköä versus sähkölämmitys patterit? Eli sähkölämmitys+takka vs ILP+takka. Tuokin toki tapauskohtaista ja riippuu siitä kuinka kylmä sää on, mutta noin yleisesti ottaen.

Se riippuu kuinka kylmää on. Jossain +7 asteen kohdalla ILP käyttää 15-20% pattereiden sähköstä. Nollassa noin 25%. -10 asteessa noin 30-40%. -30 tienoillakin parhaimmillaan vain puolet.

Alla on maahantuojan mainoslinkki VTT:n tekemään suht järkevään vertailuun, jossa käyriä sähkön käytöstä eri lämpötiloissa. Tosin tuosta puuttuu monia uudempia pumppuja yms. Ja jos on sellainen pumppu, mikä sulattaa liikaa (kuten esim nuo ongelmalliset LN25 yksilöt) niin hyötysuhde laskee huomattavasti. Ja jos takkaa käyttää liikaa niin pumpun hyötysuhde putoaa, jos ei se sitten voi käydä tasaisella käynnillä.

VTT:n testiraportit | Ilmalämpöpumppuvertailu | Scanoffice

Testissä malleja merkeiltä Mitsubishi, GREE, Daikin, Panasonic, Fujitsu, Bosch. Mitattavana lämpöteho ja lämpökerroin (COP). Lisäksi hintojen keskiarvoja.

www.scanoffice.fi

EDIT: Semmoinen pumpun lämmityksen luonteessa kuitenkin on, että se ei lämmitä lattia niin hyvin, kun lämmitys perustuu paljon ilman liikkeeseen yhteen suuntaan (vs patterit torjuu kylmän puskemista reunoilta), niin jos haluaa lämmintä lattiaan pitää sitten pumppua pitää ehkä aavistuksen korkeammalla pyynnillä, jolloin se vähän nostaa kulutusta.