Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
I beg to differ. Itellä ei oo ollut USB-C:n kanssa mitään ongelmia ja micro-USB:n kanssakin vaan sellaisia, että ne kiinni pitävät kynnet painuvat ajan mittaan johdoista niin littanoiksi, ettei liitin meinaa enää pysyä röörissä, ellei kynsiä nostele takaisin. Yhdestä Motorolasta tosin alkoi micro-USB reistailemaan latauksen kanssa tunnettuna tyyppivikana sen jälkeen kun puhelin oli jo päästetty päätoimistaan eläkkeelle.Molemmat ovat täysin lataamiseen soveltumattomia liittimiä. Muutaman millinkymmenyksen levyiset kosketusliuskat eivät kestä riittäviä latausvirtoja (mitä kierretään kaikenlaisilla purkkaviritelmillä joissa latausjännite nostetaan suureksi) ja muutenkin ovat tuohon käyttöön ihan liian hentoja ja mekaanisesti heikkoja liittimiä, ja siksi ovatkin lähes aina se ensimmäinen hajoava osa varsinkin mobiililaitteista.
Sellainen pyöreä tynnyriliitin, joka vanhoissa nokialaisissa oli, on se järkevin vaihtoehto latausliittimeksi.
Kiitos että tarkensit.Molemmat ovat täysin lataamiseen soveltumattomia liittimiä. Muutaman millinkymmenyksen levyiset kosketusliuskat eivät kestä riittäviä latausvirtoja (mitä kierretään kaikenlaisilla purkkaviritelmillä joissa latausjännite nostetaan suureksi) ja muutenkin ovat tuohon käyttöön ihan liian hentoja ja mekaanisesti heikkoja liittimiä, ja siksi ovatkin lähes aina se ensimmäinen hajoava osa varsinkin mobiililaitteista
micro-usb on toki suunniteltu aikana jolloin pienemmtä tehot oli tarpeen, yllättävän hyvin kestänyt huomioiden ikä ja kuinka kovassa käytössä sitä on käytetty. Historiaan toki mahtuu huonompia että parempi toteutuksia ko liittimestä. Jos toteutus onnistunut, niin riippuu ihan laitteesta onko se heikoin lenkki, vai ei, esim puhelimissa malleja joissa ihan muut jutut hajoaa aiemmin.Muutaman millinkymmenyksen levyiset kosketusliuskat eivät kestä riittäviä latausvirtoja (mitä kierretään kaikenlaisilla purkkaviritelmillä joissa latausjännite nostetaan suureksi) ja muutenkin ovat tuohon käyttöön ihan liian hentoja ja mekaanisesti heikkoja liittimiä, ja siksi ovatkin lähes aina se ensimmäinen hajoava osa varsinkin mobiililaitteista
DC liitin, aikanaa oli yleinen, siitä oli tarjontaan joka lähtöön, eli ei ns mitään yhteensopivuutta, vaan olivat valmsitajakohtaisia.Sellainen pyöreä tynnyriliitin, joka vanhoissa nokialaisissa oli, on se järkevin vaihtoehto latausliittimeksi.
Luulen kyllä että noita lamppuja tuodaan aika paljon takuuseen.
Plus Tokmanni varmaan haluaa luottaa siihen että ihmiset eivät toisi halpoja tuotteita takuuseen, vaan heittäisivät romut suoraan roskiin mukisematta.
Öh. Aika kummallinen ajattelutapa, mutta jätän tämän vain tähän.Jos "tuntuisi kivikautiselta" on ainoa argumentti tynnyriliitintä vastaan, niin eihän se sitten kovin huono voi olla.
Argumentti taisi olla se, että on kiva käyttää samoja kaapeleita eri vehkeiden latailun lisäksi monien muidenkin vehkeiden liittämiseen dataväylään. Vieläpä bonuksena voi käyttää samoja adaptereita aika moneen virtalähdekäyttöön. Minustakin se on oikein fantsua verrattuna siihen, että joka vehkeeseen on erikseen oma poropietarilaturinsa vähän saman näköisillä mutta vain satunnaisesti yhteensopivilla tynnyri-dc-kaksinapaisilla, ja tietysti eri laitteissa 5 vdc, 12 vdc tai 9 vac.Jos "tuntuisi kivikautiselta" on ainoa argumentti tynnyriliitintä vastaan, niin eihän se sitten kovin huono voi olla.
Tuo dc liitin touhua sopii parhaiten tähän ketjuun näistä esille tulleista liittimistä.että joka vehkeeseen on erikseen oma poropietarilaturinsa vähän saman näköisillä mutta vain satunnaisesti yhteensopivilla tynnyri-dc-kaksinapaisilla, ja tietysti eri laitteissa 5 vdc, 12 vdc tai 9 vac.
Hienoahan se oli, kun toiseen päähän puhelinta tuli latausjohto, toiseen päähän datajohto ja sitten yritit sitä johtohelvettiä jotenkin pitää pöydällä hallussa ja siirtää 19.2kbit/s nopeudella rojua edestakas tietokoneen ja puhelimen välillä. Latausjohto oli tietty pakollinen, koska hommassa meni niin paljon aikaa ja energiaa, että akku ois kyykännyt muuten puolessa välissä tiedonsiirtoa.Joo USB-C on kyllä hyvä. Tuntuisi kivikautiselta käyttää sitä "tynnyriliitintä" jolla ei voi tehdä muuta kuin ladata.
Suuri osa muovisista hiirenloukuista ei ole tarpeeksi herkkiä. Hiiret vie syötit loukusta.
Tällainen ihmelaite tuli vastaan toisen foorumin jutuissa. Tuote, sen markkinointi ja "toimivuus" silputaan niin perusteellisesti palasiksi, että MOT:kin olisi kateellinen
Molemmat ovat täysin lataamiseen soveltumattomia liittimiä. Muutaman millinkymmenyksen levyiset kosketusliuskat eivät kestä riittäviä latausvirtoja (mitä kierretään kaikenlaisilla purkkaviritelmillä joissa latausjännite nostetaan suureksi) ja muutenkin ovat tuohon käyttöön ihan liian hentoja ja mekaanisesti heikkoja liittimiä, ja siksi ovatkin lähes aina se ensimmäinen hajoava osa varsinkin mobiililaitteista.
Sellainen pyöreä tynnyriliitin, joka vanhoissa nokialaisissa oli, on se järkevin vaihtoehto latausliittimeksi.
Tuo nyt ei mikään "huonon tuotteen" ominaispiirre ole, vaan kyse on siitä mitä kukakin haluaa ja mihin on valmis panostamaan. Itse sanoisin että on järjetöntä ostaa yli 35ke:n autoja. Sama asia mutta eri skaala ja tuoteryhmä.Yli 1000 euroa maksavat puhelimet. Itse vierastan viimeiseen asti ylihintaisia luureja. Tonnin hintaan luurin pitäisi tehdä minulle aamupala, hieroa selkää ja olla kumppani kunnes akun loppuminen meidät erottaa.
No, kommenttini oli tarkoitus olla ottaa osaa sille että yli 1k luurit ovat hintaansa nähden "huonoja" eli turhia versus 500-800eur luureihin. Pienemmällä rahalla saa samat tai paremmat ominaisuudet.Tuo nyt ei mikään "huonon tuotteen" ominaispiirre ole, vaan kyse on siitä mitä kukakin haluaa ja mihin on valmis panostamaan. Itse sanoisin että on järjetöntä ostaa yli 35ke:n autoja. Sama asia mutta eri skaala ja tuoteryhmä.
Kuten myös autoissa tai vaikka kelloissa. Olisiko se 60k BMW kuitenkin hitusen hiotumpi kuin 25k Kia, vaikka molemmista samat varusteet löytyisikin.No, kommenttini oli tarkoitus olla ottaa osaa sille että yli 1k luurit ovat hintaansa nähden "huonoja" eli turhia versus 500-800eur luureihin. Pienemmällä rahalla saa samat tai paremmat ominaisuudet.
Ilman absurdia verotusta penarin ja köyhäinauton hintaero onkin paljon pienempi, ja molemmissa kate ihan inhimillinen. Puhelimessa taas 1200 euron luurin valmistus- ja kehityskulut ovat hövelistikin arvioiden 100 euroa enemmän kuin 500 euron laitteen per yksilö.Kuten myös autoissa tai vaikka kelloissa. Olisiko se 60k BMW kuitenkin hitusen hiotumpi kuin 25k Kia, vaikka molemmista samat varusteet löytyisikin.
Ei voi verrata autoihin. Tai no voi jos muuten samat speksit mutta nimi ratkaisee.Kuten myös autoissa tai vaikka kelloissa. Olisiko se 60k BMW kuitenkin hitusen hiotumpi kuin 25k Kia, vaikka molemmista samat varusteet löytyisikin.
Ja Prismastakin löytyy: https://www.prisma.fi/fi/prisma/scholl-kynsileikkuri-1kplApteekeista saa niitä laadukkaampia.
Kyseessä onkin asiakassegmentointi. Samaa tuotetta voidaan myydä eri katetasoilla, kunhan saadaan laaja markkinaosuus ja paljon myyntiä. Pikaruokamättöjäkin voi myydä listahintaan ja osan päälle sniiduilijoille vitosella resq clubin kautta vielä voitolla.No, kommenttini oli tarkoitus olla ottaa osaa sille että yli 1k luurit ovat hintaansa nähden "huonoja" eli turhia versus 500-800eur luureihin. Pienemmällä rahalla saa samat tai paremmat ominaisuudet.
Loppujen lopuksi aika pieni on autovero nykyisin. Tai pieni ja pieni, mutta ei se kovin suurta osaa asiakkaan maksamasta hinnasta näyttele.Ilman absurdia verotusta penarin ja köyhäinauton hintaero onkin paljon pienempi, ja molemmissa kate ihan inhimillinen. Puhelimessa taas 1200 euron luurin valmistus- ja kehityskulut ovat hövelistikin arvioiden 100 euroa enemmän kuin 500 euron laitteen per yksilö.
Premium-matkapuhelinten hinnat verrattuna muuhun kuluttajaelektroniikkaan ovat todella korkeita. Tuotteet eivät ole mitenkään kovin ihmeellisiä tai nykyaikaisia(kymmenen vuotta sitten olivat moderneja). Niiden kysyntä perustuu mekaaniseen hajoamiseen ja suunniteltuun vanhenemiseen, kuluttajien ostokiiman ja statushakuisuuden ohella.
Tietysti tuotteiden erikoistuminen ja viherpesu sotkee laskelmaa. Tarkoitin lähinnä normaaleja autoja. Vertauksen toimivuuden kannalta voitaisiin ihan hyvin katsoa autojen verottomia hintoja vaikka vuodelta 2005.Loppujen lopuksi aika pieni on autovero nykyisin. Tai pieni ja pieni, mutta ei se kovin suurta osaa asiakkaan maksamasta hinnasta näyttele.
Esim. Penari 545e xDrive A Charged Edition hinta 69 390,74 e, sis. autovero 2290,74 e.
Olikohan v. 2005 vielä aikaa ennen autoveron alennuksen. Ei pysty muistamaan enää milloin veroja laskettiin. Olisko ollut 2010 tienoilla?Tietysti tuotteiden erikoistuminen ja viherpesu sotkee laskelmaa. Tarkoitin lähinnä normaaleja autoja. Vertauksen toimivuuden kannalta voitaisiin ihan hyvin katsoa autojen verottomia hintoja vaikka vuodelta 2005.
Ladattavien suosio perustuu siihen, että kallista tarpeetonta tekniikkaa lisätään kyllä aika isolla rahalla, mutta lopputuloksena silti verollinen kuluttajahinta jää alle vastaavan normaalin hyvän auton hinnan, koska tällaisessa veronkiertoautossa on käytännössä verovapaus.
Olikin jo vaarana että lipsuttaisiin offtopiciin, mutta tässähän tuli esimerkki otsikon mukaisesta tuotteesta. Vähän sama kuin ostaisin halvan petroliauton säästääkseni polttoainekuluissa tai jos ostamiseen saisi 5 tonnin cashbackin.
Joo, autovero ei enää ole entisensä. Kuitenkin tässä vertailussa selvästi(ainakin minun hahmottamassani vertailussa) haettiin ylellistä ja hyvin suorituskykyistä mallia vertailukohdaksi halpaan ja vaatimattoman laiskaan Kiaan. Näillä lataushybridin veronkiertorakenteilla päästään ainakin numeroina siihen samaan suorituskykyluokkaan, joka aiheuttaisi nykyäänkin hirveän autoveron(ja kaikki muutkin rangaistusverot käytössä) isolle V8-moottorille.Olikohan v. 2005 vielä aikaa ennen autoveron alennuksen. Ei pysty muistamaan enää milloin veroja laskettiin. Olisko ollut 2010 tienoilla?
Paljonhan nuo isoimmat normiautot nykyään ostetaan plugareina, mutta toki jos ison Bemun ostaa nelivetodieselinä, saa veroa maksella jo 7000 e ja isolla bensakoneella (540) veron osuus jo 20000 e. Mutta etenkään 540 ei taida enää olla varsinaisesti normaali auto sekään.
Toki ymmärrän pointin, mut siinä tonnin iPhonessa pelkkä BOM on jo $570 (13 pro, vastaavasti 12 pro n. $548). Vaikka noi arviot heittäis jonkin verran, niin pelkissä materiaaleissa päästään siihen 500 € tuntumaan. Tosin siitä 1000-1850 € hinnasta jää kyllä ihan kivasti katetta.Puhelimiin tämä ei päde, ja tonnin iPhone ei millään ole edes 500 euron arvoinen
Myönnän että vedän hatusta ja liioittelen. Tarkoitan oikeastaan jokseenkin sitä asiakassegmentointia ja tietysti sitä, että asiakkaan näkökulmastakin se hintaero on liikaa, ellei haeta näyttämisen arvoa. Siis osittain samaa kuin tuhansien eurojen veskassa, joka jokseenkin vastaa 100-300 euron tuotetta.Toki ymmärrän pointin, mut siinä tonnin iPhonessa pelkkä BOM on jo $570 (13 pro, vastaavasti 12 pro n. $548). Vaikka noi arviot heittäis jonkin verran, niin pelkissä materiaaleissa päästään siihen 500 € tuntumaan. Tosin siitä 1000-1850 € hinnasta jää kyllä ihan kivasti katetta.
Paljonkos Iphone mini 12 BOM on nykyään?Toki ymmärrän pointin, mut siinä tonnin iPhonessa pelkkä BOM on jo $570 (13 pro, vastaavasti 12 pro n. $548). Vaikka noi arviot heittäis jonkin verran, niin pelkissä materiaaleissa päästään siihen 500 € tuntumaan. Tosin siitä 1000-1850 € hinnasta jää kyllä ihan kivasti katetta.
Ei ole tarkkaa tietoa ainakaan mulla, ja vissiin aika iso heitto 12/13 Pro:n hinnoissakin komponenttipulan takia (ja sit tietenkin max-versiot vielä kalliimpia). Jostain jäänyt mielikuva, että perus iPhone 12 ja pro:n välinen hintaero olis jotain $80, jos siitä jotain suuntaa sais miniin.Paljonkos Iphone mini 12 BOM on nykyään?
Sitä statustahan moni niillä hakee, ja monelle se alle 500 € luuri ajais varmaan saman asian. Tosin, muidenkin valmistajien lippulaivat alkaa olemaan siellä +1000 € hintaluokassa nykyään.Myönnän että vedän hatusta ja liioittelen. Tarkoitan oikeastaan jokseenkin sitä asiakassegmentointia ja tietysti sitä, että asiakkaan näkökulmastakin se hintaero on liikaa, ellei haeta näyttämisen arvoa.
Jeesais jos sanoisit onko ne halvimmalla myydyt kiinakopiota, vai vaan toisessa maassa tehtyjä tai myytyjä.Ainakin ne halvimmalla myytävät hammasharjojen päät ovat ihan täyttä kuraa. Menevät rikki melko nopeasti, ovat niin väljiä että eivät pysy harjassa edes kiinni, harjakset tuuheutuvat nopeasti tai sitten ovat niin tiukkoja että koneella tekee tiukkaa pyörittää edes niitä.
No silloin tällöin tulee ostettua. Viimeisimmät oli jotain iisi-merkkisiä tokmannilta, joissa kaikki ylläluetellut ongelmat.Jeesais jos sanoisit onko ne halvimmalla myydyt kiinakopiota, vai vaan toisessa maassa tehtyjä tai myytyjä.
Kaikki varaosat tai käyttöosat ei ole automaattisesti hinnan takia paskoja, vaan se missä se osa on tehty, luokittelee laadun.
Niin eli oot ostanu tietoisesti kopiosettiä. Iisi merkiltä ihmesienet ihan ok, mutta en lähtis siltä mitään hirveesti teknisempää ostamaan, tai ainakaan odottamaan että ois lähelläkään sitä mitä ne yrittää kopioida. Vaikka luulis että suht helppo jotain hammastekniikkaa kopioida, niin yllättäen se materiaali vaikuttaa paljon.No silloin tällöin tulee ostettua. Viimeisimmät oli jotain iisi-merkkisiä tokmannilta, joissa kaikki ylläluetellut ongelmat.
Noissa kakkaharjoissa on pakko olla kysymys ihan siitä, että ei vaan osata. En edes oleta, että kopiotuote on yhtä laadukas, mutta jos vähänkin olisi nähty vaivaa, voitaisiin hyvin halvalla myydä osia, jotka sentään pysyvät paikallaan ja pyörivät.Niin eli oot ostanu tietoisesti kopiosettiä. Iisi merkiltä ihmesienet ihan ok, mutta en lähtis siltä mitään hirveesti teknisempää ostamaan, tai ainakaan odottamaan että ois lähelläkään sitä mitä ne yrittää kopioida. Vaikka luulis että suht helppo jotain hammastekniikkaa kopioida, niin yllättäen se materiaali vaikuttaa paljon.
Niinpä. En lähde ite suunnittelemaan tollasta osaa joka on suunniteltu vaihdettavaks, ja harva muukaan lähtee koska ei ole tietoa siitä miten ne vaihdettavan kokonaisuuden materiaalit vaikuttaa toisiinsa. Vituttaa kai se nyt tosiaan ostaa pyörivä hampaan surrutin tai mikä vittu onkaan, joka ei tee sitä pyörivää ominaisuutta sen takia kun kitka on päin vittua tms.Noissa kakkaharjoissa on pakko olla kysymys ihan siitä, että ei vaan osata. En edes oleta, että kopiotuote on yhtä laadukas, mutta jos vähänkin olisi nähty vaivaa, voitaisiin hyvin halvalla myydä osia, jotka sentään pysyvät paikallaan ja pyörivät.
QFT. Erehdyin tuollaisen ostamaan kun oli pikainen tarve suojata rakenteilla ollut katoton leikkimökki lähestyvältä sateelta. Laitoin köyden kiinnitysreiästä ja nykäisin sillä lopputuloksella, että koko kiinnike repesi kerrasta irti. Tuli kiire hakea paksumpi tilalle.Niinkin yleinen tuote kuin kevytpeite. Siis se vihreä joka mökin pihasta viitenä (risaisena) kappaleena löytyvä tarve-esine.
![]()
Ai miksikö? Siksi, että nämä ovat ulkokäytössä aivan kestämättömän lyhytikäistä saastaa. Nämä paskeethan hajoilevat ja ratkeilevat jo ensimmäisenä vuonna, ja pian sen jälkeen kiinnitysrenkaat lähtevät maailmalle yksi toisensa perään.
Vielä pahempaa, lopulta se maastoon hylätty paska hajoaa UV-valon vaikutuksesta miljooniksi 2x2 mm kokoisiksi mikromuovikappaleiksi, joita ei luonnosta kerää enää kukaan. Mikromuovia syntyy esim. 3x5 m pressusta sellaiset 4 miljoonaa kappaletta.
Jos et halua saastuttaa tonttisi ympäristöä mikromuovilla kymmenien jälkisukupolvien iloksi, ÄLÄ OSTA KEVYTPEITETTÄ, vaan osta kunnollinen pvc-muovista tehty pressu! Ostohetkellä se hinta vähän kirpaisee, mutta sen unohdat nopeasti ja sen jälkeen olet vuosi vuodelta aina vaan tyytyväisempi, kun peite pysyy ehjänä ja pitää oikeasti vettä.
Ja nyt mene ulos ja kerää sieltä tontin nurkista ne vanhat kevytpressut saman tien roskiin.
Niinkin yleinen tuote kuin kevytpeite. Siis se vihreä joka mökin pihasta viitenä (risaisena) kappaleena löytyvä tarve-esine.
![]()
Ai miksikö? Siksi, että nämä ovat ulkokäytössä aivan kestämättömän lyhytikäistä saastaa. Nämä paskeethan hajoilevat ja ratkeilevat jo ensimmäisenä vuonna, ja pian sen jälkeen kiinnitysrenkaat lähtevät maailmalle yksi toisensa perään.
Vielä pahempaa, lopulta se maastoon hylätty paska hajoaa UV-valon vaikutuksesta miljooniksi 2x2 mm kokoisiksi mikromuovikappaleiksi, joita ei luonnosta kerää enää kukaan. Mikromuovia syntyy esim. 3x5 m pressusta sellaiset 4 miljoonaa kappaletta.
Jos et halua saastuttaa tonttisi ympäristöä mikromuovilla kymmenien jälkisukupolvien iloksi, ÄLÄ OSTA KEVYTPEITETTÄ, vaan osta kunnollinen pvc-muovista tehty pressu! Ostohetkellä se hinta vähän kirpaisee, mutta sen unohdat nopeasti ja sen jälkeen olet vuosi vuodelta aina vaan tyytyväisempi, kun peite pysyy ehjänä ja pitää oikeasti vettä.
Ja nyt mene ulos ja kerää sieltä tontin nurkista ne vanhat kevytpressut saman tien roskiin.
Jos kevytpeitteet ei sovi omaan käyttötarkoitukseen niin on varmaan syytä ostaa raskas- tai kestopeite. Eipä kai 0,50€/m2 muovilta kannata hirveitä odottaa. Mutta kyllä sellainen mulla on "kesäauton" päällä ollut jo vuositolkulla ja on vielä ihan ehjä. Mutta onkin enemmän kääritty kuin pingoitettu.
Itseni tuntien tuskin on ainakaan kovin paljon enempää maksanut. Tuo oli siis oikeasti joku halpispeite aikanaan mutta kesti silti moninverroin nykyisiin nähden.Sen on varmasti maksanutkin enemmän kuin 20mk![]()
Itseni tuntien tuskin on ainakaan kovin paljon enempää maksanut. Tuo oli siis oikeasti joku halpispeite aikanaan mutta kesti silti moninverroin nykyisiin nähden.
Jotenkin tuli jostain sellainen fiilis että tuo olisi ollut jotain 25-30mk eli jotain 4-5e luokkaa jos suoraan hinnan kääntää (ottamatta huomioon inflaatiota sun muita). Sellainen muistikuva kuitenkin on että tuossa ei ollut samanlaista liukasta pintaa vaan pikemminkin "kuminen" fiilis. Samapa tuo, nykyään ei meinaa saada edes rahalla kunnollista kevytpeitettä kun joko ne haurastuvat auringonvalossa tai hinta karkaa heti dekadilla.Täytyy sanoa, että ei aavistustakaan mitä ovat markkoina maksanut. Ihan vain ajatuksen tasolla, jos nyt tuollainen 2x3 maksaa sen 2-3€, niin en voi ajatella että olisi ollut noin edullinen. Kestoa en yhtään ihmettele, vaikka olisikin ollut tuota luokkaa.
Eihän tuossa hankintapuolta voi syyttää, jos valmistaja valehtelee. Hankintapuoli varmaan laittaa noottia sinne valmistajalle päin.Jos työnantaja ehdottaa turvakengiksi tällaisia italialaisvalmisteisia FTG Concordeja niin sanokaa suoraan että sopii kesäkengiksi, mutta talveksi tarvitaan sitten toiset, paremmin pitävät kengät.
Scarpe antinfortunistiche Concorde
Safety shoes with a high degree of stress resistance. Discover the best performance for your work with the Concorde model of the Comfort Line.www.ftg-safety.com
Meillä kilpailutettiin työasutoimittaja ja kenkävalikoimasta hävisivät Sievit ja Jalakset ja tuli FTG:tä tilalle. Nuo ovat jalassa ihan hyvät ja kelpaavat tosiaan kesäkelillä käytettäväksi, mutta huolimatta siitä, että pohjassa lukee kahteenkin kertana "slip resistant", nuo ovat vaarallisen liukkaat talvikelillä. Meillä jotakuinkin jokainen joka nämä hakenut, on laittanut reklamaation hankitapuolelle että näköjään halvin tarjous voitti.
Mutta valehteleeko valmistaja? Ei tuosta selvinnyt että hankinta olisi erikseen speksannut mitään vaelluskenkäominaisuuksia. Ne turvakengät voivat olla esim. S1 SRC mukaiset ja silti aivan paskat ulkona Suomen talvessa.Eihän tuossa hankintapuolta voi syyttää, jos valmistaja valehtelee. Hankintapuoli varmaan laittaa noottia sinne valmistajalle päin.
Joo. Turvakenkäluokituksissa - kuten tuossa linkin datasheetin kengässä S3 - on alunperin pohjalle omat vaatimuksensa. Lisäluokituksissa - kuten tuossa kengässä SRC - on lisävaatimuksia. Tuo SRC määrittää että testataan pohjan pitoa tarkemmin eli sekä liukastetulla laattalattialla että voidellulla teräspinnalla, nämä mittaustulokset ovat tuon sheetin viimeisinä. Luokitus kertoo jotain kenkien askelpidosta tyypillisissä tuotantotiloissa, mutta ei mitään niiden toiminnasta vaikkapa talvisella kadulla tai maastossa. Lähinnä maasto-ominaisuudeksi laskettavaa luvataan vain se, minkä näkee silmällä, eli pohja ei ole sileä.Slip resistant voi hyvinkin pitää paikkaansa mutta lumi ja jää on taas oma elementti.
Tuskin ainakaan noissa italialaisissa on talvipitoa mietitty, eikä esim. Sievikään puolikengissään sitä enempää mainosta, mutta jos verrokiksi ottaa vaikka Sievin RX Roller S3:set, niiden talvipito on hiukan eri luokkaa verrattuna noihin FTG:ihin. Meillä kengille on käyttöä sisällä ja ulkona niin olisi pitänyt sen mukaisesti katsoa speksit. Halvathan nuo FTG:t oli, 67 EUR ilman veroja mutta vähän näyttää siltä että firma joutuu noiden lisäksi ostamaan vielä erikseen ne hyvät...Aika harvoin turvakenkiä on mietitty pohjoismaisten talviolosuhteiden mukaan.. Slip resistant voi hyvinkin pitää paikkaansa mutta lumi ja jää on taas oma elementti.
Tuo pitää tottakai myös hankinnan miettiä missä olosuhteissa niitä käytetään.. Ulkona raksalla on aivan eri olosuhteet kuin sisällä hehtaarihallissa..