Ilmalämpöpumput eli ILPit

Omaan silmään tuollainen äkillinen nousu huoneilman lämpötilassa viittaisi sulatuksen tapahtuneen kun alkaakin puskea enemmän lämpöä. Noin siis vähän ennen klo 15 ja vähän 6 jälkeen käppyrässä. Toinen vaihtoehto olisi joku takan lämmitys mikä aiheuttaisi nousun.
Voihan se olla, kuten kirjoitin, en ole kuullut.
Juuri äsken kohahti tasan klo 14, eli päästään kellottamaan millon seuraava iskee. Pakkasta reilut 3 astetta.
 
Täällä sama homma, vieläkään ei ole tainnut yhtäkään sulatusta kuulla kummastakaan pumpusta sen jälkeen kun tuon asetuksen muutin. Laastipaljun paikallaan pysynyt vedenpinta kertoo samaa tarinaa. Hämmästyttävä muutos ja selvästi tuo asetus tekee muutakin kuin muuttaa vain jotain yhtä pakkasraja-arvoa.

Vähän tietty epäilyttää että lyökö kennot nyt sitten tuolla uudella asetuksella helpommin jäähän, mutta eipä sekään mikään maailmanloppu ole.

Minulla on ollut tuo parempi sulatustoiminto käytössä useamman viikon ja ei ole ollut jäätymisen kanssa mitään ongelmaa. Kelejä on ollut +2 ja -20 välillä. Silloin kovemmilla pakkasilla sen huomasi parhaiten kun se sulatteli todella tiuhaan eli varmaan sen 40min välein ja muutoksen jälkeen meni tunteja sulatusten välillä. En ole nyt lauhemmilla keleillä niin tarkkaan edes seuraillut kun rivari kaksio niin ei kovin kovasti joudu edes päiväsaikaan työjelemään kun tulee muutakin lämpöä ruuanlaitosta, saunan lämmityksestä jne. En tiedä onko sattumaa vai onko tuo pumppu niin fiksu, että se suorittaa sulatuksia silloin kun on joutokäynnillä kun useamman kerran olen sellaiseen törmännyt.
 
Koitin vähän kahlata keskustelua mutta ei sattunut äkkiseltään silmään.

Kaukolämpö-kämppä ja vain viilentävä ilp (Mitsubishi MSZ-HR25). Pystyykö tuota Ilpin sisäyksikköä käyttää pelkästään ilman kierrättämiseen puhallin komennolla lähinnä ettei ulkoyksikkö turhaan kytkeydy päälle ? Ajatuksena että pakkaspäivinä saisi vähän katonrajasta pyöriteltyä lämmintä ilmaa takaisin lattian pintaan.
 
Koitin vähän kahlata keskustelua mutta ei sattunut äkkiseltään silmään.

Kaukolämpö-kämppä ja vain viilentävä ilp (Mitsubishi MSZ-HR25). Pystyykö tuota Ilpin sisäyksikköä käyttää pelkästään ilman kierrättämiseen puhallin komennolla lähinnä ettei ulkoyksikkö turhaan kytkeydy päälle ? Ajatuksena että pakkaspäivinä saisi vähän katonrajasta pyöriteltyä lämmintä ilmaa takaisin lattian pintaan.
Pystyy kunhan laittaa sen propelli-moden päälle.
 
Täällä tais joillain olla Shellyn wifi rele ILP:in kanssa käytössä? Ootteko miten tykännyt tuosta? Itse olisin laittamassa tallin sähköpattereiden ohjaukseen tuon ja samalla pääsisi vähän seuraamaan tuon tallin lämmittämisen kuluja. Voisi sitten perustella itselle paremmin ILP:n hommaamista talliin. Tallia siis pidetään plussan puolella, koska vesipiste ja se pysyykin plussan puolella ilman lämmitystä -7c ulkolämpötilaan asti, sen jälkeen vaatii jo lämmitystä, eli pattereiden minimi +8c. Sitten kun sielä jotain tekee, niin käyn nostamassa +15c.

Mitä lukenut tuosta Shellyn softasta niin se on ilmeisesti aika kuraa. Onko tähän kommentteja?

Onko muita tuollaisia suht edukkaita wifi releitä, jotka tallentaisi myös logia energiankulutuksesta? Tuo Shelly Plus 1PM maksaa sen 30e.
 
Ite tilasin joulun alla 4 kpl Shelly Plus 1PM:iä Dustinilta n. 20 € kpl hintaan + PK.

Kusti ne ehti ennen joulua jo sähkömoponsa kyydistä tiputtaa postilaatikkoonkin, mutta ovat vielä asentamatta.

Ajatus on ne laittaa mittaamaan 2 ILP:iä, KPH:n lattialämmitystä ja autokatosvarastorakennuksen lattialämmitystä. Olisi sitten kaikki tilojen aktiivikäytössä olevat sähkötoimiset lämmitykset mittaroitu. IV-kone ja sen jälkilämmitys on pistotulpallisena vehkeenä mittaroitu jo aiemmin Nediksen älypistorasialla.

Ovat tosiaan vielä asentamatta eli ei vielä kokemuksia jaettavaksi asti. Kaipa nuo itekin asentelisi, mutta josko sitä tällä kertaa houkuttelisi sähkärin tontille tässä joku kaunis päivä.
 
Mitä lukenut tuosta Shellyn softasta niin se on ilmeisesti aika kuraa. Onko tähän kommentteja?
Niinkuin missä mielessä kuraa? Ei toimi vai eikö sillä voi tehdä jotakin, mitä haluaisi? Minulla on lvv ohjaus pörssihinnan mukaan shellyn omalla softalla ja ihan hyvin toimii.
 
Niinkuin missä mielessä kuraa? Ei toimi vai eikö sillä voi tehdä jotakin, mitä haluaisi? Minulla on lvv ohjaus pörssihinnan mukaan shellyn omalla softalla ja ihan hyvin toimii.
Play kaupasta lueskelin kommentteja ja sielä oli aika kovasti haukuttu tuota ohjelman toimivuutta ja käyttöliittymää. Ei toki mikään absoluuttinen totuus ole ja siitä huolimatta aijon tuon hommata.
 
Play kaupasta lueskelin kommentteja ja sielä oli aika kovasti haukuttu tuota ohjelman toimivuutta ja käyttöliittymää. Ei toki mikään absoluuttinen totuus ole ja siitä huolimatta aijon tuon hommata.
Mobiiliapilla pystyy tekemäöän jotakin, mutta selaimen kautta pääsee sitten tekemään scriptejä ym. Mobiiliappi on enemmän katselua varten.
 
Ahaa, kiitos selvennyksestä. Täytyypä hakea tänään tai huomenna niin kerkee saada käyttöön ennen tulevia pakkasia.
 
Onko jollain dataa paljon pumput ovat laskeneet kulutusta? Omien laskujen cop 3.4 tuntuu aika suurelta, tosin nuo ovat pyörineet pienellä kuormituksella vielä.
 
Onko jollain dataa paljon pumput ovat laskeneet kulutusta? Omien laskujen cop 3.4 tuntuu aika suurelta, tosin nuo ovat pyörineet pienellä kuormituksella vielä.

Itsellä on tippunut lämmityskuukausien kulutus noin puoleen verrattuna edellisen omistajan kulutuksiin ennen pumppuja. Toki 2021 oli hieman viileämpi loppuvuosi, mutta toisaalta meillä menee enemmän lämmintä vettä ja elektroniikkaa ym. on paljon enemmän. Olen myös pitänyt lämpötilan aika "mukavana", eli säästöä olisi tullut enemmänkin jos olisi säätänyt pyynnin alemmas.


Kuukausi
Energia yhteensä (kWh)

Keskilämpötila (°C)
08/2021 1172,9215,4
09/2022 1977,559,4
10/2022 2428,998
11/2022 3001,691,5
12/2022 4129,93‐6,7


Kuukausi
Energia yhteensä (kWh)

Keskilämpötila (°C)
08/2022 741,8018,9
09/2022 1099,529,2
10/2022 1338,647,6
11/2022 1661,302,3
12/2022 2144,85-3,3
 
Itsellä on tippunut lämmityskuukausien kulutus noin puoleen verrattuna edellisen omistajan kulutuksiin ennen pumppuja. Toki 2021 oli hieman viileämpi loppuvuosi, mutta toisaalta meillä menee enemmän lämmintä vettä ja elektroniikkaa ym. on paljon enemmän. Olen myös pitänyt lämpötilan aika "mukavana", eli säästöä olisi tullut enemmänkin jos olisi säätänyt pyynnin alemmas.


Kuukausi
Energia yhteensä (kWh)

Keskilämpötila (°C)
08/20211172,9215,4
09/20221977,559,4
10/20222428,998
11/20223001,691,5
12/20224129,93‐6,7


Kuukausi
Energia yhteensä (kWh)

Keskilämpötila (°C)
08/2022741,8018,9
09/20221099,529,2
10/20221338,647,6
11/20221661,302,3
12/20222144,85-3,3
Aika samansuuntaisia havaintoja oli itselläkin, kun pumput tulivat taloon 2018. Puoleen on mahdollista päästä, vaikka lämpö pidetään mukavuusalueella.

viimeinen vuosi 2010 edellisillä omistajilla oli 24000kWh. Meillä 2021 meni 10000 ja 2023 tavoite 9000.
 
Viimeksi muokattu:
Onko mahdollista pelkällä ILP:n käytöllä tiputtaa sähkönkulutusta 50% (20->10kWh)? Luulisi että tuohon vaatisi jo muitakin "talkootoimia".
Varmaan vaatii, mutta pelkän lämmitysenergian saa helpostikin tiputettua puoleen. Meillä ollaan tiputettu kokonaiskulutus alle puoleen mitä edellisillä asukeilla (talon rakentajalla) oli. Kyllä siellä oli paljon kaikenlaisia hukkaavia systeemeitä käytössä, päin persettä säädettyjä ja tosi korkeat huonelämpötilat. Itse en juurikaan siedä paljoa yli 20 asteen lämpöjä.

Pelkkää taloussähköä lämpimine vesineen meillä menee 4000-5000kWh. Loput lämmitykseen ja puun polttokin toki jelppaa jne.
 
Onko mahdollista pelkällä ILP:n käytöllä tiputtaa sähkönkulutusta 50% (20->10kWh)? Luulisi että tuohon vaatisi jo muitakin "talkootoimia".
Riippuu monesta asiasta, lämmityksen ja käyttösähkön suhteesta, ulkolämpötilasta jne.
Nyt loka-joulukuussa ilpit lämmittivät talosta 95%.
 
Itsellä on tippunut lämmityskuukausien kulutus noin puoleen verrattuna edellisen omistajan kulutuksiin ennen pumppuja. Toki 2021 oli hieman viileämpi loppuvuosi, mutta toisaalta meillä menee enemmän lämmintä vettä ja elektroniikkaa ym. on paljon enemmän. Olen myös pitänyt lämpötilan aika "mukavana", eli säästöä olisi tullut enemmänkin jos olisi säätänyt pyynnin alemmas.


Kuukausi
Energia yhteensä (kWh)

Keskilämpötila (°C)
08/20211172,9215,4
09/20221977,559,4
10/20222428,998
11/20223001,691,5
12/20224129,93‐6,7


Kuukausi
Energia yhteensä (kWh)

Keskilämpötila (°C)
08/2022741,8018,9
09/20221099,529,2
10/20221338,647,6
11/20221661,302,3
12/20222144,85-3,3
Mikä kesän peruskulutus ja kuinka paljon siis lämmitys vienyt kuukaudessa kWh? Tuo 2021 elokuun 1172 kWh kulutus on kyllä suuri.
 
Mikä kesän peruskulutus ja kuinka paljon siis lämmitys vienyt kuukaudessa kWh? Tuo 2021 elokuun 1172 kWh kulutus on kyllä suuri.

Edellisellä omistajalla kesäkuun -21 kulutus oli 993 kWh ja heinäkuun 651 kWh. Itse ei olla vielä yhtään kokonaista kesäkuukautta tässä asuttu, mutta tuo elokuun -22 luku on ennen ILPien asennusta eli varmaan tuota 700 kWh luokkaa se vähintään on. Tuostakin elokuusta oltiin osa reissussa ja muutenkin juuri muutettu sisään, joten luku ei ehkä ole kaikista edustavin. Toki tuo -21 elokuu oli vähän viileämpi, joten liekö sitten edellinen omistaja pistänyt silloin jo jotain lämpöjä päälle.

Pumput tulivat tosiaan syyskuun alussa, mutta sain kämppään toimivan netin ja sitä kautta pumppujen omaa kulutusdataa vasta syyskuun puolivälin jälkeen, joten lokakuu on ensimmäinen kokonainen kuukausi, jolta löytyy data. Mutta tähän mennessä pumppujen oman ilmoituksen mukaan sähköä lämmitykseen on mennyt (ala + yläkerran pumppujen kulutukset):

Lokakuu: 143 + 141 = 284 kWh
Marraskuu: 189 + 214 = 403 kWh
Joulu: 212 +275 = 487 kWh

Ilmeisesti noiden Panasonicien itse ilmoittama luku on ihan kohtuullisen luotettava, mutta en tiedä sisältääkö se esim. sulatuksia ollenkaan. Tuo joulukuun lukema on tosiaan vähän yläkanttiin kun oli kaikenlaista ylimääräistä kulutusta, kuten viispäiväiset lanit joiden aikana saunottiin joka päivä useampi tunti yms. Noin yleisellä tasolla sähköyhtiön käppyröitä kun katsoo, lämmin vesi on meillä ylivoimaisesti isoin yksittäinen sähkösyöppö. Vaikea vaan hirveästi lähteä siitä säästämään, kun on kaksi vaippaikäistä lasta ja pitkät putkivedot, varsinkin kun tuo näyttää syövän aikalailla sähköä vaikka talo olisi tyhjilläänkin.
 
Ei meillä ainakaan ole mitään mahdollisuutta päästä sähkölämmitykset korvaamalla ILP:eillä 50 %:n säästöön kiinteistön kokonaissähkönkulutuksessa.

Ennen muita energiansäästötoimenpiteitä ja ILP:ien asennusta kokonaiskulutus on ollut n. 25.000 kWh/v, josta veden lämmitys, käyttösähkö ja hupisähkö n. 12.000 kWh ja tilojen lämmitys n. 13.000 kWh.

Tilojen lämmitys on jakaantunut lierihatusta vetäen suurinpiirtein 10.000 kWh talon lämmitykseen ja 3.000 kWh autokatosvarastorakennuksen lämmitykseen.

Jos ILP:it pienentäisivät talon lämmityksen sähkönkulutuksen 40 %:iin alkuperäisestä (SCOP ~2,5 ), olisi säästö 4.000 kWh - 10.000 kWh = -6.000 kWh ja kiinteistön kokonaissähkönkulutus pienenisi vain 24 %:a.

ILP:ien lisäksi kaikki muutkin säästötoimenpiteet mukaanlukien säästötavoitteena on meillä n. 30-40 %:a eli 25.000 kWh/v --> 15.000 - 18.000 kWh/v.

ETA:
Jos kaikki sähkölämmitykset, tai vaikka ILP:ienkin tuottaman lämmön osin tai kokonaan, korvaisi polttamalla varaavassa takassa penteleesti puuta, olisi säästöpotentiaali toki heti isompi. Mutta liikaa vaivaa tuo teettää eikä se puukaan halpaa ole, tai edes ilmaista, vaikka sitä omasta metsästä roudaisi. Metsä on kuitenkin pitänyt hankkia, puut pitää kaataa, pilkkoa, roudata varastoon ja käyttöpaikkaan jne., olla työkalut, auto, peräkärry jnejne. Ja vaihtoehtoisesti puut voisi myydä jollekin muulle ja itse polttaessa menettää ne tienestit.
 
Viimeksi muokattu:
Täältä näkee astepäiväluvut:


Helpottaa sitä vuosien vertailua lämmöntarpeen osalta.

Itse päädyin hakemaan oman kiinteistön päiväkohtaiset sähkönkulutukset ja toteutuneet lämpötilat csv-tiedostona edellisen 2 vuoden ajalta vertailukohdaksi. Suodattelin sen sitten toteutuneiden lämpötilojen mukaan ryppäiksi ja huomioin lisäksi arvioperusteisesti muutokset sähkönkäyttötavoissa, jotta säästötoimenpiteiden jälkeiset kulutukset ovat vertailukelpoisia säästötoimenpiteitä edeltävän ajan kanssa.

ETA:
Esimerkkinä tästä Joulukuu 2022 vs Joulukuu 2021 säästöä syntyi absoluuttisesti mitaten 1.300 kWh, mutta lämpötilaerot ja käyttötapojen muutokset huomioiden vain 1.100 kWh.
 
Viimeksi muokattu:
Ei meillä ainakaan ole mitään mahdollisuutta päästä sähkölämmityksen korvaamalla ILP:eillä 50 %:n säästöön kiinteistön kokonaissähkönkulutuksessa.

Ennen muita energiansäästötoimenpiteitä ja ILP:ien asennusta kokonaiskulutus n. 25.000 kWh, josta veden lämmitys, käyttösähkö ja hupisähkö n. 12.000 kWh ja tilojen lämmitys n. 13.000 kWh.

Tilojen lämmitys jakaantui suurinpiirtein 10.000 kWh talon lämmitykseen ja 3.000 kWh autokatosvarastorakennuksen lämmitykseen.

Jos ILP:it pienentävät talon lämmityksen sähkönkulutuksen 40 %:iin, olisi säästö 10.000 kWh - 4.000 kWh = 6.000 kWh ja kiinteistön kokonaissähkönkulutus pienenisi vain 24 %:a.

ILP:ien lisäksi kaikki muutkin säästötoimenpiteet mukaanlukien säästötavoitteena on n. 30-40 %:a eli 25.000 kWh --> 15.000 - 18.000 kWh.
No eipä noilla luvuilla olekaan mahdollista. Lämmitysenergian osuus puolittuu helposti. Eihän se muuhun vaikutakaan. Meillä paksulla tussilla paperille laskettuna voisi olla käyttösähkö 5000kWh ja lämmitys 10000kWh, eli yhteensä 15000. Lämmityksestä puolet pois, niin kokonaiskulutus on 10000, mikä oli 2021 lopputulema. Tuon suuntaisia lukemia meillä on ollut ennen ja jälkeen pumppujen. Se edellisten omistajien 24000 oli omaa luokkaansa ja johtui monista asioista, jotka olivat toisin.
 
Meillä sähkölämmitteiseen taloon (20.000 kWh/v) tuli keväällä ILP ja nyt lämmityskaudella todettu kokonaiskulutus 20-25% pienemmäksi ilman että on laskettu sisälämpötilaa. Ollut ehkä jopa aiempaa lämpimämpää kun haettu sopivaa asetusta pumpulle.
 
Meillä sähkölämmitteiseen taloon (20.000 kWh/v) tuli keväällä ILP ja nyt lämmityskaudella todettu kokonaiskulutus 20-25% pienemmäksi ilman että on laskettu sisälämpötilaa. Ollut ehkä jopa aiempaa lämpimämpää kun haettu sopivaa asetusta pumpulle.
ILPillä ehkä joutuukin hieman ylilämmittämään että saa joka nurkan mukavan lämpimäksi eikä patterit mene turhaan päälle.
 
ILPillä ehkä joutuukin hieman ylilämmittämään että saa joka nurkan mukavan lämpimäksi eikä patterit mene turhaan päälle.

Itse olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, että kuinka hyvin ILP:eillä saa pidettyä talon tasalämpöisenä, kunhan vain malttaa pitää väliovet auki tai edes raollaan.

Ei ole tarvinnut asennuksen jälkeen sisäyksiköille muuta tehdä kuin kerran säätää siivekkeet optimaaliseen suuntaan, valita pyyntilämpötila, joka tuottaa halutun lopputuloksen ja puhallus asetettua niin isolle kuin sielu sietää (4/5). Todellinen set'n'forget ollut tähän asti, en vekslaa edes lämpötilapyyntiäkään ulkolämpötilojen muuttuessa.

Se toki auttaa, että on ILP molemmissa kerroksissa.
Ja tietty yleisesti sisäyksikön sijainti, sijainti ja sijainti ovat avainasemassa.
 
ILPillä ehkä joutuukin hieman ylilämmittämään että saa joka nurkan mukavan lämpimäksi eikä patterit mene turhaan päälle.
Jos säästö on ensisijainen tavoite, niin pattereita kannattaa laittaa pari pykälää pienemmälle ilpin kanssa ettei tuota ylilämmitystä tarvii tehdä.
 
Tarkoitti varmaan sitä että joutuu ylilämmittämään että se kauimmainenkin nurkka on lämmin.
Juu ILPillä vähän enemmän lämpöä kuin aiemmin pattereilla on ollut. Muutoin ne perimmäiset nurkat on turhan kalseita. Eikä se paljon enempää maksa uusilla pumpuilla kun COPit on kunnossa.
 
Se on vähän mitä arvostaa. Säästöä vai sitä että joka nurkka on vähintään yhtä lämmin kuin aiemminkin.
No silläpä kirjoitinkin että jos se säästö on ensisijainen tavoite.

Kyllä mä sen tajuan että kaikkia ei säästö kiinnosta, ja ilpin käytännössä ainoa tarkoitus on jäähdyttää kesällä, vaikka sitä näennäisesti takvisinkin vähän tuuletetaan.
 
Selkeä muutos käytökseen tuli. Tämä anturi on siis vastapuolella huonetta hyllyn päällä. Vieläkään en ole yhtään sulatuskohahdusta kuullut, neljän aikaan yöllä kääntyi pakkaselle.
Löinpä eilen yhden ruuvin mittaamaan ulostuloilmaa, niin näkee nuo sulatukset.
3h ollut sulatusväli eilen n. 10 asteen pakkasessa.
Vuosi sitten meni tällaisessa pakkasessa 150kWh/pv, nyt menee n. 80kWh/pv. Vaihdettiin siis 15v ja 20v vanhat Panasonicit uusiin HZ35XKE:ihin.

Screenshot_20230107_081923_Ruuvi Station.jpgScreenshot_20230107_082155_Ruuvi Station.jpg
 
Vuosi sitten meni tällaisessa pakkasessa 150kWh/pv, nyt menee n. 80kWh/pv. Vaihdettiin siis 15v ja 20v vanhat Panasonicit uusiin HZ35XKE:ihin.
Ihan hyvää dataa monelle vanhan ilpin omistajalle. Kannattaa siis vaihtaa, vaikka olisikin ehjä laite vielä.

Oliko nuo luvut siis Panojen kulutukset vai kokonaiskulutus? Aika radikaali muutos joka tapauksessa.
 
R32 kylmäaine (mikä on kaikissa uusissa pumpuissa) muutti peliä aika paljon joskus 5v sitten. Ennen oli yleinen viisaus, että ilpin teho hiipuu siellä -10 pakkasilla ja nykyisillä pumpuilla COP on 2 vielä -30 tienoilla. Jäähdytyskäytössä se ja sama, mutta R32 venyy kovemmilla pakkasilla paljon enemmän.
 
Yöllä oli kylmimmillään -27, mutta jaksoi nz25vke pitää rivarikämpän lämpimänä, vaikka joutuikin pitämään puhallusta vaan 2/5 kun oli vieraita nukkumassa samassa tilassa sisäyksikön kanssa niin ei kehdannut huudattaa. Ei ole tarvinnut vielä pattereita lämmitellä apuna. Näyttää vaan alkavan tosiaan sulattelemaan tiuhaan näillä keleillä, vaikka uusi sulatuslogiikka onkin käytössä. Sähköä näyttää sovelluksen mukaan nauttivan näillä keleillä 0,85kwh.
 
R32 kylmäaine (mikä on kaikissa uusissa pumpuissa) muutti peliä aika paljon joskus 5v sitten. Ennen oli yleinen viisaus, että ilpin teho hiipuu siellä -10 pakkasilla ja nykyisillä pumpuilla COP on 2 vielä -30 tienoilla. Jäähdytyskäytössä se ja sama, mutta R32 venyy kovemmilla pakkasilla paljon enemmän.
Mutta eikös se ole puhtaasti sen kylmäaineen puolesta päinvastoin ja ero on raudassa?

Tai ainakin mä olen käsittänyt että R32 ei ole kylmäaineena yhtä hyvä kuin se R410a, mutta ilmastovaikutus kolmannes.

E: tarkoitan siis siinä mielessä hyvä että r410a toimii matalammissa lämpötiloissa jne...
 
Viimeksi muokattu:
Mutta eikös se ole puhtaasti sen kylmäaineen puolesta päinvastoin ja ero on raudassa?

Tai ainakin mä olen käsittänyt että R32 ei ole kylmäaineena yhtä hyvä kuin se R410a, mutta ilmastovaikutus kolmannes.

E: tarkoitan siis siinä mielessä hyvä että r410a toimii matalammissa lämpötiloissa jne...

R410A on puoliksi R32 ja noilla on lähes samalaiset ominaisuudet. Sama kiehumispiste. R32 kolmanneksen pienempi GWP arvo (päästöt) ja R32 laitokset menevät vielä 30% pienemmällä kylmäaine täytöksellä. Mutta, myös kompressorin kuumakaasun puristuslämpötila isompi R32 kylmäaineella ja siitä aiheutunut jonkun verran enemmän ongelmia kompuroiden kestävyydssä. Samanlaisiin coppeihin pääsee R410A kuin R32 kylmäaineella. Alkaa vaan kaikki uudet laitteet olemaan noita R32 kylmäaineella kiristyvien F kaasuasetuksien takia. R410A kylmäaineelle tulee käyttökielto 2025 vuonna.
 
Ei sille r410a sentään käyttökielroa tule.

Jostain luin että se r32 ei puhtaasti kylmäaineena tarkasteltuna olisi yhtä hyvä, kokonaisuutenahan se on parempi aine.
 
Ei sille r410a sentään käyttökielroa tule.

Jostain luin että se r32 ei puhtaasti kylmäaineena tarkasteltuna olisi yhtä hyvä, kokonaisuutenahan se on parempi aine.

Totta, muistin väärin tuon R410A tilanteen. Ei tosiaan ole tuola kiellettävien aineiden listalla.
 
Totta, muistin väärin tuon R410A tilanteen. Ei tosiaan ole tuola kiellettävien aineiden listalla.
Eihän minkään kylmäaineen käyttöä ole kielletty, vaan valmistus. Ts. vanhan olemassa olevan koneen saa kyllä käyttää vanhalla kylmäaineella elinkaarensa päähän.

Ja käytännössä uudemmat pykälät täyttävää korvaavaakin kylmäainetta on saatavilla niin pitkään kun kysyntää riittää, mutta jossain kohtaahan sen koko laitteiston uusiminen on järkevämpää.
 
Ei sille r410a sentään käyttökielroa tule.

Jostain luin että se r32 ei puhtaasti kylmäaineena tarkasteltuna olisi yhtä hyvä, kokonaisuutenahan se on parempi aine.
Ainakin itse kun googlettelen käppyröitä, niin R32 näyttää olevan tehokkaampi kylmäaine lämmitykseen.
 
Eihän minkään kylmäaineen käyttöä ole kielletty, vaan valmistus. Ts. vanhan olemassa olevan koneen saa kyllä käyttää vanhalla kylmäaineella elinkaarensa päähän.

Ja käytännössä uudemmat pykälät täyttävää korvaavaakin kylmäainetta on saatavilla niin pitkään kun kysyntää riittää, mutta jossain kohtaahan sen koko laitteiston uusiminen on järkevämpää.

Onhan noita vanhempia aineita kielletty. Esim R22. Ja nyt 2030 vuonna päättyy myös esimerkiksi R404A käyttäminen. R404A kylmäainetta ei saa enään 2020 vuoden jälkeen myydä uutena vaan se aine myydään regeneroituna tuonne 2030 asti jonka jälkeen ei saa enään myydä ollenkaan.
 
Tuo on niin lyhyt aika ettei pienempi lämmitysteho ehdi pahemmin vaikuttamaan.

Joo luultavasti jos useamman päivän olisi -30 tienoilla pakkaset niin alkaisi nurkat jäähtymään. Onneksi tuollaisia kelejä on melko harvoin enää tässä oulun seudulla ainakaan pidemmissä jaksoissa niin sen takia valitsinkin hz25 sijaan tuon 500e halvemman mallin.
 
Onhan noita vanhempia aineita kielletty. Esim R22. Ja nyt 2030 vuonna päättyy myös esimerkiksi R404A käyttäminen. R404A kylmäainetta ei saa enään 2020 vuoden jälkeen myydä uutena vaan se aine myydään regeneroituna tuonne 2030 asti jonka jälkeen ei saa enään myydä ollenkaan.
No ei sitä R22 edelleenkään ole kielletty, vaan sen valmistus kuten kirjoitin. Kyllä sitä vanhaa r22 kylmäainetta saa edelleen käyttää, jos se siellä koneessa on sisällä.

Ja jos se R22 kylmäainetta tarvii lisää niin jokin korvaava ainehan sillekin on olemassa.
 
No ei sitä R22 edelleenkään ole kielletty, vaan sen valmistus kuten kirjoitin. Kyllä sitä vanhaa r22 kylmäainetta saa edelleen käyttää, jos se siellä koneessa on sisällä.

Ja jos se R22 kylmäainetta tarvii lisää niin jokin korvaava ainehan sillekin on olemassa.

R22 kylmäainetta valmistetaan edelleen aasiassa ja venäjällä. Ja niitä R22 laitoksia löytyy edelleen pilvin pimein suomesta. Ei ole montaa viikkoa kun viimeksi kävin keikalla sellasta ropaamassa. Ja sen R22 käyttö on täysin kielletty. Eli sitä ei saa myydä eikä tankata jos sellaista löytyy. Googlesta löytyy aiheesta lisää jos kiinnostaa.

Toki löytyy tuolle R22 aineelle korvaava aine, mutta siihen ei riitä pelkkä kylmäaineen vaihto. Pitää myös öljyt vaihtaa kun R22 laitteissa mineraali öljyt niin ne pitää vaihtaa esteriöljyihin. Ja senkin jälkee menee kaikki tiivisteet vielä yleensä vaihtoon.
 
Ihan hyvää dataa monelle vanhan ilpin omistajalle. Kannattaa siis vaihtaa, vaikka olisikin ehjä laite vielä.

Oliko nuo luvut siis Panojen kulutukset vai kokonaiskulutus? Aika radikaali muutos joka tapauksessa.
Kokonaislukutus ja on siinä muutama muukin kikka toki auttanut, mutta isoin ero on se että näistä tulee lämpöä paljon kelillä kuin kelillä. Lämpötilasta sisällä ei kyllä ole tingitty.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 402
Viestejä
4 489 882
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom