Ilmalämpöpumput eli ILPit

Ne kennon lamellit ovat tosi heiveröisiä ja suoja on niiden suojana. Helposti kolhii nostellessa, siirrellessä ja asentaessa niitä.
 
Miten LN-mallissa vasen kylki? kun tässä vasen kylki jäätyy etupuolelta kokonaan ja takaa alakulmasta ja yläkulmasta. Niin onko LN-mallissa siinä ritilä vai onko se avoin?
Minusta LN235 mallin vasemmalla kyljellä ei ole ritilää. Eli pitäisi olla tuossa avoin.

Tuo LN35 valuttaa kyllä vasemmalta kyljeltäkin myös sulatusvettä. Vaikka se sulatusvesireikä, josta suurin osa tulee on koneen keskellä. Eli kyllä se vasen kylkikin taitaa sitten jäähän mennä, mutta sulatuksen aikana sulaa.

Edit:
On ritilä vasemmassa sivussa LN35 mallissa. Ei kumminkaan jäässä ollut.
 
Viimeksi muokattu:
Samalla logiikalla muutkin säädöt kuin tuo new deice judgement selection, joka on se paremman sulatustoiminnan käyttöönotto. Pumppu oltava sammutettuna kun alkaa säätelemään ja pumpulta tultava piippaus kun lopuksi painaa "set" painiketta. 56 kohdassa laittaa 01 niin on ns. takkatoiminto päällä. 58 kohdassa voi säätää jos pumppu lämmittää liikaa tai liian vähän verrattuna kaukosäätimen arvoon. Jos lämmittää liikaa niin miinukselle päin arvoa.

Kiitoksia muuten tästä. En ollut aiemmin isommin kiinnittänyt huomiota pumppujen sulattelutahtiin ja oletin, että kun kyse on Panasonicin ihan uusimmista malleista (HZ25XKE), että tuo uusi sulatuslogiikka olisi oletuksena päällä, kuten tuossa sinun kuvassasikin väitetään. Eilen rupesin kuitenkin ihmettelemään, miksi pumput sulattelee koko ajan, vaikka ulkona on melkein 10 astetta plussaa ja tänään aamulla sain vihdoin aikaiseksi vilkaista tuon huoltomenun, ja 00 asetushan siellä oli sulatuksessa (eli se vanha) molemmilla pumpuilla. Nyt on 01 -asetus päällä, katotaan tulisiko nyt jotain tolkkua tuohon touhuun.

(ps. tuo ohje on vähän hämäävä huoltomenuun pääsemiseksi, itse kun tulkitsin tuon niin, että ensin pitää painaa kerran nopeasti set ja sen jälkeen pohjassa 5 sek, mutta oikeasti pitää vaan suoraan pitää pohjassa se 5 sek että pääsee oikeaan huoltovalikkoon).
 
Kiitoksia muuten tästä. En ollut aiemmin isommin kiinnittänyt huomiota pumppujen sulattelutahtiin ja oletin, että kun kyse on Panasonicin ihan uusimmista malleista (HZ25XKE), että tuo uusi sulatuslogiikka olisi oletuksena päällä, kuten tuossa sinun kuvassasikin väitetään. Eilen rupesin kuitenkin ihmettelemään, miksi pumput sulattelee koko ajan, vaikka ulkona on melkein 10 astetta plussaa ja tänään aamulla sain vihdoin aikaiseksi vilkaista tuon huoltomenun, ja 00 asetushan siellä oli sulatuksessa (eli se vanha) molemmilla pumpuilla. Nyt on 01 -asetus päällä, katotaan tulisiko nyt jotain tolkkua tuohon touhuun.

(ps. tuo ohje on vähän hämäävä huoltomenuun pääsemiseksi, itse kun tulkitsin tuon niin, että ensin pitää painaa kerran nopeasti set ja sen jälkeen pohjassa 5 sek, mutta oikeasti pitää vaan suoraan pitää pohjassa se 5 sek että pääsee oikeaan huoltovalikkoon).
Sitä pientä SET nappulaa siis 5sek? Yritin tuossa joku päivä enkä päässyt millään, täytynee koittaa uudelleen. Mielestäni tosi lyhyitä jaksoja ollut.
 
Sitä pientä SET nappulaa siis 5sek? Yritin tuossa joku päivä enkä päässyt millään, täytynee koittaa uudelleen. Mielestäni tosi lyhyitä jaksoja ollut.

Jep. Ensin pumppu pois päältä kakesta ja sitten jollain terävällä juttulla painaa sitä pientä SET - nappulaa noin 5 sek niin pääsee tuohon menuun, mitä navigoidaan sitten lämpötilansäätönappuloilla.
 
Jep. Ensin pumppu pois päältä kakesta ja sitten jollain terävällä juttulla painaa sitä pientä SET - nappulaa noin 5 sek niin pääsee tuohon menuun, mitä navigoidaan sitten lämpötilansäätönappuloilla.
Noniin, taisin jostain lukea 3sek ja olin turhan hätäinen. Molemmissa oli pois päältä. Naapurilla 2kpl näitä ja kaverilla 1kpl, piti laittaa vinkki että kääntävät päälle.
Screenshot_20221231_141110_Ruuvi Station.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Kiitoksia muuten tästä. En ollut aiemmin isommin kiinnittänyt huomiota pumppujen sulattelutahtiin ja oletin, että kun kyse on Panasonicin ihan uusimmista malleista (HZ25XKE), että tuo uusi sulatuslogiikka olisi oletuksena päällä, kuten tuossa sinun kuvassasikin väitetään. Eilen rupesin kuitenkin ihmettelemään, miksi pumput sulattelee koko ajan, vaikka ulkona on melkein 10 astetta plussaa ja tänään aamulla sain vihdoin aikaiseksi vilkaista tuon huoltomenun, ja 00 asetushan siellä oli sulatuksessa (eli se vanha) molemmilla pumpuilla. Nyt on 01 -asetus päällä, katotaan tulisiko nyt jotain tolkkua tuohon touhuun.

(ps. tuo ohje on vähän hämäävä huoltomenuun pääsemiseksi, itse kun tulkitsin tuon niin, että ensin pitää painaa kerran nopeasti set ja sen jälkeen pohjassa 5 sek, mutta oikeasti pitää vaan suoraan pitää pohjassa se 5 sek että pääsee oikeaan huoltovalikkoon).

Mielestäni tuo uusi sulatuslogiikka vaikuttaa siihen, että pakkasen ollessa -10 tai kylmempi niin pumppu ei sulata kiinteällä 40min välillä.
 
Mielestäni tuo uusi sulatuslogiikka vaikuttaa siihen, että pakkasen ollessa -10 tai kylmempi niin pumppu ei sulata kiinteällä 40min välillä.

Olen käsittänyt, että noilla Panasonicin pumpuilla on tuossa vanhassa sulatuslogiikassa taipumusta lähteä tuohon 40 minuutin sulatteluun melkein oloissa kuin oloissa. Ainakaan omat pumput eivät ole tuon asetuksen muutoksen jälkeen sulattaneet tänään vielä kertaakaan, vaikka eilen tosiaan sulatuksia tuli samanlaisessa kelissä koko ajan.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni tuo uusi sulatuslogiikka vaikuttaa siihen, että pakkasen ollessa -10 tai kylmempi niin pumppu ei sulata kiinteällä 40min välillä.
Osaatko sanoa, mikä on "uuden" ja "vanhan" sulatuslogiikan ero? Meille asennettiin kuukausi sitten Panasonic HZ35XKE, ja koko sulatustoiminto on ollut suuri yllätys, kun ei ole aikaisempaa kokemusta näistä laitteista. Sulatusveden määrä ihmetyttää sekin. Tänä aamuna mittasin sitä kertyneen 12 litraa yhdessä vuorokaudessa, kun lämpötila taisi olla koko ajan plussalla.
 
Osaatko sanoa, mikä on "uuden" ja "vanhan" sulatuslogiikan ero? Meille asennettiin kuukausi sitten Panasonic HZ35XKE, ja koko sulatustoiminto on ollut suuri yllätys, kun ei ole aikaisempaa kokemusta näistä laitteista. Sulatusveden määrä ihmetyttää sekin. Tänä aamuna mittasin sitä kertyneen 12 litraa yhdessä vuorokaudessa, kun lämpötila taisi olla koko ajan plussalla.

Ainakin kylmemmillä ilmoilla pitäisi sulatella harvemmin tuolla uudella logiikalla. Mitä kovempi pakkanen niin sitä vähemmänhän on sulatustarvetta kun ilma on kuivempaa, joten kuuraa ei kerry kennoon.
 
Sulatusveden määrä ihmetyttää sekin. Tänä aamuna mittasin sitä kertyneen 12 litraa yhdessä vuorokaudessa, kun lämpötila taisi olla koko ajan plussalla.
Kyllähän vettä tulee plussallakin ja usein jopa enemmän kuin pakkasella. Kenno tiputtaa kondenssivettä koko ajan, vaikka ei jäätyisi ja virallista sulatusta tekisikään.
 
Noniin, taisin jostain lukea 3sek ja olin turhan hätäinen. Molemmissa oli pois päältä. Naapurilla 2kpl näitä ja kaverilla 1kpl, piti laittaa vinkki että kääntävät päälle.
Screenshot_20221231_141110_Ruuvi Station.jpg

Selkeä muutos käytökseen tuli. Tämä anturi on siis vastapuolella huonetta hyllyn päällä. Vieläkään en ole yhtään sulatuskohahdusta kuullut, neljän aikaan yöllä kääntyi pakkaselle.
 

Liitteet

  • Screenshot_20230101_091703_Ruuvi Station.jpg
    Screenshot_20230101_091703_Ruuvi Station.jpg
    86,6 KB · Luettu: 85
Selkeä muutos käytökseen tuli. Tämä anturi on siis vastapuolella huonetta hyllyn päällä. Vieläkään en ole yhtään sulatuskohahdusta kuullut, neljän aikaan yöllä kääntyi pakkaselle.

Täällä sama homma, vieläkään ei ole tainnut yhtäkään sulatusta kuulla kummastakaan pumpusta sen jälkeen kun tuon asetuksen muutin. Laastipaljun paikallaan pysynyt vedenpinta kertoo samaa tarinaa. Hämmästyttävä muutos ja selvästi tuo asetus tekee muutakin kuin muuttaa vain jotain yhtä pakkasraja-arvoa.

Vähän tietty epäilyttää että lyökö kennot nyt sitten tuolla uudella asetuksella helpommin jäähän, mutta eipä sekään mikään maailmanloppu ole.
 
En nyt löytänyt PANASONIC CU-HZ12RKE mitään manual mistä näkisin onko mahdollista set-valikon kautta muuttaa noita. Erityisesti "takkatoiminto" ja tuo toisenlainen sulatus olisi kokeilunarvoisia.

???

E: Kokeiltu nyt tuo sulatusmoodi vaihtaa.
 
Viimeksi muokattu:
Selkeä muutos käytökseen tuli. Tämä anturi on siis vastapuolella huonetta hyllyn päällä. Vieläkään en ole yhtään sulatuskohahdusta kuullut, neljän aikaan yöllä kääntyi pakkaselle.
Omaan silmään tuollainen äkillinen nousu huoneilman lämpötilassa viittaisi sulatuksen tapahtuneen kun alkaakin puskea enemmän lämpöä. Noin siis vähän ennen klo 15 ja vähän 6 jälkeen käppyrässä. Toinen vaihtoehto olisi joku takan lämmitys mikä aiheuttaisi nousun.
 
Omaan silmään tuollainen äkillinen nousu huoneilman lämpötilassa viittaisi sulatuksen tapahtuneen kun alkaakin puskea enemmän lämpöä. Noin siis vähän ennen klo 15 ja vähän 6 jälkeen käppyrässä. Toinen vaihtoehto olisi joku takan lämmitys mikä aiheuttaisi nousun.
Voihan se olla, kuten kirjoitin, en ole kuullut.
Juuri äsken kohahti tasan klo 14, eli päästään kellottamaan millon seuraava iskee. Pakkasta reilut 3 astetta.
 
Täällä sama homma, vieläkään ei ole tainnut yhtäkään sulatusta kuulla kummastakaan pumpusta sen jälkeen kun tuon asetuksen muutin. Laastipaljun paikallaan pysynyt vedenpinta kertoo samaa tarinaa. Hämmästyttävä muutos ja selvästi tuo asetus tekee muutakin kuin muuttaa vain jotain yhtä pakkasraja-arvoa.

Vähän tietty epäilyttää että lyökö kennot nyt sitten tuolla uudella asetuksella helpommin jäähän, mutta eipä sekään mikään maailmanloppu ole.

Minulla on ollut tuo parempi sulatustoiminto käytössä useamman viikon ja ei ole ollut jäätymisen kanssa mitään ongelmaa. Kelejä on ollut +2 ja -20 välillä. Silloin kovemmilla pakkasilla sen huomasi parhaiten kun se sulatteli todella tiuhaan eli varmaan sen 40min välein ja muutoksen jälkeen meni tunteja sulatusten välillä. En ole nyt lauhemmilla keleillä niin tarkkaan edes seuraillut kun rivari kaksio niin ei kovin kovasti joudu edes päiväsaikaan työjelemään kun tulee muutakin lämpöä ruuanlaitosta, saunan lämmityksestä jne. En tiedä onko sattumaa vai onko tuo pumppu niin fiksu, että se suorittaa sulatuksia silloin kun on joutokäynnillä kun useamman kerran olen sellaiseen törmännyt.
 
Koitin vähän kahlata keskustelua mutta ei sattunut äkkiseltään silmään.

Kaukolämpö-kämppä ja vain viilentävä ilp (Mitsubishi MSZ-HR25). Pystyykö tuota Ilpin sisäyksikköä käyttää pelkästään ilman kierrättämiseen puhallin komennolla lähinnä ettei ulkoyksikkö turhaan kytkeydy päälle ? Ajatuksena että pakkaspäivinä saisi vähän katonrajasta pyöriteltyä lämmintä ilmaa takaisin lattian pintaan.
 
Koitin vähän kahlata keskustelua mutta ei sattunut äkkiseltään silmään.

Kaukolämpö-kämppä ja vain viilentävä ilp (Mitsubishi MSZ-HR25). Pystyykö tuota Ilpin sisäyksikköä käyttää pelkästään ilman kierrättämiseen puhallin komennolla lähinnä ettei ulkoyksikkö turhaan kytkeydy päälle ? Ajatuksena että pakkaspäivinä saisi vähän katonrajasta pyöriteltyä lämmintä ilmaa takaisin lattian pintaan.
Pystyy kunhan laittaa sen propelli-moden päälle.
 
Täällä tais joillain olla Shellyn wifi rele ILP:in kanssa käytössä? Ootteko miten tykännyt tuosta? Itse olisin laittamassa tallin sähköpattereiden ohjaukseen tuon ja samalla pääsisi vähän seuraamaan tuon tallin lämmittämisen kuluja. Voisi sitten perustella itselle paremmin ILP:n hommaamista talliin. Tallia siis pidetään plussan puolella, koska vesipiste ja se pysyykin plussan puolella ilman lämmitystä -7c ulkolämpötilaan asti, sen jälkeen vaatii jo lämmitystä, eli pattereiden minimi +8c. Sitten kun sielä jotain tekee, niin käyn nostamassa +15c.

Mitä lukenut tuosta Shellyn softasta niin se on ilmeisesti aika kuraa. Onko tähän kommentteja?

Onko muita tuollaisia suht edukkaita wifi releitä, jotka tallentaisi myös logia energiankulutuksesta? Tuo Shelly Plus 1PM maksaa sen 30e.
 
Ite tilasin joulun alla 4 kpl Shelly Plus 1PM:iä Dustinilta n. 20 € kpl hintaan + PK.

Kusti ne ehti ennen joulua jo sähkömoponsa kyydistä tiputtaa postilaatikkoonkin, mutta ovat vielä asentamatta.

Ajatus on ne laittaa mittaamaan 2 ILP:iä, KPH:n lattialämmitystä ja autokatosvarastorakennuksen lattialämmitystä. Olisi sitten kaikki tilojen aktiivikäytössä olevat sähkötoimiset lämmitykset mittaroitu. IV-kone ja sen jälkilämmitys on pistotulpallisena vehkeenä mittaroitu jo aiemmin Nediksen älypistorasialla.

Ovat tosiaan vielä asentamatta eli ei vielä kokemuksia jaettavaksi asti. Kaipa nuo itekin asentelisi, mutta josko sitä tällä kertaa houkuttelisi sähkärin tontille tässä joku kaunis päivä.
 
Mitä lukenut tuosta Shellyn softasta niin se on ilmeisesti aika kuraa. Onko tähän kommentteja?
Niinkuin missä mielessä kuraa? Ei toimi vai eikö sillä voi tehdä jotakin, mitä haluaisi? Minulla on lvv ohjaus pörssihinnan mukaan shellyn omalla softalla ja ihan hyvin toimii.
 
Niinkuin missä mielessä kuraa? Ei toimi vai eikö sillä voi tehdä jotakin, mitä haluaisi? Minulla on lvv ohjaus pörssihinnan mukaan shellyn omalla softalla ja ihan hyvin toimii.
Play kaupasta lueskelin kommentteja ja sielä oli aika kovasti haukuttu tuota ohjelman toimivuutta ja käyttöliittymää. Ei toki mikään absoluuttinen totuus ole ja siitä huolimatta aijon tuon hommata.
 
Play kaupasta lueskelin kommentteja ja sielä oli aika kovasti haukuttu tuota ohjelman toimivuutta ja käyttöliittymää. Ei toki mikään absoluuttinen totuus ole ja siitä huolimatta aijon tuon hommata.
Mobiiliapilla pystyy tekemäöän jotakin, mutta selaimen kautta pääsee sitten tekemään scriptejä ym. Mobiiliappi on enemmän katselua varten.
 
Ahaa, kiitos selvennyksestä. Täytyypä hakea tänään tai huomenna niin kerkee saada käyttöön ennen tulevia pakkasia.
 
Onko jollain dataa paljon pumput ovat laskeneet kulutusta? Omien laskujen cop 3.4 tuntuu aika suurelta, tosin nuo ovat pyörineet pienellä kuormituksella vielä.
 
Onko jollain dataa paljon pumput ovat laskeneet kulutusta? Omien laskujen cop 3.4 tuntuu aika suurelta, tosin nuo ovat pyörineet pienellä kuormituksella vielä.

Itsellä on tippunut lämmityskuukausien kulutus noin puoleen verrattuna edellisen omistajan kulutuksiin ennen pumppuja. Toki 2021 oli hieman viileämpi loppuvuosi, mutta toisaalta meillä menee enemmän lämmintä vettä ja elektroniikkaa ym. on paljon enemmän. Olen myös pitänyt lämpötilan aika "mukavana", eli säästöä olisi tullut enemmänkin jos olisi säätänyt pyynnin alemmas.


Kuukausi
Energia yhteensä (kWh)

Keskilämpötila (°C)
08/2021 1172,9215,4
09/2022 1977,559,4
10/2022 2428,998
11/2022 3001,691,5
12/2022 4129,93‐6,7


Kuukausi
Energia yhteensä (kWh)

Keskilämpötila (°C)
08/2022 741,8018,9
09/2022 1099,529,2
10/2022 1338,647,6
11/2022 1661,302,3
12/2022 2144,85-3,3
 
Itsellä on tippunut lämmityskuukausien kulutus noin puoleen verrattuna edellisen omistajan kulutuksiin ennen pumppuja. Toki 2021 oli hieman viileämpi loppuvuosi, mutta toisaalta meillä menee enemmän lämmintä vettä ja elektroniikkaa ym. on paljon enemmän. Olen myös pitänyt lämpötilan aika "mukavana", eli säästöä olisi tullut enemmänkin jos olisi säätänyt pyynnin alemmas.


Kuukausi
Energia yhteensä (kWh)

Keskilämpötila (°C)
08/20211172,9215,4
09/20221977,559,4
10/20222428,998
11/20223001,691,5
12/20224129,93‐6,7


Kuukausi
Energia yhteensä (kWh)

Keskilämpötila (°C)
08/2022741,8018,9
09/20221099,529,2
10/20221338,647,6
11/20221661,302,3
12/20222144,85-3,3
Aika samansuuntaisia havaintoja oli itselläkin, kun pumput tulivat taloon 2018. Puoleen on mahdollista päästä, vaikka lämpö pidetään mukavuusalueella.

viimeinen vuosi 2010 edellisillä omistajilla oli 24000kWh. Meillä 2021 meni 10000 ja 2023 tavoite 9000.
 
Viimeksi muokattu:
Onko mahdollista pelkällä ILP:n käytöllä tiputtaa sähkönkulutusta 50% (20->10kWh)? Luulisi että tuohon vaatisi jo muitakin "talkootoimia".
Varmaan vaatii, mutta pelkän lämmitysenergian saa helpostikin tiputettua puoleen. Meillä ollaan tiputettu kokonaiskulutus alle puoleen mitä edellisillä asukeilla (talon rakentajalla) oli. Kyllä siellä oli paljon kaikenlaisia hukkaavia systeemeitä käytössä, päin persettä säädettyjä ja tosi korkeat huonelämpötilat. Itse en juurikaan siedä paljoa yli 20 asteen lämpöjä.

Pelkkää taloussähköä lämpimine vesineen meillä menee 4000-5000kWh. Loput lämmitykseen ja puun polttokin toki jelppaa jne.
 
Onko mahdollista pelkällä ILP:n käytöllä tiputtaa sähkönkulutusta 50% (20->10kWh)? Luulisi että tuohon vaatisi jo muitakin "talkootoimia".
Riippuu monesta asiasta, lämmityksen ja käyttösähkön suhteesta, ulkolämpötilasta jne.
Nyt loka-joulukuussa ilpit lämmittivät talosta 95%.
 
Itsellä on tippunut lämmityskuukausien kulutus noin puoleen verrattuna edellisen omistajan kulutuksiin ennen pumppuja. Toki 2021 oli hieman viileämpi loppuvuosi, mutta toisaalta meillä menee enemmän lämmintä vettä ja elektroniikkaa ym. on paljon enemmän. Olen myös pitänyt lämpötilan aika "mukavana", eli säästöä olisi tullut enemmänkin jos olisi säätänyt pyynnin alemmas.


Kuukausi
Energia yhteensä (kWh)

Keskilämpötila (°C)
08/20211172,9215,4
09/20221977,559,4
10/20222428,998
11/20223001,691,5
12/20224129,93‐6,7


Kuukausi
Energia yhteensä (kWh)

Keskilämpötila (°C)
08/2022741,8018,9
09/20221099,529,2
10/20221338,647,6
11/20221661,302,3
12/20222144,85-3,3
Mikä kesän peruskulutus ja kuinka paljon siis lämmitys vienyt kuukaudessa kWh? Tuo 2021 elokuun 1172 kWh kulutus on kyllä suuri.
 
Mikä kesän peruskulutus ja kuinka paljon siis lämmitys vienyt kuukaudessa kWh? Tuo 2021 elokuun 1172 kWh kulutus on kyllä suuri.

Edellisellä omistajalla kesäkuun -21 kulutus oli 993 kWh ja heinäkuun 651 kWh. Itse ei olla vielä yhtään kokonaista kesäkuukautta tässä asuttu, mutta tuo elokuun -22 luku on ennen ILPien asennusta eli varmaan tuota 700 kWh luokkaa se vähintään on. Tuostakin elokuusta oltiin osa reissussa ja muutenkin juuri muutettu sisään, joten luku ei ehkä ole kaikista edustavin. Toki tuo -21 elokuu oli vähän viileämpi, joten liekö sitten edellinen omistaja pistänyt silloin jo jotain lämpöjä päälle.

Pumput tulivat tosiaan syyskuun alussa, mutta sain kämppään toimivan netin ja sitä kautta pumppujen omaa kulutusdataa vasta syyskuun puolivälin jälkeen, joten lokakuu on ensimmäinen kokonainen kuukausi, jolta löytyy data. Mutta tähän mennessä pumppujen oman ilmoituksen mukaan sähköä lämmitykseen on mennyt (ala + yläkerran pumppujen kulutukset):

Lokakuu: 143 + 141 = 284 kWh
Marraskuu: 189 + 214 = 403 kWh
Joulu: 212 +275 = 487 kWh

Ilmeisesti noiden Panasonicien itse ilmoittama luku on ihan kohtuullisen luotettava, mutta en tiedä sisältääkö se esim. sulatuksia ollenkaan. Tuo joulukuun lukema on tosiaan vähän yläkanttiin kun oli kaikenlaista ylimääräistä kulutusta, kuten viispäiväiset lanit joiden aikana saunottiin joka päivä useampi tunti yms. Noin yleisellä tasolla sähköyhtiön käppyröitä kun katsoo, lämmin vesi on meillä ylivoimaisesti isoin yksittäinen sähkösyöppö. Vaikea vaan hirveästi lähteä siitä säästämään, kun on kaksi vaippaikäistä lasta ja pitkät putkivedot, varsinkin kun tuo näyttää syövän aikalailla sähköä vaikka talo olisi tyhjilläänkin.
 
Ei meillä ainakaan ole mitään mahdollisuutta päästä sähkölämmitykset korvaamalla ILP:eillä 50 %:n säästöön kiinteistön kokonaissähkönkulutuksessa.

Ennen muita energiansäästötoimenpiteitä ja ILP:ien asennusta kokonaiskulutus on ollut n. 25.000 kWh/v, josta veden lämmitys, käyttösähkö ja hupisähkö n. 12.000 kWh ja tilojen lämmitys n. 13.000 kWh.

Tilojen lämmitys on jakaantunut lierihatusta vetäen suurinpiirtein 10.000 kWh talon lämmitykseen ja 3.000 kWh autokatosvarastorakennuksen lämmitykseen.

Jos ILP:it pienentäisivät talon lämmityksen sähkönkulutuksen 40 %:iin alkuperäisestä (SCOP ~2,5 ), olisi säästö 4.000 kWh - 10.000 kWh = -6.000 kWh ja kiinteistön kokonaissähkönkulutus pienenisi vain 24 %:a.

ILP:ien lisäksi kaikki muutkin säästötoimenpiteet mukaanlukien säästötavoitteena on meillä n. 30-40 %:a eli 25.000 kWh/v --> 15.000 - 18.000 kWh/v.

ETA:
Jos kaikki sähkölämmitykset, tai vaikka ILP:ienkin tuottaman lämmön osin tai kokonaan, korvaisi polttamalla varaavassa takassa penteleesti puuta, olisi säästöpotentiaali toki heti isompi. Mutta liikaa vaivaa tuo teettää eikä se puukaan halpaa ole, tai edes ilmaista, vaikka sitä omasta metsästä roudaisi. Metsä on kuitenkin pitänyt hankkia, puut pitää kaataa, pilkkoa, roudata varastoon ja käyttöpaikkaan jne., olla työkalut, auto, peräkärry jnejne. Ja vaihtoehtoisesti puut voisi myydä jollekin muulle ja itse polttaessa menettää ne tienestit.
 
Viimeksi muokattu:
Täältä näkee astepäiväluvut:


Helpottaa sitä vuosien vertailua lämmöntarpeen osalta.

Itse päädyin hakemaan oman kiinteistön päiväkohtaiset sähkönkulutukset ja toteutuneet lämpötilat csv-tiedostona edellisen 2 vuoden ajalta vertailukohdaksi. Suodattelin sen sitten toteutuneiden lämpötilojen mukaan ryppäiksi ja huomioin lisäksi arvioperusteisesti muutokset sähkönkäyttötavoissa, jotta säästötoimenpiteiden jälkeiset kulutukset ovat vertailukelpoisia säästötoimenpiteitä edeltävän ajan kanssa.

ETA:
Esimerkkinä tästä Joulukuu 2022 vs Joulukuu 2021 säästöä syntyi absoluuttisesti mitaten 1.300 kWh, mutta lämpötilaerot ja käyttötapojen muutokset huomioiden vain 1.100 kWh.
 
Viimeksi muokattu:
Ei meillä ainakaan ole mitään mahdollisuutta päästä sähkölämmityksen korvaamalla ILP:eillä 50 %:n säästöön kiinteistön kokonaissähkönkulutuksessa.

Ennen muita energiansäästötoimenpiteitä ja ILP:ien asennusta kokonaiskulutus n. 25.000 kWh, josta veden lämmitys, käyttösähkö ja hupisähkö n. 12.000 kWh ja tilojen lämmitys n. 13.000 kWh.

Tilojen lämmitys jakaantui suurinpiirtein 10.000 kWh talon lämmitykseen ja 3.000 kWh autokatosvarastorakennuksen lämmitykseen.

Jos ILP:it pienentävät talon lämmityksen sähkönkulutuksen 40 %:iin, olisi säästö 10.000 kWh - 4.000 kWh = 6.000 kWh ja kiinteistön kokonaissähkönkulutus pienenisi vain 24 %:a.

ILP:ien lisäksi kaikki muutkin säästötoimenpiteet mukaanlukien säästötavoitteena on n. 30-40 %:a eli 25.000 kWh --> 15.000 - 18.000 kWh.
No eipä noilla luvuilla olekaan mahdollista. Lämmitysenergian osuus puolittuu helposti. Eihän se muuhun vaikutakaan. Meillä paksulla tussilla paperille laskettuna voisi olla käyttösähkö 5000kWh ja lämmitys 10000kWh, eli yhteensä 15000. Lämmityksestä puolet pois, niin kokonaiskulutus on 10000, mikä oli 2021 lopputulema. Tuon suuntaisia lukemia meillä on ollut ennen ja jälkeen pumppujen. Se edellisten omistajien 24000 oli omaa luokkaansa ja johtui monista asioista, jotka olivat toisin.
 
Meillä sähkölämmitteiseen taloon (20.000 kWh/v) tuli keväällä ILP ja nyt lämmityskaudella todettu kokonaiskulutus 20-25% pienemmäksi ilman että on laskettu sisälämpötilaa. Ollut ehkä jopa aiempaa lämpimämpää kun haettu sopivaa asetusta pumpulle.
 
Meillä sähkölämmitteiseen taloon (20.000 kWh/v) tuli keväällä ILP ja nyt lämmityskaudella todettu kokonaiskulutus 20-25% pienemmäksi ilman että on laskettu sisälämpötilaa. Ollut ehkä jopa aiempaa lämpimämpää kun haettu sopivaa asetusta pumpulle.
ILPillä ehkä joutuukin hieman ylilämmittämään että saa joka nurkan mukavan lämpimäksi eikä patterit mene turhaan päälle.
 
ILPillä ehkä joutuukin hieman ylilämmittämään että saa joka nurkan mukavan lämpimäksi eikä patterit mene turhaan päälle.

Itse olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, että kuinka hyvin ILP:eillä saa pidettyä talon tasalämpöisenä, kunhan vain malttaa pitää väliovet auki tai edes raollaan.

Ei ole tarvinnut asennuksen jälkeen sisäyksiköille muuta tehdä kuin kerran säätää siivekkeet optimaaliseen suuntaan, valita pyyntilämpötila, joka tuottaa halutun lopputuloksen ja puhallus asetettua niin isolle kuin sielu sietää (4/5). Todellinen set'n'forget ollut tähän asti, en vekslaa edes lämpötilapyyntiäkään ulkolämpötilojen muuttuessa.

Se toki auttaa, että on ILP molemmissa kerroksissa.
Ja tietty yleisesti sisäyksikön sijainti, sijainti ja sijainti ovat avainasemassa.
 
ILPillä ehkä joutuukin hieman ylilämmittämään että saa joka nurkan mukavan lämpimäksi eikä patterit mene turhaan päälle.
Jos säästö on ensisijainen tavoite, niin pattereita kannattaa laittaa pari pykälää pienemmälle ilpin kanssa ettei tuota ylilämmitystä tarvii tehdä.
 
Tarkoitti varmaan sitä että joutuu ylilämmittämään että se kauimmainenkin nurkka on lämmin.
Juu ILPillä vähän enemmän lämpöä kuin aiemmin pattereilla on ollut. Muutoin ne perimmäiset nurkat on turhan kalseita. Eikä se paljon enempää maksa uusilla pumpuilla kun COPit on kunnossa.
 
Se on vähän mitä arvostaa. Säästöä vai sitä että joka nurkka on vähintään yhtä lämmin kuin aiemminkin.
No silläpä kirjoitinkin että jos se säästö on ensisijainen tavoite.

Kyllä mä sen tajuan että kaikkia ei säästö kiinnosta, ja ilpin käytännössä ainoa tarkoitus on jäähdyttää kesällä, vaikka sitä näennäisesti takvisinkin vähän tuuletetaan.
 
Selkeä muutos käytökseen tuli. Tämä anturi on siis vastapuolella huonetta hyllyn päällä. Vieläkään en ole yhtään sulatuskohahdusta kuullut, neljän aikaan yöllä kääntyi pakkaselle.
Löinpä eilen yhden ruuvin mittaamaan ulostuloilmaa, niin näkee nuo sulatukset.
3h ollut sulatusväli eilen n. 10 asteen pakkasessa.
Vuosi sitten meni tällaisessa pakkasessa 150kWh/pv, nyt menee n. 80kWh/pv. Vaihdettiin siis 15v ja 20v vanhat Panasonicit uusiin HZ35XKE:ihin.

Screenshot_20230107_081923_Ruuvi Station.jpgScreenshot_20230107_082155_Ruuvi Station.jpg
 
Vuosi sitten meni tällaisessa pakkasessa 150kWh/pv, nyt menee n. 80kWh/pv. Vaihdettiin siis 15v ja 20v vanhat Panasonicit uusiin HZ35XKE:ihin.
Ihan hyvää dataa monelle vanhan ilpin omistajalle. Kannattaa siis vaihtaa, vaikka olisikin ehjä laite vielä.

Oliko nuo luvut siis Panojen kulutukset vai kokonaiskulutus? Aika radikaali muutos joka tapauksessa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 950
Viestejä
4 754 518
Jäsenet
77 403
Uusin jäsen
nirazz

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom