Ilmalämpöpumput eli ILPit

Cop paranee kun pumppu käy pienemmällä teholla takkaa poltellessa. Nollakelissä ja -10c samaa luokkaa kun polttaa puuta jonkin verran. Siis mitä itse katsellut.
 
Mielenkiintoinen lähestymistapa. Olis kyllä mielenkiintoista tietää mitä noi omat pumput syö ja minkä verran siitä oikeasti säästää takkaa polttamalla. Harmi kun eivät ole pistotulppakytkennällä niin saisi sinne kulutusmittarin helposti lyötyä väliin.

Joo, toki nämä omat kulutusluvut perustuu täysin ILPien omaan raportointiin. Käsittääkseni tämä luku on sinänsä ilmeisesti ihan uskottava nettitietojen perusteella, mutta en sitten tiedä laskeeko tuo myös esim. sulatukset mukaan vai ei. Tällä hetkellä tilanne on muutenkin se, että talokauppojen mukana tulleita puita olen poltellut joten siinä mielessä on tullut ihan oikeaa säästöä kun puut ovat "ilmaiset", mutta ostopuilla homma ei olisi millään muotoa taloudellisesti kannattavaa.

Muuten olen nyt mielenkiinnosta tässä fiilistellyt mukana ja yrittänyt säästellä energiaa ja ihan onnistuneestikin. Joulukuun säästöjä söi edeltävä viikko, joka oli viime vuoteen verrattuna lähes 10 astetta kylmempi keskilämpötilaltaan. Tästä huolimatta -16% viime vuoteen nähden, vaikkei silloinkaan mitään tuhlauskäyttöä ollut.

Joo, kyllähän sitä järkeviä toimia mielellään tekee, mutta aika monet loppuviimein ihan piipertelyä kun joka tapauksessa se lämmitys ja ennen kaikkea LVV haukkaa oikeasti ylivoimaisesti suurimman osan kulutuksesta, teki mitä teki. Hyvänä esimerkkinä meillä oli tossa kavereiden kanssa pienet lanit itsenäisyyspäivän tienoilla. Neljän ukon tehokkaat peli-PC:t + näytöt sun muut, täysin huoletonta sähkönkäyttöä, sauna päällä joka ilta kolmisen tuntia yms. Piväkulutus nousi ehkä 30% keskimääräisestä ja siitäkin suurin osa tuli tuosta saunomisesta ja siitäkin iso osa oli itseasiassa LVV:n sähköä kun vettä lutrattiin tavallista enemmän.

Alkaa käymään koko ajan selvemmäksi, että tuo LVV on oikeasti se pahin syöppö. Ei kuitenkaan ole ihan hirveästi vaihtoehtoja mitä asialle voisi tehdä, ainakaan kustannustehokkaasti. Veden säästö on toki se mitä aina hoetaan, eikä meilläkään esim. joka päivä lutrata pitkiä aikoja suihkussa. Toisaalta jo pelkästään se isohkon kämpän pitkät putkivedot aiheuttaa sen, että lämmintä vettä menee joka tapauksessa aika paljon hukkaan vaikka sitä yrittäisi käyttää vain vähän, eikä vaippaikäisten lasten kanssa oikein kokonaan ilmankaan lämmintä vettä pysty olemaan. Lisäksi tuo syö aika reippaasti sähköä vaikka täällä ei olisi ketään kotonakaan.
 
Oliko tuolle vesien keräämiselle jotain oikea syytä olemassa?
Ei nimittäin itsellä ole ollut aikaa eli vielä vähemmän haluja olla tolskaamassa/vahtaamassa jäiden kertymistä astiaan.
Pumppu jauhanut 2018 vuodesta nykyisellä paikallaan maatelineellä ja omalta osalta toista talvea asuttu tässä pumppua käyttämässä.
Korkeutta sen verran, ettei jäät yllä lähellekään yksikköä koko talvena.
 
Itsellä ekaa talvea Toshiban Polar 25 käytössä ja hienosti toiminut, hämmentää vain tuo takkatoiminto(1), miten se eroaa siitä että ihan perus lämmitys päällä ja tuuletin 3-asennossa? Eli lämmittää ja puhaltaa vakionopeudella kunnes saavuttaa pyydetyn lämpötilan ja jatkaa pelkkää puhaltamista sen jälkeen. Molemmat tekee täsmälleen saman?
Huoltomanuaalissa löytyy nuo eri käyttötilojen kuvaukset.
 
Oliko tuolle vesien keräämiselle jotain oikea syytä olemassa?
Ei nimittäin itsellä ole ollut aikaa eli vielä vähemmän haluja olla tolskaamassa/vahtaamassa jäiden kertymistä astiaan.
Pumppu jauhanut 2018 vuodesta nykyisellä paikallaan maatelineellä ja omalta osalta toista talvea asuttu tässä pumppua käyttämässä.
Korkeutta sen verran, ettei jäät yllä lähellekään yksikköä koko talvena.
Samoin täällä Mitsu LN35 maatelineellä. En muista paljun kokoa, että oliko 80 vai 90 litraa, mutta mahtui juuri ja juuri pumpun alle. Nyt kumminkin tuo vuotava laastipalju oli täynnä jäätä.

Eli olisi se jää hyvä saada siirrettyä pois? Tai sitten vaikka kaksi maatelinettä päällekkäin? :)

Vaarana siis, että pian on niin iso jääkokkare, että haittaisi jo jotenkin pumpun toimintaa?
 
Normaali moodissa tuuletin hidastuu tavoitelämpötilassa.
Takka 1 jatkaa puhallusta asetetulla nopeudella.
Takka 2 jatkaa puhallusta hitaammin.
 
Oliko tuolle vesien keräämiselle jotain oikea syytä olemassa?
Ei nimittäin itsellä ole ollut aikaa eli vielä vähemmän haluja olla tolskaamassa/vahtaamassa jäiden kertymistä astiaan.
Pumppu jauhanut 2018 vuodesta nykyisellä paikallaan maatelineellä ja omalta osalta toista talvea asuttu tässä pumppua käyttämässä.
Korkeutta sen verran, ettei jäät yllä lähellekään yksikköä koko talvena.
Turha sitä vettä on sokkelin viereen laskea jäätymään.
 
Oliko tuolle vesien keräämiselle jotain oikea syytä olemassa?
Ei nimittäin itsellä ole ollut aikaa eli vielä vähemmän haluja olla tolskaamassa/vahtaamassa jäiden kertymistä astiaan.
Pumppu jauhanut 2018 vuodesta nykyisellä paikallaan maatelineellä ja omalta osalta toista talvea asuttu tässä pumppua käyttämässä.
Korkeutta sen verran, ettei jäät yllä lähellekään yksikköä koko talvena.

Jos vettä tulee niin vähän, eikä ongelmaa koko ulkoyksikön jäätymisestä ole tullut, niin mikäs siinä. Toisaalta kun itsellä tulee kahdesta pumpusta talven aikana helposti toista tuhatta litraa sulamisvesiä, niin henkilökohtaisesti ainakin roudaan ne vedet ihan mielelläni johonkin muualle kuin sokkelin viereen. Ei myöskään tee mieli väkisellä tehdä pihaan luistinrataa.
 
Viimeksi muokattu:
Suoraan sokkelin viereen en antaisi pumpun lorotella vesiä / muodostaa jäävuorta suoraan pumpun alle.

Kunnollinen viemäröinti olisi toki se helpoin, joko sadevesiviemäriin tai miksei myös talon sisäpuolellekin.

Itselle laastipaljun tyhjentäminen eli minuutti-pari kerran tai kaksi viikossa ei ole paha rasti.

Jos on enemmän tilaa talon / seinän vieressä ja maa viettää hyvin talosta poispäin, on pumpun alle viistoon asetettava levy, joka ohjaa vedet kauemmaksi, varsin toimiva ratkaisu sekin.
 
Laitoin myös laastipaljun ulkoyksikön alle pari kolme viikkoa sitten. Oli tullut 2/3 täyteen. Pumppuna Panasonicin HZ25 ja hoitaa yksin 100m2 lämmitystä, joskin nyt puolitehoilla kun pyynti vaihtelevasti pakkasesta riippuen 10-14c.

Mutta joo parempi paljulla. Viime talvena alkoi jäävuori jo lähenemään pumppua eikä vettä tosiaan hyvä ole tiputella sokkelin viereen.
 
Jos on panasonicin pumppu ja takkaa lämmittelee niin kannattaa katsoa service-valikoiden puolelta, että se toiminto on päällä, joka jättää sisäyksikön puhaltamaan, vaikka kompura on sammuksissa. Myöskin sulatukselle on kaksi eri toimintoa, joista se parempi pitäisi olla defaulttina päällä, mutta eipä ollut omassa nz25:ssa.
 
Toki se hieman viileältä tuntuu, vaikka olisi 25 asteista, kun ihmisen ruumiinlämpö on kuitenkin noin 36-37 ja ilta virtaa. Sanoisin, että 16-17 astetta on riittävä.
Joo kyllä, mutta pisti vaan silmään tuo kun yksi kertoi asettaneensa jälkilämmityksen +15 ja toinen kokonaan pois päältä. Eikö tuo jo aiheuta selvän kylmän vedon tunteen, ja toisaalta sitä kylmää tuloilmaa joutuu kuitenkin lämmittämään sitten asunnon sisällä. No myönnetään, että on varmasti edullisempi lämmittää ilmaa ILP:lla kuin IV-koneen sähkövastuksella, mutta itsellä "liian" kylmän ilman puhallus venttiilistä häiritsee jo huoneissa oleskelua. Tämä on tällaista taiteilua asumismukavuuden ja kustannusten välillä.
 
Joo kyllä, mutta pisti vaan silmään tuo kun yksi kertoi asettaneensa jälkilämmityksen +15 ja toinen kokonaan pois päältä. Eikö tuo jo aiheuta selvän kylmän vedon tunteen, ja toisaalta sitä kylmää tuloilmaa joutuu kuitenkin lämmittämään sitten asunnon sisällä. No myönnetään, että on varmasti edullisempi lämmittää ilmaa ILP:lla kuin IV-koneen sähkövastuksella, mutta itsellä "liian" kylmän ilman puhallus venttiilistä häiritsee jo huoneissa oleskelua. Tämä on tällaista taiteilua asumismukavuuden ja kustannusten välillä.

En minäkään kokonaan sitä pois päältä ottaisi. Tuo +15 olisi aikalailla minimi. Varmasti tuntuu veto, jos suoranaisesti kylmää ilmaa kanavasta huoneeseen tuppaa ja joissan olosuhteissa voi jopa kanava kondensoida sisätilassa, jos ja usein kun, ovat eristämättä esim. alaslaskussa. Itsekin olen tuohon +16 asteen asetukseen päätynyt. Maksaahan se, mutta maksakoon.
 
Mitsun RW25 tuntuu puhaltavan vain haaleaa öisin 15 asteen pakkasella. Sisälämpö 21, pyynti 23, lämmityksella ja puhallusteho 4 swingeillä. Nibe F470 kaverina.

Luulin että tuo jaksaisi vielä -15 lämpötilassa lämmittää, onko tämä ihan normaalia?

Ne ilpithän mittaavat huoneen lämpötilan sieltä katonrajasta, jossa on väistämättä hieman lämpimämpää, jota on sitten softalla hieman korjattu. Käytännössä sen ilpin termarin toiminnan joutuu testaamalla toteamaan, jonka jälkeen tietää mihin lukemaan ilp pyynti pitää asettaa että se toteuttaa toivottua sisälämpöä. Monessa pumpussa tuon voi huoltoasetuksista myös säätää, niin että pyynti vastaa todellista käyttötilannetta.

Jos IV-koneen jälkilämmitystä pitää pienellä (selvästi pienemmällä kuin huoneiston sisälämpötila) tai jopa kokonaan pos päältä, eikö tuloilma tunnu kylmältä ja viilentää "turhaan" sisäilmaa, jota sitten taas yritetään lämmittää muilla keinoin (esim. ILP)? Oman IV-koneen manuskassa suositellaan pitämään se +15...20 asteessa, ja olen säätänyt sen noin +18...20, mutta silti tuloilma tuntuu hiukan viileältä. En haluaisi ainakaan kylmempää ilmaa saada sisälle.

Se IV koneen jälkilämmitys on tosiaan vain mukavuusvaruste. On sinänsä sama mistä se lämmitysenergia otetaan, IV koneen sähköpatterista tai huoneen ILPsta, lämmitysenergiaa tarvitaan käytännössä yhtä paljon, samaan huonelämpötilaan.

Sähköenergiaa ILP ottaa sen cop arvonsa verran vähemmän, eli jos venttiilit on asianmukaisesti toteutettu, eikä vedontunnetta ole, kannattaa jälkimämmitys IV koneessa säätää kokonaan pois.

Jos kuitenkin vetoa tuntuu, ja sitä kompensoimaan säädetään ILP monta astetta lämpimämmälle, jossain kohtaa se parempi COP ei enää kompensoi suurempaa lämpöenergian tarvetta... Tosin mutu on että tuota tilannetta ei koskaan saavuteta, ellei sitten samalla väännetä myös muuta suoraa sähkölämmitystä toteuttamaan korkeampaa huonelämpöä.

Tietysti pelkän asumismukavuuden kannalta, se jälkilämmitys on paras ratkaisu.
 
Meillä jälkilämmitys säädetty +15c.

Tuloilmalautasventtiilit puhaltavat tuloilman katon suuntaisesti, jossa +15c asteinen tuloilma kohtaa n. +21c huoneilman.

En ole kokenut ongelmaksi / vetoa.

ETA:
Mieli tekisi pudottaa tuo +14c tai +13c ja antaa ILP:eille vielä suurempi vetovastuu sisäilman lämmittämisestä paremmalla COP:lla.
 
Niin paljon kiinni tuo vesimäärän kertymä ulkoyksikön alle kiinteistön koosta, eristyksestä, lisälämmitysmuodoista ja sijainnista.
Itsellä pari pumppua, ulkoyksiköt 40 cm päässä seinästä, Finnfoamia metrin leveydeltä seinustoilla. Talosta tietysti poispäin kallistuen, lisäksi maa viettää senkin jälkeen loivasti alaspäin. Toimii hyvin plussakeleillä. Pari kertaa talveen käyn potkaisemassa jääkeon nurin ulkoyksikön alta, siinä koko homma.
Talo vanha purueristeinen ja joka nurkasta tuulettuva joten joutuu pumput ihan duuniakin tekemään. Asiaan kuitenkin auttaa se että pakkasilla noin 1/3 lämmityksestä hoituu puulla.
En siis saa juhannusjuhliin cocktail - lasiin jäätä seinustalta, hyvin sulaa keväällä tasatahtiin lumen kanssa. Toinen tekijä varmasti on sisämaassa asuminen, kun pakkaset alkaa niin niitähän riittää. Ilman kosteus aika pientä verrattuna rannikkoalueisiin.
 
[...] On sinänsä sama mistä se lämmitysenergia otetaan, IV koneen sähköpatterista tai huoneen ILPsta, lämmitysenergiaa tarvitaan käytännössä yhtä paljon, samaan huonelämpötilaan. [...]
Mutta ei se näillä sähkön hinnoilla taida olla ihan sama? Se oli vähän niinkuin tausta-ajatuksena omassa pohdiskelussa, tasapainoilua sisäilman lämmittämisessä ILP:lla, ja samanaikaisesti tuloilman lämmittämisessä IV-koneen vastuksella. Jollainhan se sisälle tuleva ilma pitää lämmittää joka tapauksessa. Olettaisin silti että sisäilman lämmitys pelkällä ILP:lla olisi kustannustehokkaampaa, mutta minun tapauksessa liian pienellä (tai ilman) IV-koneen esilämmitystä asumismukavuus kärsisi liikaa. Tietty jokainen voi kokea tuloilman lämpötilan tai sen tuoman vedon tunteen yksilöllisesti, ja tuloilman lämpötilaan voi vaikuttaa muutkin asiat kuin IV-koneen termostaatti (joku mainitsi ainakin IV-kanavan eristyksen).
 
Mutta ei se näillä sähkön hinnoilla taida olla ihan sama? Se oli vähän niinkuin tausta-ajatuksena omassa pohdiskelussa, tasapainoilua sisäilman lämmittämisessä ILP:lla, ja samanaikaisesti tuloilman lämmittämisessä IV-koneen vastuksella. Jollainhan se sisälle tuleva ilma pitää lämmittää joka tapauksessa. Olettaisin silti että sisäilman lämmitys pelkällä ILP:lla olisi kustannustehokkaampaa, mutta minun tapauksessa liian pienellä (tai ilman) IV-koneen esilämmitystä asumismukavuus kärsisi liikaa. Tietty jokainen voi kokea tuloilman lämpötilan tai sen tuoman vedon tunteen yksilöllisesti, ja tuloilman lämpötilaan voi vaikuttaa muutkin asiat kuin IV-koneen termostaatti (joku mainitsi ainakin IV-kanavan eristyksen).
No siinä seuraavassa lauseessa tuota ihan samaa käsittelin.

Sitä vedontunnetta voi poistaa myös vaihtamalla tuloilmaventtiilin. Kaikkein pahin vaihtoehto on poistoilmaventtiili tulopuolella, siitä tulee hyvin ikävän tuntuinen pistemäinen ilmavirta siihen venttiilin alle. Tavallinen tuloilmalautanen ilman suuntausta ei ole kovin miellyttävä sekään, mutta huoneistosta riippuen se ei välttämättä kuitenkaan aiheuta mitään ongelmaa.
 
Itse en ole käyttänyt jälkilämmitystä kuin joskus pitkillä pakkasjaksoilla. Esim. tänä talvena en vielä ollenkaan. Syynä on se, että alakerran tuloilmaputken kulkee välipohjassa jolloin ilma lämpenee muutaman asteen luonnostaan. Yläkerran makkareihin sitten tulee vähän viileämpää, mutta siellä se ei häiritse. Kannattaa myös kriittisesti arvioida ilmanvaihdon tarvetta talvella. Ilma kuivuu ihan turhaan. Jos kylppäri kuivuu nopsaan eikä saunomisen jälkeen ikkunat jää huuruun kohtuuttoman pitkäksi aikaa on ihan turha vaihtaa ilmaa poskettomia määriä. Täällä mennään ainakin poissaolotilalla yli 10 asteen pakkasilla. Muutenkin kun lämmittää pääasiassa ilpillä joutuu väkisinkin tottumaan vedon tunteeseen ja ilman liikkeisiin esim. sulatusten yhteydessä, jolloin tuloilmaventtiileiden pieni puhuri ei tunnu missään.
 
Samaa lätinää näyttää wikipediassakin lukevan mitä olen todennut. Kierukkakompuroissa hyötysuhde 50% kuormalla voi olla moninkertainen verrattuna täyteen kuormaan.

En jaksa avata konetta ja mitata lämpötilaa putkesta, mutta kennon lämpötila laskee 3c puhallus täysillä. Hyötysuhteen pitäisi nousta 9%.
 
Viimeksi muokattu:
ILP:n asenteja/myyjä kävi pyörähtämässä. Suositteli ko. laitetta: Ilmalämpöpumppu Mitsubishi Electric MSZ LN25 lämmityskäyttöön

Paljon se puhu ja asiaa tuli kuin tykin suusta, osa meni varmasti ohikin :rolleyes:, mutta miten arvon raati? Mielipiteitä ja kokemuksia? 2400€ oli laitteelle avaimet käteen -paketti parin viikon päähän asennus.

OKT siis kyseessä, n.110m² asuinpinta-alaa ja suorasähkö. Vuosikulutus pyörii jossain 15500-16500kWh kieppeillä niin paljonkohan tuolla nyt säästäis vuodessa lämmityskuluissa? Toki kesällä sitten viilentää.
 
ILP:n asenteja/myyjä kävi pyörähtämässä. Suositteli ko. laitetta: Ilmalämpöpumppu Mitsubishi Electric MSZ LN25 lämmityskäyttöön

Paljon se puhu ja asiaa tuli kuin tykin suusta, osa meni varmasti ohikin :rolleyes:, mutta miten arvon raati? Mielipiteitä ja kokemuksia? 2400€ oli laitteelle avaimet käteen -paketti parin viikon päähän asennus.

OKT siis kyseessä, n.110m² asuinpinta-alaa ja suorasähkö. Vuosikulutus pyörii jossain 15500-16500kWh kieppeillä niin paljonkohan tuolla nyt säästäis vuodessa lämmityskuluissa? Toki kesällä sitten viilentää.
Semmoinen varoituksen sana Mitsusta, että takuuhuolto kestänyt tähän mennessä puoli vuotta itsellä. Vikailmoituksen tein 7.7.-22.

Muuten oma mitsun pumppu pelannut kyllä hyvin, mutta eri mallia kuin tuo sinun niin ehkei sen tarkemmin kannata tähän listailla mitään plussia tai miinuksia.
 
ILP:n asenteja/myyjä kävi pyörähtämässä. Suositteli ko. laitetta: Ilmalämpöpumppu Mitsubishi Electric MSZ LN25 lämmityskäyttöön

Paljon se puhu ja asiaa tuli kuin tykin suusta, osa meni varmasti ohikin :rolleyes:, mutta miten arvon raati? Mielipiteitä ja kokemuksia? 2400€ oli laitteelle avaimet käteen -paketti parin viikon päähän asennus.

OKT siis kyseessä, n.110m² asuinpinta-alaa ja suorasähkö. Vuosikulutus pyörii jossain 15500-16500kWh kieppeillä niin paljonkohan tuolla nyt säästäis vuodessa lämmityskuluissa? Toki kesällä sitten viilentää.
Ota isompi malli suosiolla.
 
ILP:n asenteja/myyjä kävi pyörähtämässä. Suositteli ko. laitetta: Ilmalämpöpumppu Mitsubishi Electric MSZ LN25 lämmityskäyttöön

Paljon se puhu ja asiaa tuli kuin tykin suusta, osa meni varmasti ohikin :rolleyes:, mutta miten arvon raati? Mielipiteitä ja kokemuksia? 2400€ oli laitteelle avaimet käteen -paketti parin viikon päähän asennus.

OKT siis kyseessä, n.110m² asuinpinta-alaa ja suorasähkö. Vuosikulutus pyörii jossain 15500-16500kWh kieppeillä niin paljonkohan tuolla nyt säästäis vuodessa lämmityskuluissa? Toki kesällä sitten viilentää.
Merkkiin en ota kantaa mutta laitteen kokoluokkaan kyllä. Isompi malli ei nosta hintaa juurikaan, tuon tehot loppuu lämmityksessä auttamattomasti kesken. Jos olisi ollut ammattitaitoa myyjällä ei olisi edes tuota tarjonnut.
 
OKT siis kyseessä, n.110m² asuinpinta-alaa ja suorasähkö.
Merkkiin en ota kantaa mutta laitteen kokoluokkaan kyllä. Isompi malli ei nosta hintaa juurikaan, tuon tehot loppuu lämmityksessä auttamattomasti kesken. Jos olisi ollut ammattitaitoa myyjällä ei olisi edes tuota tarjonnut.
Onko näin? Pumppu on kuitenkin speksattu 125 neliöön asti ja tuosta Tohelon kämpästä kun ottaa paskahuussia ja suihkua ja jonkun komeron pois niin käytännössä lämmitettävää alaa jää 80-90 m².

En siis väitä vastaan, mutta mietin vain että miksi ei riitä? Vai onko noi neliöt vaan ihan höpöhöpöjuttuja noissa pumppujen tiedoissa?
 
ILP:n asenteja/myyjä kävi pyörähtämässä. Suositteli ko. laitetta: Ilmalämpöpumppu Mitsubishi Electric MSZ LN25 lämmityskäyttöön

Paljon se puhu ja asiaa tuli kuin tykin suusta, osa meni varmasti ohikin :rolleyes:, mutta miten arvon raati? Mielipiteitä ja kokemuksia? 2400€ oli laitteelle avaimet käteen -paketti parin viikon päähän asennus.

OKT siis kyseessä, n.110m² asuinpinta-alaa ja suorasähkö. Vuosikulutus pyörii jossain 15500-16500kWh kieppeillä niin paljonkohan tuolla nyt säästäis vuodessa lämmityskuluissa? Toki kesällä sitten viilentää.
Joo ilman muuta isompi malli. Omaan Mitsu RW35 saagaan nyt lisäyksenä, että katoksen lisäyksen jälkeen ulkoyksikkö ei ole mennyt tukkoon, vaikka tänäänkin on tullut lunta vähintään saman verran mitä silloin kun meni umpeen ilman katosta. Toki tuossa kamppeessa menee vasen kylki kyllä jäähän ilman lumisadettakin, eli ilmeisesti sulatus ei saa sitä tarpeeksi sulaksi sieltä. Lämpöä tulee kyllä vaikka tuo vasen kylki on ummessa.

Nyt on näiden jousien vaihdon kumien tilalle ja katoksen lisäämisen jälkeen suurimmat pettymykset karisseet, mutta kyllä siltikin kokeilisin Daikinia tai Toshibaa tämän sijasta. Niistä kumeista vielä, niin niissä oli nirhamia ja niiden kiinnitys mutterit oli ruosteessa, niin hokasin että ne olivat varmaan sen vanhan Panasonicin asennuksessa laitetut, eli nyt asentaja laittoin vanhojen kumien päälle. Ne ei siis aiheuttanut jyrinää sen Panasonicin alla, joten olisko niin että Mitsu on painavampi, niin kumeista loppui joustavuus.
 
Varmaan näillä sähkön hinnoilla on perusteltua ottaa se 35, vaikka Scanoffice ei ole tainnut noille enää teettää molemmille VTT:n testejä, jotta näkisi onko noissa oikeasti juuri mitään eroa. Rauta taitaa olla samaa, todennäköisesti eroa on ihan kovimmilla pakkasilla jolloin kompuraa ajetaan vähän kovempaa. Lähtökulutus on niin maltillinen, että kummalla tahansa on hyvä potentiaali lämmittää koko talo 95% talvesta, kun pumpun vaan saa sellaiseen paikkaan jossa se saa puhaltaa reilusti ja lämpö saadaan kiertämään. Tuo on paljon tärkempää kuin valinta 25/35 välillä. Asentajat tyypillisesti myy aina helpointa asennuspaikkaa ja mahdollisimman lyhyttä putkivetoa.

Optimitilantessa 25 pumpullakin vuosikulutus voi olla 3500-4000kwh, jolla saadaan lämpöä 8000-10000kwh. Eli on edellytykset jopa sinne 10 000 kwh:n vuosikulutukseen. Olettaen että puuta ei ole poltettu tolkuttomasti. Yleensä ILPin hankinnan jälkeen into puulämmitykseen pienenee.
 
Ln25 riittää (90%) teoriassa tuon kokoiseen taloon -10c asti. Hyötysuhde on vaan huonompi pumpun käydessä täydellä kuormalla.
 
ILP:n asenteja/myyjä kävi pyörähtämässä. Suositteli ko. laitetta: Ilmalämpöpumppu Mitsubishi Electric MSZ LN25 lämmityskäyttöön

Paljon se puhu ja asiaa tuli kuin tykin suusta, osa meni varmasti ohikin :rolleyes:, mutta miten arvon raati? Mielipiteitä ja kokemuksia? 2400€ oli laitteelle avaimet käteen -paketti parin viikon päähän asennus.

OKT siis kyseessä, n.110m² asuinpinta-alaa ja suorasähkö. Vuosikulutus pyörii jossain 15500-16500kWh kieppeillä niin paljonkohan tuolla nyt säästäis vuodessa lämmityskuluissa? Toki kesällä sitten viilentää.
Täällä en muista neliöitä aivan tarkasti, mutta hyvin lähelle sama. Öljyllä lämpeää käyttövesi.

Mitsu LN35 ollut reilu 3 vuotta. Kannattaa ottaa ehdottomasti tuo isoin malli. Koska melkein sama hinta ja ei ole yhtään liian iso. Täällä siis riittää juuri ja juuri LN35 teho.

Muistaakseni myyjä mainitsi, että LN25 riittää "hyvin", mutta onneksi tuli fiksusti valittua tuo tavallaan huippumalli LN35. Maatelineelle tuli asennus.
 
Onko näin? Pumppu on kuitenkin speksattu 125 neliöön asti ja tuosta Tohelon kämpästä kun ottaa paskahuussia ja suihkua ja jonkun komeron pois niin käytännössä lämmitettävää alaa jää 80-90 m².

En siis väitä vastaan, mutta mietin vain että miksi ei riitä? Vai onko noi neliöt vaan ihan höpöhöpöjuttuja noissa pumppujen tiedoissa?
Itsellä oli vanha Mitsun 25- sarjalainen eikä sillä 15° pakkasella enään pitänyt kuin puolet tuosta pinta- alasta lämpimänä. 35- sarjalainen hoisi paljon paremmin vastaavan kokoisen tilan lämmittämisen (65 neliötä), hyytyi sekin ennen -25°. Uusin pumput, merkki kylläkin toinen, vastaavat 35- sarjaa, jaksavat hyvin 20° pakkasella vielä hoitaa homman, tuskin kuitenkaan -30:ssä. Ja puhumme siis kahdesta pumpusta vastaavan kokoiseen tilaan.
Päätelmä Tohelon kämpästä noilla sähkönkulutuslukemilla ettei kyseessä ole mikään tuplaeristetty, tyyliin passiivienergiatalo.
Mieluusti vähän ylikapasiteettiä kuin alitehoinen laite, koska erikokoisten ilppien hintaero samassa mallisarjassa on mitätön.
 
Ln25 riittää (90%) teoriassa tuon kokoiseen taloon -10c asti. Hyötysuhde on vaan huonompi pumpun käydessä täydellä kuormalla.

Meillä riittää 13v vanha FD25 ainakin -15 asti. IV-koneen jälkilämmitys 11 astetta. Rv. 2000. Toki märkätiloissa lattialämmitys sähköllä eli vajaa 100m2 ilpillä. Ilpin sijainti on aika optimaalinen.
 
Meillä riittää 13v vanha FD25 ainakin -15 asti. IV-koneen jälkilämmitys 11 astetta. Rv. 2000. Toki märkätiloissa lattialämmitys sähköllä eli vajaa 100m2 ilpillä. Ilpin sijainti on aika optimaalinen.
Voihan se riittää mutta pumppua ei kannata ajaa täydellä kuormalla. Pienemmällä kuormalla hyötysuhde voi olla puolet parempi.
 
Viimeksi muokattu:
Voihan se riittää mutta pumppua ei kannata ajaa täydellä kuormalla.
Tätä asiaa on lämpöpumppufoorumilla jonkin verran myös loggailtu, ja ei siellä kyllä juuri mitattavaa eroa ole hyötysuhteille saatu, vaikka näkemys lieneekin että teoriassa asia on juuri kuten sanoit. Asia kun ei riipu pelkästään kompuran ominaisuuksista. Energiamerkinnöissä 25 sarjan scop on lähes aina suurempi kuin 35 tai 50 laitteilla, tuossa toki mittaustapa lienee selittävä. Usein olen myös kuullut väitettävän, että nolakeleillä (osateholla) cop on parempi 25 sarjassa kuin vastaavassa 35 laitteessa, mutta vuositasolla säästö on isommalla pumpulla parempi juuri siksi että se kovalla pakkasella pääsee vähän pidemmälle.
 
Tätä asiaa on lämpöpumppufoorumilla jonkin verran myös loggailtu, ja ei siellä kyllä juuri mitattavaa eroa ole hyötysuhteille saatu, vaikka näkemys lieneekin että teoriassa asia on juuri kuten sanoit. Asia kun ei riipu pelkästään kompuran ominaisuuksista. Energiamerkinnöissä 25 sarjan scop on lähes aina suurempi kuin 35 tai 50 laitteilla, tuossa toki mittaustapa lienee selittävä. Usein olen myös kuullut väitettävän, että nolakeleillä (osateholla) cop on parempi 25 sarjassa kuin vastaavassa 35 laitteessa, mutta vuositasolla säästö on isommalla pumpulla parempi juuri siksi että se kovalla pakkasella pääsee vähän pidemmälle.
En usko että valmistajan data on pelkkä satukirja.

Laita toki linkki missä kerrotaan ettei kuormalla ole merkitystä.
 
Vielä ottaisin Mitsun osalta (muidenkin) kantaa siihen että 25- mallisarjan pumppu oli herkempi jäätymään ulkoyksikkönsä osalta lämmityskäytössä kuin isompi malli. Pienemmällä pumpulla kun joutuu helposti kiskomaan kaiken irti mitä lähtee, ulkoyksikkö ehkä jäätyy nopeammin tai sitten ei sulatusjaksojen aikana riitä vain tehot ulkoyksikön sulana pitoon.
Enkä ole ainoa joka on lotrannut kiehuvan veden kanssa noiden pikkumallien osalta jatkuvasti.
 
Meillä on 165 neliön talossa 2kpl LN25-pumppuja ja mitoitus vaikuttaisi olevan aika sopiva. Puita poltellaan vähän lisänä, mutta ei urakalla. Ajatus oli hoitaa pääasiallinen lämmitys pumpuilla ja on toiminut yllättävänkin hyvin. Oma johtopäätös on laittaa riittävästi kapasiteettia. Tulee kaikenlaisia käytännön ongelmia, jos pumpun teho loppuu kesken -10 kohdalla. Alkuperäinen ajatus oli hoitaa pumpuilla välikelit ja ehkä pikkupakkaset. Kokemusten mukaan teho loppuu -20 jälkeen, eli odotukset ylittyivät kyllä reilusti. Siihen aikaa alkoivat tulla R32 kylmäaineet, jotka muuttivat oleellisesti toimintaa kovemmilla pakkasilla.

Mitsulla on uusi RW-mallisto, joka on tehokkaampi lämmityskäytössä. Muuten en ota merkkiasioihin kantaa. Meillä mitsu toiminut hyvin. 4v aikana en ole yhtään kertaa tarvinnut tehdä mitään sen eteen, että ulkoyksikkö olisi ollut jäässä tms. Sulatusvettä kyllä tulee reippaasti toki keleistä riippuen.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kukaan ajatellut ilp:n ajastuksen järkevyyttä? Maailmahan pelastuisi jos sähköä käytettäisiin halvempaan aikaan, mutta miten se ilpin kestävyyden käy jos sitä sammutellaan ja käynnistellään päivän mittaa? Autotallin lämmityksestä kyse, joten lämpötilan seilaaminen ei ole niin justiinsa, kunhan plussalla kestetään.

innova halpis ilp on kyseessä, mutta senkin kännykkä apissa on kohtuu hyvät ajastus mahdollisuudet.
 
Onko kukaan ajatellut ilp:n ajastuksen järkevyyttä? Maailmahan pelastuisi jos sähköä käytettäisiin halvempaan aikaan, mutta miten se ilpin kestävyyden käy jos sitä sammutellaan ja käynnistellään päivän mittaa? Autotallin lämmityksestä kyse, joten lämpötilan seilaaminen ei ole niin justiinsa, kunhan plussalla kestetään.

innova halpis ilp on kyseessä, mutta senkin kännykkä apissa on kohtuu hyvät ajastus mahdollisuudet.
Toimii lämpimillä keleillä, mutta teho loppuu kesken, jos pitää pakkasella nostaa lämpötilaa, kun sitä on ensin laskettu. Ts. ei toimi Suomen talvessa. Plussakelillä toimii.

Vähän kärjistettynä jos käy puolella teholla normaalisti ja seisoo pari tuntia, niin sen jälkeen käy täysillä neljä tuntia. Sähköä sillä ei säästä.
 
Onko kukaan ajatellut ilp:n ajastuksen järkevyyttä? Maailmahan pelastuisi jos sähköä käytettäisiin halvempaan aikaan, mutta miten se ilpin kestävyyden käy jos sitä sammutellaan ja käynnistellään päivän mittaa? Autotallin lämmityksestä kyse, joten lämpötilan seilaaminen ei ole niin justiinsa, kunhan plussalla kestetään.

innova halpis ilp on kyseessä, mutta senkin kännykkä apissa on kohtuu hyvät ajastus mahdollisuudet.
Kyllä mä uskon, että tuolla voi saavuttaa säästöä, jos nyt on esim. jatkuvana +10 astetta ja sammuttelulla haetaan vaihteluväliksi esim. +1 - +10 astetta.

B12 pointti lienee ihan hyvä, lämpötilan nostaminen vie enemmän energiaa kuin sen ylläpitäminen. Mutta jos on hyvin eristetty tila ja pystyy pitämään riittävän pitkiä aikoja lämmitystä pois päältä niin kyllä se varmasti vähentää energiantarvetta.

Jos saat tuon pumpun ohjattua siten, että se käynnistyy lämpötilassa +1 ja lämmittää tilan vaikka siihen +8 asteeseen, jonka jälkeen sammuu niin ison osan talvesta käyntijaksoja saattaa tulla esim. 1 viikkoon, kun kelit on nollan tienoilla. +8 asetuksella se sitten tietysti käy paljon enemmän sen viikon aikana.

Sanovat, että kovilla pakkasilla pumpun käynnistyminen on kuluttavaa pumpulle, mutta en osaa arvioida väitteen paikkansapitävyyttä. Pysähtyyhän tuo sulatusjaksojen ajaksikin ja joutuu sen jälkeen käynnistymään. Liekö sitten voitelusta murhe asian murehtijoilla vai jäätyykö nuo jotenkin sisältä tms. jos on käyttämättä pakkasilla? Valmistaja ei mun mielestä meidän pumpuissa (Mitsu ja Wilfa) ohjeista mitenkään välttämään kylmäkäynnistyksiä.
 
Pysähtyyhän tuo sulatusjaksojen ajaksikin ja joutuu sen jälkeen käynnistymään. Liekö sitten voitelusta murhe asian murehtijoilla vai jäätyykö nuo jotenkin sisältä tms. jos on käyttämättä pakkasilla? Valmistaja ei mun mielestä meidän pumpuissa (Mitsu ja Wilfa) ohjeista mitenkään välttämään kylmäkäynnistyksiä.
Kompura pyörii kyllä sulatusjaksollakin, kun kompura lämmittää sen kennon (pihalla).


Voisi olla fiksua säätää pyyntilämpötila mahdollisimman alas ja se taitaa olla jotain +10 astetta yleisesti? Itse en sitten oikein muuta säästöä keksi mikä olisi järkevääkin.

Edit:
Mitsu LN35 sai säädettyä 10-31 astetta.

E2:
Niin ja hyötysuhteen kannalta tuuletin saisi olla maksimi nopeudella. Ne siivekkeet sitten johonkin sopivaan suuntaan myös.
 
Kiitoksia vastauksista, pitääpä kysästä minkä hintainen tuo 35-malli sitten olisi. Talossa tosiaan varaava takka ja leivinuuni sekä puulämmitteinen sauna jotka tukee lämmityksessä. Sauna tosiaan lämpiää lähes päivittäin tai vähintään 5krt viikossa niin riittäiskö tuo 25-malli? Toki jos noilla on hintaero hyvin marginaalinen niin ei kannata alkaa siinä säästämään.
 
Kyllä mä uskon, että tuolla voi saavuttaa säästöä, jos nyt on esim. jatkuvana +10 astetta ja sammuttelulla haetaan vaihteluväliksi esim. +1 - +10 astetta.

B12 pointti lienee ihan hyvä, lämpötilan nostaminen vie enemmän energiaa kuin sen ylläpitäminen. Mutta jos on hyvin eristetty tila ja pystyy pitämään riittävän pitkiä aikoja lämmitystä pois päältä niin kyllä se varmasti vähentää energiantarvetta.

Jos saat tuon pumpun ohjattua siten, että se käynnistyy lämpötilassa +1 ja lämmittää tilan vaikka siihen +8 asteeseen, jonka jälkeen sammuu niin ison osan talvesta käyntijaksoja saattaa tulla esim. 1 viikkoon, kun kelit on nollan tienoilla. +8 asetuksella se sitten tietysti käy paljon enemmän sen viikon aikana.

Sanovat, että kovilla pakkasilla pumpun käynnistyminen on kuluttavaa pumpulle, mutta en osaa arvioida väitteen paikkansapitävyyttä. Pysähtyyhän tuo sulatusjaksojen ajaksikin ja joutuu sen jälkeen käynnistymään. Liekö sitten voitelusta murhe asian murehtijoilla vai jäätyykö nuo jotenkin sisältä tms. jos on käyttämättä pakkasilla? Valmistaja ei mun mielestä meidän pumpuissa (Mitsu ja Wilfa) ohjeista mitenkään välttämään kylmäkäynnistyksiä.
Sähkönkulutus nousee tuollaisella pätkimisellä.
 
Kiitoksia vastauksista, pitääpä kysästä minkä hintainen tuo 35-malli sitten olisi. Talossa tosiaan varaava takka ja leivinuuni sekä puulämmitteinen sauna jotka tukee lämmityksessä. Sauna tosiaan lämpiää lähes päivittäin tai vähintään 5krt viikossa niin riittäiskö tuo 25-malli? Toki jos noilla on hintaero hyvin marginaalinen niin ei kannata alkaa siinä säästämään.
Muistaakseni 25 ja 35 mallien minimitehossa ei olisi merkittävää eroa. Eli tavallaan tuosta isommasta ei olisi mitään haittaakaan. Hintaero saattaa olla 150-200€, jos ei ole hinnat paljoa muuttuneet 3 vuodessa.

Nyt kun sähkökin on kallista, niin panostaisin vähän 35 sarjaan. Tämä talvi kyllä menee vielä täällä halvalla sähköllä, mutta kohta tietysti halvatkin sopimukset on loppu.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 949
Viestejä
4 754 500
Jäsenet
77 403
Uusin jäsen
nirazz

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom