Ilmanlaatu 60-luvun kerrostaloasunnossa (ilmankosteus ja -puhtaus yms.)

[muhkusampyla]

On aika kuivaa ilma kämpässä välillä. Koneellinen poisto 60-l taloyhtiössä on. Ajattelin laittaa ilmankostuttimen ja hommassahan on sellainen juttu, että ilmankosteutta pitäisi samalla monitoroida jotenkin, ettei se nouse liian suureksi, mikä voisi aiheuttaa kosteuden kanssa ongelmia.

Paras tapa tähän varmaan olisi jonkinlainen systeemi, jossa kämpän eri puolilla on pari anturia keskustelemassa ilmankostuttimen kanssa.

Onko suosituksia, kommentteja, ajatuksia?

Antureiden pitäisi arvatenkin olla mahdollisimman luotettavia, ettei homma mene vihkoon. Mitä etsiskelin, niin vehkeitä näköjään kyllä löytyy, mutta en vielä hoksannut sellaista tuotetta, jossa nuo osaisivat jutella keskenään. Näköjään nykyään on sellaisia parin satasen arvoisia mittareitakin, jotka mittaavat ilman pienhiukkasia, voc-arvoja jne, mutta itselläni ei ole kyllä mitään käryä, miten luotettavia / tarkkoja tällaiset laitteet ylipäätään ovat.

edit. muutin otsikkoa, kuvaa paremmin keskustelua.

 

[Jondi]

Minkä kokoinen asunto?

 

[muhkusampyla]

58 m2

 

[Jondi]

Minä lähtisin kokeilemaan laittamalla ufox hk2/u3s makkariin. Oletettavasti pidätte makuuhuoneen ovea lähes aina auki.
Ja oletettavasti ilmanvaihtonne ilmavirta suuntautuu makuuhuoneesta muihin tiloihin.

Tuossa tuskin vaaraa, että asunnon kosteus nousisi vaarallisen korkealle.
Kaveriksi jokin kosteusmittari.

Meillä 140m2 ja hk2 sekä u3s vaihtelevasti pakkasen mukaan päällä.
Näillä ei saa tämän kokoista tilaa minnekkään 40% paikkeille enkä tiedä olisiko järkevääkään.

En ole jaksanut virittää automatiikkaa vaikka mahdollisuus olisi..

Jos kuitenkin automatiikkaa kaipaisin niin:
Jokin zigbee hubi + zigbee pistorasia + kosteusanturi

Tällöin kannattaa keksiä tuolle hubille muutakin käyttöä.

 

[Hyrava]

Pitäisi meillekin vissiin hankkia joku ilmankostutin, valvonta onkin jo omasta takaa kun on kotiautomaatiossa muutama anturi. Jos niihin yhtään voi luottaa niin täällä on välillä kovina pakkaspäivinä käynyt alle 10 %RH ilmankosteus niin ei ihmekään että vähän tuntuu välillä ilma kuivalta.

Tosiaan itselläni omat DHT-ilmankosteusanturit ovat kytkettynä ESP32:n ja se taas juttelee ESPhomella wifin yli Homeassistantille josta taas mittausdata päätyy myös Grafanaan. Tuohon olisi helppo kytkeä vaikka ohjattava pistorasia kytkemään kostutinta päälle ja pois ja tietty joku hälytys noille kosteusantureille jos tietty kosteus ylittyy tai anturilta ei tule dataa esim tuntiin.

 

[muhkusampyla]

Jaas selailin kahta muuta ketjua ilmanpuhdistimista ja -kostuttimista ja päätin sitten laittaa molemmat. Täällä kun tulee korvausilma huoneistoon akkunoiden tiivisteistä eli suodattamatta. Pihan ympäri parkkipaikkoja ja ainakin välillä tuntuu, että tulee tupakan hajuakin jostain.

Itselle valikoitui tähän tarkoitukseen Eluxin Pure A9 sekä ufox hk2. A9:ssä on samalla kosteusanturi, kun ilmaa putsailee. Sattui olemaan molemmista nyt tarjous verkkiksessä.

Katsotaanpa, miten lähtee pelittämään. A9:n antureiden tarkkuudesta en tiedä mitään, mutta täytyy sanoa että olen kovin yllättynyt siitä, miten puhdasta se väittää ilman täällä olevan.

 

[SupremeBug]

Täällä kun tulee korvausilma huoneistoon akkunoiden tiivisteistä eli suodattamatta. Pihan ympäri parkkipaikkoja ja ainakin välillä tuntuu, että tulee tupakan hajuakin jostain.

Minun korvien välissä kuulostaa tosi pahalta tilanteelta, jos tuloilmanvaihto puuttuu ja kuitenkin talossa on koneellinen poistoilmanvaihto. Joskus itsekin asunut 70-luvun alun kerrostalohuoneistossa, jossa tuloilmareitit ikkunakarmeissa oli teipattu umpeen ja mm. makkarissa karmiraotkin oli teipattu. Ilmeisesti vedolle herkkä ihminen asunut aiemmin.

Heräsimme tilanteeseen vasta jonkun aikaa huoneistossa asuttuamme, kun ikkunat kumisivat poistoilmanvaihdon käynnistymisen yhteydessä useamman kerran vuorokaudessa. Silloin ei ollut nettiä vaan jostain kauttarantain keksin, että tuloilmanvaihto on korjattava. Asunto oli vuokralla eikä tarkoitus ollut asua huoneistossa paria vuotta pidempään, joten mihinkään kummempiin remontteihin ei tietenkään ryhdytty.

"Siivottiin" vain ikkunakarmit. Vanhat tiivisteet huolellisesti pois liimajäänteineen ja uudet tilalle varmistaen, että tiiviste oli karmirakoon riittävä. Varmistettiin, että uloimmassa ikkunassa ei ollut tiivisteitä. Sisemmän ikkunakarmin yläreunan keskiosaan jätettiin n. 30-40 cm ilman tiivistettä. Pidettiin muutoinkin ikkunavälit puhtaina, mikä tarkoitti ikkunapesua kahdesti vuodessa. Asunto ei ollut vilkkaan liikenneväylän vieressä mutta silti.

Näillä toimilla onnistuttiin vähentämään ikkunoiden kumina häiritsemättömäksi ja sisäilman laatu oli meille tuolloin nuorille ihmisille oikein hyvä. Ikkunoiden huurtumista ei enää tapahtunut eikä talviaikoina kuiva ilma kiusannut. Episodi opetti itselle ensimmäisen kerran tuloilmareittien tärkeyden. Ei ole jäänyt ainoaksi.

 

[muhkusampyla]

Minun korvien välissä kuulostaa tosi pahalta tilanteelta, jos tuloilmanvaihto puuttuu ja kuitenkin talossa on koneellinen poistoilmanvaihto. Joskus itsekin asunut 70-luvun alun kerrostalohuoneistossa, jossa tuloilmareitit ikkunakarmeissa oli teipattu umpeen ja mm. makkarissa karmiraotkin oli teipattu. Ilmeisesti vedolle herkkä ihminen asunut aiemmin.

Tämä talo on -64. Rakoja ei ole teipattu umpeen, kyllä sieltä ihan ilmaa tulee ja mielestäni ilma täällä on muutenkin yllättävän ok. Aion asennuttaa asialliset korvausilmaventtiilit (esim. dir-air) ikkunoihin, eipä siinä sinänsä muuta kuin että tulisi filtterin kautta ilma ja muutenkin että sitä tulee riittävästi. Pitää vaan ajastaa tämä samaan saumaan, kun nuohoavat kanavat ja tekevät muut säädöt (käsittääkseni tänä vuonna). Ikkunat pitää kyllä tiivisteineen pestä heti kun pakkaset loppuu... Nythän tuo ei ole kovin paha mutta keväällä kun alkaa katupölyt ja siitepölyt lentämään niin ai että. Tulee varmasti A9 tarpeeseen.

Heräsimme tilanteeseen vasta jonkun aikaa huoneistossa asuttuamme, kun ikkunat kumisivat poistoilmanvaihdon käynnistymisen yhteydessä useamman kerran vuorokaudessa. Silloin ei ollut nettiä vaan jostain kauttarantain keksin, että tuloilmanvaihto on korjattava. Asunto oli vuokralla eikä tarkoitus ollut asua huoneistossa paria vuotta pidempään, joten mihinkään kummempiin remontteihin ei tietenkään ryhdytty.

"Siivottiin" vain ikkunakarmit. Vanhat tiivisteet huolellisesti pois liimajäänteineen ja uudet tilalle varmistaen, että tiiviste oli karmirakoon riittävä. Varmistettiin, että uloimmassa ikkunassa ei ollut tiivisteitä. Sisemmän ikkunakarmin yläreunan keskiosaan jätettiin n. 30-40 cm ilman tiivistettä. Pidettiin muutoinkin ikkunavälit puhtaina, mikä tarkoitti ikkunapesua kahdesti vuodessa. Asunto ei ollut vilkkaan liikenneväylän vieressä mutta silti.

Näillä toimilla onnistuttiin vähentämään ikkunoiden kumina häiritsemättömäksi ja sisäilman laatu oli meille tuolloin nuorille ihmisille oikein hyvä. Ikkunoiden huurtumista ei enää tapahtunut eikä talviaikoina kuiva ilma kiusannut. Episodi opetti itselle ensimmäisen kerran tuloilmareittien tärkeyden. Ei ole jäänyt ainoaksi.

Täällä on tuo poistoilmanvaihto kohtalaisen maltillinen. Tuollainen ikkunoiden humina kuulostaa jo aika brutaalilta. Huurtumisongelmaa ei ole toistaiseksi ollut. Asunnossa on lisäksi aika paljon ikkunoita (60-luvun talojen hyvä puoli ) eli korvausilmaa kyllä sinänsä tulee.

edit.editoin hiukan lainauksia.

 

[SupremeBug]

Rakoja ei ole teipattu umpeen, kyllä sieltä ihan ilmaa tulee ja mielestäni ilma täällä on muutenkin yllättävän ok. Aion asennuttaa asialliset korvausilmaventtiilit (esim. dir-air) ikkunoihin, eipä siinä sinänsä muuta kuin että tulisi filtterin kautta ilma ja muutenkin että sitä tulee riittävästi. Pitää vaan ajastaa tämä samaan saumaan, kun nuohoavat kanavat ja tekevät muut säädöt (käsittääkseni tänä vuonna). Ikkunat pitää kyllä tiivisteineen pestä heti kun pakkaset loppuu... Nythän tuo ei ole kovin paha mutta keväällä kun alkaa katupölyt ja siitepölyt lentämään niin ai että. Tulee varmasti A9 tarpeeseen.

Kuulostaa jo paljon paremmalta. Minäkin korjasin tuloilmanvaihtoa dir-air -venttiileillä. Siitä tarinoin enemmän täällä.

 

[Rollerix]

Kuulostaa jo paljon paremmalta. Minäkin korjasin tuloilmanvaihtoa dir-air -venttiileillä. Siitä tarinoin enemmän täällä.

Perustuuko nuo siis ihan vain siihen että ikkunan tiivisteestä otetaan palat pois ja syntyvien rakojen päälle tulee nuo osat?

 

[SupremeBug]

Perustuuko nuo siis ihan vain siihen että ikkunan tiivisteestä otetaan palat pois ja syntyvien rakojen päälle tulee nuo osat?

Perustuu, riippuu tietysti ikkunoista. Minulla sisäventtiilit olivat helpot asentaa. 80 cm pätkät tiivistettä vain pois sisemmistä ikkunakarmeista ja ohjeen mukaan venttiili paikoilleen 90-luvun alussa uusittuihin 3-kerrosikkunoihin. Ainoa jännityksen aihe oli, miten sisäventtiilit sopi ikkunakehyksen ja ikkunalistan väliseen rakoon kussakin ikkunassa, johon tuloilmaventtiilit asensin. Muistaakseni ennen venttiilien tilausta mittailin rakoja työntömitalla.

Hieman suuremman remontin tein ulkoikkunan karmiin, vain koska halusin varmistaa riittävää ilmamäärää kasvattamalla raon poikkipinta-alaa ulkoikkunan kehyksen ja seinäkarmin välissä. Jyrsin karmiin rakoa n. 4 mm 80 cm matkalta ulkopalkin asennuskohtaan. Rako ei näy ulospäin. Mielessä oli myös helpompi vaihtoehto porata reikiä ulkopalkin kohdalle, mutta onneksi en päätynyt tähän. Omassa talossa tämä puoskarointi on ok, mutta ei oikein osakehuoneistossa, ainakaan ilman taloyhtiön lupaa.

 

[muhkusampyla]

Kuulostaa jo paljon paremmalta. Minäkin korjasin tuloilmanvaihtoa dir-air -venttiileillä. Siitä tarinoin enemmän täällä.

Alkanee tulla ajankohtaiseksi tämä jossakin vaiheessa. Nuo Dir-Airin Air Termicot vaikuttavat aika asiallisilta. Ilmeisesti ovat täysin passiivinen ratkaisu. Onko käsitystä, mitä tuollaiset maksaa? Sivustolta ei hintatietoa löytynyt. En ihan keksinyt, mikä ero Air Termicoilla on noihin kameleonttiventtiileihin, paitsi että jälkimmäisessä täytyy ilmeisesti jyrsiä karmeja.

Selvititkö muuten etukäteen isännöitsijältä / taloyhtiöltä poistoilmanvaihdon ilmamääriä? Tai onko Dir-Airilla jokin suunnittelupalvelu, jossa he itse määrittäisivät riittävän tuloilman? Tämä varmaan riippuu myös kanaviston kunnosta, eli onkohan tarpeen mitata poistokanavasta, paljonko ilmaa sieltä kulkee. Minulla on asunnossa tosiaan todella isot ikkunat, ja niitä on melkein koko ulkoseinän mitalta, joten pitänee miettiä, mihin kohtaan näitä laittaisi, jotta korvausilmaa tulee toisaalta riittävästi ja toisaalta ettei tule "overkill". Ikkunat myös falskaa esim. heloituksistaan aika tehokkaasti, joten varmaan pitää miettiä tämä niin, että ilma haluaisi "mieluummin" tulla sieltä venttiileistä filtterin läpi...

Sitten mietityttää miten pitäisi suhtautua tuohon poisto-iv:n tehostukseen. Täällä kun on sellainen tiettyihin kellonaikoihin (en ole vielä varma, mihin aikaan).