Henkilökohtainen talous

Oli se vaan ennen vanhaa komeaa kun oli shekkivihko ja kynä. Ja jos vielä vekseliin kirjoitti nimen poikittain ,niin oli jännitystäkin.

Käteistä ei tule varattua kuin määrätyille ulkomaan reissuille ja yhdelle tanssilavalle suomessa,jossa nettiyhteys on niin katveessa,että mikään muu kuin käteinen ei kelpaa.

Henkilökohtainen talous rahapinon osalta taasen tulee vajenemaan väjäämättä kun eläkepäivät kolkuttelee.

Jos olisin nuori tai ylipäätään syntynyt siten,että käytössä olisivat olleet nykyinen netti ynnä muut rahoitus ja sijoituspalvelut,niin eittämättä rahaa olisi enemmän.

Vanhan kansan mollaaminen ei aina osu maaliinsa. Jotkut edistyneimmät osasivat ja näkivät vaivan,mutta enemmistölle muun puurtamisen ohessa muu kuin tilille säästäminen oli vähintäänkin hankalaa.
 
Eiköhän noi kyselyt johdu ihan verottajan/viranomaisten vaatimuksista.
Välillisesti, mutta Ihan noin hyväntahtoisesti en asiaa sanoittaisi. Pankit kyselevät täysin itsestäänselvissä tapauksissa pikkurahan perään tyhmiä vaikka asiakkaan toiminnassa ei ole mitään epäilyttävää. Samaan aikaan osallistutaan rahanpesuun ja avustetaan ties missä, mistä välillä käydään oikeuttakin.

Nimellisillä tarpeettomilla kyselyillä pankki suojaa omaa persettään. Voi vedota siihen, että on kovasti yritetty valvoa ja tuntea asiakkaat.
 
Nimellisillä tarpeettomilla kyselyillä pankki suojaa omaa persettään. Voi vedota siihen, että on kovasti yritetty valvoa ja tuntea asiakkaat.
Joo itse sovin pankissa että laitan käteisnostoon viestiksi rekkarin autosta jonka ostin käteisellä. Siinä kiireessä muistin senkin väärin mutta eivätpä ole kyselleet perään. En tiedä miten olisivat reagoineet jos olisin vaan kirjoittanut että ostan persettä koko rahalla, pimeitä aseita tai ydinpommin. Ei varmaan mitenkään.

Sinänsä tyhmä ”valvonta” jos noita tietoja ei edes tarkisteta. Eihän tuosta nyt voi jäädä kiinni kuin täysi idiootti.
 
Joo itse sovin pankissa että laitan käteisnostoon viestiksi rekkarin autosta jonka ostin käteisellä. Siinä kiireessä muistin senkin väärin mutta eivätpä ole kyselleet perään. En tiedä miten olisivat reagoineet jos olisin vaan kirjoittanut että ostan persettä koko rahalla, pimeitä aseita tai ydinpommin. Ei varmaan mitenkään.

Sinänsä tyhmä ”valvonta” jos noita tietoja ei edes tarkisteta. Eihän tuosta nyt voi jäädä kiinni kuin täysi idiootti.


Selvästi jopa monet tämän saitin kirjoittajista sopivat helposti tuohon kategoriaan.


En ymmärrä. Onko ihmisillä näin harhaiset käsitykset pankeista? Ihan kuin ne olisivat jotain sinun palvelijoita? Etkö ymmärrä sääntöjä? Yleensä Suomalaiset aina huutavat "LAKI SANOO NÄIN" siis suorastaan kaikesta koiranpaskasta lähtien. Ja mikä vituttaa muissa autoilijoissa ketju suorastaan tihkuu tätä minä olen oikeassa ajattelua. Mutta kun pankit toimivat lain mukaan, niin joku Juupajoen perähikiän marttyyri Jorma uhriutuu, kun minulla "on oikeus laittaa omia rahoja" pankkiin.
 
Selvästi jopa monet tämän saitin kirjoittajista sopivat helposti tuohon kategoriaan.


En ymmärrä. Onko ihmisillä näin harhaiset käsitykset pankeista? Ihan kuin ne olisivat jotain sinun palvelijoita? Etkö ymmärrä sääntöjä? Yleensä Suomalaiset aina huutavat "LAKI SANOO NÄIN" siis suorastaan kaikesta koiranpaskasta lähtien. Ja mikä vituttaa muissa autoilijoissa ketju suorastaan tihkuu tätä minä olen oikeassa ajattelua. Mutta kun pankit toimivat lain mukaan, niin joku Juupajoen perähikiän marttyyri Jorma uhriutuu, kun minulla "on oikeus laittaa omia rahoja" pankkiin.
Saat mun puolesta haukkua monia foorumilaisia kategoriaan idiootti. Huvinsa kullakin.

Oma pointti oli siinä miksi tietoja kysytään jos niitä ei edes tarkisteta. Arvostelu kohdistui sekä lakiin että varsinkin pankin toimintaan. Eli valvonnassa mennään siitä mistä aita on matalalin ja silti se vaikeuttaa tavallisen ihmisen tavallista pankkitoimintaa.
 
Saat mun puolesta haukkua monia foorumilaisia kategoriaan idiootti. Huvinsa kullakin.

Oma pointti oli siinä miksi tietoja kysytään jos niitä ei edes tarkisteta. Arvostelu kohdistui sekä lakiin että varsinkin pankin toimintaan. Eli valvonnassa mennään siitä mistä aita on matalalin ja silti se vaikeuttaa tavallisen ihmisen tavallista pankkitoimintaa.
Miten se vaikeuttaa tavallista pankkitoimintaa?

Onko suurilla käteissummilla pelaaminen 2026 "tavallista pankkitoimintaa"? Mun mielestä ei ole. Ilman käteistä pärjää 99,x% tapauksista. Ja silloinkin kun käteistä tarvitsee, niin lähinnä pikkusummia.
 
Saat mun puolesta haukkua monia foorumilaisia kategoriaan idiootti. Huvinsa kullakin.

Oma pointti oli siinä miksi tietoja kysytään jos niitä ei edes tarkisteta. Arvostelu kohdistui sekä lakiin että varsinkin pankin toimintaan. Eli valvonnassa mennään siitä mistä aita on matalalin ja silti se vaikeuttaa tavallisen ihmisen tavallista pankkitoimintaa.
Pankit turvaa vaan omaa selustaansa, ei niitä (luultavasti) oikeasti kiinnosta ne tiedot. Sitten jos tulee joku rikosepäily ym. erikoistilanne, niin ne tiedot pitää olla ja niitä kaivellaan. Näin itse ymmärtänyt.
 
Olen jonkun verran joutunut työn puolesta finanssivalvonnan vaatimuksia käsittelemään rahoituslaitosten kanssa ja siellä otetaan ne kyllä tosi vakavasti, koska seuraamukset ovat kalliita ja haittaavat liiketoimintaa.

Vaatimukset eivät yleensä kerro tarkalleen että miten asiat pitäisi hoitaa vaan että mitä pitäisi hoitaa ja sitten keksitään himmeleitä, jotka vaatimukset parhaalla/halvalla tavalla toteuttavat.

Ikävä kyllä tämänkin osalta on sama helmasynti kuin muussakin Suomalaisessa politiikassa että riippumatta hallituksesta ei tekeminen suuntaudu aktiiviseen toiminnan tehostamiseen (ei pelkästään budjetin leikkaamiseen) vaan resurssien kanavointiin omille sidosryhmille (vasemmistolla Ay-liike, opiskelija- ja eläkeläis- ja kansalaisjärjestöt ja oikeistolla suuryritykset, yrittäjäjärjestöt ja sivistysliitot).
 
Onko suurilla käteissummilla pelaaminen 2026 "tavallista pankkitoimintaa"? Mun mielestä ei ole. Ilman käteistä pärjää 99,x% tapauksista. Ja silloinkin kun käteistä tarvitsee, niin lähinnä pikkusummia.
No en tiedä mihin raja pitäisi vetää mutta esim. viiden tonnin nostaminen pitäisi nyt vähän helpommin onnistua (en osaa sanoa onko pankkikohtaisia eroja). Itsehän pärjäisin hyvin ilman käteistä mutta en ole kaikki ja jos sitä joku haluaa käyttää niin fine.
 
Ei 10v sitten kyselty mitään jos halusi tallettaa käteistä. No ei sillä pistän tekoälyn vastailemaan niiden uteluihin. Turhaan niihin on aikaa tuhlata.
Palvelumaksut nousevat mutta palvelun taso laskee.
 
Palvelumaksut nousevat mutta palvelun taso laskee.
Höpsistä. Palvelun taso on kyllä noussut merkittävästi 20v aikana. Yhä suuremman osan asioista voi hoitaa itse koska tahansa ja missä tahansa. Ei tarvitse matkustaa konttoriin ja odotella vuoroaan. Asiat voi hoitaa vaikka keskellä yötä. Lainaneuvottelut hoidetaan etänä videopuheluna, asuntokaupat sujuvat sähköisesti DIAS:lla, verkkopalvelut ovat parantuneet huimasti. Voi olla että vanhukset kaipaavat ihmiskontaktia, mutta suuri osa arvostaa sitä että asiat voi hoitaa nopeasti koska tahansa.

Omaa talouttaan voi seurata nykyään paljon aiempaa paremmin: usea pankki tarjoaa osana palvelupakettiaan oman talouden seurantaa ja budjetointia. Voit lajitella maksuja ja näet, mihin raha menee kuukausittain. Tällaisesta ei voinut edes uneksia 20v sitten. Sijoittamisesta on tullut helpompaa ja halvempaa. Osakkeita, halpoja rahastoja ja ETF:iä voi ostaa oman pankin palvelusta ihan kohtuukuluin. Taas kerran, ihan itse, ilman että tarvitsee asioida virkailijan kanssa.

Tämä talletusten seuranta voi harmittaa mutta se kumpuaa rahanpesun torjunnasta eli ihan hyvän asian puolesta tuota tehdään. Ja omalla toiminnallaan tuota voi voimakkaasti välttää kun hyväksyy sen ettei kaikkea tarvitse enää hoitaa käteisellä. Monen kohdalla se on ihan itseaiheutettu tilanne että puljaa sen käteisen kanssa jatkuvasti. Toki tuo voi tulla eteen myös tilisiirroissa, mutta ei niin helposti.

En tiedä mistä tuo sun älytön pankkikiukkusi oikein kumpuaa, mutta on se aika koomista seurattavaa. Oletko joskus saanut erityisen huonoa palvelua pankilta vai miksi?

Mutta henkilökohtaisen talouden näkökulmasta parantuneet pankkipalvelut kyllä tukevat parempaa taloudenhallintaa. Ei se jokaista pelasta mutta ainakin antaa työkalija.
 
Ei 10v sitten kyselty mitään jos halusi tallettaa käteistä. No ei sillä pistän tekoälyn vastailemaan niiden uteluihin. Turhaan niihin on aikaa tuhlata.
Palvelumaksut nousevat mutta palvelun taso laskee.
Mutta nyt kysytään ja hyvä niin. Harmaa talous aisoihin ja kokonaan digirahaan siirtyminen niin elämä helpottuu kummasti.
 
Nollapostaus, keskustelun häiriköinti
Höpsistä. Palvelun taso on kyllä noussut merkittävästi 20v aikana. Yhä suuremman osan asioista voi hoitaa itse koska tahansa ja missä tahansa. Ei tarvitse matkustaa konttoriin ja odotella vuoroaan. Asiat voi hoitaa vaikka keskellä yötä. Lainaneuvottelut hoidetaan etänä videopuheluna, asuntokaupat sujuvat sähköisesti DIAS:lla, verkkopalvelut ovat parantuneet huimasti. Voi olla että vanhukset kaipaavat ihmiskontaktia, mutta suuri osa arvostaa sitä että asiat voi hoitaa nopeasti koska tahansa.

Omaa talouttaan voi seurata nykyään paljon aiempaa paremmin: usea pankki tarjoaa osana palvelupakettiaan oman talouden seurantaa ja budjetointia. Voit lajitella maksuja ja näet, mihin raha menee kuukausittain. Tällaisesta ei voinut edes uneksia 20v sitten. Sijoittamisesta on tullut helpompaa ja halvempaa. Osakkeita, halpoja rahastoja ja ETF:iä voi ostaa oman pankin palvelusta ihan kohtuukuluin. Taas kerran, ihan itse, ilman että tarvitsee asioida virkailijan kanssa.

Tämä talletusten seuranta voi harmittaa mutta se kumpuaa rahanpesun torjunnasta eli ihan hyvän asian puolesta tuota tehdään. Ja omalla toiminnallaan tuota voi voimakkaasti välttää kun hyväksyy sen ettei kaikkea tarvitse enää hoitaa käteisellä. Monen kohdalla se on ihan itseaiheutettu tilanne että puljaa sen käteisen kanssa jatkuvasti. Toki tuo voi tulla eteen myös tilisiirroissa, mutta ei niin helposti.

En tiedä mistä tuo sun älytön pankkikiukkusi oikein kumpuaa, mutta on se aika koomista seurattavaa. Oletko joskus saanut erityisen huonoa palvelua pankilta vai miksi?

Mutta henkilökohtaisen talouden näkökulmasta parantuneet pankkipalvelut kyllä tukevat parempaa taloudenhallintaa. Ei se jokaista pelasta mutta ainakin antaa työkalija.
Höpöhöpö
 
Ei 10v sitten kyselty mitään jos halusi tallettaa käteistä. No ei sillä pistän tekoälyn vastailemaan niiden uteluihin. Turhaan niihin on aikaa tuhlata.
Palvelumaksut nousevat mutta palvelun taso laskee.
Kyllä kysyttiin. Reilu 10v sitten myin moottoripyörän mistä sain 15k€ käteisenä.. osan kävin tallettaa Nordeaan, osan S-pankkiin ja muutaman tonnin jätin lompakkoon. Talletukset onnistui molemmissa aikaa varaamatta mutta molemmissa kyseltiin rahan alkuperää. Kuitteja ei tarvinnut sentään, pyörän rekkari riitti.

Ja kun harmaasta taloudesta puhutaan ostaja (en tiennyt ennenkuin nouti pyörän) oli erään pirkanmaan bandidosin johtohenkilö. Rahanippu tuli mustassa Western Unionin kuoressa eli varmasti kovalla työllä ansaittua ja Suomessa verotettua tuloa..
 

Tää jäi nyt ennätyksellisen ohueksi vastaukseksi :think: Mutta laita ihmeessä konkreettisia asioita pöytään. Mua kiinnostaa aidosti kuulla, mistä toi jatkuva pankkikritiikkisi johtuu ja millä tavalla se asiointi oli ennen paljon parempaa. Mutta jos ei liity henkilökohtaisen talouden hoitoon, parempi paikka on tämä ketju:

 
Höpsistä. Palvelun taso on kyllä noussut merkittävästi 20v aikana. Yhä suuremman osan asioista voi hoitaa itse koska tahansa ja missä tahansa. Ei tarvitse matkustaa konttoriin ja odotella vuoroaan. Asiat voi hoitaa vaikka keskellä yötä. Lainaneuvottelut hoidetaan etänä videopuheluna, asuntokaupat sujuvat sähköisesti DIAS:lla, verkkopalvelut ovat parantuneet huimasti. Voi olla että vanhukset kaipaavat ihmiskontaktia, mutta suuri osa arvostaa sitä että asiat voi hoitaa nopeasti koska tahansa.
Olen eri mieltä - palvelun taso on romahtanut ja nimenomaan rahanpesulainsäädännön takia.

Nykyisin on usein tilanne että pankit yksinkertaisesti kieltäytyvät palvelemasta osaa potentiaalisista asiakkaista. Esim. Mun vaimo ei yksinkertaisesti saa pankkitilejä auki euromaihin koska pankit vaan kategorisesti sanovat, että EU:n ulkopuolella asuville ei ole mahdollista avata tiliä.

Tämä riippumatta siitä, että onko sen maan passi ja kansalaisuus mihin koittaa tiliä avata.

Minäkään en saa enää suomeen pankkitilejä auki jos nykyisen tilin suljen.
 
  • Tykkää
Reactions: 3me
Olen eri mieltä - palvelun taso on romahtanut ja nimenomaan rahanpesulainsäädännön takia.

Nykyisin on usein tilanne että pankit yksinkertaisesti kieltäytyvät palvelemasta osaa potentiaalisista asiakkaista. Esim. Mun vaimo ei yksinkertaisesti saa pankkitilejä auki euromaihin koska pankit vaan kategorisesti sanovat, että EU:n ulkopuolella asuville ei ole mahdollista avata tiliä.

Tämä riippumatta siitä, että onko sen maan passi ja kansalaisuus mihin koittaa tiliä avata.

Minäkään en saa enää suomeen pankkitilejä auki jos nykyisen tilin suljen.
Varmasti teillä näin ja hankaloittanee asioita, mutta täysin marginaalisen asiakasmäärän ongelman takia en nyt lähtisi pankkien palvelun tasoa romahtaneeksi tuomitsemaan.
 
Nykyisin on usein tilanne että pankit yksinkertaisesti kieltäytyvät palvelemasta osaa potentiaalisista asiakkaista. Esim. Mun vaimo ei yksinkertaisesti saa pankkitilejä auki euromaihin koska pankit vaan kategorisesti sanovat, että EU:n ulkopuolella asuville ei ole mahdollista avata tiliä.

No joo, voi olla että tuollainen marginaalitapaus voi olla jollaista ei joskus ennen ole. Mutta tämä nyt ei koske 99,999% asiakkaista millään tavalla. En pidä mitenkään relevanttina kokonaisuuden kannalta. Eikä tuokaan musta edes kuulu kategoriaan "palvelun taso". Tuo on ihan lainsäädännöllinen este avata asiakkuutta. Ja oletan että mistään tuollaisesta ei edellisen kirjoittajan kohdalla ollut kyse.
 
Viimeksi muokattu:
Kiinteistön lahjoitus sujui saunan terassilla istuen. Puhelimella näpyttelemällä. Lahjavero ilmoitus onnistui samalla. Kuten myös verojen maksu. Ei tarvinnut käydä pankissa eikä verotoimistossa tai etsiä kaupanvahvistajaa. Tämä viikonloppuna haja-asutus alueella. Sai juoda olutta koko toimituksen ajan.

Lahjoitit kiinteistön jollekin randomille kännykällä? Trust me bro kamaa.

Olisihan se kiva kun olisi tuollainen maaginen luottokortti äärettömällä limiitillä. Voisi ostaa vaikka uuden Teslan joka päivä.
 
Lahjoitit kiinteistön jollekin randomille kännykällä? Trust me bro kamaa.

Olisihan se kiva kun olisi tuollainen maaginen luottokortti äärettömällä limiitillä. Voisi ostaa vaikka uuden Teslan joka päivä.
Joo randomille lahjoitin kiinteistön ja myin Eiffel Tornin samalla. Pistäppä nyt se korkki kiinni. Ei oo vielä edes keskiviikko.

Tai sitten vain mökki siirrettiin minun nimiini lahjakirjalla. Mökin omistaja lahjoitti kiinteistön minulle ja minä kuittasin sen vastaan. Maanmittauslaitoksen sivuilla pankkitunnuksia hyväksi käyttäen.


"Kiinteistövaihdannan palvelu (KVP) on kaikille avoin Maanmittauslaitoksen tarjoama selainpohjainen verkkopalvelu. Voit tehdä lähes kaikki kiinteistöjen luovutukseen liittyvät sopimukset ja hakemukset sähköisesti vaikkapa omalta kotisohvaltasi!

Palvelu on heti käytettävissäsi ja sen käyttäminen säästää aikaa ja vaivaa kaupanteossa. Palvelun kautta tehdyissä kaupoissa ei tarvita kaupanvahvistajaa. Kaikilla kaupan osapuolilla pitää kuitenkin olla mahdollisuus kirjautua palveluun vahvasti tunnistautuen, esim. henkilökohtaisilla suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. "

"Kiinteistövaihdannan palvelussa voit
luonnostella ja allekirjoittaa kiinteistön tai vuokraoikeuden kauppakirjan, lahjakirjan, vaihtokirjan sekä kaupan esisopimuksen ilman kaupanvahvistajaa."
 
Viimeksi muokattu:
Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua suomalaisten talousosaamisesta, ja Henna Mikkosen kirjoitus Taloustaidossa herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, olemmeko todella niin huonoja taloudenhoidossa kuin tilastot toisinaan antavat ymmärtää. Suosittelen lukemaan oheisen artikkelin ja pohtimaan, mitkä ovat ne pienet askeleet, joilla oma talousosaaminen muutetaan käytännön vaurastumiseksi: Olemmeko me suomalaiset supersurkeita omien talousasioiden hoidossa?.

Vaikka suomalaiset hallitsevat teoriassa talouden perusasiat verrattain hyvin, käytännön toimissa, kuten pitkäjänteisessä säästämisessä ja sijoittamisessa, jäämme usein jälkeen monista muista kansakunnista. Artikkelissa pohditaan osuvasti sitä, miksi emme saa siirrettyä osaamistamme käytännön teoiksi ja varallisuuden kerryttämiseksi.

Oman taloudellisen tilanteen parantaminen ja varmuuden lisääminen lähtee usein liikkeelle hyvin konkreettisista ja arkisista valinnoista. Ensimmäinen askel on rehellinen katsaus omiin tuloihin ja menoihin, sillä vasta numeroiden tarkka seuraaminen paljastaa todelliset kulutustottumukset ja mahdolliset säästökohteet. Kun talouden kokonaiskuva on selvillä, on helpompi asettaa tavoitteita, jotka motivoivat pitämään kiinni suunnitelmasta myös silloin, kun houkutus heräteostoksiin kasvaa.

Käytännön tasolla yksi tehokkaimmista tavoista vahvistaa omaa talouttaan on säästämisen ja sijoittamisen automatisointi, jolloin sovittu summa siirtyy sivuun heti palkkapäivänä ilman erillistä vaivaa. Tämä poistaa tarpeen jatkuvalle itsekurille ja varmistaa, että tulevaisuuden varalle kertyy puskuria säännöllisesti. On myös tärkeää ymmärtää ajan merkitys ja korkoa korolle -ilmiön voima, mikä tarkoittaa, että sijoittamisen aloittaminen pienilläkin summilla on huomattavasti järkevämpää kuin odottaminen, että säästöön jäisi joskus suurempia summia.

Lisäksi taloudellista mielenrauhaa voi vahvistaa jatkuvalla itsensä kouluttamisella ja avoimella keskustelulla rahasta, sillä tiedon lisääminen hälventää sijoittamiseen liittyviä pelkoja ja epävarmuutta. Nykyaikaiset digitaaliset työkalut ja pankkien sovellukset tekevät varallisuuden seuraamisesta helpompaa kuin koskaan, ja niiden hyödyntäminen auttaa pysymään ajan tasalla omasta kehityksestä.
 
Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua suomalaisten talousosaamisesta, ja Henna Mikkosen kirjoitus Taloustaidossa herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, olemmeko todella niin huonoja taloudenhoidossa kuin tilastot toisinaan antavat ymmärtää. Suosittelen lukemaan oheisen artikkelin ja pohtimaan, mitkä ovat ne pienet askeleet, joilla oma talousosaaminen muutetaan käytännön vaurastumiseksi: Olemmeko me suomalaiset supersurkeita omien talousasioiden hoidossa?.

Vaikka suomalaiset hallitsevat teoriassa talouden perusasiat verrattain hyvin, käytännön toimissa, kuten pitkäjänteisessä säästämisessä ja sijoittamisessa, jäämme usein jälkeen monista muista kansakunnista. Artikkelissa pohditaan osuvasti sitä, miksi emme saa siirrettyä osaamistamme käytännön teoiksi ja varallisuuden kerryttämiseksi.

Oman taloudellisen tilanteen parantaminen ja varmuuden lisääminen lähtee usein liikkeelle hyvin konkreettisista ja arkisista valinnoista. Ensimmäinen askel on rehellinen katsaus omiin tuloihin ja menoihin, sillä vasta numeroiden tarkka seuraaminen paljastaa todelliset kulutustottumukset ja mahdolliset säästökohteet. Kun talouden kokonaiskuva on selvillä, on helpompi asettaa tavoitteita, jotka motivoivat pitämään kiinni suunnitelmasta myös silloin, kun houkutus heräteostoksiin kasvaa.

Käytännön tasolla yksi tehokkaimmista tavoista vahvistaa omaa talouttaan on säästämisen ja sijoittamisen automatisointi, jolloin sovittu summa siirtyy sivuun heti palkkapäivänä ilman erillistä vaivaa. Tämä poistaa tarpeen jatkuvalle itsekurille ja varmistaa, että tulevaisuuden varalle kertyy puskuria säännöllisesti. On myös tärkeää ymmärtää ajan merkitys ja korkoa korolle -ilmiön voima, mikä tarkoittaa, että sijoittamisen aloittaminen pienilläkin summilla on huomattavasti järkevämpää kuin odottaminen, että säästöön jäisi joskus suurempia summia.

Lisäksi taloudellista mielenrauhaa voi vahvistaa jatkuvalla itsensä kouluttamisella ja avoimella keskustelulla rahasta, sillä tiedon lisääminen hälventää sijoittamiseen liittyviä pelkoja ja epävarmuutta. Nykyaikaiset digitaaliset työkalut ja pankkien sovellukset tekevät varallisuuden seuraamisesta helpompaa kuin koskaan, ja niiden hyödyntäminen auttaa pysymään ajan tasalla omasta kehityksestä.
Mä melkein kiteyttäisin tämän lauseeksi:
"Tienaa enemmän kuin kulutat".
Eipä sitä varmaan sen kummempaa tarvii.
 
Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua suomalaisten talousosaamisesta, ja Henna Mikkosen kirjoitus Taloustaidossa herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, olemmeko todella niin huonoja taloudenhoidossa kuin tilastot toisinaan antavat ymmärtää. Suosittelen lukemaan oheisen artikkelin ja pohtimaan, mitkä ovat ne pienet askeleet, joilla oma talousosaaminen muutetaan käytännön vaurastumiseksi: Olemmeko me suomalaiset supersurkeita omien talousasioiden hoidossa?.

Vaikka suomalaiset hallitsevat teoriassa talouden perusasiat verrattain hyvin, käytännön toimissa, kuten pitkäjänteisessä säästämisessä ja sijoittamisessa, jäämme usein jälkeen monista muista kansakunnista. Artikkelissa pohditaan osuvasti sitä, miksi emme saa siirrettyä osaamistamme käytännön teoiksi ja varallisuuden kerryttämiseksi.

Oman taloudellisen tilanteen parantaminen ja varmuuden lisääminen lähtee usein liikkeelle hyvin konkreettisista ja arkisista valinnoista. Ensimmäinen askel on rehellinen katsaus omiin tuloihin ja menoihin, sillä vasta numeroiden tarkka seuraaminen paljastaa todelliset kulutustottumukset ja mahdolliset säästökohteet. Kun talouden kokonaiskuva on selvillä, on helpompi asettaa tavoitteita, jotka motivoivat pitämään kiinni suunnitelmasta myös silloin, kun houkutus heräteostoksiin kasvaa.

Käytännön tasolla yksi tehokkaimmista tavoista vahvistaa omaa talouttaan on säästämisen ja sijoittamisen automatisointi, jolloin sovittu summa siirtyy sivuun heti palkkapäivänä ilman erillistä vaivaa. Tämä poistaa tarpeen jatkuvalle itsekurille ja varmistaa, että tulevaisuuden varalle kertyy puskuria säännöllisesti. On myös tärkeää ymmärtää ajan merkitys ja korkoa korolle -ilmiön voima, mikä tarkoittaa, että sijoittamisen aloittaminen pienilläkin summilla on huomattavasti järkevämpää kuin odottaminen, että säästöön jäisi joskus suurempia summia.

Lisäksi taloudellista mielenrauhaa voi vahvistaa jatkuvalla itsensä kouluttamisella ja avoimella keskustelulla rahasta, sillä tiedon lisääminen hälventää sijoittamiseen liittyviä pelkoja ja epävarmuutta. Nykyaikaiset digitaaliset työkalut ja pankkien sovellukset tekevät varallisuuden seuraamisesta helpompaa kuin koskaan, ja niiden hyödyntäminen auttaa pysymään ajan tasalla omasta kehityksestä.
Eipä tuossa mitään uutta ole ainakaan itselleni, että suurin osa meistä Suomalaisista on ihan pihalla siitä miten rahaa tulisi käyttää tai olla käyttämättä.

Kiteytettynä olemme lottokansaa, jotka luulevat että ainut tapa vaurastua on voittaa lotossa. Ja taas toisaalta odotamme jokaisen vastoinkäymisen kohdalla valtion tulevan apuun. Kaikki ylimääräinen raha menee tulevaisuudessa arvottoman asunnon maksamiseen pois ja vasta kun veloista on päästy eroon, pystyy hengittää normaalisti. Käytännössä siis teemme kaikkemme, että pysyisimme köyhinä jatkossakin.

Tähän on kyllä tulossa iso muutos ainakin oman empiirisen tutkimuksen mukaan. Kun keskustelee alle 30v ihmisten kanssa, niin käytännössä kaikki sijoittavat varojaan ja ymmärtävät perusasiat (minimoi kulut ja lainanlyhennykset ja maksimoi säästöaste ja säästä matalakuluisiin indeksirahastoihin).
 
Tähän on kyllä tulossa iso muutos ainakin oman empiirisen tutkimuksen mukaan. Kun keskustelee alle 30v ihmisten kanssa, niin käytännössä kaikki sijoittavat varojaan ja ymmärtävät perusasiat (minimoi kulut ja lainanlyhennykset ja maksimoi säästöaste ja säästä matalakuluisiin indeksirahastoihin).

Joo, tämä on selvä muutos. Sijoittamisen suosio on onneksi ja selvästi kasvanut viime vuosina ja yhä useampi tietää, mistä on kyse, miksi kapitalisti ei olekaan vihollinen ja miksi on meidän kaikkien etu että vauraus lisääntyy. Toki varallisuuden kertyminen on pitkä, vuosikymmenien prosessi, mutta pääasia että sen suosio on kasvanut.
 
Eiköhän sekin ole ihan ok, että suurin osa ei rikastu tai vaurastu mihinkään.

Puolet tienaavat mediaania vähemmän ja puolet ovat mediaania köyhempiä. Ja puolet ovat mediaania (ÄO100) tyhmempiä.

Vaikka keskiarvoa ja mediaania hilaisi kuinka ylös, siellä alapuolella on tilaa vaikka millaiselle säätäjälle. Ei sitä tarvitse kuin muistella omia inttiaikoja, niin tulee aika selväksi että kaikille ei ole annettu samalla kauhalla ja täten on hölmöä odottaa samoja lopputuloksia, saati edes päämääriä.
 
Ymmärrän pankkien kyselyt siinä vaiheessa kun pankkiin vie rahaa, mutta en siinä tapauksessa, jos omia rahojaan nostaa. On luovaa laintulkintaa, jos pankki kuvittelee, että heidän täytyy tietää mihin rahojen omistaja omia rahojaan käyttää. Siinä vaiheessa kun minulla on omaa käteistä, niin ei pankki ole millään muotoa osapuoli siinä, mihin se käteinen minulta päätyy.
 
Joo, tämä on selvä muutos. Sijoittamisen suosio on onneksi ja selvästi kasvanut viime vuosina ja yhä useampi tietää, mistä on kyse, miksi kapitalisti ei olekaan vihollinen ja miksi on meidän kaikkien etu että vauraus lisääntyy. Toki varallisuuden kertyminen on pitkä, vuosikymmenien prosessi, mutta pääasia että sen suosio on kasvanut.
Olen itse erittäin iloinen siitä, että nuoret on löytäneet sijoittamisen. Tiedän useammankin, joka on joko kiinnostunut asiasta tai sitten sijoittaa aktiivisesti jos on mahdollisuus siihen.

Noin yleisesti ihmisillä on omien talousasioidensa kanssa ongelmia lähinnä siinä, ettei ymmärrä mihin raha menee. Menot skaalautuu ylöspäin heti kun tulee lisätuloja, mutta alas onkin vaikeampi tulla kun menoreikiä ei tunne. Itse olen nyt excelöinyt menoni reilut kymmenen vuotta, ja se on helpottanut tilanteen hallintaa valtavasti. Avioerosta ei aiheutunut minkäänlaista mutkaa matkaan, toki minun lompakostani oli jo suurin osa menoista katettu muutenkin, mutta raha-asioista ei tullut mitään pelkotilaa, joka voi helposti vallata mielen kun asiat muuttuu isosti. Lisäbonuksena kaikki lainaneuvottelut ovat olleet helppo hoitaa ja lopputuloskin marginaalien kannalta parempi kun olen voinut osoittaa todelliset menot pankin arvioiden sijaan.
 
Tähän on kyllä tulossa iso muutos ainakin oman empiirisen tutkimuksen mukaan. Kun keskustelee alle 30v ihmisten kanssa, niin käytännössä kaikki sijoittavat varojaan ja ymmärtävät perusasiat (minimoi kulut ja lainanlyhennykset ja maksimoi säästöaste ja säästä matalakuluisiin indeksirahastoihin).

Heh! Näköjään aika syvällä omassa kuplassa monet elävät. :)

Tilastokeskuksen varallisuustilastojen mukaan 16-34 -vuotiaista n. kolmasosa omistaa pörssiosakkeita ja/tai rahastoja. Ja tässä sijoittajien porukassa mediaanivarallisuus on vähän alle 3000 euroa.
 
Tilastokeskuksen varallisuustilastojen mukaan 16-34 -vuotiaista n. kolmasosa omistaa pörssiosakkeita ja/tai rahastoja. Ja tässä sijoittajien porukassa mediaanivarallisuus on vähän alle 3000 euroa.

Sulla on ehkä väärä ikähaarukka tuossa. 16-24-vuotiaista noin kolmasosa omistaa osakkeita (32,5%) tai rahastoja. 25-34-vuotiaissa luku on jo yi 41%.


Ja kasvu on ollut merkittävää:

Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti viime vuoden lopussa jo runsaat 2 miljoonaa suomalaista. Tämä oli vajaat 37 % henkilöistä. Sijoittaminen osakkeisiin tai rahastoihin on lisääntynyt huomattavasti kymmenen vuoden aikana, sillä vielä vuonna 2013 omistajia oli noin neljännes.

Innokkaimpia sijoittajia olivat 35–44-vuotiaat, jotka omistivat muita useammin myös sijoitusrahastoja.


Nordnetin kirjoitus aiheesta tältä vuodelta piirtää saman kuvan, sijoittamisen suosi on selvässä kasvussa:

Euroclearin tuoreen raportin mukaan arvo-osuustilien (AOT) määrä ylitti vuonna 2025 jo 2,5 miljoonaa. Viiden vuoden aikana kasvu on ollut peräti 37 prosenttia. Osakesijoittajien määrä on noussut yli miljoonaan suomalaiseen. Kun mukaan lasketaan myös rahastosäästäjät, on suomalaisten sijoittajien lukumäärä jo yli kaksi miljoonaa. Hyvä me!


Eli vaikka "kaikki" eivät tietenkään sijoita, niin kasvu on todella merkittävää.
 
Eiköhän sekin ole ihan ok, että suurin osa ei rikastu tai vaurastu mihinkään.

En oikein ymmärrä, mitä tällä viestilläsi haluat viestittää tai oletko jostain eri mieltä. Mitä tämä edes tarkoittaa että se on tai ei ole "ok"?

Se on joka tapauksessa hyvä asia, että ihmiset välittävät taloudestaan, sijoittavat rahat tuottavammin kuin kulutukseen tai asuntoon. Se on hyvä asia että sijoittamisen suosio pääomaköyhässä maassa on kasvussa. Tietenkään kaikki eivät sitä koskaan tule tekemään, mutta se on vain hyvä asia että sijoittamisen suosio lisääntyy. En myös tiedä, miten tuo mediaanista mainitseminen liittyy mihinkään. Kyllä, jatkossakin puolet sijoittavat vähemmän kuin se toinen puoli. Mihin tämä liittyy, en tiedä. Minä toivon että ihan kaikki vaurastuisivat vaikka ihmisten varallisuusjärjestys ei muuttuisi tippaakaan.
 
Mulla on tuosta vähän pessimistisempi näkemys. Sijoittaminen on varmasti nyt yleistynyt ja hyvähän se on sijoitella kun omistusten arvo nousee. Mutta äkkiä se innostus laantuu kun tuleekin hieman hankalampi ympäristö sijoittaa. Sellainen, jossa lasketaan pidemmän aikaa, ja sitten kun näyttää että käännytään parempaan, niin tuleekin lasku vieläkin alemmas, tätä vielä toistetaan muutamaan kertaan. Ei sellainen keskimääräinen ihminen lopulta ymmärrä sitä että sijoittaminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa ja välillä pitää kestää pitkiäkin aikoja, jolloin sijoitusten arvo laskee.

Varmasti toki tämän harrastuksen on tässä boomissa aloittanut joku luonteeltaan sijoittamiseen sopivakin, mutta varmasti enimmäkseen sellaista porukkaa joka ennemmin tai myöhemmin lopettaa kun vastoinkäymiset vain jatkuu ja jatkuu. Nuo leikin lopettaneet sitten varoittelee muita että ei kannata kun minäkin hävisin niin ja niin paljon rahaa, ja sillä sitten saavat muitakin lopettamaan ja toisten aloittamisen torpattua.

Nuo luonteeltaan sijoittajat on ainoita, jotka jatkaa ja käärii ne isot rahat sitten myöhemmin. Mutta kuten sanottua tämä on pieni porukka ja aina tulee olemaan pieni porukka.
 
Heh! Näköjään aika syvällä omassa kuplassa monet elävät. :)

Tilastokeskuksen varallisuustilastojen mukaan 16-34 -vuotiaista n. kolmasosa omistaa pörssiosakkeita ja/tai rahastoja. Ja tässä sijoittajien porukassa mediaanivarallisuus on vähän alle 3000 euroa.

Ehdottomasti tämä. Kun lisää perään vielä faktan:
"
Velkaantuneimpia ovat 35–44-vuotiaat.
"
+
"
Asuntovelallisten velkaantumisaste on muita merkittävästi korkeampi, 213 prosenttia.
"

Tästä voi esim. katsoa kuuluuko "keskikastiin" vai onko velkaa vähemmän kuin 50% Suomalaisista..
 
Sulla on ehkä väärä ikähaarukka tuossa. 16-24-vuotiaista noin kolmasosa omistaa osakkeita (32,5%) tai rahastoja. 25-34-vuotiaissa luku on jo yi 41%.

No eikös näistä tule hyvinkin tarkkaan tuo mainitsemani "noin kolmasosa"? Alkuperäinen kommentoija puhui "alle 30-vuotiaista" eli sinun luvuista pitäisi rajata 30-34 -vuotiaat pois. :)

Kannattaa myös suhteuttaa tämä siihen, että alkuperäinen väite oli "lähes kaikki alle 30-vuotiaat sijoittaa".

Ja kasvu on ollut merkittävää:

No joo. Yhtä useampi sijoittaa, mikä on tietysti hyvä että sijoittamisen osalta on kasvua. Mutta..

1774010165092.png
 
Viimeksi muokattu:
No joo. Yhtä useampi sijoittaa, mikä on tietysti hyvä että sijoittamisen osalta on kasvua. Mutta..

Musta tuo ei ole ongelma. On päivänselvää, että nuorilla sijoitettavat summat ovat pieniä jos se salkku kasvatetaan siitä mitä opintotuen jälkeen jää käteen. Ei ihme jos mediaani on aika matala. En keksi mitään syytä, miksi noilla luvuilla olisi mitään isompaa merkitystä. Oleellista on että sijoitetaan, ei ne summat. Nuo ovat niitä tyyppejä, jotka valmistuvat myöhemmin ja alkavat saada palkkatuloja joita sijoittaa. Sitten se salkku alkaa kasvaa.

Pessimismi ketjussa on todella hämmentävää. Mutta olemme toki suomalaisella foorumilla. Nyt kun ensimmäistä kertaa on saatu todella merkittävää kasvua nuorten sijoittamisinnossa ja sijoittajien lukumäärässä, niin onhan se hemmetin hieno asia.
 
Miten suhtaudutte autorahoituksiin ja kuukausieriin? Ilmeisesti suurin osa varsinkin uusista autoista ostetaan rahoituksella. Monella ei välttämättä ole edes käsirahaa tai mitään puskurirahastoja ja silti ostetaan muutaman vuoden välein uusi auto kädestä suuhun eläen. Katselin ensin käytettyjä autoja, mutta uusien autojen paremmat rahoitustarjoukset kiinnostavat. Toki haittapuolena uuden auton arvosta sulaa osa heti alussa.

Itseä lähinnä kuumottaa rahoituksessa se, että onko esimerkiksi neljän vuoden maksuajalla neljän vuoden päästä enää töitä. Työttömänä tai ansiosidonnaisellakin rasittaa aika paljon taloutta maksaa sekä opintolainaa että autoa pois. Asuntokin olisi kiva ostaa joskus, mitä varten säästän kovasti ASP-tilille. Nykyisen työn palkalla ei kyllä sinäänsä olisi ongelma maksaa lyhennyksiä pois ja saada samalla säästöönkin. Lisäksi olen kerännyt aika ison puskuritilin pahan päivän varalle. Pelkästään sillä voisi jo vaihtaa autoa uudempaan käteisellä, mutta puskurin uhraaminen uhraisi myös yöunet.
 
Miten suhtaudutte autorahoituksiin ja kuukausieriin? Ilmeisesti suurin osa varsinkin uusista autoista ostetaan rahoituksella. Monella ei välttämättä ole edes käsirahaa tai mitään puskurirahastoja ja silti ostetaan muutaman vuoden välein uusi auto kädestä suuhun eläen. Katselin ensin käytettyjä autoja, mutta uusien autojen paremmat rahoitustarjoukset kiinnostavat. Toki haittapuolena uuden auton arvosta sulaa osa heti alussa.

Itseä lähinnä kuumottaa rahoituksessa se, että onko esimerkiksi neljän vuoden maksuajalla neljän vuoden päästä enää töitä. Työttömänä tai ansiosidonnaisellakin rasittaa aika paljon taloutta maksaa sekä opintolainaa että autoa pois. Asuntokin olisi kiva ostaa joskus, mitä varten säästän kovasti ASP-tilille. Nykyisen työn palkalla ei kyllä sinäänsä olisi ongelma maksaa lyhennyksiä pois ja saada samalla säästöönkin. Lisäksi olen kerännyt aika ison puskuritilin pahan päivän varalle. Pelkästään sillä voisi jo vaihtaa autoa uudempaan käteisellä, mutta puskurin uhraaminen uhraisi myös yöunet.
Täysin ilman käsirahaa ostaessa on riski suurimmillaan lainan alkuvaiheessa. Eli mikäli työttömyys iskee ekan parin vuoden aikana, etkä ole laittanut käsirahaa, niin suurella todennäköisyydellä joudut kaivamaan omista säästöistä euroja tiskiin päästäksesi autosta eroon. Mikäli tämän tiedostaa ja on puskuria tilanteen varalle niin miksipäs ei noinkin voisi tehdä. Itse olen vanhan laittanut vaihdossa jolloin siitä on jäänyt jonkinlainen käsiraha 5-10k€ väliltä, riippuen missä vaiheessa käyttövuosia auto on vaihtoon viety ja miten kyseisen auton arvo on sulanut.
 
Miten suhtaudutte autorahoituksiin ja kuukausieriin? Ilmeisesti suurin osa varsinkin uusista autoista ostetaan rahoituksella. Monella ei välttämättä ole edes käsirahaa tai mitään puskurirahastoja ja silti ostetaan muutaman vuoden välein uusi auto kädestä suuhun eläen.

Aika teoreettinen mahdottomuus vaihtaa autoa parin vuoden välein jos elää kädestä suuhun. Joko reilu käsiraha tai sitten 2v päästä pitäisi olla loppu velan ja arvon erotuksen verran rahaa. Tai kai joku pelimiesmyyjä voisi siirtää velkaa eteenpäin seuraavaan autoon 🤔

Jos uutta autoa ostaa ja niihin tarjolla 0% korkoa niin aika tyhmä sellainen on käteisellä ostaa. Käteiset omane riskiprofiilin mukaan joko sijoituksiin tai korko tilille. Eri olisi jos käteisellä saisi merkittävän alennuksen autosta.
 
Miten suhtaudutte autorahoituksiin ja kuukausieriin? Ilmeisesti suurin osa varsinkin uusista autoista ostetaan rahoituksella. Monella ei välttämättä ole edes käsirahaa tai mitään puskurirahastoja ja silti ostetaan muutaman vuoden välein uusi auto kädestä suuhun eläen. Katselin ensin käytettyjä autoja, mutta uusien autojen paremmat rahoitustarjoukset kiinnostavat. Toki haittapuolena uuden auton arvosta sulaa osa heti alussa.

Itseä lähinnä kuumottaa rahoituksessa se, että onko esimerkiksi neljän vuoden maksuajalla neljän vuoden päästä enää töitä. Työttömänä tai ansiosidonnaisellakin rasittaa aika paljon taloutta maksaa sekä opintolainaa että autoa pois. Asuntokin olisi kiva ostaa joskus, mitä varten säästän kovasti ASP-tilille. Nykyisen työn palkalla ei kyllä sinäänsä olisi ongelma maksaa lyhennyksiä pois ja saada samalla säästöönkin. Lisäksi olen kerännyt aika ison puskuritilin pahan päivän varalle. Pelkästään sillä voisi jo vaihtaa autoa uudempaan käteisellä, mutta puskurin uhraaminen uhraisi myös yöunet.
No mä olen jo kohta 10 vuotta hommannut autot joko liisaamalla tai max. rahoituksella ilman käsirahaa. Rahat kiinni sijoituksissa. 2017 kun myin viimeisen auton, jossa oli rahaa kiinni reilu kymppitonni ja laitoin sen sijoituksiin, niin tuolle on kertynyt keskimäärin 8,9% vuotuista tuottoa.

Missään nimessä rahaa ei kannata pitää kiinni autossa. Mulla nyt 1.5% ja 2.5% todellisella korolla olevat autolainat ilman käsirahaa ja vielä max. jämärillä. Toki sen verran on varallisuutta, että molemmat voisi omiksi lunastaa (vaan ei kyllä aio). Tällä systeemillä toki autoa se 4-6 vuotta pidettävä, jotta varsinkin näillä sähköautojen hintakehityksellä ei tartte laittaa kättä taskuun eroon päästäkseen. No tämä tiedossa.
Täysin ilman käsirahaa ostaessa on riski suurimmillaan lainan alkuvaiheessa. Eli mikäli työttömyys iskee ekan parin vuoden aikana, etkä ole laittanut käsirahaa, niin suurella todennäköisyydellä joudut kaivamaan omista säästöistä euroja tiskiin päästäksesi autosta eroon. Mikäli tämän tiedostaa ja on puskuria tilanteen varalle niin miksipäs ei noinkin voisi tehdä. Itse olen vanhan laittanut vaihdossa jolloin siitä on jäänyt jonkinlainen käsiraha 5-10k€ väliltä, riippuen missä vaiheessa käyttövuosia auto on vaihtoon viety ja miten kyseisen auton arvo on sulanut.
Aloittajalla oli rahaa vaikka ostaa auto kästeisellä, eli hyvä puskuri. Eli sen kun jatkaa kk-erän maksamista.

Olin vuoden työttömänä itse ja mitään vaikutusta kulutukseen tai autoihin ollut, koska puskurit kunnossa. Itse asiassa just työttömäksi jäätyäni ostin uuden auton, kun firman liisari lähti alta... En tiedä menikö oikein, kun vikalla viikolla ennen työsuhteen päättymistä hain auton (ja lainan) ja en maininut olevani työttömänä :) No nyt jo uudessa työssä.

edit. toki tsellä myös asunto velaton. Helpottaa kummasti.
 
Miten suhtaudutte autorahoituksiin ja kuukausieriin? Ilmeisesti suurin osa varsinkin uusista autoista ostetaan rahoituksella. Monella ei välttämättä ole edes käsirahaa tai mitään puskurirahastoja ja silti ostetaan muutaman vuoden välein uusi auto kädestä suuhun eläen. Katselin ensin käytettyjä autoja, mutta uusien autojen paremmat rahoitustarjoukset kiinnostavat. Toki haittapuolena uuden auton arvosta sulaa osa heti alussa.

Itseä lähinnä kuumottaa rahoituksessa se, että onko esimerkiksi neljän vuoden maksuajalla neljän vuoden päästä enää töitä. Työttömänä tai ansiosidonnaisellakin rasittaa aika paljon taloutta maksaa sekä opintolainaa että autoa pois. Asuntokin olisi kiva ostaa joskus, mitä varten säästän kovasti ASP-tilille. Nykyisen työn palkalla ei kyllä sinäänsä olisi ongelma maksaa lyhennyksiä pois ja saada samalla säästöönkin. Lisäksi olen kerännyt aika ison puskuritilin pahan päivän varalle. Pelkästään sillä voisi jo vaihtaa autoa uudempaan käteisellä, mutta puskurin uhraaminen uhraisi myös yöunet.
Kyllähän se uusi auto järkevin on rahoituksella ostaa, kunhan sen rahoituksen saa pienellä korolla kuten yleensä saakin. Jonkun parin prosentin koron voittaa aika helposti rahat sijoittamalla verrattuna siihen että "sijoitat" sen 30k€+ siihen autoon kiinni jonka arvo vaan laskee.

Onko sitten järki ostaa uusi vai käytetty onkin toinen keskustelu. Kyllähän uuden auton arvosta sulaa helposti se joku 25% kun ajat sen pihasta ulos. Muutaman vuotta vanhan kun ostaa niin siitä on se pahin arvonaleneminen jo tapahtunut, mutta on kuitenkin vielä melkein uusi.
 
Kyllähän se uusi auto järkevin on rahoituksella ostaa, kunhan sen rahoituksen saa pienellä korolla kuten yleensä saakin. Jonkun parin prosentin koron voittaa aika helposti rahat sijoittamalla verrattuna siihen että "sijoitat" sen 30k€+ siihen autoon kiinni jonka arvo vaan laskee.

Minulla itseasiassa on nyt tilanne, että viime vuonna ostin auton (käytettynä) ja maksoin sen käteisellä, eli 50.000 € pois sijoituksista. Nyt tänä aikana kun auto on minulla ollut, on sijoitusteni arvo pudonnut, joten käytännössä hyödyin siitä että maksoin auton käteisellä sen sijaan että makselisin rahoituksesta korkoa. Parin kk päästä saan työsuhdeauton, jolloin myyn auton pois ja laitan rahan sijoituksiin takaisin.

Toki nyt oli poikkeuksellinen kausi sijoitusmarkkinoilla, eli ihan puhtaasti sattumaltahan tämä näin meni :)
 
Minulla itseasiassa on nyt tilanne, että viime vuonna ostin auton (käytettynä) ja maksoin sen käteisellä, eli 50.000 € pois sijoituksista. Nyt tänä aikana kun auto on minulla ollut, on sijoitusteni arvo pudonnut, joten käytännössä hyödyin siitä että maksoin auton käteisellä sen sijaan että makselisin rahoituksesta korkoa. Parin kk päästä saan työsuhdeauton, jolloin myyn auton pois ja laitan rahan sijoituksiin takaisin.

Toki nyt oli poikkeuksellinen kausi sijoitusmarkkinoilla, eli ihan puhtaasti sattumaltahan tämä näin meni :)
Toisaalta tossa esim mä oisin joutunut maksmaan 5-7te veroja, eli sijoituksista ois 55-57te pois. Ja toki lyhyellä aikajaksolla noin voi käydä. Itsellä sijoituksien aikaisin nostaminen on jossain 5v päässä, ja en usko että mitään kannattaa sitä ennen realisoida.

Useammin olis kannattavampaa ostaa osarilla ja nostella vaikka sijoituksista kuukauden välein omaisuutta.
 
Minulla itseasiassa on nyt tilanne, että viime vuonna ostin auton (käytettynä) ja maksoin sen käteisellä, eli 50.000 € pois sijoituksista. Nyt tänä aikana kun auto on minulla ollut, on sijoitusteni arvo pudonnut, joten käytännössä hyödyin siitä että maksoin auton käteisellä sen sijaan että makselisin rahoituksesta korkoa. Parin kk päästä saan työsuhdeauton, jolloin myyn auton pois ja laitan rahan sijoituksiin takaisin.

Toki nyt oli poikkeuksellinen kausi sijoitusmarkkinoilla, eli ihan puhtaasti sattumaltahan tämä näin meni :)
Sattumastahan tuossa on kyse tosiaan, kun aika lyhyt ajanjakso. Normaalisti sitä autolainaa maksetaan pois sen 5+ vuotta joten nuo satunnaisuudet hieman tasaantuu.
Toki eihän se ihan pois suljettua ole, että pidemmälläkin ajanjaksolla sitä tappiota olisi. Mutta keskimäärin tollasen ~2% koron kyllä voittaa aika helposti.
 
Näinhän se tosiaan on - kun lainaa saa hyvinkin edullisella korolla, kannattaa oma 'käteinen' ennemmin sijoittaa osakkeisiin/rahastoihin, tai edes korkeakorkoiselle säästötilille (esim. Ferratumin 3%), eikä arvoaan väistämättä menettävään riippakiveen eli autoon.

Toki samalla kannattaa harkita tarkkaan, voisiko uuden sijaan hankkia käytetyn, huomattavaa 'alennusta' eli arvonalenemaa hyödyntäen. Edullisista koroista ei silloin pääse nauttimaan, mutta itse hankintahinta voi pudota paljonkin.

Vertailun vuoksi hankin oman, tätä nykyä jo yli 20-vuotiaan bensa-Volvoni alle viiden tonnin hintaan, ja nyt paria vuotta myöhemmin auton arvo vaikuttaisi (nettiauton hintapyyntöjen perusteella) peräti nousseen hieman. Vähän kilometrejä vuodessa kerryttävälle kuskille tuollainen iäkkäämpi kulkupeli, jonka kulutus on aikamoinen, mutta arvonalenema nollan tuntumassa, voi olla ihan passeli ratkaisu.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
303 755
Viestejä
5 145 676
Jäsenet
82 404
Uusin jäsen
Kassu Laisi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom