Ilmalämpöpumput eli ILPit

[heebo1974]

Laitellaan nyt tännekin. Eli Daikin Comfora N 35 asennettiin keskiviikkona (eilen) ja tänään oikeastaan alkanut perehtymään siihen.
Itsellä pumppu siis ko. piirustusten mukaisessa paikassa ja perusasetuksilla pumppu on aika turhake. Ylläkerran toki pitää hienosti lämpimänä, mutta alakertaan ei saa puhallusta millään. Nimittäin manuaalinen puhallus ei olekkaan manuaalinen vaan automaattinen, jossa asetettu puhallusnopeus on vain maksimi. Tuossa portaikoissa kun se lämmittää, niin portaikko on aika nopeasti saavuttanut pyyntilämpötilan ja puhallus putoa minimiin.
Toisinsanoen alakertaan ei saa levitettyä puhallusilmaa. No tarveohjaus ainakin nyt toistaiseksi pelasti tilanteen. Eli tarveohajus 50% ja pyynti 26deg, niin sillon pumppu puhaltelee kovaa eikä saavuta tuota lämpötilaa, joten alakertakin saa lämpöä. Saa nyt nähdä, miten käy kun pakkaset vähän kovenee. Tarveohjausprosenttia pitää varmaan nostella sitten tarpeen mukaan. Toivottavasti ei sitten tule joku raja vastaan, jolloin taas puhallus lakkaa.

 

[Jo_Hani]

Sellaiset n 1000 L kertyy helposti noita jääharkkoja tuolla Mitsun RW25:lla autotallin lämmityksessä. Kiinni jäätyneitä 60 L paljuja muutama tänä talvena hajonnut ja laitan sinne alle nyt tuollaisen ohjauskaukalon. Vesimäärä on tällä etelässä lähellä törkeää ja kannattaa ottaa huomioon ajoissa. Tuon eteen on helpompi laittaa pulkka, jolla saa kiikuttaa jääkalikat kokooma-alueelle.

https://cdn.shopify.com/s/files/1/0605/9501/1684/files/esite_sulatusveden_ohjain_1.pdf?v=1676831392

Tätä pitää kyl kokeilla, kesällä asentelee paikoilleen. Nyt kun on 60l laastipalju alla, niin onhan se jo halennut siitä mistä yleensä ottaa kiinne ja vetää.

 

[Marcel Herskovitz]

Sellaiset n 1000 L kertyy helposti noita jääharkkoja tuolla Mitsun RW25:lla autotallin lämmityksessä. Kiinni jäätyneitä 60 L paljuja muutama tänä talvena hajonnut ja laitan sinne alle nyt tuollaisen ohjauskaukalon. Vesimäärä on tällä etelässä lähellä törkeää ja kannattaa ottaa huomioon ajoissa. Tuon eteen on helpompi laittaa pulkka, jolla saa kiikuttaa jääkalikat kokooma-alueelle.

https://cdn.shopify.com/s/files/1/0605/9501/1684/files/esite_sulatusveden_ohjain_1.pdf?v=1676831392

Meillä on tuollainen ohjain + ahkio, helppo vetää narusta ja kipata. En ole vielä saanut rikki.

Ahkio Patriot, koko XL

Ahkio Patriot, koko XL edulliseen hintaan Tokmannin verkkokaupasta. Toimitus 2–5 arkipäivää. Tutustu ja tilaa!

www.tokmanni.fi

 

[oltsandeeri]

Toista talvea on Motonetin (pehmeähköstä muovista valmistetut) laastipaljut ulkoyksiköiden alla.

Hyvin skulaavat. Jää irtoaa hyvin ilman mitään krumeluureja ja ehjinä ovat pysyneet.

 

[BongisKhan]

Tänä talvena on tosiaan tullut aivan vitusti vettä ja liekö sitten voimakkaasti vaihtelevien lämpötilojen syytä vai mikä, mutta kolme laastipaljua on jo mennyt paskaksi. On tullut myös kantapään kautta opittua, että jos noihin paljuhommiin lähtee, niin pitäisi oikeasti muistaa tyhjentää ne säännöllisesti. Mulla nimittäin pääsi jossain vaiheessa alkutalvea valumaan yli ja siitä lähtien maaperä molempien pumppujen vieressä on ollut vittumaisessa ikijäässä, johon nuo paljut myös sitten tarttuvat kiinni. Toisaalta jos paljuja ei olisi ollut, niin luultavasti olisi jäätynyt pohjaan asti molemmat pumput, kun yhteensä varmaan pari kuutiota tullut jo jäätä roudattua pois.

 

[B12]

Itse tein pumppujen alle puusta vähän pöydän tyylisen, jonka päällä paljut ovat. Eivät jäädy kiinni.

Palju on paras tyhjentää kun se on n. puolillaan. Varovasti koputtelee sisäreunat nyrkillä irti ja kippaa ylösalaisin. Palju hajoaa jos sitä hakkaa pohjaan jollakin tai hyppii päällä. Puhdas ja kevyesti silikonilla käsitelty palju ja jää irtoaa helposti.

 

[Oksa]

Tänä talvena on tosiaan tullut aivan vitusti vettä ja liekö sitten voimakkaasti vaihtelevien lämpötilojen syytä vai mikä, mutta kolme laastipaljua on jo mennyt paskaksi. On tullut myös kantapään kautta opittua, että jos noihin paljuhommiin lähtee, niin pitäisi oikeasti muistaa tyhjentää ne säännöllisesti. Mulla nimittäin pääsi jossain vaiheessa alkutalvea valumaan yli ja siitä lähtien maaperä molempien pumppujen vieressä on ollut vittumaisessa ikijäässä, johon nuo paljut myös sitten tarttuvat kiinni. Toisaalta jos paljuja ei olisi ollut, niin luultavasti olisi jäätynyt pohjaan asti molemmat pumput, kun yhteensä varmaan pari kuutiota tullut jo jäätä roudattua pois.

Itsellä kävi sama jäätyminen alkutalvesta.

Aiemmin sain täältä vinkin kumivasaran käytöstä. Toimii sekä paljun irrottamisessa maasta että jääkuution irrottamisessa kun koputtelee kylkiin varovasti. Yhden laastipaljun sain jo halki liian kovaa lyömällä, toisessa sijainnissa ollut Orthex 50 l varastolaatikko ei mennyt miksikään vaikka raivolla hakkasi.

 

[Euroshopperi 2]

Täältä löytyi ohjaimen kohtuu hintaan ja otin heti molempiin, vaikka toinen pumppu on talossa vain kesäviilennykseen. Laitoin molemmat silti RW25, koska asennushinta sama ja RW25 toimii sitten tarvittaessa lämmittimenä hätävarana.

Sulatusvedenohjain Ilmalämpöpumpun maatukitelineelle (FI501)

Sijoitetaan ulkoyksikön alle ja se kiinnitetään maatukitelineeseen. Vesi ohjautuu kauemmaksi seinästä. Nouda veloituksetta. Toimitus koko Suomeen.

hesatek.fi

 

[zorb]

Laitellaan nyt tännekin. Eli Daikin Comfora N 35 asennettiin keskiviikkona (eilen) ja tänään oikeastaan alkanut perehtymään siihen.
Itsellä pumppu siis ko. piirustusten mukaisessa paikassa ja perusasetuksilla pumppu on aika turhake. Ylläkerran toki pitää hienosti lämpimänä, mutta alakertaan ei saa puhallusta millään. Nimittäin manuaalinen puhallus ei olekkaan manuaalinen vaan automaattinen, jossa asetettu puhallusnopeus on vain maksimi. Tuossa portaikoissa kun se lämmittää, niin portaikko on aika nopeasti saavuttanut pyyntilämpötilan ja puhallus putoa minimiin.
Toisinsanoen alakertaan ei saa levitettyä puhallusilmaa. No tarveohjaus ainakin nyt toistaiseksi pelasti tilanteen. Eli tarveohajus 50% ja pyynti 26deg, niin sillon pumppu puhaltelee kovaa eikä saavuta tuota lämpötilaa, joten alakertakin saa lämpöä. Saa nyt nähdä, miten käy kun pakkaset vähän kovenee. Tarveohjausprosenttia pitää varmaan nostella sitten tarpeen mukaan. Toivottavasti ei sitten tule joku raja vastaan, jolloin taas puhallus lakkaa.

Voisiko tilannetta parantaa siivekkeiden suuntauksella? Sopivasti alaviistoon ja sivusuunnassa kohti alakertaan meneviä portaita.
Oletettavasti alakerrassa on suurempi lämmitystarve ja tällä keinoin isompi osa lämmöstä kulkeutuisi oikeaan paikkaan.
Suoralla puhalluksella puolet lämpöisestä ilmasta törmää yläkertaan meneviin portaisiin ja jää pyörimään portaikkoon.

Alakerran muoto on kyllä sellainen että pumpun eteiseen puhaltama lämmin ilma voi pyrkiä helpommin takaisin portaikkoon kuin eteiseen ja keittiöön.

 

[petepeluri]

Laitellaan nyt tännekin. Eli Daikin Comfora N 35 asennettiin keskiviikkona (eilen) ja tänään oikeastaan alkanut perehtymään siihen.
Itsellä pumppu siis ko. piirustusten mukaisessa paikassa ja perusasetuksilla pumppu on aika turhake. Ylläkerran toki pitää hienosti lämpimänä, mutta alakertaan ei saa puhallusta millään. Nimittäin manuaalinen puhallus ei olekkaan manuaalinen vaan automaattinen, jossa asetettu puhallusnopeus on vain maksimi. Tuossa portaikoissa kun se lämmittää, niin portaikko on aika nopeasti saavuttanut pyyntilämpötilan ja puhallus putoa minimiin.
Toisinsanoen alakertaan ei saa levitettyä puhallusilmaa. No tarveohjaus ainakin nyt toistaiseksi pelasti tilanteen. Eli tarveohajus 50% ja pyynti 26deg, niin sillon pumppu puhaltelee kovaa eikä saavuta tuota lämpötilaa, joten alakertakin saa lämpöä. Saa nyt nähdä, miten käy kun pakkaset vähän kovenee. Tarveohjausprosenttia pitää varmaan nostella sitten tarpeen mukaan. Toivottavasti ei sitten tule joku raja vastaan, jolloin taas puhallus lakkaa.

Tuo pitäisi olla olohuoneessa mielummin jos alakertaa haluaa lämmittää.

 

[KukkeliQ]

Itse tein pumppujen alle puusta vähän pöydän tyylisen, jonka päällä paljut ovat. Eivät jäädy kiinni.

Palju on paras tyhjentää kun se on n. puolillaan. Varovasti koputtelee sisäreunat nyrkillä irti ja kippaa ylösalaisin. Palju hajoaa jos sitä hakkaa pohjaan jollakin tai hyppii päällä. Puhdas ja kevyesti silikonilla käsitelty palju ja jää irtoaa helposti.

Omalla kohtaa, kun muistaisi väh. pari kertaa viikossa käydä talon kulmalla paljun luona, niin pääsisi sopivalla vaivalla. Joku suositteli paljun vahaamista autovahalla, niin jääkokkare lähtee vielä helpommin irti.

 

[Euroshopperi 2]

PTFE-, eli Teflon spray on ihan hyvä vaihtoehto. Käy esimerkiksi osien irrottamiseen muotista. Epoksi pysyy irti raudasta, kun suihkuttaa muutaman kerroksen ennen valua. On kokeiltu useamman kerran ja hyvin saa irti. Sama toimii mihin tahansa. Epoksi on varsin sitkeää tavaraa ja tarttuu melkein mihin tahansa, eikä lähde kuin rälläkällä kovetuttuaan, mutta Tefloniin ei tartu.

 

[TeknoR]

En ole tehny paljuille mitään, ja hyvin kestäny. Muistaakseni motonetin rakennuspalju käytössä.

 

[heebo1974]

Voisiko tilannetta parantaa siivekkeiden suuntauksella? Sopivasti alaviistoon ja sivusuunnassa kohti alakertaan meneviä portaita.
Oletettavasti alakerrassa on suurempi lämmitystarve ja tällä keinoin isompi osa lämmöstä kulkeutuisi oikeaan paikkaan.
Suoralla puhalluksella puolet lämpöisestä ilmasta törmää yläkertaan meneviin portaisiin ja jää pyörimään portaikkoon.

Alakerran muoto on kyllä sellainen että pumpun eteiseen puhaltama lämmin ilma voi pyrkiä helpommin takaisin portaikkoon kuin eteiseen ja keittiöön.

Noniin, nyt on modattu "Comfora" niin, että puhaltaa maksimeita kokoajan alakertaan.

 

[Deussi]

Onko tässä niiku uusi pakasta vedetty ilp, asennettu mihin asentaja näki helpoksi ja on nyt sitten päin vit... viritelmillä itelle yritetää uskoa kuinka hyvä tämä on

 

[P.Ness]

Eikö tähän saa langatonta lämpömittaria alakertaan jonka mukaan ohjaisi puhallusta? Sillähän tuon saisi puhaltamaan paremmin?

 

[heebo1974]

Onko tässä niiku uusi pakasta vedetty ilp, asennettu mihin asentaja näki helpoksi ja on nyt sitten päin vit... viritelmillä itelle yritetää uskoa kuinka hyvä tämä on

No asennettu vanhan tilalle. Eipä täällä kovin hyvää muuta paikkaa ole yhdenpumpun käyttöön. Jos molempiin kerroksiin laittaisi pumpun, niin sitten varmaan toinen alakertaan tuulikaapin päälle tai sitten jonnekin olohuoneeseen. Eli olosuhteet oli tiedossa ja vanha pumppu toimi ns. samoin, eli ei silläkään alakertaa lämmitelty. Nyt vain ajattelin, että josko uusissa pumpuissa olisi vähän enemmän potkua puhalluksessakin. No tehoa ainakin on enemmän, joten tuo lisäpuhallin auttaa asiaa.

 

[petepeluri]

No asennettu vanhan tilalle. Eipä täällä kovin hyvää muuta paikkaa ole yhdenpumpun käyttöön. Jos molempiin kerroksiin laittaisi pumpun, niin sitten varmaan toinen alakertaan tuulikaapin päälle tai sitten jonnekin olohuoneeseen. Eli olosuhteet oli tiedossa ja vanha pumppu toimi ns. samoin, eli ei silläkään alakertaa lämmitelty. Nyt vain ajattelin, että josko uusissa pumpuissa olisi vähän enemmän potkua puhalluksessakin. No tehoa ainakin on enemmän, joten tuo lisäpuhallin auttaa asiaa.

Tuulikaapin päälläkin voi olla liian ahdas tila, olohuoneessa toimisi paremmin. Yläkerran lämmitykseen/jäähdytykseen tuo portaikko on ok paikka.

 

[Mikk]

Onko täällä muut painineet lattialämmityksen ja ILP yhdistelmän kanssa. Mikä olisi se fiksuin tapa säätää näiden toiminta?

Meillä on ~160 neliöisessä yksikerroksisessa talossa vesikiertoinen lattialämmitys ja mitsun FH35 pumppu. Lattialämmityksen osalta termareita ei ole kuin parketti huoneissa (olohuone, makuuhuoneet) ja kivilattioihin kiertoa joutuu säätämään tukita käsin. Nyt on lattialämmitystä pidetty öisin kovemmalla ja aamulla klo 6 pudotus 21 asteeseen. Joskus yöllä lämmitettiin niin kovaksi, että riitti seuraavaan iltaan saakka ilman veden lämmitystä, mutta kovat pakkaset vetivät lämmityslämmöt niin ylös, että piti säätää alaspäin. Nyt menee aamupäivän kalliit tunnit hyvin ilman lisälämmitystä veden osalta.

 

[Joukahaine]

Onko täällä muut painineet lattialämmityksen ja ILP yhdistelmän kanssa. Mikä olisi se fiksuin tapa säätää näiden toiminta?

Meillä on ~160 neliöisessä yksikerroksisessa talossa vesikiertoinen lattialämmitys ja mitsun FH35 pumppu. Lattialämmityksen osalta termareita ei ole kuin parketti huoneissa (olohuone, makuuhuoneet) ja kivilattioihin kiertoa joutuu säätämään tukita käsin. Nyt on lattialämmitystä pidetty öisin kovemmalla ja aamulla klo 6 pudotus 21 asteeseen. Joskus yöllä lämmitettiin niin kovaksi, että riitti seuraavaan iltaan saakka ilman veden lämmitystä, mutta kovat pakkaset vetivät lämmityslämmöt niin ylös, että piti säätää alaspäin. Nyt menee aamupäivän kalliit tunnit hyvin ilman lisälämmitystä veden osalta.

Me ollaan muuttamassa omakotitaloon lattialämmityksellä/vastukset. Itse ajattelin lattialämmöt termareilla johonkin 19-20 ja ilppi sitten pari astetta korkeammalle?

 

[oltsandeeri]

Me ollaan muuttamassa omakotitaloon lattialämmityksellä/vastukset. Itse ajattelin lattialämmöt termareilla johonkin 19-20 ja ilppi sitten pari astetta korkeammalle?

Itellä on lattialämmitykset (vastukset betonilaatassa) säädetty +15c kylppäriä lukuunottamatta.

Ovat vain backuppina ja 2 x ILP lämmittää torpan.

 

[Raaka]

Näillä näkymin tulee keväällä muutettua 1,5krs omakotitaloon ja pitäisi jollain tavalla miettiä talon viilennys kesähelteillä. Vanhassa asunnossa oli ilppi ja se on nyt vähän "must have" tähänkin taloon.
Mitenkään helposti ei taloa saa viilennettyä 1 pumpulla, koska yhteinäistä tilaa kerrosten välissä ei ole kuin rappuset. Yläkerrassa on makuuhuoneet jotka on se 1. prioriteetti saada viileäksi.

Vähän pohtinut vaihtoehtoja:

1.Ilp vain yläkertaan ja toivoo, että sitä viileätä ilmaa "valuu" myös alakertaan.
2. Kaksi Sisäyksikköä eri kerroksiin ja 1 ulkoyksikkö.
3. Talossa on myös maalämpö, niin miettinyt että ilp yläkertaan ja alakertaan laittaisi seinäkonvektorin maaviileälle. Putkivetoa tulisi joku 3m teknisestä tilasta. Maaviileähän ei nyt millään tavalla pärjää ilpille, mutta käyttökustannukset olisi matalat + sillä saisi maakaivoa "varattua" talven varalle.

Onko joku paininut samojen asioiden tiimoilta?

 

[Joukahaine]

Itellä on lattialämmitykset (vastukset betonilaatassa) säädetty +15c kylppäriä lukuunottamatta.

Ovat vain backuppina ja 2 x ILP lämmittää torpan.

Tuntuuko lattia kylmältä/viileältä jalkojen alla noin pienellä? En vaadi meillä että pitää olla lämmin lattia, mutta kylmä lattia on kyllä jotain hirveää. Huomannut parissa asuntonäyttössä kun käynyt missä lattialämpö pois päältä niin saa kyllä villasukat olla.

 

[Oksa]

Tuntuuko lattia kylmältä/viileältä jalkojen alla noin pienellä? En vaadi meillä että pitää olla lämmin lattia, mutta kylmä lattia on kyllä jotain hirveää. Huomannut parissa asuntonäyttössä kun käynyt missä lattialämpö pois päältä niin saa kyllä villasukat olla.

Riippuu lattiamateriaalista. Mulla on vastaavat asetukset ja ILP lämmittää, parketti ympäri talon pl. pesutilat ja tuntuu miellyttävän lämpöiseltä. Laminaatti oletettavasti myös OK mutta laattalattiaa jos on niin siinä varmaankin joutuisi pitämään jonkinlaista lämpöä päällä.

 

[Boulder]

Näillä näkymin tulee keväällä muutettua 1,5krs omakotitaloon ja pitäisi jollain tavalla miettiä talon viilennys kesähelteillä. Vanhassa asunnossa oli ilppi ja se on nyt vähän "must have" tähänkin taloon.
Mitenkään helposti ei taloa saa viilennettyä 1 pumpulla, koska yhteinäistä tilaa kerrosten välissä ei ole kuin rappuset. Yläkerrassa on makuuhuoneet jotka on se 1. prioriteetti saada viileäksi.

Vähän pohtinut vaihtoehtoja:

1.Ilp vain yläkertaan ja toivoo, että sitä viileätä ilmaa "valuu" myös alakertaan.
2. Kaksi Sisäyksikköä eri kerroksiin ja 1 ulkoyksikkö.
3. Talossa on myös maalämpö, niin miettinyt että ilp yläkertaan ja alakertaan laittaisi seinäkonvektorin maaviileälle. Putkivetoa tulisi joku 3m teknisestä tilasta. Maaviileähän ei nyt millään tavalla pärjää ilpille, mutta käyttökustannukset olisi matalat + sillä saisi maakaivoa "varattua" talven varalle.

Onko joku paininut samojen asioiden tiimoilta?

Oma järki sanoisi, että kolmonen olisi hyvä vaihtoehto jos raha ei rajoita.

Pelkällä yhdellä ilpillä joutuisi luultavasti jäähdyttämään yläkertaa turhan paljon. Maaviileä saattaisi toimia aika hyvin jos ja kun ilppi olisi sillä tukena.

 

[BongisKhan]

Tuntuuko lattia kylmältä/viileältä jalkojen alla noin pienellä? En vaadi meillä että pitää olla lämmin lattia, mutta kylmä lattia on kyllä jotain hirveää. Huomannut parissa asuntonäyttössä kun käynyt missä lattialämpö pois päältä niin saa kyllä villasukat olla.

Omalta osaltani voin vastata, että meillä on lattialämmitysvastukset kokonaan pois päältä (pl. kylppäri) ja 2 x ILP hoitaa pirtin lämmityksen kokonaan. Lattiamateriaalit yläkerrassa laatta/laminaatti/parketti, alakerrassa liuskekivi. Onhan varsinkin nuo kivilattiat vähän viileitä tietysti, mutta ei mitenkään sietämättömän kylmiä kun kuitenkin koko ajan huoneilmasta imevät vähän lämpöä. Varsinkin noissa huoneissa missä ILP puhaltaa suoraan lattia on oikeasti ihan lämmin.

Onhan se lattialämmitys erittäin miellyttävä, kun joitakin kertoja erityisen halvan sähkön aikaan on noita vastuksia huudattanut, mutta jos siitä lähdetään että meikällä on nyt tässä tammikuussa mennyt ILP-lämimtyksellä 1600 kWh sähköä ja naapurilla identtisessä kämpässä lattialämmöt päällä 3800 kWh (ja heillä vielä pienempi hupisähkön osuus), niin itse ainakin ihan suosiolla pistän vaan sukat jalkaan.

 

[Persojet]

Omalta osaltani voin vastata, että meillä on lattialämmitysvastukset kokonaan pois päältä (pl. kylppäri) ja 2 x ILP hoitaa pirtin lämmityksen kokonaan. Lattiamateriaalit yläkerrassa laatta/laminaatti/parketti, alakerrassa liuskekivi. Onhan varsinkin nuo kivilattiat vähän viileitä tietysti, mutta ei mitenkään sietämättömän kylmiä kun kuitenkin koko ajan huoneilmasta imevät vähän lämpöä. Varsinkin noissa huoneissa missä ILP puhaltaa suoraan lattia on oikeasti ihan lämmin.

Onhan se lattialämmitys erittäin miellyttävä, kun joitakin kertoja erityisen halvan sähkön aikaan on noita vastuksia huudattanut, mutta jos siitä lähdetään että meikällä on nyt tässä tammikuussa mennyt ILP-lämimtyksellä 1600 kWh sähköä ja naapurilla identtisessä kämpässä lattialämmöt päällä 3800 kWh (ja heillä vielä pienempi hupisähkön osuus), niin itse ainakin ihan suosiolla pistän vaan sukat jalkaan.

Itse myös huomannut lattialämmityksen olevan kaikista pahin syöppö. Tällä hetkellä päällä ainoastaan eteisessä, johon kulkeutuu lunta ja siten vettä kohtuuttomia määriä. ILP lämmittää muuten koko kämpän.

 

[B170]

Näillä näkymin tulee keväällä muutettua 1,5krs omakotitaloon ja pitäisi jollain tavalla miettiä talon viilennys kesähelteillä. Vanhassa asunnossa oli ilppi ja se on nyt vähän "must have" tähänkin taloon.
Mitenkään helposti ei taloa saa viilennettyä 1 pumpulla, koska yhteinäistä tilaa kerrosten välissä ei ole kuin rappuset. Yläkerrassa on makuuhuoneet jotka on se 1. prioriteetti saada viileäksi.

Vähän pohtinut vaihtoehtoja:

1.Ilp vain yläkertaan ja toivoo, että sitä viileätä ilmaa "valuu" myös alakertaan.
2. Kaksi Sisäyksikköä eri kerroksiin ja 1 ulkoyksikkö.
3. Talossa on myös maalämpö, niin miettinyt että ilp yläkertaan ja alakertaan laittaisi seinäkonvektorin maaviileälle. Putkivetoa tulisi joku 3m teknisestä tilasta. Maaviileähän ei nyt millään tavalla pärjää ilpille, mutta käyttökustannukset olisi matalat + sillä saisi maakaivoa "varattua" talven varalle.

Onko joku paininut samojen asioiden tiimoilta?

Pelkkään viilennyskäyttöön saa hyvinkin edullisesti ilppejä ja ne selviää siitä viilennystyöstä varsin hyvin. Sillä konvektorin hinnalla (+asennus) saa varmaan parikin edullisemman pään ilppiä ja kylmää tulee varmasti.
Eli kohta 4. Kaksi erillistä ilppiä. Pumppu/kerros

 

[P.Ness]

Pistetään tännekkin, hyvää keskustelua tällä foorumilla näistä.

Eli mietin parasta paikkaa ILP:lle, minne sijoittaisitte ja millä perusteilla?
Huonekorkeus on muuten normaali 2.5m, mutta olohuone ja keittiö (48m2) on hieman korkeampaa tilaa. Ulkoseinillä huonekorkeus noin 3.1m.

Tässä pohjakuva: hox D-kohta on terassin oven päällä.


Pumppu tulee PILP:n kaveriksi, joka jakaa lämmön vesikiertoisella lattialämmityksellä.

 

[Boulder]

Laittaisin kohtaan C. Ei puhalla ilmeisesti ihan suoraan keneenkään päin, jos tiloissa oleskellaan, ja muutenkin pisin vapaa reitti puhallettavalle ilmalle.

 

[Joukahaine]

Laittaisin kohtaan C. Ei puhalla ilmeisesti ihan suoraan keneenkään päin, jos tiloissa oleskellaan, ja muutenkin pisin vapaa reitti puhallettavalle ilmalle.

Mää mietein myös C:tä, mutta eikös tuossa riskinä päin puhallus kun olkkarissa ja keittiössä sekä niiden välissä yleensä touhutaan eniten. Aina ku kävelet asunnon toisesta päästä niin saattaa puhaltaa päin. Tosin ilman kannalta se selkein reitti.

 

[Boulder]

Mää mietein myös C:tä, mutta eikös tuossa riskinä päin puhallus kun olkkarissa ja keittiössä sekä niiden välissä yleensä touhutaan eniten. Aina ku kävelet asunnon toisesta päästä niin saattaa puhaltaa päin. Tosin ilman kannalta se selkein reitti.

Ajattelin sitä, että tuossa voisi olla jo matkaa tarpeeksi keittiöön asti niin ilmavirta ehtii tasaantua. Jos suuntaus on hyvä niin olkkari lienee "turvassa".
A olis muuten hyvä, mutta on satavarma, että iso osa ilmasta jää pyörimään tuonne pieneen tilaan ja katkokäynti on taattu.

 

[janilind]

Ajattelin sitä, että tuossa voisi olla jo matkaa tarpeeksi keittiöön asti niin ilmavirta ehtii tasaantua. Jos suuntaus on hyvä niin olkkari lienee "turvassa".
A olis muuten hyvä, mutta on satavarma, että iso osa ilmasta jää pyörimään tuonne pieneen tilaan ja katkokäynti on taattu.

Mielestäni toi D on myös aikas hyvä, keskellä isoa tilaa ja koko rakennustakin. Puhaltaa myös kohti takkaa jolloin sen lämpökin saadaan liikkeelle. Onkos toi seinusta myös korkeeta tilaa - aina parempi jos on.

 

[The Illusive Man]

Mää mietein myös C:tä, mutta eikös tuossa riskinä päin puhallus kun olkkarissa ja keittiössä sekä niiden välissä yleensä touhutaan eniten. Aina ku kävelet asunnon toisesta päästä niin saattaa puhaltaa päin. Tosin ilman kannalta se selkein reitti.

Pumppu, jonka ilmavirtaus ei saa tuntua edes ohikävellessä, on todennäköisesti todella huonosti sijoitettu ja siten turha. Tärkeintä on, että pumppu ei puhaltaisi lähietäisyydeltä sellaisiin paikkoihin, jossa oleskellaan paikallaan pitkiä aikoja.

Tuttu pohti syksyllä ilpin sijoittelua ja tilanne oli lähes samanlainen kuin P.Nessillä: pitkä ja kapea olohuone, jossa pumpun sisäyksikön mahdolliset asennuspaikat vastasivat P.Nessin B:tä ja C:tä. Varaava takka samassa kohtaa kuin kuvassa eli vastapäätä sijoituspaikkaa B. Laittoi lopulta kohtaan B, ja tuloksena olkkarin perällä "avosauna" ja ilpissä kovat pyynnit ettei lopettaisi puhaltamista, kun takkaa lämmitetään. Kyllä minä ainakin jäin pohtimaan, että pumpun asennus kohtaan C olisi ollut lämmönjaon kannalta parempi.

 

[Deussi]

Näillä näkymin tulee keväällä muutettua 1,5krs omakotitaloon ja pitäisi jollain tavalla miettiä talon viilennys kesähelteillä. Vanhassa asunnossa oli ilppi ja se on nyt vähän "must have" tähänkin taloon.
Mitenkään helposti ei taloa saa viilennettyä 1 pumpulla, koska yhteinäistä tilaa kerrosten välissä ei ole kuin rappuset. Yläkerrassa on makuuhuoneet jotka on se 1. prioriteetti saada viileäksi.

Vähän pohtinut vaihtoehtoja:

1.Ilp vain yläkertaan ja toivoo, että sitä viileätä ilmaa "valuu" myös alakertaan.
2. Kaksi Sisäyksikköä eri kerroksiin ja 1 ulkoyksikkö.
3. Talossa on myös maalämpö, niin miettinyt että ilp yläkertaan ja alakertaan laittaisi seinäkonvektorin maaviileälle. Putkivetoa tulisi joku 3m teknisestä tilasta. Maaviileähän ei nyt millään tavalla pärjää ilpille, mutta käyttökustannukset olisi matalat + sillä saisi maakaivoa "varattua" talven varalle.

Onko joku paininut samojen asioiden tiimoilta?

Mulla on puhtaasti 2krs n. 200m2 kämppä, jossa kaksi ilp molemmissa kerroksissa, yläkerran ilp missä makuutilat niin pääsääntöisesti ainakin mulle riittää täysin poistamaan suurimman kosteuden oleskelutiloista alakerrasta ja antamaan tietenkin yläkerran makuutiloille viilennyksen. Lähtisin siis varmasti pelkässä viilennyskäytössä laittamaan vaan yläkertaan ilp ja sieltä kyllä leijailee ja poistaa kosteutta.

 

[BongisKhan]

Rupesi tuossa taannoin kiinnostamaan miten hyvin Panasonicin ComfortCloudin ilmoittama kulutus pumpuille pitää paikkansa, joten hommasin tällaisen Nediksen älypistorasian mittailemaan alakerran pumpun kulutusta. Sitten koko homma katosi mielestä, kunnes äsken muistin vilkaista mitä Nedis on loggaillut viimeiset pari viikkoa. Tämän hetkisten tulosten mukaan ComfortCloud näyttää keskimäärin 2.4 ± 0.24 kWh / 16.4 ± 2.6 % alakanttiin päivän kulutuksen. Toki tuon Nediksenkään mittaustarkkuudesta ei ole mitään takeita, mutta aika systemaattiselta tuo erotus vaikuttaa.

Olin epäillyt hieman epäillyt, että CC ei ehkä osaa sulatusten virrankulutusta arvioida oikein, mutta kun kävin hakemassa ilmatieteenlaitoksen sivuilta lähimmän sääaseman säätiedot niin korkeampi suhteellinen ilmankosteus ei näyttäisi vaikuttavan Nediksen ja CC:n mittauserotukseen oikein mitenkään, kuten ei keskilämpötilakaan.

Kerran nyt kaikki datat oli siinä sopivasti nipussa, niin en sitten malttanut olla heittämättä kaikkea kuvaajaan:

Kuvassa siis palkkeina Nediksen mittarin ja Panan ComfortCloudin ilmoittamat päiväkulutukset, päivän keskilämpötila punaisella viivalla ja sitten oikealla pystyakselilla ja sinisellä viivalla suhteellisen ilmankosteuden päiväkeskiarvo.

Suorastaan yllättävän vähän korreloi suoraan päivän keskilämpötila ja pumpun kulutus, eikä kosteuskaan näyttäisi mitenkään erityisen voimakkaasti vaikuttavan kulutukseen. Sen sijaan näyttäisi, etttä kulutus nousee ja laskee pienellä viiveellä. Varmaan osaltaan vaikuttaa, että kivitalo varaa lämpöä ja jäähtyy viiveellä. Niin ja tosiaan pyynti ja puhallus oli suurimman osan ajasta sama: 21 astetta ja manuaalipuhallus täysillä.

Nyt tekisi mieli hommata joku tarkempi virtamittari, jotta saisi dataa sulatuksista.

 

[B170]

Tärkeintä on, että pumppu ei puhaltaisi lähietäisyydeltä sellaisiin paikkoihin, jossa oleskellaan paikallaan pitkiä aikoja.

Meillä pumppu on olohuoneessa ja puhallusta tulee myös sohvalle, lämmin puhallus tuntuu mukavalle, sivuttaissiivekkeet on päällä. Pumpun puhallus on automaatilla. Sulatuksen aikana vaikka istuu nojatuolissa pumpun alla niin ei se niin epämiellyttävää ole, että siitä pois pitäis lähteä. Aika harvoin tuntuu puhallus viileältä. Lähellä sulatustarvetta nostaa hetkeksi puhallusta ja se tuntuu joskus viileältä, mutta sitten sulatuksen jälkeen tuleekin mukavan lämmintä.
Lämmittyksen kannalta meillä paras paikka oli laittaa olohuoneeseen, koska siellä ilmatilaa on pumpulle paljon ja puhallussuunta otollisin lämmön leviämiselle. Pointtini on se, että ei se olohuone ole aina huonoin vaihtoehto ja sinne moni asentajakin tuntuu sitä suosittelevan. Pumpun äänet ei ole häirinnyt mitenkään. Toinen pumppu on makuuhuoneessa yläkerrassa

 

[Autolube]

Lukenut ketjua pitkään. En ole huomannut että puhuttaisiin kylmäaineiden täytöstä? Omassa Mitsussa pitäisi olla 1.15kg. kesällä huollatin ja meni 300g R410A ainetta. Ei koskaan ole täytetty, edellisen omistajan mukaan. 10v+ vanha laite. Parani toiminta ja kulutus laski, mutta edelleen 40-50min välein sulattelu harmittaa pakkasella. Huolto oli joku 170€ ja kotitalousvähennykseen laitan. Tuskin vuotaisi liikoja. Autoissa yleensä 5-10% hävittää vuodessa ja suositus 2-3v välein täyttää. Nämä aineet ei kait sinänsä ole verrattavissa. R1234YF vuotaa helpommin kuin R134A. Onko R410A vielä "isompaa" molekyyliä? Edit. Lisää kuvia. Olikin 340g. Paineista huoltaja katsoi miten paljon tarvitsi.

 

[petepeluri]

Lukenut ketjua pitkään. En ole huomannut että puhuttaisiin kylmäaineiden täytöstä? Omassa Mitsussa pitäisi olla 1.15kg. kesällä huollatin ja meni 300g R410A ainetta. Ei koskaan ole täytetty, edellisen omistajan mukaan. 10v+ vanha laite. Parani toiminta ja kulutus laski, mutta edelleen 40-50min välein sulattelu harmittaa pakkasella. Huolto oli joku 170€ ja kotitalousvähennykseen laitan. Tuskin vuotaisi liikoja. Autoissa yleensä 5-10% hävittää vuodessa ja suositus 2-3v välein täyttää. Nämä aineet ei kait sinänsä ole verrattavissa. R1234YF vuotaa helpommin kuin R134A. Onko R410A vielä "isompaa" molekyyliä? Edit. Lisää kuvia. Olikin 340g. Paineista huoltaja katsoi miten paljon tarvitsi.

Ilpissä on vuoto jos aineita karkaa. Autoissa se on normaalia että hieman katoaa ainetta.

 

[oltsandeeri]

Tuntuuko lattia kylmältä/viileältä jalkojen alla noin pienellä? En vaadi meillä että pitää olla lämmin lattia, mutta kylmä lattia on kyllä jotain hirveää. Huomannut parissa asuntonäyttössä kun käynyt missä lattialämpö pois päältä niin saa kyllä villasukat olla.

Laattalattia (eteinen, keittiö, KHH, WC, kylppäri, sauna) tuntuu viileähköltä n. +21-asteisena. Parketti (olohuoneet, makuuhuoneet) ei.

Itellä käytännössä talvisin lähes aina sukat/crocsit jalassa, niin eipä tuo haittaa.

 

[B12]

Laattalattia (eteinen, keittiö, KHH, WC, kylppäri, sauna) tuntuu viileähköltä n. +21-asteisena. Parketti (olohuoneet, makuuhuoneet) ei.

Itellä käytännössä talvisin lähes aina sukat/crocsit jalassa, niin eipä tuo haittaa.

Joskus testäilin kylppärissä, niin lattia kun on +26, se ei enää tunnu viileältä. Sähköä kyllä hörppii ja huoneessa ylilämmin.

 

[Antw]

meikällä on nyt tässä tammikuussa mennyt ILP-lämimtyksellä 1600 kWh sähköä ja naapurilla identtisessä kämpässä lattialämmöt päällä 3800 kWh (ja heillä vielä pienempi hupisähkön osuus)

Onkohan tuolla naapurilla jokin erityinen syy olla laittamatta ilppiä? Ei luulisi kauaa kestävän investoinnin takaisinmaksuaika. Toki jos on massimiehiä niin mikäs siinä.

 

[BongisKhan]

Onkohan tuolla naapurilla jokin erityinen syy olla laittamatta ilppiä? Ei luulisi kauaa kestävän investoinnin takaisinmaksuaika. Toki jos on massimiehiä niin mikäs siinä.

Kyllä sillä yksi vanhempi Pansun pumppu on, joka on aikanaan tullut talokauppojen mukana, mutta eipä ukko ole sitä pahemmin käyttänyt. Syykin on se klassinen: vanhus.

 

[B12]

Vanhuksilla usein myös verenkierto alkaa hyytyä ja palelee jos kämpässä alle 25 lämmintä. Reinot ja villapaidat kesät talvet.

 

[Arttu]

Mites nuo ilppien ulkoyksiköiden katokset - normaalisti nähnyt että jonkinlainen katos / suoja ilpille rakennettu suojaamaan sateelta yms. Onko tuo kuin pakollinen ts. tykkääkö ilp paskaa jos sellaista ei ole?

Tuli vaan mieleen kun tuli ostettua rivarinpätkä jossa viilentävä pumppu asennettu katetun terassin sivuseinään - muutto parin kuukauden päästä. Huomasin vain että ulkoyksiköllä ei mitään katosta ole vaan lunta paksu kasa yksikön päällä. Ensimmäinen kämppä missä ilp on niin pääsee senkin käyttöä opettelemaan.

 

[Starglazer]

Mites nuo ilppien ulkoyksiköiden katokset - normaalisti nähnyt että jonkinlainen katos / suoja ilpille rakennettu suojaamaan sateelta yms. Onko tuo kuin pakollinen ts. tykkääkö ilp paskaa jos sellaista ei ole?

Tuli vaan mieleen kun tuli ostettua rivarinpätkä jossa viilentävä pumppu asennettu katetun terassin sivuseinään - muutto parin kuukauden päästä. Huomasin vain että ulkoyksiköllä ei mitään katosta ole vaan lunta paksu kasa yksikön päällä. Ensimmäinen kämppä missä ilp on niin pääsee senkin käyttöä opettelemaan.

Ei ole pakollinen. Joskus voi olla hyötyä jos on erittäin tuulinen paikka että lunta menee täyteen mutta normaalisti ei ole kuin esteettinen hyöty.

 

[Persojet]

Ei ole pakollinen. Joskus voi olla hyötyä jos on erittäin tuulinen paikka että lunta menee täyteen mutta normaalisti ei ole kuin esteettinen hyöty.

Taitaa niistä monesti olla jopa haittaa, kun ilmankierto ulkoyksiköllä heikkenee, jos on liian tiivis kotelo.

 

[TeknoR]

Ne umpeen muurautuneet ilpit on 90%+:sti ollu niitä jotka on jonkun suojan sisällä. Lumi pääsee kasautumaan suojan sisään, mutta ei tule ulos. Pelkkä paljas ilppi toimii parhaiten. "Paksu kasa lunta" yksikön päällä ei haittaa yhtään mitään. Harjalla heilauttaa pois jos häiritsee.

 

[Euroshopperi 2]

No niin. Asensin sen kaukalon ensin yläkerran viilennys RW25:n alle ja oli kerrankin ihan heittämällä suoritettava asennus, kun oli Mitsun teline valmiina. Eli takaa kiskon kiinnitykset irti ja kallistus eteenpäin samalla sujauttaen alakautta kaukalo paikallensa. Vähän asemointia ja piti porata yläkautta muovista läpi 8 mm terällä ja pultit kiinni. Laitoin mahdollisimman vasempaan laitaan, kun sieltä ne vedet tirskuu ja jäätä valuu. Autotallin takana on toinen RW25 ja sen peltisuojan kanssa meinasi olla huumori vähissä asentaessa, mutta onnistui lopulta irrottamatta suojaa. Eli siellä on se pulverimaalattu peltiversio. Kaukalo peittää kyllä hyvin koko pohjan tiputtelureikien alan ja odotukset on suuret toimivuudesta.
Näköjään myyty loppuun tuolta Hesatekilta nuo, mutta myyvät viikon toimitusajalla samaan hintaan.

 

[Jo_Hani]

Mites nuo ilppien ulkoyksiköiden katokset - normaalisti nähnyt että jonkinlainen katos / suoja ilpille rakennettu suojaamaan sateelta yms. Onko tuo kuin pakollinen ts. tykkääkö ilp paskaa jos sellaista ei ole?

Tuli vaan mieleen kun tuli ostettua rivarinpätkä jossa viilentävä pumppu asennettu katetun terassin sivuseinään - muutto parin kuukauden päästä. Huomasin vain että ulkoyksiköllä ei mitään katosta ole vaan lunta paksu kasa yksikön päällä. Ensimmäinen kämppä missä ilp on niin pääsee senkin käyttöä opettelemaan.

Itse asensin vastaavan kuin linkin kuvassa, kaveri teki pajalla vähän jykevämmän. Syy asennukselle oli ettei katolta putoava lumi ei tule suoraan ilpin päälle, lyhyt lippa 1,5krs talon katossa. Taino se pelko oli mut näyttää putoavan juuri ilpin eteen, tuota suojaa hipoen. Mut ompahan jokin katos, eikä umpinainen koppi et ilma ei vaihtuisi hyvin