Hoito masennukseen

Liittynyt
26.02.2017
Viestejä
15
Moi.

Käytin 15 vuotta sitten erilaisia päihteitä enemmän ja vähemmän. Tänä aikana ramppasin Amsterdamissa sekakäyttöreissuilla, ja siellä tuli tutustuttua taikasieniin. Olen syönyt ainoastaan kerran sieniä, ja silloin oli oikea asiantuntija valitsemassa lajikkeen ja määrän, ja antamassa ohjeet muutenkin turvalliseen käyttöön.
Koin seuraavana yönä hotellihuoneessani asioita jotka muuttivat koko elämäni. Lopetin käytännössä kaikkien päihteiden käytön ilman minkäänlaisia vieroitusoireita välittömästi. Olin silloin (ja myöskin nyt) vahvasti ylipainoinen, ja heti kotiin päästyäni aloitin kuntoilun, terveellisen syömisen ja muutenkin useat asiat loksahtivat paikoilleen. Laihduin vuoden aikana uusien elämäntapojen vuoksi noin 40 kiloa. Masennukseni, mistä syystä ilmeisesti käytin monia aineita, poistui täysin. Aloitekykyni, positiivisyyteni ja elämänhaluni oli tasolla, jonka olemassaolosta en ollut edes tiennyt. Kaikki tämä kesti noin vuoden.

Tästä on jo aikaa. Olen edelleen täysin raitis, ei alkoholia, ei tupakkaa, ei huumeita, ei edes kahvia.
Olen hyvässä hyväpalkkaisessa työssä, ja asun omassa talossani ihanan perheeni kanssa.
Ongelma on vain se että jatkuva epämääräinen alakuloisuus on jo vuosia sitten hiipiny elämääni takaisin, olen jälleen reilusti ylipainoinen ja laiska, aloitekyvytön (eli "masentunut). Muistelen lämmöllä sitä "normaalia" olotilaa jonka trippini minulle sai aikaan.

Kysymys kuuluukin, onko kellään tietoa missä voisin päästä jonkun asiaa tuntevan hoitoon? Onko Suomessa hoitolaitosta tms. jossa kehtaa edes kysyä tästä asiasta? Enää ei kieho mitkään epämääräiset ihmiset tai paikat. Olen valmis matkustamaan Suomen ulkopuolelle jos järkevä paikka löytyy. Hinnalla ei ole mitään väliä. Kauaa en voi reissullani olla koska perhe, siksi viidakon ayahuaskareissut on poissuljettu (onko edes sama asia). Olen lukenut että myös suomessa näitä järjestetään, mutta melkoista salatiedettä tuntuu olevan.
Jos jollain on vähääkään tietoa niin yksityisviestit ja kaikenlainen keskustelu olisi tervetullutta. Saa myös kysyä.
 
Mitä jos menisit ihan ensimmäisenä työterveyden kautta porisemaan psykologin kanssa ja sen kautta nytkäytät asioita eteenpäin. Apua saa kun pyytää.
 
Mitä jos menisit ihan ensimmäisenä työterveyden kautta porisemaan psykologin kanssa ja sen kautta nytkäytät asioita eteenpäin. Apua saa kun pyytää.

Joskus kauan sitten minulle kyllä on määrätty muutamaankin masennuslääkettä, jotka aiheuttavat kaikkea muuta kuin parantumista. Tälläisestä aiheesta mistä nyt kirjoitan, kun menet puhumaan lääkärille, sinut käsitetään huumemyönteiseksi. Tosin on lääkäreitä jotka aiheeseen on perehtynyt, taitavat vain vaikuttaa vielä kammioissaan tutkimassa aihetta.
 
Lääkäriin -> Lykyllä keskivaikea masennus diagnoosiin -> oikeuttaa mm. terapiaan -> juttele terapeutin kanssa -> ja lääkitys rinnalle = profit

EDIT: tai jos käyt kerran hyväpalkkaisessa työssä niin hommaa suoraan itelles terapeutti, mutta lääkäriä voi suositella ihan sen takia että sieltä saa lääkkeet.
 
Lääkäriin -> Lykyllä keskivaikea masennus diagnoosiin -> oikeuttaa mm. terapiaan -> juttele terapeutin kanssa -> ja lääkitys rinnalle = profit

EDIT: tai jos käyt kerran hyväpalkkaisessa työssä niin hommaa suoraan itelles terapeutti, mutta lääkäriä voi suositella ihan sen takia että sieltä saa lääkkeet.

Et tainnut lukea edellistä viestiä. Lääkärissä on oltu
Lääkäriin -> Lykyllä keskivaikea masennus diagnoosiin -> oikeuttaa mm. terapiaan -> juttele terapeutin kanssa -> ja lääkitys rinnalle = profit

EDIT: tai jos käyt kerran hyväpalkkaisessa työssä niin hommaa suoraan itelles terapeutti, mutta lääkäriä voi suositella ihan sen takia että sieltä saa lääkkeet.

Et tainnut lukea edellistä viestiäni. Lääkärissä on käyty, lääkkeitä on määrätty, terapeutin kanssa on juteltu. En kuitenkaan näistä asioista käsittääkseni mitään kysynyt.

Joku vastasi yksityisviestillä, että miken mene damiin uudestaan ja hoida hommaa.
En ole ollut millään tavalla missään huume/dami/sieni/LSD skenessä mukana yli kymmeneen vuoteen, tuntuu kovin vaikealta lähteä Amsterdamiin kyselemään näistä asioista nyt. Lisäksi kokemus ei ollut mitenkään mukava, tai hauska, vaan äärimmäisen pelottava. En uskaltaisi missään tapauksessa lähteä moiseen yksin. En tunne ketään jolle voisin sanoa että lähdetkö Amsterdamiin katselemaan yöksi suljettuun hotellihuoneeseen kun itken.
 
Onko aloittajalla lapsia? Aloittaja puhuu perheellisyydestään, joka tuntuu oleva lapsiperheiden monopoliasemassa.

Jos on, niin siinäpä sitten onkin sellainen kiristysrengas.
 
Et tainnut lukea edellistä viestiä. Lääkärissä on oltu


Et tainnut lukea edellistä viestiäni. Lääkärissä on käyty, lääkkeitä on määrätty, terapeutin kanssa on juteltu. En kuitenkaan näistä asioista käsittääkseni mitään kysynyt.

Joku vastasi yksityisviestillä, että miken mene damiin uudestaan ja hoida hommaa.
En ole ollut millään tavalla missään huume/dami/sieni/LSD skenessä mukana yli kymmeneen vuoteen, tuntuu kovin vaikealta lähteä Amsterdamiin kyselemään näistä asioista nyt. Lisäksi kokemus ei ollut mitenkään mukava, tai hauska, vaan äärimmäisen pelottava. En uskaltaisi missään tapauksessa lähteä moiseen yksin. En tunne ketään jolle voisin sanoa että lähdetkö Amsterdamiin katselemaan yöksi suljettuun hotellihuoneeseen kun itken.

Luin kyllä. Huumeet tuo varmasti väliaikaisen piristyksen elämään, mutta kokonaistilanne ei ainakaan parane niillä.

EDIT: Mitä lääkkeitä sulle määrättiin aikoinaan, ja söitkö pitkään? Oliko lääkkeiden rinnalla terapia?
 
On lapsia. Juuri lähdössä parin kanssa pulkkamäkeen.

Ongelmaa "huumemyönteisyydestä" ei sitten voi alkaa selityksellä "ne tapahtuivat vain sen valtion lakien mukaan" purkamaan. Niistä on kumminkin olemassa mieltä alentava haitta, joka saattaa pitkäaikaisesti vaaraksi mielen.

Jos tunnustat ongelmat->voi odottaa sosiaalihuollon ottavan lapset.

Vaikea sanoa mitään viisasta. On kumminkin eräs varteen otettava uudistus-tahtotila.
 
Lapsia ei sitten ole sossu viemässä jos on kuivilla. Tai vaikka käyttäisikin jotain, ei sekään ole vielä välttämättä peruste ottaa penskoja pois. Kunhan ei kotona trippaile.
 
Varmaankin riippuu masennusdiagnoosin tasosta mitä lääkärit suosittelevat. Lääkkeitähän ei ole pakko syödä vaikka reseptit saisitkin, suosittelen kuitenkin tota terapiaa vaikka lääkkeet eivät nappaisikaan. Yleensäkin mentaalinen lähtökohta että ainoastaan huumeet/päihteet/lääkkeet auttavat on aika huono ja toi nyt kannattaa ensimmäiseksi koittaa muuttaa juurikin sen terapeutin kanssa.
 
Magneettihoitoa vaan

Aivojen magneettistimulaatio
Aivojen Magneettistimulaatio (TMS, transcranial magnetic stimulation) on uusi hoitomuoto, jota kehitetään ja tutkitaan jatkuvasti. Magneettistimulaatio perustuu aivojen hermosolujen aktivoimiseen heikon sähkövirran avulla, joka saadaan tuotettua vaihtelemalla nopeasti magneettikenttää pään ulkopuolella siihen tarkoitetun kelan avulla. Se on helppo ja nopea toimenpide, jonka hyödyt ovat kuitenkin vielä osin tutkimusasteella.

Aivojen magneettistimulaatiolla on saatu lupaavia hoitotuloksia mm. masennuksen, pakko-oireisen häiriön, kuuloharhojen sekä parkinsonin taudin hoidossa. Henkilö on toimenpiteen aikana hereillä ja sillä on havaittu olevan vain hyvin pieniä haittavaikutuksia, kuten ohimenevää lievää päänsärkyä.

Lisätietoa aivojen magneettistimulaatiosta:

Transkraniaalinen magneettistimulaatio depression akuuttihoidossa
Aivojen magneettistimulaatio neuropsykiatriassa (PDF)
Navigoitu magneettistimulaatio – uusi apu moneen sairauteen (PDF)
Magneettistimulaatiosta lupaava masennushoito?

Biologiset hoidot

Yle: Nuorten masennus parani magneettistimulaatiolla Peijaksessa
 
Lievä masennus: Psykoterapia, lääkkeet voi olla mukana
Keskivaikea masennus: Psykoterapia, lääkkeet yleensä mukana
Vaikea masennus: Lääkkeet aina mukana

Ei niitä lääkkeitä huvikseen syötetä, esim noradrenaliinivajeella on merkitystä energisyyden, keskittymisen ja motivaation kannalta, kun taas serotoniinivaje seksuaalitoimintojen, ruokahalun ja impulsiivisuuden säätelyn suhteen.

Sivuvaikutuksia tulee niinkuin sanoin, mutta usein ne kyllä väistyy ensimmäisten viikkojen jälkeen.
 
Jollain lääkkeillä voi saada virtaa lisää. Jos kokemuksena on että masennuslääkkeistä on ollut vain haittaa. Silloin on ollut ihan väärät lääkkeet käytössä?

Esim 75mg Venlafaxin, 300mg Voxra ja 2x75mg lyrica. Olisit varmaan noiden kolmen lääkkeen jälkeen niin "pahasti" aineissa, että ei olisi masiksesta enää tietoakaan? Toki vielä terapia avuksi. Kahvi vielä vaikka virkistämään. Sähkötupakasta vaikka vähän nikotiinia sekaan, niin pitäisi olla pää aivan kuutamolla jo? Lisäksi sitten aloitat kunnon liikunnan ja kunnollisen ruokailun ja rupeat "laihdutuskuurille"?

Sieniä tai muita huumeita en suosittele ollenkaan koska sinulla on lapset ja vaimolle pitäisi myös osata selittää se omituisten aineiden käyttö?

edit:

Jos muisti alkaa pätkimään, niin sitten ainakin kannattaa alkaa popsimaan myös lääkettä. Voi arvella että selvä apu tulee muistin toimintaan oikeilla ja "sopivilla" lääkkeillä. Tai jos nukkuminen ei enää suju, niin se on myös yksi merkki että nyt ei hyvin mee.
 
Viimeksi muokattu:
LAINATTU Esim 75mg Venlafaxin, 300mg Voxra ja 2x75mg lyrica. Olisit varmaan noiden kolmen lääkkeen jälkeen niin "pahasti" aineissa, että ei olisi masiksesta enää tietoakaan?

Sieniä tai muita huumeita en suosittele ollenkaan koska sinulla on lapset ja vaimolle pitäisi myös osata selittää se omituisten aineiden käyttö? LAINATTU


Omituinen aineiden käyttö? Söin siis muistaakseni 3g yli kymmenen vuotta sitten, ja siitä lähtien 100% raittiina...

En siis halua olla aineissa, mistä ihmeestä täällä oikein puhutaan?
 
Jaa-a. Kerro sinä mistä täällä puhutaan?

Jotain mömmöjä ilmeisesti olet vetänyt? Tietäisi vaan mitä?
 
Ongelma on vain se että jatkuva epämääräinen alakuloisuus on jo vuosia sitten hiipiny elämääni takaisin, olen jälleen reilusti ylipainoinen ja laiska, aloitekyvytön (eli "masentunut).
Tuostako täällä nyt puhutaan vai jostain ihan muusta?
 
Et vedä, mutta jotain epämääräistä olet käyttänyt. Toivottavasti löytyisi samanlainen käyttäjä ja osaisi neuvoa. Onko tuollainen vaarallista? Voiko siihen vaikka kuolla, eli onko ne tehokkaita?
 
Luin kyllä. Huumeet tuo varmasti väliaikaisen piristyksen elämään, mutta kokonaistilanne ei ainakaan parane niillä.

Miksi mutuilet täyttä paskaa, kun psilosybiinin mielenterveyshyötyjä ja käyttöä masennuksen hoidossa on viime vuosina ihan tutkittukin?

En suosittele kenellekään toiselle mitään lääkkeitä tai psykoaktiivisia aineita, mutta SSRI- ja SNRI-"lääkkeet" ovat kyllä ihan vihoviimeisiä asioita, joita lähtisin kenellekään suosittelemaan. Aivokemioita pysyvästi raiskaavia myrkkyjä.
 
Et vedä, mutta jotain epämääräistä olet käyttänyt. Toivottavasti löytyisi samanlainen käyttäjä ja osaisi neuvoa. Onko tuollainen vaarallista? Voiko siihen vaikka kuolla, eli onko ne tehokkaita?

Tarkennatko hiukan? Olen käyttänyt nyt, siis esim. tätä kirjoittaessani, vai käyttänyt joskus muinoin joka vieläkin vaikuttaa? Piti oikein lukea kirjoittamani uudestaan, että vaikuttaako tekstini jotenkin sekavalta, mutta en kyllä tällaista havaitse:) Liekö ne mömmöt syynä...
 
Super Ego tuli kulman takaa ja ensimmäisenä kirjoitti siitä aiheesta josta aloitin. Kiitos.
 
Jaa-a. Kerro sinä mistä täällä puhutaan?

Jotain mömmöjä ilmeisesti olet vetänyt? Tietäisi vaan mitä?
Lue sanamuoto uudelleen ;) Olet vetänyt.

Superi laittoikin että mitä, selkeytti "huimasti".
Psilosybiini – Wikipedia

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Psilosybiini on rakenteeltaan psilosiinin fosforihapon esteri. Psilosybiinin perustana on dimetyylitryptamiinia muistuttava rakenne. Psilosybiini muistuttaa lisäksi läheisesti aivojen omaa välittäjäainetta serotoniinia ja kuuluu kemiallisesti tryptamiineihin.[1]
 
Miksi mutuilet täyttä paskaa, kun psilosybiinin mielenterveyshyötyjä ja käyttöä masennuksen hoidossa on viime vuosina ihan tutkittukin?

En suosittele kenellekään toiselle mitään lääkkeitä tai psykoaktiivisia aineita, mutta SSRI- ja SNRI-"lääkkeet" ovat kyllä ihan vihoviimeisiä asioita, joita lähtisin kenellekään suosittelemaan. Aivokemioita pysyvästi raiskaavia myrkkyjä.

Juuri SSRI lääkkeitä minulle määrättiin aikoinaan muutamaa eri merkkiä/vahvuutta.
Kerrotaan nyt vielä kerran: en käytä mitään, en ole kymmeneen vuoteen käyttänyt mitään, en halua käyttää mitään, olen menestynyt elämässäni ihan kivasti.
Muistan vain aina tuon jakson elämässäni, jolloin tunsin ihan oikeasti olevani onnellinen. Lenkkeilin päivittäin ja kuuntelin musiikkia kuulokkeilla, urheilu, ulkoilma, musiikki, kaikki se tuntui hyvältä ja järkevältä. Nyt katson ulos kun ihmiset juoksevat taloni ohitse, ja mietin että vitun hullut, tai mihin helvettiin noittenkin pitää trikoissaan juoksennella. Tätä on todella vaikea selittää, elämä vain kertakaikkiaan oli pitkään hyvin erilaista.
 
Jotain on jäänyt selvittämättä ja nyt se puskee ulos. Muutosta luvassa. Kevään tuulet. Ihmisen on hyvä istua alas ja pohtia mitä sitä haluaa tehdä vanhana. Meditaatio. Päivän horoskooppi loppuu tähän. Aina ei voi olla kivaa. Mikä on suhteesi negatiivisiin tunteisiin? Ihminen voi olla onnellinen masentuneenakin. Kasvua ei lopettaa. Lukusuoitus: Anthony De Mello: Havahtuminen.
 
Lainaus wikiartikkelista psilosybiinistä: Tutkimuskontekstissa nautittuna sen potentiaalisiin pitkäaikaisvaikutuksiin kuuluu mielialan ja mielenterveyden kohoaminen.
 
Wikin mukaan tuota yhtä sientä kasvaa ihan suomessakin. Mummu on hyvä sienestäjä, niin täytyisi siltä kysyä joskus :) Tuollainen "ei oikein minkään näköinen" pieni sieni. Voi olla että jopa tietäisi, koska myrkylliset sienethän täytyy myös tunnistaa?

Suippumadonlakki on Suomen luonnossa yleisin psilosybiinisieni

Suippumadonlakki (Psilocybe semilanceata) eli silokki on useimmiten pohjoisen pallonpuoliskon ravinteikkailla mailla tavattu madonlakkeihin kuuluva myrkylliseksi luokiteltu sieni.[2].
edit:
Suippumadonlakki on lisäksi mahdollista sekoittaa hengenvaarallisiin myrkkysieniin.
 
Viimeksi muokattu:
Käy testosteroniarvot mittaamassa. Cityterveys.fi ja
CT031 MIEHEN HORMONIPAKETTI (79,95 €) paketti ostoon.

Jos on selvästi alhaiset (4-12nmol) tai vapaa alta 200 niin testohoidot päälle. Testohoidot yllättävän paljon piristää mieltä ja parantaa aloitekykyä. :shighfive:
 
Käy testosteroniarvot mittaamassa. Cityterveys.fi ja
CT031 MIEHEN HORMONIPAKETTI (79,95 €) paketti ostoon.

Jos on selvästi alhaiset (4-12nmol) tai vapaa alta 200 niin testohoidot päälle. Testohoidot yllättävän paljon piristää mieltä ja parantaa aloitekykyä. :shighfive:

Tämä oli hyvä vinkki, tätä olen miettinytkin. Lääkärille joskus puhuin tästä vaihtoehdosta, niin hän vain nauroi. Minulla kasvaa parta, ei kuulemma ole mahdollista:)
 
Tämä oli hyvä vinkki, tätä olen miettinytkin. Lääkärille joskus puhuin tästä vaihtoehdosta, niin hän vain nauroi. Minulla kasvaa parta, ei kuulemma ole mahdollista:)

Citytervyden kautta ei siis lääkärillä ensin tarvitse käydä, vaan tuo on yksityinen. :tup: Kelalta nyt muutamia hassuja roposia voi saada takaisin jos on lähete, mutta se on ihan mitätöntä.

Eipä monesti lääkärit otakaan tosissaan miehen testoongelmia ja testohoidot ovat yksi pahiten kiven alla olevista hoidoista. Muutama lääkäri Suomessa ovat hieman suotuisia jotka määräävät hoitoja hieman helpommin.

Mutta jos vain käyt mittaamassa niin voin parhaani mukaan yrittää tulkita ne, laita ne tänne taikka yv:llä mulle, ihan sama. :tup: . Jonkin verran löytyy kokemusta veriarvojen tulkitsemisesta etenkin testohoitojen kannalta. Jos ylipainoa on niin periaatteessa kannattaa tämä: 1366 S -E2 S -Estradioli 16,95 20,95 ottaa mukaan, pari kymppiä ei nyt varmasti hirveän paljon tunnu.
 
Citytervyden kautta ei siis lääkärillä ensin tarvitse käydä, vaan tuo on yksityinen. :tup: Kelalta nyt muutamia hassuja roposia voi saada takaisin jos on lähete, mutta se on ihan mitätöntä.

Eipä monesti lääkärit otakaan tosissaan miehen testoongelmia ja testohoidot ovat yksi pahiten kiven alla olevista hoidoista. Muutama lääkäri Suomessa ovat hieman suotuisia jotka määräävät hoitoja hieman helpommin.

Mutta jos vain käyt mittaamassa niin voin parhaani mukaan yrittää tulkita ne, laita ne tänne taikka yv:llä mulle, ihan sama. :tup: . Jonkin verran löytyy kokemusta veriarvojen tulkitsemisesta etenkin testohoitojen kannalta. Jos ylipainoa on niin periaatteessa kannattaa tämä: 1366 S -E2 S -Estradioli 16,95 20,95 ottaa mukaan, pari kymppiä ei nyt varmasti hirveän paljon tunnu.

Otetaan haaste vastaan. Soittelen huomenna miten pääsen omalla paikkakunnallani kokeisiin. Pistän kokeen tuloksen tähän ketjuun näkyviin. Hiukan googlettelin, ja ajattelin ottaa hiukan muitakin kokeita, esim. kilpirauhasarvot ainakin.

Ja jm82, sienimetsälle en ole menossa, vaikka toki tiedän että siellähän sitä psilosybiiniä majailee. Syyt miksi en ole kiinnostunut mistään omista kokeiluista olen edellä jo kirjoittanut.
 
Ayahuasca retriittejä on useita avoimesti tarjolla Hollannissa, joitain Etelä-Euroopassa ja Etelä-Amerikassa suuri määrä. Googlella noita löytyy.

Kokemusta näistä retriiteistä ei itselläni ole, enkä tällaiseen kehoita. Toiminta ei ole mitenkään säädeltyä ja joukkoon näyttäisikin mahtuvan jos jonkinlaista hippiä ja hihhulia. Amerikan puolella kai myös ihan täysiä huijareitakin. Kannattaa varmasti perehtyä asiaan huolellisesti, jos noista kiinnostuu.

Ayahuascassa vaikuttavana aineena on DMT, joka on kemialliselta rakenteeltaan hyvin samankaltainen kuin taikasienissä vaikuttava psilosybiini. Molempien aineiden psykedeelinen vaikutus perustuu samaan mekanismiin aivoissa, eli 5-HT2A-reseptorin agonismiin.

Suomessa ei varmasti ole hyötyä kysellä lääkäreiltä tms. asiasta. Varmasti löytyy lääkäreitä, jotka ovat psykedeelitutkimuksia lukeneet ja tietävät, että niillä on tehoa, mutta hekään eivät voi auttaa, kun huumepolitiikkamme on mitä on.
 
Jollain lääkkeillä voi saada virtaa lisää. Jos kokemuksena on että masennuslääkkeistä on ollut vain haittaa. Silloin on ollut ihan väärät lääkkeet käytössä?

Esim 75mg Venlafaxin, 300mg Voxra ja 2x75mg lyrica. Olisit varmaan noiden kolmen lääkkeen jälkeen niin "pahasti" aineissa, että ei olisi masiksesta enää tietoakaan? Toki vielä terapia avuksi. Kahvi vielä vaikka virkistämään. Sähkötupakasta vaikka vähän nikotiinia sekaan, niin pitäisi olla pää aivan kuutamolla jo? Lisäksi sitten aloitat kunnon liikunnan ja kunnollisen ruokailun ja rupeat "laihdutuskuurille"?

Sieniä tai muita huumeita en suosittele ollenkaan koska sinulla on lapset ja vaimolle pitäisi myös osata selittää se omituisten aineiden käyttö?

edit:

Jos muisti alkaa pätkimään, niin sitten ainakin kannattaa alkaa popsimaan myös lääkettä. Voi arvella että selvä apu tulee muistin toimintaan oikeilla ja "sopivilla" lääkkeillä. Tai jos nukkuminen ei enää suju, niin se on myös yksi merkki että nyt ei hyvin mee.

Vihtu mitä paskaa täällä jengi skenaarioi. Siis ihan oikeasti. Asiasta en mitään ymmärrä, AP:n mainitsemasta taikasienten maailmasta vielä vähemmän.

Mutta jos kerta masennuksen saa ojennukseen kertatripillä vuosikausiksi jollain "taikasienellä", niin miten ihmeessä joku Lyrican kaltaisten myrkkyjen vetäminen loppuiän on joku parempi vaihtoehto kuin 1 taikasienitrippi kerran 10 vuodessa?? En todellakaan ymmärrä. Lyricastakin on kyllä dokumenttia netissä, että eipä olekkaan ihan haitaton lääkeaine.

Masennuksesta muistan lukeneeni joskus, että oli joku tajunnanlaajentaja - taisi olla "ruumiistairtaantumiskokemusten" aine tai joku jumala-aine. Ilmeisesti vaikutus masennuksiin suurestikin korjaava eli kertatötsyt ja äijän masennukset on pitkäksi aikaa tiessään. Kun vaan muistaisin aineen nimen. Joku muu varmaan muistaa? Voiskohan "taikasienissä" olla jotain samantyyppistä ainetta? Silloinhan tälle olis jo lääketieteellinen selityksenpoikanenkin olemassa, miksi tuollainen kuuri tepsii.

Itse ainakaan en menisi lääkäreiltä kysymään tästä asiasta yhtään mitään. A: ei ne tiedä kumminkaan B: ne on lääketehtaiden konsultteja C: maamme huumepolitiikka tietäen D: jos kerran avun saa muunlaisilta poppamiehiltä, niin jätetään ne valkotakit rauhaan.

Lääkärit kumminkin osaa vain skenaarioida että "voi jäädä kuule vaan paranoija päälle, ota tästä ny vähän SSRI:tä kiltisti vaan ja kassan kautta kotiin"
 
Kyllä sillä aineella on tosiaan "luultavasti" tuo vaikutus. Harmi vaan että suomessa tuo on huumausaine, eli joutuu matkustaa jonnekin muualle. Halpuuttaja tiesikin sanoa minne.

edit: Itsekään en tuota lyricaa käytä vaikka saisinkin. En tiedä sitten mitä kaikkia haittoja siitäkin mahtaa tosiaan olla olemassa. Pakkohan noita ei ole lopunikää syödä, mutta kokeilla voi jos nyt välttämättä "haluaa".
 
On tietoa, lue vaan kokonaan :) Toki itse jättäisin epämääräiset sienet syömättä, mutta kukin tyylillään.
 
On tietoa, lue vaan kokonaan :) Toki itse jättäisin epämääräiset sienet syömättä, mutta kukin tyylillään.

Rakennetaanpa tähän yleishyödyllinen aasinsilta ja muistutetaan, että mitään "epämääräisiä" sieniä ei tosiaan kannata syödä missään tarkoituksessa. Vain sieniä, jotka varmasti tunnistaa. On esimerkiksi vaarallista ajatella, ettei joku suippumadonlakin kokoinen sieni voi tehdä mitään todellista vahinkoa, vaikka sattuisikin olemaan väärää lajia. Kyllä voi.
 
Vihtu mitä paskaa täällä jengi skenaarioi. Siis ihan oikeasti. Asiasta en mitään ymmärrä, AP:n mainitsemasta taikasienten maailmasta vielä vähemmän.

Mutta jos kerta masennuksen saa ojennukseen kertatripillä vuosikausiksi jollain "taikasienellä", niin miten ihmeessä joku Lyrican kaltaisten myrkkyjen vetäminen loppuiän on joku parempi vaihtoehto kuin 1 taikasienitrippi kerran 10 vuodessa?? En todellakaan ymmärrä. Lyricastakin on kyllä dokumenttia netissä, että eipä olekkaan ihan haitaton lääkeaine.

Masennuksesta muistan lukeneeni joskus, että oli joku tajunnanlaajentaja - taisi olla "ruumiistairtaantumiskokemusten" aine tai joku jumala-aine. Ilmeisesti vaikutus masennuksiin suurestikin korjaava eli kertatötsyt ja äijän masennukset on pitkäksi aikaa tiessään. Kun vaan muistaisin aineen nimen. Joku muu varmaan muistaa? Voiskohan "taikasienissä" olla jotain samantyyppistä ainetta? Silloinhan tälle olis jo lääketieteellinen selityksenpoikanenkin olemassa, miksi tuollainen kuuri tepsii.

Itse ainakaan en menisi lääkäreiltä kysymään tästä asiasta yhtään mitään. A: ei ne tiedä kumminkaan B: ne on lääketehtaiden konsultteja C: maamme huumepolitiikka tietäen D: jos kerran avun saa muunlaisilta poppamiehiltä, niin jätetään ne valkotakit rauhaan.

Lääkärit kumminkin osaa vain skenaarioida että "voi jäädä kuule vaan paranoija päälle, ota tästä ny vähän SSRI:tä kiltisti vaan ja kassan kautta kotiin"

Palautit juuri uskoni ihmisiin:)

Olet lukenut juuri siitä minkä olen itse kokenut. Ymmärrän oikein hyvin, että tätä asiaa on mahdollisesti joidenkin vaikea tajuta. Tuon yhden yön jälkeen aivoni vain kertakaikkiaan toimi eri tavalla. Kun kirjoitin elämäni muuttumisesta, niin kertomatta jäi se että en mitenkään pyrkinyt muuttamaan sitä mitenkään. Kuntoilin koska se tuntui itsestäänselvältä, että niin pitää tehdä kun en ollut kauhean hyvässä kunnossa. Söin terveellisesti koska käsitin automaattisesti mikä oli epäterveellistä ja mikä ei. Minulla ei ollut minkäänlaista tarvetta, eikä minkäänlaisia himoja mitään riippuvuuksia kohtaan. En laihduttanut grammaakaan, vaan laihduin. Suhtauduin kunnianhimoisemmin työhöni, ja pitkälti sen ansiosta taloudellinen tilanteeni on vielä nykyäänkin hyvä.
Olin siihen asti ollut keskittymiskyvytön, ja tehnyt koko elämäni hätäisiä ja monesti vääriä ratkaisuja.
Tunsin ensimmäistä kertaa rauhan sisälläni, ja tunteen siitä että hallitsen elämääni, ehkä jonkun mielestä runollista paskaa, mutta totta.

Nämä kaikki ominaisuudet ovat useiden täällä foorumilla kirjoittelevien mielestä täysin normaaleja, siksi tätä varmasti on vaikea ymmärtää. Ennen tuota kokemusta en ollut todellakaan normaali, vaan menossa kovaa vauhtia kohti jotain huonoa. Kokemus todellakin muutti elämäni suunnan.

Testoarvot menen mittauttamaan kun jo lupasin, ja pistän ne tänne näkyviin. Tutkin myös tarkkaan tuon psilosybiinifoorumin minkä linkkasit:)
 
Itse olen elämässäni kaksi kertaa kokenut yhtäkkisen ylimaallisen rauhallisuuden tilan (ilman mitään päihteitä/huumeita). Oli kyllä tavoiteltava olotila. Kesti vain vähän aikaa... tuli jostain ja meni jonnekin...
 
Psychedelic drugs like LSD could be used to treat depression, study suggests

The science: can LSD treat depression and make you more creative? - BBC Three

nutt.PNG


Drug harms in the UK: a multicriteria decision analysis
Prof David J Nutt, FMedSci'Correspondence information about the author Prof David J NuttEmail the author Prof David J Nutt, Leslie A King, PhD, Lawrence D Phillips, PhD, on behalf of the Independent Scientific Committee on Drugs
Published: 01 November 2010

http://www.ias.org.uk/uploads/pdf/News stories/dnutt-lancet-011110.pdf

LSD to Cure Depression? Not So Fast
The Opinion Pages | CONTRIBUTING OP-ED WRITER
LSD to Cure Depression? Not So Fast



Richard A. Friedman FEB. 13, 2017

Continue reading the main storyShare This Page
  • study claimed that psilocybin, a mushroom-derived hallucinogenic, relieves anxiety and depression in people with life-threatening cancer. Anecdotal reports have said similar things about so-called microdoses of LSD.

    The allure is understandable, given the limits of our treatments for depression and anxiety. About a third of patients with major depression don’t get better, even after several trials of different antidepressants. But I fear that in our desire to combat suffering, we will ignore the potential risks of these drugs, or be seduced by preliminary research that seems promising.

    This appears to be the case with the new psilocybin study, which has some serious design flaws that cast doubt on the results (and which the authors mention briefly). The study, done at New York University School of Medicine, examined a very small number of people with cancer in a “crossover” design in which each subject served as her own control, sequentially receiving doses of psilocybin and the control drug niacin, in random order. (Another recent study of psilocybin, done at Johns Hopkins University, used a similar crossover design.)

    Psilocybin, being a hallucinogen, has immediately recognizable mental effects, so subjects would almost certainly know when they were getting it compared with niacin, a vitamin that causes flushing but has no discernible effect on mood or thinking. This makes it hard to know if subjects got better because of the psilocybin, or because of a placebo effect.

    The design also means that subjects who got psilocybin first could have had a “carry-over effect” from the drug when they received niacin. In other words, they might still have been under the influence, contaminating the control condition.

    Sign Up for the Opinion Today Newsletter
    Every weekday, get thought-provoking commentary from Op-Ed columnists, the Times editorial board and contributing writers from around the world.


    Receive occasional updates and special offers for The New York Times's products and services.
    The fad of LSD microdosing — typified by Ayelet Waldman’s new memoir, “A Really Good Day: How Microdosing Made a Mega Difference in My Mood, My Marriage and My Life” — is far more worrisome. LSD is an unregulated and superpotent drug; users cannot be sure what or how much they are actually taking.

    Proponents point out that there is little evidence that these drugs are habit forming or harmful, especially not in low doses. This assertion seems to rest on short-term clinical studies that found no adverse effects (but which could miss problems that occur over longer periods) and on a study of data drawn from the National Survey on Drug Use and Health, which found no significant associations between hallucinogen use and mental illness (but it relied on retrospective self-reporting, which often involves memory lapses and underreporting).

    There is little question from clinical experience that psychedelics can be behaviorally toxic, even if they are not addicting in the way cocaine or alcohol are. Bad trips and flashbacks occur with some frequency in recreational users — and sometimes hallucinogens can unleash a psychotic disorder in those who are genetically at risk. Microdoses are supposedly too small to cause those effects, but again, it could be easy to take more by accident.

    The bottom line is that we don’t know how safe or effective psychedelics are because most of the data have been anecdotal or from small trials. Part of the reason is that hallucinogens have been classified as Schedule I drugs, the most restrictive category, reserved for drugs considered to have no legitimate medical use and to have a high abuse potential. This makes it somewhat difficult for researchers to conduct large studies, but it is by no means an absolute bar; there are many trials of Schedule I drugs like THC and cannabinol, active molecules in marijuana.

    I am anxious that we do not repeat the mistake that we made with cocaine. Aside from Freud’s glowing 1884 monograph on cocaine, “Über Coca,” in which he described his research on cocaine — and his addiction to it — there was little modern research on the drug. In the ’70s and ’80s, people assumed that the absence of data that cocaine was addictive meant that it was safe and dismissed concerns as hysterical moralizing. An epidemic followed.

    Psychedelic drugs don’t come close to the toxicity or abuse potential of cocaine. But we can’t assume they are perfectly safe just because we don’t yet have serious evidence of harm.

    Psychedelics might turn out to have real promise, but that needs to be proven through large, rigorous, placebo-controlled trials. We’re not there yet.

    In the end, I suspect they may prove more interesting as probes of brain function — perhaps illuminating the neural basis of extraordinary mental states, like our experiences of mysticism — than as therapeutic agents. What they tell us about our brain is probably more valuable than what they can do for us.

    Richard A. Friedman is a professor of clinical psychiatry and the director of the psychopharmacology clinic at the Weill Cornell Medical College, and a contributing opinion writer.

    A version of this op-ed appears in print on February 13, 2017, on Page A23 of the New York edition with the headline: LSD to Cure Depression?. Today's Paper|Subscribe
 
Seuraava on kohtalaisella vamuudella sekavaa, loman alkamisen innoittamaa, vahvasti ohrapirtelön huuruista tajunnanvirtaa:

@afromedusa
Eiköhän tuossa tilanteessa olisi hyvä hakeutua, vaikka sitten oma-aloitteisesti yksityiseltä puolelta, psykologian ammattilaisen juttusille. Vaikka jonkun kanssa ei olisi homma käynyt, sieltä voi löytyä joku, jonka kanssa löytyy yhteinen sävel. Jos historia on kuten kerroit, ei kai kukaan täysjärkinen ammattilainen tuosta vedä päätöksiä, että menetetty tapaus, koska huumemyönteinen. Päinvastoin, historiassa huumeiden sun muiden käyttöä, nyt haluaa kupolin hyvään kuosiin ilman aineita tai lääkkeitä. Tuohan kertoo vain, ettei mömmöihin halua takertua, ja kohdallasi siihen on aito syy, hämärien ennakkoluulojen sijaan. Jos budjetti ei liikaa rajoita, eikä toiveena/vaatimuksena ole heti huomenna tulla kuosiin (oletan näin), lienee ihan mahdollista/hyödyllistä kokeilla muutamaa terapian tarjoajaa. Kyllä sinne voi löntystellä sanoen, että etsit henkilöä, jonka kanssa homma sujuu. Jos koet, ettei heistä ole mitään suoraa apua, voit kuitenkin käyttää konsulttina eri vaihtoehtoja miettiessä.

Eihän se niin yksinkertainen, edullinen ja nopea ratkaisu ole verrattuna vuorokauden trippiin...

Seuraava tuskin ketään, ainakaan aloittajaa auttaa, mutta kerron kuitenkin:
Itse vähän vastaavassa tilanteessa otin itselleni aikaa lopettamalla työt. (Pitkä sairasloma olisi vaatinut selvitystä ja tohtorilla käyntejä, sekä minua kohtaan hyvin reilun työnantajan pitämistä "löyhässä hirressä". Sinnittelin kunnes seuraajani oli valittu ja perehdytetty.) ~3 kuukauden jälkeen aloin heräämään ilman stressiä ja siitä aiheutunutta, jopa fyysiseksi käynyttä, pahoinvointia. Parin vuoden jälkeen, kun toimettomuus alkoi osoittaa huonot ja tylsät puolensa, menin takaisin työhöni. Helpotti kummasti, mutta tämä on tuskin perheelliselle vaihtoehto. Varsinkin, kun helpotus tuli suureksi osaksi siitä, että olin itse ainoa velvollisuuteni. Osaltaan myös helpotti se, että "tiesin" pääseväni takaisin hommiin ilmoittamalla halukkuuteni.

Tilanteeni johtui, ainakin osittain, siitä, etten osannut tunnistaa ihmisen jaksamisen rajoja, vaikka niistä työnantajani toistuvasti parin vuoden ajan yrittikin varoitella, omaan elämänkokemukseensa pohjaten.

Tämän kaiken ymmärsin vasta myöhemmin, kun katsoin taaksepäin tekemistäni.

Onko @afromedusa aivan varma, ettei ole ottanut liikaa niskaansa? Tätä kysyn, kun en tiedä tilannetta. Se sellainen kun voi tuntua hyvältä ja voimaannuttavalta, mutta saattaa aiheuttaa myöhemmin "pientä" oireilua. Sitä on hankala tunnistaa itse, eikä siihen auta muu kuin se, että oppii vaatimaan itseltään napsun tai kaksi vähemmän. Itse ymmärsin _aidosti_ vasta mainitsemani kahden vuoden tauon aikana, ettei ns. keskivertojantterin ole järkevää, tai edes realistista, vaatia itseltään yli tuplia siihen, mistä muut ns. keskivertojantterit suoriutuu. Jokainen näkee itsensä liian helposti sellaisena, joka suoriutuu siitä, mistä kukaan tuntemansa ei. Jos aiemmin on ollut vastaava mielentila, syy ei kuitenkaan automaattisesti ole sama. Tarpeeton, päämäärätön ajelehtiminen vs. ylisuorittaminen. Syy eri, lopputulos kupolin sisällä sama.

Päätän tämän illan känniturinointini tähän.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa teppemies kirjoittikin sen, mikä on ohi sen hoidon pelon lopputulos. Jos uskoisi maatiaisena tuohon hoitoon, siitä puhuminen olisi kuta kuinkin näin: "Onhan meillä ne lääkkeet..."

Jos kumminkin tarkastelemme itse terapiaa, joka on sitä psykologiaa eikä lääketiedettä tai byrokratiaa, niitä ymmärtääksemme olisi hyvä huomioida esimerkillinen vaihde:

1. Tapahtuu jotain järkyttävää
2. Tapahtumaa ei päästä purkamaan kenellekkään. Se yritetään unohtaa.
3. Se "unohtuu", mutta arjessa sellaisien ilmiöiden kohtaaminen luo "omituisen ahdistuksen".

Terapian tarkoitushan on kaivaa tuo 1. esiin ja käsitellä se. Ihminenhän on lopulta (usko tai älä) haluinen juoruamaan ulos sisimmästään kaiken, mikä ahdistaa. Eikä se ole väärin...

Jos Rikama on oikeassa tuon lapsi-byrokratian kanssa, se on vain parempi tässä kuviossa. Tuota epäilin todeksi, koska monesti byrokratia ja lain säätely tuntuu olevan vastakkain moraalin ja terven järjen kanssa. Saattoipa huolesi tosin olla joku muu(kin).
 
Tuossa teppemies kirjoittikin sen, mikä on ohi sen hoidon pelon lopputulos. Jos uskoisi maatiaisena tuohon hoitoon, siitä puhuminen olisi kuta kuinkin näin: "Onhan meillä ne lääkkeet..."

Jos kumminkin tarkastelemme itse terapiaa, joka on sitä psykologiaa eikä lääketiedettä tai byrokratiaa, niitä ymmärtääksemme olisi hyvä huomioida esimerkillinen vaihde:

1. Tapahtuu jotain järkyttävää
2. Tapahtumaa ei päästä purkamaan kenellekkään. Se yritetään unohtaa.
3. Se "unohtuu", mutta arjessa sellaisien ilmiöiden kohtaaminen luo "omituisen ahdistuksen".

Terapian tarkoitushan on kaivaa tuo 1. esiin ja käsitellä se. Ihminenhän on lopulta (usko tai älä) haluinen juoruamaan ulos sisimmästään kaiken, mikä ahdistaa. Eikä se ole väärin...

Jos Rikama on oikeassa tuon lapsi-byrokratian kanssa, se on vain parempi tässä kuviossa. Tuota epäilin todeksi, koska monesti byrokratia ja lain säätely tuntuu olevan vastakkain moraalin ja terven järjen kanssa. Saattoipa huolesi tosin olla joku muu(kin).

Voisinpa tuon asian melkein varmistaa, kun on itsellä siihen mahdollisuus. Lapsien huostaanoton kynnys on oikeasti aika korkealla vrt. siihen mitä luullaan.
 
Noista lääkkeistä sanonpa vielä sen verran, että onhan niillä todella rankkojakin sivuvaikutuksia. Eikä kaikki käy kaikille, jos jollekin mikään. Niistä voi kuitenkin olla apu, mutta AP:n tapauksessa lähtisin ihan lääkkeettömillä / aineettomilla hoidoilla eteenpäin.
 
Niin, tuosta huimaussienten tai minkä lie käytöstä kun on lapsia. Ei sen pitäisi olla mikään peruste huostaanottoon, niin kauan kun asia ei vaikuta mitenkään pentuihin. Pitäisi pystyä vaikka lääkärille kertomaan siitä kuinka tripit ovat auttaneet, ilman että toimenpiteitä tulee viranomaistaholta. Toki luulisin että joku käy vilkaisemassa kämppää pari kertaa, mutta en usko että suurempaa. Teppemieheltä hyvä postaus muuten.
 
Edellisiä kompaten, lasten huostaanotto, tai yhtään mikään lastensuojelutoimenpide ei kuulu tähän ketjuun tai ketjun aloittajaan millään tavalla. Toivottavasti aloittaja myös ymmärtää tämän, eikä sen vuoksi jätä jotain kiveä kääntämättä. Jos joskus muinoin on käyttänyt jotain, vaikka aktiivisestikin, ei sen vuoksi ryhdytä toimenpiteisiin, ei edes käydä vilkaisemassa tilannetta.
 
Edellisiä kompaten, lasten huostaanotto, tai yhtään mikään lastensuojelutoimenpide ei kuulu tähän ketjuun tai ketjun aloittajaan millään tavalla.

Esimerkiksi lastensuojelutoimenpide tai vaikkapa sukulaisen skitsofrenia-diagnoosi kuuluvat teemaan, jos nämä ovat vaikeuttamassa aloittajan harkintaan hakeutua sinne avun piiriiin (Ap:n, tai kenen vain joka lukee "aloittajan silmin" nämä tekstit).
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 703
Viestejä
4 544 698
Jäsenet
74 833
Uusin jäsen
Kanadanhanhi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom