Ilmanvaihto & ilmalämpöpumput

Jäätymissuoja napsauttaa asunnon poistoilmapuhaltimen sammuksiin niin pitkäksi aikaa, että lämmönvaihtokenno ehtii sulaa uudelleen? Tarkista, onko IV-koneessa talviasento käytössä ja lämmityspatteri päällä -- jos vuokratalo tai AS-OY kutsu huoltomies paikalle

Lisäinfoa täältä: http://www.ivhuoltoniemi.fi/21

 

Asustelemme vuonna 1990 rakennetussa rivarissa, jossa sähkölämmitys ja huoneistokohtainen koneellinen ilmanpoisto. Tarkoittaa sitä että korvausilma otetaan ikkunoiden päällä olevien venttiilien kautta ja ulos puhallettavan ilman mukana menee lämpöä harakoille kun lämmön talteenottoa ei ole. Talvella poistoilmakonetta ei siis kannat pitää tarpeettoman suurella. Ilmalämpöpumppu on laitettu noin 5v sitten vuosi asunnon oston jälkeen. Sähkön kulutuksen suhteen on siis tehty lähes kaikki voitava ja pari viikkoa sitten taloyhtiö lisäsi yläpohjaan eristystä 250mm. Katsotaan kuinka paljo se vaikuttaa talven sähkölaskuihin.

Toki ilmalämpöpumpulla saa asuntoa myös viilennettyä kesällä jos tarvetta on. Niitä päivä ei tosin näillä korkeuksilla kovin montaa kesän aikana, mutta ihan mukava värkki se niinä päivinä on

 

Siis jos se kone on teillä jossain hollilla, niin tuon jäätysmissuojan termostaatti on varmaan siinä koneen sisällä ihan itse säädettävissä, ei siihen huoltomiestä tarvitse. Menee samaan kategoriaan kuin suodattimien vaihto.
Vai onko koneet jossain ullakolla ja taloyhtiö puhdistaa ja huoltaa?

Omassa koneessa tehdasasetus taitaa olla +4 astetta, mutta olen sen säätänyt lähelle nollaa, jolloin pätkiminen loppui pikkupakkasilla, eikä kenno ole jäätynyt.

 

Mikä on koneen malli? Tuo säätö tosiaan säätää sitä tuloilman lämpöä. Tuo kannattaa yleensä säätää vähän matalammaksi kuin huonelämpö, koska putkistossa usein tapahtuu häviötä. Eli siis on tehokkaampaa lämmittää varsinaisella lämmitysjärjestelmällä kuin tuolla ilmanvaihtokoneella. Joku 16-18 astetta voisi olla hyvä, ja tuokin kannattaa melkein mitata sieltä tuloräppänästä eikä luottaa termostaatin lukemiin. Periaatteessa paras säätö olisi niin alhainen "kuin perse kestää", eli sitten kun alkaa tuntumaan vetoa ollaan menty liian alas. Tuolla tavalla tuloilma lämmitetään joko kokonaan tai suurelta osin talteenotetulla lämmöllä, eikä sähkövastusta tarvita lainkaan.

 

Jaa, otetaas takaisin sen verran, että tuo aiempi ei vättämättä pädekään tähän koneeseen. Onko sulla vesikiertoiset patterit ja kaukolämpö? Vai sähköpatterit?

http://www.swegon.com/Global/PDFs Archive/Home ventilation/Air handling units/ILTO series/_fi/ILTO_260-m.pdf

Tuossa ohjeessa on yhdessä kuvassa näkyvillä se jäätymissuojan säätö (sivu 5), tosin tuon mukaan tehdasasetus on 0. Eli jos sitä ei ole räpelletty, ei tuolle voi tehdä mitään. Kannatta ehkä kysyä sieltä huoltoyhtiöstä.

 

Jees. Tällöin ei tosiaan ole tarve tehdä mitään sille tuloilman lämpötilalle, koska sekin lämepenee todennäköisesti kaukolämpöön kytketyllä vesikiertoisella patterilla.

Jos talo lämpiää sähköllä, tällöin on tosiaan järkevää pyrkiä lämmittämään mahdollisimman paljon pattereilla eikä ilmanvaihtokoneella.

 

Lueskelin "epätekniset ihmiset" aihetta, ja tuntui, että foorumilla voisi olla ilmanvaihtoon perehtyneitä ihmisiä. Aiemmin asuin ensiasunnossani kaupungin kämpässä, jossa yritin tutkia (tutkia, en tukkia) myös huoltomiesten kanssa ilmanvaihtoa, kun vessani haisi tietyillä ilmoilla naapurin tupakalta ja muuten kämppää taas sai jatkuvasti tuulettaa tunkkaisen ilman vuoksi.

Nyt muutin vuokra-asuntoon (70m^2 kolmio), joka on rakennettu 1987. Ilma vaihtuu koneellisesti, lämmitys kaukolämpö/vesipatterit. Korvausilmaventtiilit ovat molemmissa makuuhuoneissa ja olohuoneessa, sekä ilmeisesti saunan lattiatasossa. Poistoilma-aukot olen löytänyt saunasta, kylpyhuoneesta, vessasta (vessa/kylppärisauna erillisiä tiloja) ja vaatehuoneesta, jonka lisäksi liesituuletin.

Mitään varsinaista ongelmaa minulla ei ilmanvaihdon kanssa ainakaan ensimmäisen kuukauden perusteella ole: narulla säädeltäviä korvausilmaluukkuja ei ole tukittu, ja vaikka näin kylmillä ilmoilla korvausilmaluukut ovat olleet usein "kiinni" asennossa, tulee niistä myös näissä asennoissa korvausilmaa (tuntee kädellä kun vie lähelle, ja vähän semmoista pientä vetoa havaittavissa). Poistoilmaventtiilitkin kävin läpi sen verran, että jokaisesta ilma vetää sisään (testaamalla imeekö vessapaperinpalan kiinni venttiiliin suulle). Astmaa sairastava ja muutenkin kaikkeen herkästi reagoiva kaverikin totesi muuttoapuna kämppää tutkiessa, että ei hänen nenäänsä mitään ikävää käy.

Kysymykseni ovat seuraavat:

- Liesituulettimessa ei ole säädintä kuin valolle. Koneellisesta ilmanvaihdosta selvästi kuulee, että lieden tuuletin hyrrää ainakin 17-18 välillä "ruuanlaittoaikaan". Onko tuo tosiaan päällä vain suurinpiirtein noina aikana, vai onko tuossa jonkinlainen tunnistin, joka vetää päälle kun ruokaa laitetaan? Ei tosin ole ollut mitään ongelmaa ruuanhajuisen kämpän kanssa.

- Edellinen vuokraaja ei selvästi ole ollut hirveän kiinnostunut siisteydestä, joten kaikki korvausilman poistoventtiilit ovat aikamoisen pölyisiä. Saunan kohdalla irrotin poistoventtiilin putsatakseni pölyt myös putken puolelta, venttiili kun perus KSO jonka sai pyöräyttämällä irti. Jäin kuitenkin pällistelemään, koska kyseessä ei ollutkaan pelkkä KSO-venttiili, vaan venttiilin putken puoleisessa osassa oli pyöreä tötterö. Suodatin se ei ole. Googlailujen perusteella tämä on vissiin venttiiliin liitetty äänenvaimennin? Eli venttiilistä lähtee sellainen pyöreä, ehkä 15cm pitkä sylinteri, jonka ulkopinta on vähän paperimaista/hiomapaperimaista. Tämä pinta oli luonnollisesti aivan pölyssä. Millähän tuota puhdistaa rikkomatta mitään? Vai teenkö ylipäätään jotain mitä ei pitäisi tehdä, jos irrotan jokaise poistoilmaventtiilin putkesta, puhdistan liinalla ja pyöräytän takaisin kiinni? Säätöön en koske.

- Saunan poistoilmaventtiili on katossa, ja se on sellainen normaali KSO-venttiili, jonka säätö on venttiiliä kiertämällä (kunhan säätömutteri ei ota vastaan). Mitään ilmanvaihdosta kunnolla tietämättä, eikö saunaa lämmittäessä kuuma ilma poistu tuota kautta? Olen vähän ymmärtänyt, että näissä tapauksissa on yleensä tapana asentaa nupista vetämällä säädettävä helppo säätöventtiili, jonka voi sulkea saunoessa (jotta lämmin ei karkaa), ja sitten taas avata saunomisen päättyessä? En minä kai tuolle mitään ole tekemässä, kunhan kysyn, että onko tässä jotain omituista vai onko ihan normaalia. Tämä venttiili tuntui kuitenkin olevan vähiten auki.

 

1. kysymykseen vastauksena, että liesituuletin on tapauksessasi pelkkä liesikupu. Itse puhallin on kaikille asunnoille yhteinen poistoilmapuhallin todennäköisesti talon vesikatolla, jonka käyntiä ohjataan todennäköisesti kellon mukaan tiettyihin aikoihin tehostamalla. Muinakin aikoina puhallin on käytössä, mutta ilmavirta voi olla sen verran pieni, ettei sitä huomaa samalla tavalla kuin tehostuksen aikana.

2. kysymykseen: KSO-venttiileihin on tosiaan lisävarusteena saatavilla DBL-äänenvaimentimia. http://www.taloon.com/vaimennin-dbl-100-75-flakt-woods/LVI-8713782/dp. Kuvailemallasi tavalla puhdistamalla en näe, että mitään väärää onnistuisit tekemään.

3. kysymykseen: Normaalisti saunoissa käytetään KSO-S (tai jonkin toisen valmistajan saman tyylistä) venttiiliä, jonka saa suljettua saunomisen ajaksi painamalla nupista venttiili kiinni ja käyttö juurikin kuvailemallasi tavalla. Hieman omituiselta tuo normaali poistoilmaventtiili saunassa kuulostaa, mutta tiedä sitten syytä sen taustalla.

 

Väärin suunniteltu. Ei-painovoimaisen eli koneellisen ilmanvaihdon saunoissa korvausilma pitää tuoda kiukaan päälle ja poistaa saunan oven ali kylpyhuoneen katon venttiilistä. Saunan katossa voi olla yksi poisto, mutta se on kuivausventtiili ja käyttötarkoituksena on nopeuttaa saunan kuivumista saunomisen jälkeen. Yleensä se siis on aina kiinni.

Kuvaamassasi tilanteessa saunassa on varpailla aina kylmä, koska korvausilma jää lattiatasolle ja ylhäällä kuiva ja kuuma, koska löylyt häviävät poistoilmaventtiiliin. Jos suljet poistoilmaventtiiliin, saunassa ilma ei paljoa kierrä.

Suosittelen lämpimästi jatkamaan korvausilman iv-putken kiukaan päälle kattoon. Tämä saattaa vaatia lupia.

 

ÄLÄ OSTA HALVINTA JA KYSY APUA ASENNUSLIIKKEISTÄ.
Halvat pumput pitävät ulkona sellaista meteliä ja resonanssia että taatusti tulee sanomista naapureiden kanssa. Pyydä liikkeiltä suosituksisa HILJAISISTA ihan normaaleista ILPeistä. Sitten voit taloyhtiölle lupaa hakiessasi sanoa että kyseessä on hiljainen sejase malli.
Ja sitten toki luvat taloyhtin kanssa kuntoon.

Ainakin vielä jokunen vuosi sitten pelkät viilentävät olivat huomattavasti äänekkäämpiä kuin kaksitoimiset eikä hintaeroa ole valtavasti, joten ihan perinteistä suosittelen vaikka ei lämmitystä käyttäisikään.

 

Ostin irtiotetun vesi-ilmalämpöpumpun käytettynä. Meinasin asentaa paikoilleen, mutta juuri teen vasta telinettä missä koeajan sen ensin. Joku Toshiban malli se on.

Mitä mielenkiinnosta availin, niin samanlaisia nuo ulkoyksiköt ovat sisältään kuin ilmalämpöpumputkin. Ja jos viilennykseen haluaa, niin sehän onnistuu helposti. Joku kellari tai pakkashuone, niin ei tarvitse paljon modifioida tuollaisen käyttöä sellaiseen.

 

Ei todellakaan onnistu 'helposti'.

Joudut menemään kylmäpiiriin väliin ja se on luvanvaraista hommaa.

Lisäksi, veteenkö sinä sitä kylmää ajattelit ajaa? Ja sen jälkeen..........(täydennä puuttuva)

Helpommalla pääset kun ostat halvimman mahdollisen Ilpin rutkun jäähdytyskäyttöön, jos kämpän ylilämpöjä aattelit helteillä leikata vai mikä oli sovellutus?

 

Halvin mahdollinen split-kone, minkä löydät, riittää. Turboahdin tuossa sanoikin jo hinnoittelusta, johtuen pelkkien pienten jäähdytyskoneiden olemattomista markkinoista Suomessa, saattaa halvin ILP tulla halvimmaksi vaihtoehdoksi.

Espanjasta ym. saisi pelkkiä split-jäähdytyskoneita ja hintaa 200-300 euroa.

Ulkoyksikön asennus maatelineelle on varmin vaihtoehto äänieristyksen suhteen.

Sisäyksiköiden melutasoissakin on toki eroa. Sitten varmaan pitää heilutella euroja enemmän, jos haluaa oikein hiljaisen sisäyksikön esim. makkariin. Joku Daikin tms. vois olla pätevä valinta.

 

Huonot liikkeet ehkä. Asiansa osaavat eivät.
Monessa halpispumpussa ulkoyksikkö on äänekkäämpi kuin toisissa. Ja se on merkittävä tekijä kommuuniasumisessa.

 

Ei liian lähelle naapurin ikkunaa ja isännöitsijän kanssa se katsotaan, koska niiden sijoittamisella on aika tarkat kriteerit mm. äänen, ulkonäön ja kondensiveden suhteen.

 

On, jos jäähdytyskäytössä. Ei silläkään yleensä suurta merkitystä, kun Suomessa on yleensä niin vähän jäähdytystunteja. Tässä toki talokohtaisia ISOJA eroja. Jäähdytykselle paras olis varjo/pohjoisseinämä.

Lämmityksessä ei niin väliä mikä ilmansuunta. Etelä-kaakon suojainen seinusta toki pikkasen paremmin antaa lämpöjouleja varsinkin näin keväisin. Ero ei ole iso.

Missäpäin vaikutat? Voin suositella pariakin hyväksi tietämääni asentajaa, jotka tekee joskus myös firaabelihommia.

 

Olisko antaa perusvinkkejä ilmalämpöpumpun käyttöön. Meillä pitkän mallinen ja sokkeloinenkin asunto. Pumppu on talon toisessa päädyssä ja normaaliasetuksilla lämmitys ja viilennys kattaa n.50% asunnosta. Loput 50% jää tavoittamattomiin sokkeloisuuden takia, tai lähinnä sen takia että välissä on 90cm ovettomat oviaukot x 2 mihin ilma ei oikein suostu kulkeutumaan.
Olen kokeillut lämmön etenemisen tehostusta siten, että olen nostanut siivet default asennosta hieman ylöspäin, jolloin puhallus osoittaa pidemmälle. Olen laittanut samalla pyynnön reippaasti korkeammalle (esim. 26astetta) ja puhalluksen manuaalisesti suurimmalle. Olen porskuttanut tällä asetuksella testimielessä tunnin verran ja 26 astetta toteutuu lähtöpäässä, mutta tuloksena ei ole kuin helvetin lämmin lähtöpää ja sokkelosta eteenpäin vain ehkä puoli astetta lämpöisempää kuin ennen lämmityksen aloitusta.

Sitten niitä kysymyksiä mitä tuli mieleen:
- onko lämpöä tällaisissa tapauksissa järkeä puhaltaa täysillä ja pitkälle, kuin defaultilla alas ja automaatti-asennolla.
- tai onko joku kirjoitettu taktiikka sokkeloisen asunnon ilmalämpöpumppu lämmittämiseen?
- kuinka pitkään lämmön eteneminen voisi kestää, eli onko mahdollista että puhallus vaatisi parin tunnin session per päivä. Lämmin ilma tosin lopulta nousee ylös, mutta kai se puhalluksilla eteenkinpäin pitäisi mennä.
- lämmittättekö tönöä yöllä, vai päivällä lämmityskaudella, vai koko päivän sopivalla pyynnöllä?

 

ei tuohon ole muuta järkevää ratkaisua kuin toinen pumppu toiseen päähän taloa

edit: itsellä sama tilanne, alakerta sokkeloinen ja pumppu toisessa päässä taloa. yläkerta avoimempi, menee yhdellä pumpulla mutta alakertaan tarvis laittaa toinen (nykyään siis 2 mutta pitäisi ostaa kolmas)

Toinen vaihtoehto on muuttaa pumpun paikka siten että on keskellä taloa joten lämpö ainakin teoriassa leviää tasaisemmin

 

Toisen pumpun tuo tosiaan vaatii, ellei ala virittelemään siirtoilmakanavia tmv ratkaisuja.

Noin yleisenä huomiona kuitenkin, että jos pumppua haluaa käyttää optimaalisesti, periaatteessa puhallus kannattaa aina pitää niin kovalla kun omat korvat sallii (varsinkin sitten kun siirrytään oikeasti lämmityskaudelle). Tällöin pumpun hyötysuhde on parhaimmillaan. Tietyissä pumpuissa (ainakin vanhemmat mitsubishit) automattipuhallus on tehty sellaiseksi, että se tiputtaa nopeuden minimiin mahdollisimman pian -> vain pumpun edusta lämpenee ja pumppu puhaltaa kuumaa ilmaa jolloin hyötysuhde ei ole paras mahdollinen. Noissa vehkeissä kannattaa siis käyttää vain manuaalista nopeusasetusta. Yleensä puhalluksen suuntaus lähemmäs vaaka-asentoa myös lämmityksellä on ihan fiksua, koska silloin lämpö leviää parhaiten. Oletuksena pumput puhaltaa alas, joka ei toimi hyvin jos lämmitettävänä on iso alue.

Ylilämmitys noin pidemmän päälle ei ole fiksua. Toki joissain tilanteissa tuokin on ihan perustelua, jos pumppu on esim. aulassa tai eteisessä, eikä lämpö leviä muuten. Yleensä puhallus toimii paremmin lämmön levittäjänä, kuin lämpötilaero.


Lämmityskaudella pumppu kannattaa pitää jatkuvasti päällä. Näillä "välikeleillä" kyse on enemmän makuasiasta. Periaatteessa hyötysuhde on parempi, jos pumpun ajastaisi lämmittämään esim. aamuisiin vain pariksi tunniksi. Pumpun katkokäynti ei ole yhtä energiatehokasta kuin jatkuva käynti. Toisaalta lämmitysenergian tarve syksyllä on sen verran pientä, että se katkokäynnin "hukka " on aika lillukanvarsia. Pitämällä pumppu kokoajan päällä laite pitää tilan tasalämpöisenä ja kompura käy silloin kun sitä tarvitaan.

 

Tai jos ei rahaa siihen ole, niin tämmöinen sopivaan paikkaan missä ILPin sisäyksikön "heitto" loppuu. Sisäyksikkö kannataa olla mahd. lähellä sisäkattoa, jotta coanda ilmiö tulee hyödynnettyä tarkasti.

 

Ennemmmin joku tämmöinen tai pari tuollaista. Ilman- ja lämmönsiirrin - Tuuletin Ilman- ja - Biltema

 

Eli summattuna. Puhallus niin suurella kuin viitsii, lämpötila se mitä halutaan, puhallus vaakaan pitkälle.
Pitää katsoa mihin tuolla pääsee.
Ilmansiirrin oli mielenkiintoinen. Mitenhän nuo toimisi niissä kahdessa oviaukossa.

 

Tuo vaatii rakenteisiin reikiä ja tehokin taitaa olla vaatimaton.

Huonosti ne on yleensä toimineet.

 

okei, kiitos infosta. Katselin tuota oviaukkoa nro1, ja sen yläpuolella eikä oikeastaan missään ole paikkaan mihin tarvittavan reinän voisi tehdä. Joten kyllä tämä nyt menee ilmalämpöpumpun mahd. hyvien säätöjen löytämiseen. Se minne lämpö ei leviä, hoituu sitten vesikiertosilla pattereilla kuten aiemminkin.

 

Mulla on Panan sisäyksikkö rikki. Saako jostain pelkkiä sisäyksiköitä ja voiko sellaisen uudenaikaisemman laittaa kiinni vanhaan ulkoyksikköön?

 

Jos samaa mallia on vielä myynnissä, saa sisäyksikön ostettua yleensä erikseen. Mallit ei pääsääntöisesti käy ristiin. Yleensä kannattaa selvittää missä se vika oikeasti on, varaosia saa tuoreisiin malleihin usein erikseen. Tai etsiä käytettynä varaosia. Jos koko yksikön vaihtaa, joutuu putkiliitokset avaamaan ja tyhjiöimään uudestaan ->maksaa satasia pelkkä työ.

Piirikortin vaihdon tai jonkun muun osan vaihdon voi periaatteessa tehdä itsekin omalla vastuullaan. Laillista se ei taida olla, mutta ei vaadi erikoistyökaluja, toisin kuin koko sisäyksikön vaihto.

 

Piirikortin varmaan tarvisi. Mistä niitä saa?

 

Maahantuojalta kannattaa kysyä, tosin voi olla aika kalliita.

itse lähtisin liikkeelle täältä, jos tarkoitus on korjata itse, eikä ole 100% varmuutta korjautuuko piirikortilla:
Osto

 

Joo tuota on tullut luettua.

 

Mikä se malli on? Kyllä noita varaosayksilöitä on aina torissakin, esim: Ilmalämpöpumppu jäähdytyslaite Panasonic CU-HE9JKE, Nurmijärvi

 

Enpäs nyt muista, mutta joku niitä vanhimpia se on. Korjaajan piti vaihtaa siihen laakeri, niin taisi hajottaa koko paskan.

 

Korjaaja varmaan sitten korjaa/hommaa uuden vakuutuksestaan.

Vai oliko korjaaja = Itse


Itsellä jäi aikanaan toinen sisäyksikkö johonkin jumitilaan moottorin laakereiden vaihdossa, mutta heräsi henkiin kun ohjainkortin käytti uudelleen virrattomana.

 

Taitaa se jotain hiljalleen puhallella. Siihen koetettiin vaihtaa piirikortti toisenlaisesta sisäyksiköstä, mutta se oli vääränlainen.

 

Niin, eikä se tottele kakea muutenkaan.

 

Taitaa se olla. En muista, kun viimeksi vuosi sitten näihin aikoihin tuon kanssa taistelin. Voi olla, että heivaan koko paskan helvettiin, koska koko laitteen hyötyjä on vaikea todentaa, kun käytän varaavaa takkaa lisälämmönlähteenä.

 

Meillä on vastaavantyylinen ongelma ja yleensä olen boinc koneilla korjaillut lämmitystä siellä minne ilpin lämmitys ei riitä, mutta viilennykseen se ei auta. Viimetalvena testailin pelkällä ilpillä ja huomasin että talon iv koneen tehojen nosto auttoi lämmön siirtymistä talossa muuallekin. Et kertonut onko teillä iv konetta vai pelkkä painovoimainen. Varjopuolena tässä on talvella se että iv koneen automatiikka katkoo (eli sulattaa kennoa) paljon useammin, jolloin ilma seisoo. Omassa koneessani ei ole takalle omaa toimintoa ja siitä kun kyselin myyjän asiakaspalvelusta niin sanottiin että käytä vain tuuletinta silloin. Sitten kun kerroin että sammutan koneen niin sain saarnan kuinka ilpiä ei saa mennä sammuttelemaan turhaan. Totesin vain että eikös pelkkä tuuletustoiminto nimenomaan sammuta myös moottorin. Tämä kommenttini ohitettiin täysin

 

Piirikortin vaihtamisessa ei ole mitään laitonta. Ainoa edellytys on, että ymmärtää tehdä laitteen varmasti jännitteettömäksi. Yleensä se hoituu pistotulpalla tai turvakytkimestä kääntämällä. Mittauksin voi vielä jänniteettömyyden varmistaa.

Kylmäpiirin komponentteihin ei ole lupa koskea ilman pätevyyttä samoin kuin tehdä muutoksia sähkövetoihin.

 

Nyt pitää sivistyä, mikä on Boinc-kone?

 

Eli perus tietokoneita, jotka osallistuivat hajautettuun laskentaan -> tuottavat lämpöä
BOINC – Wikipedia

 

No ton mä googletin, mutta ajattelin että ei tää nyt ole se mihin sä viittaat. Mutta olihan se

 

Toinen vaihtoehto olisi ollut Bonk Business machines.

 

Voi olla että olet oikeassa, mutta vähän epäilen silti.. Piirikortin vaihdossa joutuu irrottamaan sähkökytkennät liitinterminaalista, joka kyllä MUTUlla kuulostaa sähkötyöltä. Mietin vaan analogiaa esim. pistorasiakalusteen vaihdolle. Vai muuttaako turvakytkin asetelman?

Mitenkäs kulutuselektroniikan huolto, tarvitseeko pienkonekorjaaja jotain pätevyyksiä, jos puhutaan verkkokäyttöisistä laitteista? (pesukone, tv jne)

E: Laitteen liitosjohdon saa tosiaan vaihtaa, joten ehkä tuo rinnastuu tuohon. Ehkä ainut kysymys on se, onko turvakytkimellä sähköistetty kiinteä asennus vai ei.