Ilmalämpöpumput eli ILPit

@Jebaus Meillä samsungin ilpi ja jos tuikkaa 23 sisään niin koko kämpän lämpötila (siis olohuone keittiö ja käytävät) nousee vuorokaudessa lähemmäs 25 ja kyllä tuntuu siltä. Joku 20-21 on ollut aika optimaalinen. Pakkasilla melkein 21-22 että lämpö leviäisi myös makkareihin. Itsellä ei tosin tuota lattialämmitystä ole kuin kosteissa tiloissa ja khh joihin olen 25 säätänyt. Atk hukkalämpöjen vuoksi lämmityskulutuksia en voi laskea. Mutta näin mutulla toi säästö on ihan linjassa.

Hmm, kyllä tuo minun käsityksen mukaan mittailee juurikin pintojen lämpötiloja ja yrittää sitten lämmittää ne siihen pyyntiin eli 23c. Huomaa hyvin kun iltaisin ollaan kotona ja laitetaan ruokaa niin ilp ei puhalla enään juuri mitään kun lämpötila on siellä 22-23c.

Meillä tuon lämmityksen vaatiman energian olen päätellyt ihan sillä että heinä-elokuussa kun lattialämmöt ovat kokonaan pois käytöstä pyörii energiankulutus ~800kwh paikkeilla niin se on se peruskulutus ja sitten talvea kohti siihen päälle tuleva on sitä lämmitysenergiaa. Toki pesukoneet, tietokoneet yms tuottavat sitä lämpöä myös mutta samalla tavalla ne pyörii oli sitten tarvetta lämmitykselle tai ei.

Taas menneellä viikolla soittelu joku myyjä kaupaten energiaremonttia eikä millään meinannut uskoa että jos lämmitysenergian tarve on alta 10 000kwh/vuosi, ei näillä sähkön hinnoilla pysty vaan sitä rahalla perustelemaan.
 
Mitsubishi msz-ln asennettu syyskuussa. Nyt kun katsoin niin lokakuun sähkönkulutus ollut 600kwh vähemmän mitä 2016. Kuukauden keskilämpötila ollut nyt 0,4c enemmän mutta en olisi silti uskonut noin suureen säästöön vs. Suora sähkö.
Lämmitettäviä neliöitä 150, sähkönkulutus siis lokakuulta nyt 1400kwh (viimevuosina 2000kwh). Huonelämpötila keskimäärin 22c.

Täytyy vielä jatkaa säätöjä että löytää iv-koneen, lattialämmityksen ja ilpin suhteen sen parhaan kompromissin mukavuuden ja sähkönkulutuksen kanssa. Tällä hetkellä säädöt:
Tuloilma 19c
Lattialämmitys mimimi 21,5c, maksimi 25c, pyynti termareissa 21c
Ilp säädetty lämmitykselle 23c, puhallus päivällä 2/5 (äänetön) ja yöllä/päivällä kun ei ketään oleskelutiloissa puhallus 3/5.

Ootko kuin tyytyväinen ollut? Vastaava kampe harkinnassa, kunhan saadan ensin kylppäri/saunalle tekijä. 124 neliötä sähkölattialämmitys (osittain varaava taisi olla) + varaava takka.
 
Erittäin tyytyväinen itse laitteeseen. Ulkonäkö miellyttää itseä, hiljainen niin sisä kuin ulkoyksikkö, hyvät säädöt ja ei minkäänlaista resonointia. Ainoana nuo melcloudin ajastukset/toiminnot niin tuntuu ettei niitä saa toimimaan millään ja käyttöliittymä saa arvosanan 2/10.
Muuten tuo puhelimen etäohjaus toimii hyvin jahka vartin ihmettelyn jälkeen sai tuon wlanverkkoon lisättyä.

Noista aktiivihiiliionisaattorihifi-systeemeistä en osaa sanoa mitään, kytkin ne heti alkuun pois koska koneellinen ilmanvaihto löytyy jo kämpästä.
Melcloudin mukaan haukkonut viimekuussa 217kwh sähköä joka on aika linjassaan tuon pudonneen (600kwh) sähkönkulutuksen kanssa jos hyötysuhde on noin 1:3
 
Viimeksi muokattu:
Erittäin tyytyväinen itse laitteeseen. Ulkonäkö miellyttää itseä, hiljainen niin sisä kuin ulkoyksikkö, hyvät säädöt ja ei minkäänlaista resonointia. Ainoana nuo melcloudin ajastukset/toiminnot niin tuntuu ettei niitä saa toimimaan millään ja käyttöliittymä saa arvosanan 2/10.
Muuten tuo puhelimen etäohjaus toimii hyvin jahka vartin ihmettelyn jälkeen sai tuon wlanverkkoon lisättyä.

Noista aktiivihiiliionisaattorihifi-systeemeistä en osaa sanoa mitään, kytkin ne heti alkuun pois koska koneellinen ilmanvaihto löytyy jo kämpästä.

Joo täällä kans koneellinen ilmanvaihto + lämmön talteenotto.

En kovin jaksa uskoa että nuo toimminnot toimii sen kummemmin muissakaan laitteissa (saa ja kannattaa korjata :))
Kiitos mielipiteestä! Pitänee hyviä tarjouksia etsiä.
 
Sanokaas viisaammat, että miten saisi mahdollisimman taloudellisesti yhdistettyä ILP:n, leivinuunin/takan ja lattialämmityksen (kaakelilattia)? Talo on 140 m^2, on kaksi kerrosta ja ilmalämpöpumppu sijaitsee kerrosten välissä portaikossa (esteetön puhallus ylös ja alas).

Tuntuu nimittäin mahdottomalta pitää kaakelilattia lämpimänä ja samaan aikaan lämmittää ILP:lla, koska kaakeli nyt tuntuu tarvitsevan suhteellisen tuhdit lämmitykset, jolloin myös ilma lämpenee samalla. Leivinuuni tosin lämmittää mukavasti alakertaa ja kaakelikin sitä uunin lämpöä jopa jonkin verran itseensä varaa. Omien testien perusteella taloudellisin ja vaivattomin olisi kombinaatio, jossa ILP puhaltaa lämmintä vain yläkertaan, jolloin ainakin teoriassa leivinuunin ja alakerran lattialämmityksen lämpö ei karkaisi niin nopeasti yläkertaan.

Toisaalta taas ollaan jo siinä pisteessä tässäkin hifistelyssä ja kulutuksen seurannassa, että näillä pienillä säädöillä ei kovin monen euron merkitystä enää olekaan. :)
 
Viimeksi muokattu:
Sanokaas viisaammat, että miten saisi taloudellisesti yhdistettyä ILP:n, leivinuunin/takan ja lattialämmityksen

Oletkin jo sen ratkaisun huomannut ongelman kautta.
Lämmittämällä ILPillä tiloja, joissa ei ole lattialämpöjä, jos siis haluat pitää lattiat edelleen lämpiminä. Tietysti ILP myös liikuttaa ilmaa, jolloin leivinuunin lämpö oletettavasti leviää tehokkaammin ympäristöön, ainakin meillä tuo levittää varaavan takan lämpöä taloon ja ero aikaan ennen ILPiä takkaa lämmittäessä on kyllä huomattava.

Lämpöhän aina nousee joka tapauksessa ylöspäin, joten vaikka puhaltaisitkin ilpillä alakertaan, niin lämpö kuitenkin leviää yläkertaan ilman liikkeen mukana. Tietty ilman mitään puhallusta se lämmi jää helposti seisomaan siihen mihin se nousee, eikä leviä esim. makkareihin, niin ilpillä puhaltelu yläkertaan vois olla fiksua kokeilla.
 
Oletkin jo sen ratkaisun huomannut ongelman kautta.
Lämmittämällä ILPillä tiloja, joissa ei ole lattialämpöjä, jos siis haluat pitää lattiat edelleen lämpiminä. Tietysti ILP myös liikuttaa ilmaa, jolloin leivinuunin lämpö oletettavasti leviää tehokkaammin ympäristöön, ainakin meillä tuo levittää varaavan takan lämpöä taloon ja ero aikaan ennen ILPiä takkaa lämmittäessä on kyllä huomattava.

Lämpöhän aina nousee joka tapauksessa ylöspäin, joten vaikka puhaltaisitkin ilpillä alakertaan, niin lämpö kuitenkin leviää yläkertaan ilman liikkeen mukana. Tietty ilman mitään puhallusta se lämmi jää helposti seisomaan siihen mihin se nousee, eikä leviä esim. makkareihin, niin ilpillä puhaltelu yläkertaan vois olla fiksua kokeilla.

Aivan, samoilla linjoilla siis. Kiitos vahvistuksesta omalle mutuilulle!
 
Jossakin vaiheessa olisi tarkoitus remontoida asuntoa. Nyt siellä on varaava leivinuuni ja suorasähkö, miettinyt olisiko järkevä siirtyä koneelliseen ilmanvaihtoon lämmöntalteenotolla ja siihen lisäksi ilmalämpöpumppu, kummatkin erillisenä laitteena.

ILP nyt joka tapauksessa tulossa.
 
Gigantissa huomisesta alkaen tarjouksessa Mitsun FH35 1099e. Omassa pohdinnassa nyt, että onkohan tuo omaan käyttötarkoitukseen liian "iso". Meillä siis 72,5 neliötä alakerrassa ja lisäksi käyttöullakosta rakennettu matala yläkerta. 80-luvun rivari sähköpattereilla pääkaupunkiseudulla. Tuohon hintaan kyllä kiinnostaa kovasti, mutta joku joka on näitä enemmän tutkinut voi kertoa omia ajatuksiaan mielellään.
 
Jos vaan talossa on riittävästi neliöitä, jotta pumppu pääsee tekemään hommia kunnolla, ja lämmitys optimoidaan ILPille, niin kyllä vuositasolla pääsee 5000-6000kWh:n säätöön. Kaikki ei tosin välttämättä tule suoraan sähkölaskuun näkyville, ainakin itseltäni on puun polttaminen vähentynyt selvästi ja rajoittuu nyt vain kovemmille pakkasille ja satunnaiseen tunnelmointiin. Pikkupakkasilla polttelu ei ole edes taloudellisesti järkevää, vaikka puut eivät ihan markkinahintaisia olekaan.

Lokakuussa meni 1250kWh 570 kuution lämmittämiseen (2 ILPiä), ei lainkaan puita. Historiasta kun katsoo, niin samoilla lämpötiloilla on aiemmin mennyt se 2000kwh lokakuussa, kun alakerrassa ei vielä ollut ILPiä.
Mitähän varten mulla on vaan kulutus kasvanut tai pysynyt samana ilpin hankinnan jälkeen? Ei ole jäähdytetty.

Toisaalta, aika viileetä oli kämpässä ennen ilppiä, koska ei tullut lattiavastuksia paljon käytettyä. Ja taisi ilpittömänä talvena olla kodinhoitohuoneen termarikin rikki, joten sielläkin oli aika paljon kylmempää mitä nyt. Lisäksi ehkä vähän vähemmän puuta poltettu.

Viime vuodesta eteenpäin ollut autotallissakin lämmöt, joten se vähän nostaa. Pitää sinnekkin hommata ilppi vielä. Nyt lämmitys silleen että varastohuoneet on jotain 5-10 välillä ja autotalli ihan minimillä (+2-3 kovemmilla pakkasilla).
 
Mitähän varten mulla on vaan kulutus kasvanut tai pysynyt samana ilpin hankinnan jälkeen? Ei ole jäähdytetty.

Toisaalta, aika viileetä oli kämpässä ennen ilppiä, koska ei tullut lattiavastuksia paljon käytettyä. Ja taisi ilpittömänä talvena olla kodinhoitohuoneen termarikin rikki, joten sielläkin oli aika paljon kylmempää mitä nyt. Lisäksi ehkä vähän vähemmän puuta poltettu.

Viime vuodesta eteenpäin ollut autotallissakin lämmöt, joten se vähän nostaa. Pitää sinnekkin hommata ilppi vielä. Nyt lämmitys silleen että varastohuoneet on jotain 5-10 välillä ja autotalli ihan minimillä (+2-3 kovemmilla pakkasilla).

Oisko vain ihan liian lyhyt tarkasteluaika? Vuodet eivät ole veljeksiä sanotaan, eli jo lämpötilan myötä se vuosittainen sähkönkulutus vaihtelee paljon sähkölämmitteisessä talossa.
 
Oisko vain ihan liian lyhyt tarkasteluaika? Vuodet eivät ole veljeksiä sanotaan, eli jo lämpötilan myötä se vuosittainen sähkönkulutus vaihtelee paljon sähkölämmitteisessä talossa.
Joo niinhä se on. Nyt on ollut ihan huippukulutukset Helmi - Maalis.

Taisi sattua tänne muutto vielä erittäin lauhoille talville: 2014, 2015. Ilppi asennettiin syksyllä 2015.
 
Mitähän varten mulla on vaan kulutus kasvanut tai pysynyt samana ilpin hankinnan jälkeen? Ei ole jäähdytetty.

Toisaalta, aika viileetä oli kämpässä ennen ilppiä, koska ei tullut lattiavastuksia paljon käytettyä. Ja taisi ilpittömänä talvena olla kodinhoitohuoneen termarikin rikki, joten sielläkin oli aika paljon kylmempää mitä nyt. Lisäksi ehkä vähän vähemmän puuta poltettu.

Itsekin laitoin ILPin syksyllä ja sen takia tullut seurattua ja taulukoitua kulutuksia vähän tarkemmin.
Säästöstä ei pääse selvyyteen ellei ota lämpötilaa huomioon. Alla muutama esimerkki:

Syksyllä ja alkutalvesta kulutus tippui aivan huikeasti verrattuna edellisvuoteen, lokakuun kulutus tippui -18% ja marraskuun -27%.
Huomionarvoista on, että 10.2016 keskilämpötila oli 4,55 °C ja 11.2016 keskilämpö -0,75 °C, kun 10.2017 keskilämpö oli 5,09 °C ja 11.2017 keskilämpö 2,86 °C, eli etenkin marraskuun osalta monta astetta enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tämän vuoden maaliskuussa taas sähköä meni 16% enemmän kuin 03.2017, mutta keskilämpötila olikin tänä vuonna -3,99 °C kun se 03.2016 se oli +1,19 °C.

Tämän vuoden helmikuussa kokonaiskulutus oli 1853,83 kWh ja 02.2017 sähköä meni 1808,88 kWh, lämpötilojen erot vastaavasti tämän vuoden -7,32 °C vs 02.2017 vuoden -2,72.

Tammikuut 2017 ja 2018 olivat lämpötilojen puolesta hyvin tasoissa, 01.2017 keskilämpö oli -2,38 °C ja 01.2018 keskilämpö -2,37.
Kulutukset vastaavasti olivat 2017 tammikuussa ilman ILPiä 2052,62 kWh ja 2018 tammikuussa ILPin kanssa 1749,98 kWh, eli 15% vähemmän.

Kyllähän noista numeroista huomaa, että ILPillä on selkeä laskeva vaikutus on kulutukseen. Jos tammikuussa 2017 on menty yli 2000 kWh kulutuksessa -2,33 °C keskilämmöissä, ja helmikuussa 2018 -7,32 °C keskilämmössä sähköä on kulunut ~1850 kWh niin säästö on kyllä selkeästi havaittavissa, vaikka vuotuinen kokonaiskulutus onkin lähes samoissa edellisvuoden kanssa. Kulutuksen pieni ero johtuu vain siitä, että tänä viime talvi vain on ollut kylmempi kuin edellinen
 
@kjns jooh selkeeltä näyttää.

Pitäisi itekin imaista noi kulutuslukemat exceliin ja laitella jotkut keskilämpö käppyrät siihen samaan niin näkis paremmin. Jollain energiayhtiöillä näkyy suoraan siitä kuvaajasta päiväkohtainen lämpötila.
 
Itse olen katsonut datat suoraan verkkoyhtiön (Caruna) seurannasta. Sieltä saa lämpötilatkin suoraan käppyröihin ja taulukoihin mukaan :tup:
 
Ei se nyt liian iso ole. Onhan tuo kyllä jo yli 4v vanha malli ja taitaa jo paremmalla hyötysuhteella olevia olla markkinoilla. Ehkä ostaisin mallin, joka on uudella R32 kylmäaineella.

Se saattaisi olla järkevää, eikös nykyiset R410 yms. mene kieltoon 2024 tms. eli jos joutuu lisäämään pumppuun kylmäainetta ei olekkaan saatavilla.
 
Itellä ja samana päivänä myös vanhemmille asennettuna ollut nyt R32 Toshiba Premium RAS-25 alkuvuodesta 5.1.2018 lähtien käytössä, hyvin meni läpi kovatkin pakkaset (-30 kylmimmillään, mutta pidempiaikaisesti -20...-25, "huonosauna"kuumaa ilmaa saa noillakin keleillä HI Powerilla ja korkealla pyynnillä, normi +22 pyynnillä ei hatarassa torpassa nyt niin lämpimältä tunnu) joten tulipas hyvä alkutesti. Pikkupakkasilla sulatus on pelkkä suhaus kuumakaasuohituksella ja sitten mennään taas välittömästi (aika hyvin ennakoi sillain, että lamelliväli ei huurru lähellekään umpeen). Pitkä ei ole sulatusjakso kovillakaan pakkasilla ja silloinkin tulee monesti vaan yksi pössäytya viileää sisäyksiköltä kun puhallus taas käynnistyy. Vanhaan 15 vuotta palvelleeseen Daikiniin vrt. luksusta. Normi etelän nollakeleillä ulkoyksikön huurtuessa sisällä käytännössä ihan pieni puhalluskatkos vaan...

Naapureilla kyykkäs ja vaikeroi noilla keleillä IVT Nordic (sammui kokonaan ts. jäätyi niin pahasti että oli pakko sammuttaa), sekä toisilla naapureilla Mitsu FH25 vaikersi a vinkui. Kolmannella naapurilla Toshiba Daisekai joku 10 vuotta vanha pysyi sentäs päällä mutta sammuttaa ei ois uskaltanut kun ei lähde naapurin sedän mukaan noin kylmässä enää päälle jos sammuu.

Hyvää älykäs takkatoiminto ja erilaiset ohjelmoitavat viikko-ohjelmat. Lisäksi erittäin hiljainen sisäyksikkö ja jyrinätön ulkoyksikkö. Ulkoyksiköissä kuuluu ilman virtausvinkunaa imupuolella lautaverhoillun seinän lähellä kun seisoo just tietyssä suunnassa.

Tuli sit otettua töihinkin teollisuushalliin noita RAS-35:na neljä korvaamaan vanhoja Fujitsuja, hyvin pelas nekin kovimmilla pakkasilla vaikka hallin sisälämpötila oli välillä matalimmillaan +5 C kun molemman pään nosto-ovet auki kovalla pakkasella. Sillon tuli jääpuikkoo pohjakaukalon vesireikiin mutta kennot puhtaat, koska pohjalla hyvä siksakki sulanapitokaapeli ja kuumakaasuohitusputket. Samaan aikaan Fujitsu ARY45LH:t oli kaikki umpijäässä, eikä sulanut kuin kantamalla 100 litraa kuumaa vettä / ulkoyksikkö. Fujitsuissa oli umpijäässä myös kompressorin laitetilat ja putkien päällä paksut jäät.

Huonoja puolia:

-helevetin iso syvä ja leveä sekä korkea sisäyksikkö, rajaa varmasti saneerauskohteita pois jos meinaa olohuoneeseen vaikka ikkunan ja katon väliin

-kaikkien kuuden laitteen sisäyksikön säleiden päällinen muovilista irvistelee/pullistelee, koska kiinni päistä ja keskeltä ja kenno+muovilista kuumenee niin paljon, että lämpölaajenemista ei ole huomioitu. Ei napise, mutta ei todellakaan Premiumia ja maahantuoja ei ota mitään kantaa eikä tunnu kiinnostavan. Asennusliike reklamoi, ei vaikutusta. Käskivät sit pistää kitin saumaan jos häiritsee :D nojoo, ehkä helpompi ottaa yks ruuvi keskeltä pois niin pääsee laajeneen keskeltä ulospäin, varmaan rupeen kittaileen sisäyksikön julkisivua :D

-paska ja lapsellinen asenne maahantuojalla, suomenkielisessä markkinointimatskussa ja videoissa oli käännösvirheitä ja esim. kaukosäätimen nappulat ei ole valaistut (vaan fluoresoivat) kuten mainosvideossa sanotaan. Pahoittelivat myöhemmin jonkun naisen toimeata facebook-viestillä käännösvirhettä (kun ensin joku asiantuntija vastas sähköpostiin diipadaapaa), international-videosta käännetty väärin eikä kukaan oo jaksanu kattoo omia videoita läpi tai testata tuotteitaan

-käyttöohjekirja ihan paska google translate-käännös, ihan täyttä roskaa, valitin että "puuttuu oleellisia mainostettujen ominaisuuksien ohjeita mitä perusjantterit ei saa selville tai jaksa/osaa service manualista hakea" niin maahantuoja suuttui ja vittuili, että "perusjantterit ei tarvi niitä". Aijaa, no miksi niitä toimintoja sitten mainostetaan... Maahantuoja ei itse tiedä toimintojen periaatteita, itse piti kaivaa sulatus yms. jututkin international service manualista (siellä ohjelmat selitetty täydellisesti, mutta mitäs niitä Suomen Toshibalka lukemaan, ne on vaan töissä)
 
R410 saatavuus Suomen tukkureilla ollut esim. pari kk sitten olematon EU-myyntikiintiöiden takia. Hinnat voi heilua siis paljonkin jos ei oo paljoa jäljellä.
 
Tuli tässä sellanen mieleen, että voikohan heikentää hyöytysuhdetta, kun mulla on letkut vedetty pihalle vintin kautta, eli letku on kylmässä tilassa?

Siinä on se vakio eriste, mutta kannattaisikohan heittää jotain villaa vielä vaikka päälle?
 
Vesi-ilmalämpöpumpun hankintaa pohdiskelen, mutta voisko joku havainnollistaa miten tuo lämpimän käyttöveden ja lattilämmityspiirin kytkennät hoidetaan.
Eli lattialämmitys piirille vissiin 30-40 asteista vettä ettei lämpöpumpun hyötysuhde laske dramaattisesti. Toisaalta käyttöveden lämpötilahan ei saa laskea liian alas legionella bakteerin kannalta. Varaajan sisällä ilmeisesti lämpöpumpun kierukka lämmittää varaajaa, mutta miten noi lattialämmitys ja käyttövesi pidetään erillään?
 
Vesi-ilmalämpöpumpun hankintaa pohdiskelen, mutta voisko joku havainnollistaa miten tuo lämpimän käyttöveden ja lattilämmityspiirin kytkennät hoidetaan.
Eli lattialämmitys piirille vissiin 30-40 asteista vettä ettei lämpöpumpun hyötysuhde laske dramaattisesti. Toisaalta käyttöveden lämpötilahan ei saa laskea liian alas legionella bakteerin kannalta. Varaajan sisällä ilmeisesti lämpöpumpun kierukka lämmittää varaajaa, mutta miten noi lattialämmitys ja käyttövesi pidetään erillään?

Eikös se tulisteta pienellä sähkövaraajalla sen pari kymmentä astetta.
 
Järkevin ratkaisu taitaa olla se isompi varaaja josta pyörii lämmitysvesi jolloin varaajan lämpötila max 50c ja siitä sitten otetaan vesi pienempän varaajaan joka lämmitetään sähkövastuksilla ja sieltä sitten se 70c+ asteinen vesi käyttöpisteisiin.

Legionella nyt ei käytännössä ongelma ole kun vesi vaihtuu jatkuvasti... ennemminkin sitten suljetuissa kierroissa joissa sama vesi kiertää siellä koko vuoden ajan.

Itse varmaan laittaisin varaajan numero 1 jota vilp lämmittää ja viereen perus sähkölämmitteinen varaaja käyttövedelle. Käyttövesivaraajan täyttö tulisi sitten niin, että kiertäisi kierukan kautta tuon varaajan numero 1 läpi jolloin olisi sähkövaraajaan tullessaan jo sen 40-50v ja sähkövaraaja sitten hoitaisi lopun siitä haluttuun lämpötilaan.
 
Mikä ilp olisi hyvä autotalliin 41m2 ja 3m korkeutta. Seinissä eristeitä 150mm ja katolla noin 500mm puhallusvillaa. Kahden vaiheilla Fujitsu lzcan 9 ja Mitsubishi Fh25. jos nyt jotain halvempia hyviä, kiinnostaisi kovasti.
 
Vesi-ilmalämpöpumpun hankintaa pohdiskelen, mutta voisko joku havainnollistaa miten tuo lämpimän käyttöveden ja lattilämmityspiirin kytkennät hoidetaan.
Eli lattialämmitys piirille vissiin 30-40 asteista vettä ettei lämpöpumpun hyötysuhde laske dramaattisesti. Toisaalta käyttöveden lämpötilahan ei saa laskea liian alas legionella bakteerin kannalta. Varaajan sisällä ilmeisesti lämpöpumpun kierukka lämmittää varaajaa, mutta miten noi lattialämmitys ja käyttövesi pidetään erillään?

Esimerkiksi Niben Splitissä käyttövesi on omassa ~200litran kierukassa ja lattialämmitys/patteri kierto on erikseen. Tietokone ohjaa sitten kumpaa kiertoa lämmitetään ja käyttövesi voi olla 50-astetta ja patterikierto 30-asteista. Tuossa on käsittääkseni vielä mahdollisuus jakaa patterille ja lattialämmitykselle vielä omat lämmöt kokonaan, mutta en ole niin paljoa tutustunut.
 
Järkevin ratkaisu taitaa olla se isompi varaaja josta pyörii lämmitysvesi jolloin varaajan lämpötila max 50c ja siitä sitten otetaan vesi pienempän varaajaan joka lämmitetään sähkövastuksilla ja sieltä sitten se 70c+ asteinen vesi käyttöpisteisiin.

60C (vai oliko 65) lämpöistä vettä saa laittaa käyttöpisteisiin.

Legionella nyt ei käytännössä ongelma ole kun vesi vaihtuu jatkuvasti... ennemminkin sitten suljetuissa kierroissa joissa sama vesi kiertää siellä koko vuoden ajan.

Legionella ei pääse suljetusta piiristä joten silloin se ei voi olla ongelma. Legionella on ongelma nimenomaan talousveden kohdalla jos on ongelma ollenkaan. LVK piiri ei ole suljettu.

Vesi-ilmalämpöpumpun hankintaa pohdiskelen, mutta voisko joku havainnollistaa miten tuo lämpimän käyttöveden ja lattilämmityspiirin kytkennät hoidetaan.
Eli lattialämmitys piirille vissiin 30-40 asteista vettä ettei lämpöpumpun hyötysuhde laske dramaattisesti. Toisaalta käyttöveden lämpötilahan ei saa laskea liian alas legionella bakteerin kannalta. Varaajan sisällä ilmeisesti lämpöpumpun kierukka lämmittää varaajaa, mutta miten noi lattialämmitys ja käyttövesi pidetään erillään?

Suunnistat osoitteeseen lampopumput.info ja jatkat siellä aiheen parissa.

Varaajan minimi lämpötila talousvedelle on 55C. Hanoille max muistaakseni 60 tai oliko 65. Jos vesi on varaajassa tätä lämpimämpää niin sekoitusventiiliin termostaatti jolla asetetaan maksimilämpö. En näe mitään järkeä pitää lämminvesivaraajaa yli 60 asteisena koska lämpöhukka. Käyttöveden lämmittämiseen on useampia tapoja. LV ja LL-lämmitys erotetaan kolmitieventtiilillä. Muutenhan noi on aivan eri piirejä.
 
Viimeksi muokattu:
Esimerkiksi Niben Splitissä käyttövesi on omassa ~200litran kierukassa ja lattialämmitys/patteri kierto on erikseen. Tietokone ohjaa sitten kumpaa kiertoa lämmitetään ja käyttövesi voi olla 50-astetta ja patterikierto 30-asteista. Tuossa on käsittääkseni vielä mahdollisuus jakaa patterille ja lattialämmitykselle vielä omat lämmöt kokonaan, mutta en ole niin paljoa tutustunut.
200litran kierukka? Itse tutkiskelin noita niben esitteitä niin ymmärsin että varaaja olisi 270litraa ja käyttövesikierukka 14litraa.
Eli varaaja lämmitetään 60 asteiseksi (lämpöpumpulla + sähkövastuksilla), kierukan kautta varaajasta 60 asteista käyttövettä ja shuntin ohjaamana varaajasta sopivan lämmintä lattialämmityspiireille.
Mutta eikös ton lämpöpumpun hyötysuhde laske huonoksi jos sen tarvitsee kokoajan tuottaa 60 asteista vettä varaajaan.

Jebauksen ehdottama tapa liittää kaksi varaajaa kuulostaa äkkiä ajateltuna järkevältä.
Lämpöpumpulla 30-40 asteista vettä lattialämmityspiirivaraajaan optimaalisella hyötysuhteella ja sen kierrukan läpi kylmä käyttövesi omaan varaajaan lämpiämään sähköllä 60 asteeseen.
 
Tuli tässä viime vuonna rakennutettua uusi omakotitalo johon ihan itse valitsin ilmanvaihtokoneeksi Vallox 145 MV -koneen. Valinta tuli tehtyä lähinnä hyvää hyötysuhdetta tuijottaen. Kylmä talvi näytti sen kyllä toteen ja koneen sähkövastus sai olla kylmänä koko talven, koska kenno sai poistoilmasta niin paljon lämpöä talteen.

Nyt kelien lämmetessä koneen talviaikainen etu on kääntymässä aika ikäväksi haitaksi. Koneessa on lämpötilasäätö, joka vaikuttaa talvella lisälämmityspatteriin ja kesäaikaan siten, että kun ulkolämpötila on säätöarvoa korkeampi niin lämmöntalteenottokennon ohitusläppä aukeaa. Tällaisella välikelillä kun pihalla on +5 ja aurinko porottaa jo lämpöisesti, niin talo lämpenee herkästi jo liikaa. Olisi näppärää jos tuo ohitusläppä voisi aueta osittain, jolloin tuleva ilma olisi vaikkapa 15 asteista. Nyt tuloilma näyttää 22 astetta ja yhdessä auringon lämmityksen kanssa torpassa on kuuma. Ohitusläpän saa auki säätämällä tuloilman viiteen asteeseen, mutta niin kylmä tuloilma tuntuu tarpeettoman kylmältä.

Valloxilta asiaa kysyessäni tämä ohitusläpän asentojen lisääminen täysin kiinni ja täysin auki -asennoista on kyllä tiedossa, mutta kehityspanostukset on näköjään ohjattu sinällään toimivaan etäkäyttöliittymään ja muihin toisarvoisiin seikkoihin. Jos joku on valitsemassa uutta ilmanvaihtokonetta, niin kannattaa huomioida tällainen seikka. Itseltä asia jäi täysin sivuun.
 
200litran kierukka? Itse tutkiskelin noita niben esitteitä niin ymmärsin että varaaja olisi 270litraa ja käyttövesikierukka 14litraa.
Eli varaaja lämmitetään 60 asteiseksi (lämpöpumpulla + sähkövastuksilla), kierukan kautta varaajasta 60 asteista käyttövettä ja shuntin ohjaamana varaajasta sopivan lämmintä lattialämmityspiireille.

Lämmityspiiriä lämmitetään suoraan. Kannattaa lukea tekniset manuaalit.
 
Tuli tässä viime vuonna rakennutettua uusi omakotitalo johon ihan itse valitsin ilmanvaihtokoneeksi Vallox 145 MV -koneen. Valinta tuli tehtyä lähinnä hyvää hyötysuhdetta tuijottaen. Kylmä talvi näytti sen kyllä toteen ja koneen sähkövastus sai olla kylmänä koko talven, koska kenno sai poistoilmasta niin paljon lämpöä talteen.

Nyt kelien lämmetessä koneen talviaikainen etu on kääntymässä aika ikäväksi haitaksi. Koneessa on lämpötilasäätö, joka vaikuttaa talvella lisälämmityspatteriin ja kesäaikaan siten, että kun ulkolämpötila on säätöarvoa korkeampi niin lämmöntalteenottokennon ohitusläppä aukeaa. Tällaisella välikelillä kun pihalla on +5 ja aurinko porottaa jo lämpöisesti, niin talo lämpenee herkästi jo liikaa. Olisi näppärää jos tuo ohitusläppä voisi aueta osittain, jolloin tuleva ilma olisi vaikkapa 15 asteista. Nyt tuloilma näyttää 22 astetta ja yhdessä auringon lämmityksen kanssa torpassa on kuuma. Ohitusläpän saa auki säätämällä tuloilman viiteen asteeseen, mutta niin kylmä tuloilma tuntuu tarpeettoman kylmältä.

Valloxilta asiaa kysyessäni tämä ohitusläpän asentojen lisääminen täysin kiinni ja täysin auki -asennoista on kyllä tiedossa, mutta kehityspanostukset on näköjään ohjattu sinällään toimivaan etäkäyttöliittymään ja muihin toisarvoisiin seikkoihin. Jos joku on valitsemassa uutta ilmanvaihtokonetta, niin kannattaa huomioida tällainen seikka. Itseltä asia jäi täysin sivuun.

Tuloilma, siis pihalta tuleva? Mistä se sen ilman ottaa että noin lämmintä pukkaa?

Ongelmahan tuo omassakin talossa, eli päivällä kämppä tahtoo lämmitä liikaa, itselläni tuo ratkeaa pudottamalla sisälämpötilan pyyntiä, jolloin aamulla vain on sitten vilpoisempaa.
 
Meillä valloxin 110mw ja ainakin se osaa kesällä "käänteisen" lämmön talteenoton eli jäähdyttää ulkoa tulevaa lämmintä ilmaa viileämmällä sisäilmalla.
Tuloilma asetettu 19c ja en muista sen koskaan kesällä olleen yli 21c vaikka ulkoa tuleva ilma olisi sen 25c.

Iltaisin/öisin sitten ehtii asunnon jäähdyttää sinne 20c nurkille joka kesäisin tuntuu jo jopa viileältä. Iltaisin kesällä on sisällä ollut Max 22.5c ellei sitten ovet ole olleet koko päivää selällään.

Lattialämmöt säädetty huonetermareihin kesäksi 19.5c joten ne ei käytännössä kesällä kesä-elokuussa lämpene lainkaan poislukien kph/WC jossa lattian lämpö säädetty lattian mukaan olemaan 22.5c ympäri vuoden.
 
Tuloilma, siis pihalta tuleva? Mistä se sen ilman ottaa että noin lämmintä pukkaa?

Sieltähän se lämmöntalteenottokennon läpi virtaa. Nyt ulkona on 7 ja sisälle puhaltaa 22-asteista ilmaa ja sisällä ei ole kylmä.

Yritin eilen säätää ohjaustapaa poistoilmalle (säätö 17 asteessa) tuloilman sijaan ja hetken kone puhaltikin kylmää ulkoilmaa sisälle. Tuo pyynnin lämpöinen tuloilma taitaa toteutua vain silloin, kun ulkona sattuu olemaan juuri niin lämmintä.

Toivottavasti omat säädöt ovat vain pielessä ja tämän saa säädettyä ajan kanssa kohdilleen. Ei kuitenkaan hyvältä näytä.
 
Sieltähän se lämmöntalteenottokennon läpi virtaa. Nyt ulkona on 7 ja sisälle puhaltaa 22-asteista ilmaa ja sisällä ei ole kylmä.

Yritin eilen säätää ohjaustapaa poistoilmalle (säätö 17 asteessa) tuloilman sijaan ja hetken kone puhaltikin kylmää ulkoilmaa sisälle. Tuo pyynnin lämpöinen tuloilma taitaa toteutua vain silloin, kun ulkona sattuu olemaan juuri niin lämmintä.

Toivottavasti omat säädöt ovat vain pielessä ja tämän saa säädettyä ajan kanssa kohdilleen. Ei kuitenkaan hyvältä näytä.

Tuossako ei pysty säätämään sitä kennon ohitusta sisäilman lämpötilan mukaan?

Tähän liittyen omassa kämpässä oli myös mielenkiintoinen päänsärky tuon ilmakiertolämmityksen kanssa. Eli sisäilman termostaatin anturi oli laitettu iv-koneeseen menevään sisäilman kanavaan ja yksi kolmesta kanavasta otti sisäilman takan päältä. Eli kun takkaa lämmitti, niin iv-järjestelmän lämpöpumppu lopetti käymisen. Lopputulos oli se, että takan lämmittämisellä lämpöä ei riittänyt koko taloon.
Siirsin siis tuo sisäilman termostaatin anturin sieltä kanavasta tuohon normaalisti seinälle ja ongelmakin katosi.
 
Siis eikai noissa nyt mitään poistoilmaa pidä säädellä vaan ainoastaan se sisälle tuleva ilma 17-19c ja kone hoitaa sitten parhaansa mukaan että se siellä pysyy. Sitten vaan oman mielen mukaan joko kennon ohitus/pysäytys jos kenno jäätyy (talvella) ja lisälämmitysvastus/puhaltimen hidastus valinta sen mukaan jos ei kennon tehot riitä.

Itse tiputan talveksi puhallusnopeuden 35% (kesällä 50%) ja tehostus 50% (kesällä 75%). Kennon sulatuksen ajaksi kone pysähtyy kokonaan kun ohituksella vaikka sähkövastus olisi täysillä tippuu tuloilma silti alle 17c.

Hyvin on tuloilma ollut tuolla 19c korvilla läpi talven/kesän ja sähkönkulutus iv-koneen osalta hyvin maltillista.
 
Mitä tulisi ottaa huomioon ilmalämpöpumppua ostettaessa? Tarkoitus hommata rivitaloasuntoon ilmalämpöpumppu, ainoastaan viilennyskäyttöä varten. Eli mitään Arctic-mallia on turha tähän tarpeeseen ostaa.

Koska kyseessä vain viilennyskäyttö, riittääkö edullisimmat mallit tähän tarpeeseen vai syytä katsoa parempien (kalliimpien) mallien perään? Asunnon koko n. 80 neliötä, kaukolämpö.

Tulitko johonkin lopputulokseen?

Täällä tismalleen sama tilanne. 79n^2 Rivarikolmio käy tuskallisen kuumaksi ( kaukolämpö, koneellinen ilmanvaihto ) näin kesähelteillä. Ts. sähkön ja kuluissa säästäminen ei ole tässä se pääasia vaan kuumien päivien asuinmukavuuden lisääminen "hinnalla milla hyvänsä" :).

Kävin kodin terrasta kyselemässä ja sain paikallisesta firmasta ( Lännen Sähköpalvelu ) asentajan kyläilemään ja visioimaan sijoituspaikkaa. K-Raudan myyjä oli niin pihalla että en uskaltanut heidan kanssaan asioida pitemmälle.

Laitteeksi hän ehdotteli Mitsubishin MSZ-LN25:sta. Terran myyjä hosui jotain Gree:n laitetta mutta kiinalainen "maaliman suurin ilmalämpöpumppuvalmistaja" ei ole onnistunut brändäyksessään niin hyvin että uskaltaisin mokomaa ottaa. Etenkin kun foorumeilla on valitettu siitä, että jäätyy talvella.

LN25 taitaa olla omiin viilennystarpeisiin vähän turhan järeä, mutta ainakin sisäyksikkö näyttää jotakuinkin siedettävältä. Mistä muuten johtuu, että (lähes?) kaikki ilppien sisäyksiköt ovat niin naurettavan rumia muovirimpuloita? Kellastuvaa halpamuovia tai muuten jotain irvokkaita möhköräpellyksiä. Itse olisin valmis maksamaan preemiota siitä, että olohuoneeseen tulee tyylikäs laite eikä halvin kellertävä muoviaski.. Ja todennäköisesti maksankin jos ostan tuon Mitsun LN25-vehkeen ihan vain viilennystä varten. Ja vähän halvan näköinen se tuokin kieltämättä on:

mitsubishi-electric-ln-ilmalampopumppu-kaikki-varit6.jpg

( Mitsubishi MSZ-LN25 ilmalämpöpumppu )

Mutta niin, olipa tässä pari kysmystäkin tietäjille:
- Kuuluuko (tai onko hyvä pitkäikäisyyden kannalta) jäähdytyskäyttöön hommattavaa ilppiä pitää päällä ympäri vuorokauden ja vuoden vai vain silloin kun on tarve viilentää? Selviääkö ulkoyksikkö talvesta käyttämättömänä ihan ok:na valmiina kevään viilennyshommiin, vai onko jopa parempikin ettei talvella turhaan sitä pöristele?
- Ulkoyksikkö tulee valitettavasti terassille joten jokin esteettisesti mukavamman näköinen ulkokuori olisi ihan kiva. Onko näistä haittaa vehkeen toiminnan kannalta ja jotain erityistä huomioonotettavaa? ( yksikkö tulee talon länsiseinustalle melkoisen aurinkoiseen kohtaan )
- Paljonko jäähdytyskäytössä vehkeestä tulee kesällä vettä ulos? Jos sen juoksutta nurmikolle niin syntyykö mutalammikko?

Toki sopii vaihtoehtoisia vehkeitäkin ehdottaa, en ole vielä pistänyt tilausta sisään tuosta mitsusta.
 
- Kuuluuko (tai onko hyvä pitkäikäisyyden kannalta) jäähdytyskäyttöön hommattavaa ilppiä pitää päällä ympäri vuorokauden ja vuoden vai vain silloin kun on tarve viilentää? Selviääkö ulkoyksikkö talvesta käyttämättömänä ihan ok:na valmiina kevään viilennyshommiin, vai onko jopa parempikin ettei talvella turhaan sitä pöristele?
Ei ole väliä
- Ulkoyksikkö tulee valitettavasti terassille joten jokin esteettisesti mukavamman näköinen ulkokuori olisi ihan kiva. Onko näistä haittaa vehkeen toiminnan kannalta ja jotain erityistä huomioonotettavaa? ( yksikkö tulee talon länsiseinustalle melkoisen aurinkoiseen kohtaan )
Noilla on omat etäisyytensä ja jos ne täyttää niin ei ole väliä. Noihin saa ihan nättejä suojakoteloitakin minkä voi hankkia.
- Paljonko jäähdytyskäytössä vehkeestä tulee kesällä vettä ulos? Jos sen juoksutta nurmikolle niin syntyykö mutalammikko?
Syntyy. Juoksutus pois tai iso säiliö. Vertailun vuoksi omassa 56 neliöisessä kerrostalokaksiossa kesäkuumalla kondenssia tuli n.10l, eli ämpärillinen vuorokaudessa. Kyllä tollasilla määrillä äkkiä lammikko syntyy.
 
Tulitko johonkin lopputulokseen?

Täällä tismalleen sama tilanne. 79n^2 Rivarikolmio käy tuskallisen kuumaksi ( kaukolämpö, koneellinen ilmanvaihto ) näin kesähelteillä. Ts. sähkön ja kuluissa säästäminen ei ole tässä se pääasia vaan kuumien päivien asuinmukavuuden lisääminen "hinnalla milla hyvänsä" :).


Mutta niin, olipa tässä pari kysmystäkin tietäjille:
- Kuuluuko (tai onko hyvä pitkäikäisyyden kannalta) jäähdytyskäyttöön hommattavaa ilppiä pitää päällä ympäri vuorokauden ja vuoden vai vain silloin kun on tarve viilentää? Selviääkö ulkoyksikkö talvesta käyttämättömänä ihan ok:na valmiina kevään viilennyshommiin, vai onko jopa parempikin ettei talvella turhaan sitä pöristele?
- Ulkoyksikkö tulee valitettavasti terassille joten jokin esteettisesti mukavamman näköinen ulkokuori olisi ihan kiva. Onko näistä haittaa vehkeen toiminnan kannalta ja jotain erityistä huomioonotettavaa? ( yksikkö tulee talon länsiseinustalle melkoisen aurinkoiseen kohtaan )
- Paljonko jäähdytyskäytössä vehkeestä tulee kesällä vettä ulos? Jos sen juoksutta nurmikolle niin syntyykö mutalammikko?

Toki sopii vaihtoehtoisia vehkeitäkin ehdottaa, en ole vielä pistänyt tilausta sisään tuosta mitsusta.

Päädyttiin paikallisen firman tarjoukseen ilmalämpöpumpusta asennuksineen (urakkahinta). Pumpuksi tarjottiin Toshiban ns. perusmalli, eli suunnattu vain viilennykseen. (Johon se meillä vain tulikin, kaukolämpö muuten). Pumppu kyllä myös lämmittäisi, mutta talvikäyttöä ajatellen ei ulkoyksikössä ole tarvittavia lämpövastuksia, eli pakkasella saattaisi joitain osia laitteistosta jäätyä. Talven oli meillä käyttämättömänä, ulkoyksikön suojana on erikseen ostettu katos. Ulkoyksikkö kannattaa muuten asennuttaa omalle telineelleen, älä hanki seinätelinettä. Näin ei tule mahdollisia resonansseja kiinteistöön. Mitään valittamista ei laitteesta ole, hiljainen ja tehoa löytyy enemmän kuin tarpeeksi.

Urakkahinta oli näin jälkeenpäin meille voitto. Asennuksessa menikin ensiarviota kauemmin, mm. välille täytyi kondesiovesipumppu asennuttaa, sillä asennuspaikka oli haastava.

Käytännössä riittänyt pitää vain kosteudenpoistoasetus päällä, tuolla saa jo sisäilman lämpötilaa laskettua riittävästi, suurimman tukaluudenhan helteillä aiheuttaa ilmankosteus. Kondesioveden osalta olen pitänyt ulostulon kohdalla sankkoa jonka käyn aika-ajoin kukille tyhjentämässä. Pumppu ei ole päällä päivästä kuin tarvittaessa ja illasta hetken ennen nukkumaanmenoa.
 
Ei ole väliä

Noilla on omat etäisyytensä ja jos ne täyttää niin ei ole väliä. Noihin saa ihan nättejä suojakoteloitakin minkä voi hankkia.

Syntyy. Juoksutus pois tai iso säiliö. Vertailun vuoksi omassa 56 neliöisessä kerrostalokaksiossa kesäkuumalla kondenssia tuli n.10l, eli ämpärillinen vuorokaudessa. Kyllä tollasilla määrillä äkkiä lammikko syntyy.

Hyvä tietää. Aika paljolta kuulostaa, asutko tropiikissa? :) Täytyypä varautua sitten, kiitoksia.

Päädyttiin paikallisen firman tarjoukseen ilmalämpöpumpusta asennuksineen (urakkahinta). Pumpuksi tarjottiin Toshiban ns. perusmalli, eli suunnattu vain viilennykseen. (Johon se meillä vain tulikin, kaukolämpö muuten). Pumppu kyllä myös lämmittäisi, mutta talvikäyttöä ajatellen ei ulkoyksikössä ole tarvittavia lämpövastuksia, eli pakkasella saattaisi joitain osia laitteistosta jäätyä. Talven oli meillä käyttämättömänä, ulkoyksikön suojana on erikseen ostettu katos. Ulkoyksikkö kannattaa muuten asennuttaa omalle telineelleen, älä hanki seinätelinettä. Näin ei tule mahdollisia resonansseja kiinteistöön. Mitään valittamista ei laitteesta ole, hiljainen ja tehoa löytyy enemmän kuin tarpeeksi.

Urakkahinta oli näin jälkeenpäin meille voitto. Asennuksessa menikin ensiarviota kauemmin, mm. välille täytyi kondesiovesipumppu asennuttaa, sillä asennuspaikka oli haastava.

Käytännössä riittänyt pitää vain kosteudenpoistoasetus päällä, tuolla saa jo sisäilman lämpötilaa laskettua riittävästi, suurimman tukaluudenhan helteillä aiheuttaa ilmankosteus. Kondesioveden osalta olen pitänyt ulostulon kohdalla sankkoa jonka käyn aika-ajoin kukille tyhjentämässä. Pumppu ei ole päällä päivästä kuin tarvittaessa ja illasta hetken ennen nukkumaanmenoa.

Minä kävin äsken tilaamassa sen Mitsun. Karvan alle (~1500e laite, ~650e asennus ~50e teline ) 2200e asennuksineen maatelineellä. Kallista leikkiä mutta ehkä helle on pehmentänyt aivot ja löysännyt lompakkoa.
Kuinka usein on "aika-ajoin" noin keskimääräisesti? pari kertaa päivässä? kerran päivään? kerran viikkoon? Saisin perjaatteessa terassin alta nätisti juoksutettua vedet suoraan kukkamaahan tai nurmikolle mutta justiinsa jos niinkuin Mikkos kertoi, että vettä lorottuu päivässä holtittomia määriä niin ehkä täytyy joku säiliösysteemi rakentaa.
 
Kyllä ihan suomessa hellekelillä tulee kondenssivettä todella paljon. Itsellä duunissa ns. valvomokoppi jossa on muistaakseni mitsubishin ILP. Nytkin norona melkein juokseen poistoputkesta vettä saaviin kun ei ole vedetty seinän läpi poistoputkea, eikä viemäriä ole järkevällä etäisyydellä.
 
Minä kävin äsken tilaamassa sen Mitsun. Karvan alle (~1500e laite, ~650e asennus ~50e teline ) 2200e asennuksineen maatelineellä. Kallista leikkiä mutta ehkä helle on pehmentänyt aivot ja löysännyt lompakkoa.
Kuinka usein on "aika-ajoin" noin keskimääräisesti? pari kertaa päivässä? kerran päivään? kerran viikkoon? Saisin perjaatteessa terassin alta nätisti juoksutettua vedet suoraan kukkamaahan tai nurmikolle mutta justiinsa jos niinkuin Mikkos kertoi, että vettä lorottuu päivässä holtittomia määriä niin ehkä täytyy joku säiliösysteemi rakentaa.

Asennuksestahan saat sitten tehtyä kotitalousvähennykset.

Aika-ajoin omalla käytöllä tarkoittaa päivän-pari välein. Mutta tuo on täysin riippuvainen siitä, paljonko laitetta käyttää. Oma käyttö on suhteellisen vähäistä - pumppu ei siis jauha viileää kuin vain silloin, kun joku on asunnossa, ja silloinkin vain "tarpeeseen".
 
Kuinka usein on "aika-ajoin" noin keskimääräisesti? pari kertaa päivässä? kerran päivään? kerran viikkoon? Saisin perjaatteessa terassin alta nätisti juoksutettua vedet suoraan kukkamaahan tai nurmikolle mutta justiinsa jos niinkuin Mikkos kertoi, että vettä lorottuu päivässä holtittomia määriä niin ehkä täytyy joku säiliösysteemi rakentaa.
Jos ei vesiä saa suoraan viemäriin tai sadevesikaivoon, niin sitten joku astia on paras vaihtoehto. Voihan siitä astiasta sitten vetää vaikka toisen letkun sinne kukkapenkkiin, mutta missään tapauksessa en sitä laitteen letkua suoraan laittaisi menemään vaakatasossa mihinkään terassin alle. Se on äkkiä tukossa jonkun hyönteisen "pesän" tai muun takia.
 
Asennuksestahan saat sitten tehtyä kotitalousvähennykset.

Aika-ajoin omalla käytöllä tarkoittaa päivän-pari välein. Mutta tuo on täysin riippuvainen siitä, paljonko laitetta käyttää. Oma käyttö on suhteellisen vähäistä - pumppu ei siis jauha viileää kuin vain silloin, kun joku on asunnossa, ja silloinkin vain "tarpeeseen".
Ite tuossa ilp:n letkun päässä roikotin joskus ämpäriä, mutta kun se täyttyi lähinnä sadevedestä, niin olen antanut ihan valua maahan noin 70cm päähän seinästä.
 
Joo kyllä sitä kondesivettä kyllä tulee reilusti. Tota mun edellisen kämpän 56m2 ja 10l/vrk selittää myös se, että pieni ja kerrostalokämppä niin se lämpiää sen verran äkäseen että jäähdytys on todella kovilla. Tuo määrä voi kuullostaa hullunkuriselta jos puolta suuremmassa omakotitalossa tulee vähemmän kondensiota, mutta ne lämpiääkin hitaammin joten pumpun ei tarvitse huutaa niin lujaa.
 
Tulitko johonkin lopputulokseen?

Täällä tismalleen sama tilanne. 79n^2 Rivarikolmio käy tuskallisen kuumaksi ( kaukolämpö, koneellinen ilmanvaihto ) näin kesähelteillä. Ts. sähkön ja kuluissa säästäminen ei ole tässä se pääasia vaan kuumien päivien asuinmukavuuden lisääminen "hinnalla milla hyvänsä" :).

Kävin kodin terrasta kyselemässä ja sain paikallisesta firmasta ( Lännen Sähköpalvelu ) asentajan kyläilemään ja visioimaan sijoituspaikkaa. K-Raudan myyjä oli niin pihalla että en uskaltanut heidan kanssaan asioida pitemmälle.

Laitteeksi hän ehdotteli Mitsubishin MSZ-LN25:sta. Terran myyjä hosui jotain Gree:n laitetta mutta kiinalainen "maaliman suurin ilmalämpöpumppuvalmistaja" ei ole onnistunut brändäyksessään niin hyvin että uskaltaisin mokomaa ottaa. Etenkin kun foorumeilla on valitettu siitä, että jäätyy talvella.

LN25 taitaa olla omiin viilennystarpeisiin vähän turhan järeä, mutta ainakin sisäyksikkö näyttää jotakuinkin siedettävältä. Mistä muuten johtuu, että (lähes?) kaikki ilppien sisäyksiköt ovat niin naurettavan rumia muovirimpuloita? Kellastuvaa halpamuovia tai muuten jotain irvokkaita möhköräpellyksiä. Itse olisin valmis maksamaan preemiota siitä, että olohuoneeseen tulee tyylikäs laite eikä halvin kellertävä muoviaski.. Ja todennäköisesti maksankin jos ostan tuon Mitsun LN25-vehkeen ihan vain viilennystä varten. Ja vähän halvan näköinen se tuokin kieltämättä on:

mitsubishi-electric-ln-ilmalampopumppu-kaikki-varit6.jpg

( Mitsubishi MSZ-LN25 ilmalämpöpumppu )

Mutta niin, olipa tässä pari kysmystäkin tietäjille:
- Kuuluuko (tai onko hyvä pitkäikäisyyden kannalta) jäähdytyskäyttöön hommattavaa ilppiä pitää päällä ympäri vuorokauden ja vuoden vai vain silloin kun on tarve viilentää? Selviääkö ulkoyksikkö talvesta käyttämättömänä ihan ok:na valmiina kevään viilennyshommiin, vai onko jopa parempikin ettei talvella turhaan sitä pöristele?
- Ulkoyksikkö tulee valitettavasti terassille joten jokin esteettisesti mukavamman näköinen ulkokuori olisi ihan kiva. Onko näistä haittaa vehkeen toiminnan kannalta ja jotain erityistä huomioonotettavaa? ( yksikkö tulee talon länsiseinustalle melkoisen aurinkoiseen kohtaan )
- Paljonko jäähdytyskäytössä vehkeestä tulee kesällä vettä ulos? Jos sen juoksutta nurmikolle niin syntyykö mutalammikko?

Toki sopii vaihtoehtoisia vehkeitäkin ehdottaa, en ole vielä pistänyt tilausta sisään tuosta mitsusta.

Tulee vähän myöhään jos pumpun jo tilasit, meille laitettiin muutama vuosi sitten EF35 joka on myös normipumppuihin verrattuna ihan siistin näköinen ja siro, tuon olisi saattanut vähän halvemmalla saada jos sitä vielä myydään.

Kondenssivedet meillä menee terassin alle vähän matkan päähän seinästä, ehkä kohde sitten vaikuttaa tuohon veden määrään kun ei sitä meillä tunnu kauheasti kertyvän, tosin käyttöäkin on vain kun ulkona alkaa olla se +25. Ei ole ihan pahimmasta päästä tämä asunto lämmön suhteen mutta on pumppu tarpeellinen kuitenkin. Ja vaikka sitä nyt tulisi 10l päivässä niin kyllähän sekin nyt johonkin nurmikkoon imeytyy kun ei se sieltä kerralla tule.

Sisäyksikkö meillä on olohuoneessa koska eteiseen sijoitus olisi mennyt liian vaikeaksi, olohuone sinällään on vähän huono paikka koska esim. telkkaria katsellessa tuppaa tulemaan liian kylmä kun pumppu puhaltaa, tosiaan paras paikka olisi joku sellainen tila jossa ei oleskella pitkään.
 
- Laitteeksi hän ehdotteli Mitsubishin MSZ-LN25:sta.

- LN25 taitaa olla omiin viilennystarpeisiin vähän turhan järeä
Mutta niin, olipa tässä pari kysmystäkin tietäjille:
- Kuuluuko (tai onko hyvä pitkäikäisyyden kannalta) jäähdytyskäyttöön hommattavaa ilppiä pitää päällä ympäri vuorokauden ja vuoden vai vain silloin kun on tarve viilentää? Selviääkö ulkoyksikkö talvesta käyttämättömänä ihan ok:na valmiina kevään viilennyshommiin, vai onko jopa parempikin ettei talvella turhaan sitä pöristele?
- Ulkoyksikkö tulee valitettavasti terassille joten jokin esteettisesti mukavamman näköinen ulkokuori olisi ihan kiva. Onko näistä haittaa vehkeen toiminnan kannalta ja jotain erityistä huomioonotettavaa? ( yksikkö tulee talon länsiseinustalle melkoisen aurinkoiseen kohtaan )
- Paljonko jäähdytyskäytössä vehkeestä tulee kesällä vettä ulos? Jos sen juoksutta nurmikolle niin syntyykö mutalammikko?
.

Tuo ln25 on hyvä peli, voin suositella. Kolmella tutulla käytössä ja ei ole ongelmia ollut.

Ja ei, tuo ei ole liian järeä nimenomaan jäähdytykseen. Vaikka tuossa lämmitysteho on Max 6,3kw, ei jäähdytysteho ole kuin 2,5kw ja se ei tosiaan ole liikaa vajaa 80m2 asuntoon.

Voit käyttää silloin kun tarvitset. Enemmän ne laitteet melkeen käytössä kuluu kun käyttämättömänä.

Ulkoyksikkö kannattaa laittaa mahdollisimman VIILEÄÄN paikkaan jos jäähdytyskäyttöön tulee. Jos ainut vaihtoehto on aurinkoinen seinusta niin tee sille sitten edes joku aurinkosuoja tms.

Vettä tulee tosiaan hellepäivänä se 10-20l/vrk, ja se vesihän tulee tosiaan sisäyksiköstä. Voi juoksuttaa pihalle kukkien kasteluun tai sadevesiviemäriin mutta paras tietysti olisi jos sen saisi sisällä vedettyä ihan viemäriin tai lattiakaivoon.
 
Vanha Ultimaten ILP (asennettu 2012 edellisen asukkaan toimesta) tulossa tiensä päähän, viilennysteho laskenut viime kesästä oleellisesti. Kyselin tuon korjauksen kustannuksia ja vastauksena oli n. 500€, ei kannattane enää korjata.

Suosituksia 83 neliön rivarikolmion viilennykseen? Kaukolämpö, ILP päällä vain kesäisin. Peruskone riittää. Miten nuo asennuskulut mahtaa mennä kun vanha pitäisi riipiä ensin pois?
 
Asennuskulut ihan samat. Vanhan purkuun menee 10min ja on läpiviennit yms valmiina uudelle koneelle. Voi tulla jopa 100-300€ halvemmaksikin kun kokonaan uuden asennus.

Loppuihin uteluihin saat vastauksia kun luet muutamia viestejä ylöspäin. Lähtökohtaisesti jäähdytyskäyttöön se on ihan se ja sama minkä koneen sitä asentaa, kunhan jäähdytysteho on riittävä.

Alpic-air merkkisiä ilppejä saa alta 600€, eivät ole kovin energiatehokkaita eivätkä oikeen enää toimi alle -10c mutta yhtälailla ne jäähdyttää kun 2000€ mitsu.
 
Lähtökohtaisesti jäähdytyskäyttöön se on ihan se ja sama minkä koneen sitä asentaa, kunhan jäähdytysteho on riittävä.

Onko tosiaan näin? Ymmärsin huoltoukon kanssa jutellessa että tuo Ultimate on sellainen halpismerkki ettei paljon kannata korjailla, varaosien saamisenkin kanssa on kuulemma vähän niin ja näin. Jos ostan tunnetumman merkin (Panasonic, Mitsu ym.) saanko oikeasti pidempään kestävän laitteen ja onko sen korjaaminen tulevaisuudessa järkevämpää? Ei viittis näitä koneita kokonaan vaihdella 5-6 vuoden välein...
 
Onko tosiaan näin? Ymmärsin huoltoukon kanssa jutellessa että tuo Ultimate on sellainen halpismerkki ettei paljon kannata korjailla, varaosien saamisenkin kanssa on kuulemma vähän niin ja näin. Jos ostan tunnetumman merkin (Panasonic, Mitsu ym.) saanko oikeasti pidempään kestävän laitteen ja onko sen korjaaminen tulevaisuudessa järkevämpää? Ei viittis näitä koneita kokonaan vaihdella 5-6 vuoden välein...
Rivariin ja kerrostaloon nimenomaan ei kannata hommata mitä sattuu, voi tulla naapureiden kanssa nopeasti sanaharkkaa jos ulkoyksikkö on äänekäs ja resonoiva. Eli hiljanen ja resonoimaton vehjes.
 
Tulee vähän myöhään jos pumpun jo tilasit, meille laitettiin muutama vuosi sitten EF35 joka on myös normipumppuihin verrattuna ihan siistin näköinen ja siro, tuon olisi saattanut vähän halvemmalla saada jos sitä vielä myydään.

Kondenssivedet meillä menee terassin alle vähän matkan päähän seinästä, ehkä kohde sitten vaikuttaa tuohon veden määrään kun ei sitä meillä tunnu kauheasti kertyvän, tosin käyttöäkin on vain kun ulkona alkaa olla se +25. Ei ole ihan pahimmasta päästä tämä asunto lämmön suhteen mutta on pumppu tarpeellinen kuitenkin. Ja vaikka sitä nyt tulisi 10l päivässä niin kyllähän sekin nyt johonkin nurmikkoon imeytyy kun ei se sieltä kerralla tule.

Sisäyksikkö meillä on olohuoneessa koska eteiseen sijoitus olisi mennyt liian vaikeaksi, olohuone sinällään on vähän huono paikka koska esim. telkkaria katsellessa tuppaa tulemaan liian kylmä kun pumppu puhaltaa, tosiaan paras paikka olisi joku sellainen tila jossa ei oleskella pitkään.

Juu, tuo EF ei tosiaan ole ollenkaan pahimmasta päästä - kyllä sitä tuumailin netistä myös. Olisi tosiaan jokusen satasen ekhä säästänyt, mutta noita LN:iä oli "hyllyssä" ja esillä että pääsi yytsimään läheltä niin en lähtenyt enempää arpomaan. Vähän sillä mielellä että kun kerran holtittoman kalliiksi tulee joka tapauksessa niin menkööt nyt sitte koko rahalla ;)

Hitsi, tässä on nyt selkeesti kahta näkemystä tuosta veden käsittelystä liikkeellä.

Tuo ln25 on hyvä peli, voin suositella. Kolmella tutulla käytössä ja ei ole ongelmia ollut.

Ja ei, tuo ei ole liian järeä nimenomaan jäähdytykseen. Vaikka tuossa lämmitysteho on Max 6,3kw, ei jäähdytysteho ole kuin 2,5kw ja se ei tosiaan ole liikaa vajaa 80m2 asuntoon.

Voit käyttää silloin kun tarvitset. Enemmän ne laitteet melkeen käytössä kuluu kun käyttämättömänä.

Ulkoyksikkö kannattaa laittaa mahdollisimman VIILEÄÄN paikkaan jos jäähdytyskäyttöön tulee. Jos ainut vaihtoehto on aurinkoinen seinusta niin tee sille sitten edes joku aurinkosuoja tms.

Vettä tulee tosiaan hellepäivänä se 10-20l/vrk, ja se vesihän tulee tosiaan sisäyksiköstä. Voi juoksuttaa pihalle kukkien kasteluun tai sadevesiviemäriin mutta paras tietysti olisi jos sen saisi sisällä vedettyä ihan viemäriin tai lattiakaivoon.

Ok, hyvä homma.

Sijoituspaikkoja ei oikeestaan ole muuta kun tuo läntinen seinusta, takapiha, ja se on kyllä hyvän pätkää päivästä täydessä auringon helotuksessa. Täytyy tosiaan nikkaroida joku suojakatos sille.
 
Onko tosiaan näin? Ymmärsin huoltoukon kanssa jutellessa että tuo Ultimate on sellainen halpismerkki ettei paljon kannata korjailla, varaosien saamisenkin kanssa on kuulemma vähän niin ja näin. Jos ostan tunnetumman merkin (Panasonic, Mitsu ym.) saanko oikeasti pidempään kestävän laitteen ja onko sen korjaaminen tulevaisuudessa järkevämpää? Ei viittis näitä koneita kokonaan vaihdella 5-6 vuoden välein...

K-Raudassa tyrkytettiin ainakin jotain panasoniccia joka on pelkästään jäähdytykseen, olisi ollut melko huokea. En jäänyt sitä sen enempää itse miettimään koska palvelu paikallisessa kraudassa oli super tympeää ja laiskaa sekä se sisäyksikkö oli omaan (nirsoon) silmään justiinsa sellainen perusvalkoinen muovirimpula jota en halua. Joku käsistään näppärä iobbsilainen voisi pistää putiikin pystyyn joka tekee tyylikkäitä sisäyksiköitä vaikka alumiinista ja lasista :)


Sama(/tai vastaava panasonicin vain-viilennysmalli ) on naapurilla kaksiossa ( ehkä 60m^2 ) ja on kuulemma hyvä peli. Mutta tiedä näistä sitte.

Lienee tuo: ILMALÄMPÖPUMPPU PANASONIC RE9RKE | K-rauta.fi
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 778
Viestejä
4 565 508
Jäsenet
75 019
Uusin jäsen
Oskariy

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom