God of War: Ragnarok - PS5

[Theory]

Jos seuraavat mahdolliset GoW-pelit on tätä tasoa, niin jää ostamatta. Muutenkin tuntuu että nämä Sonyn yksinoikeuspelit on vähän liian samankaltaisia keskenään, God of War, The Last of Us, Horison Zero Dawn jne. Samanlaista kaavamaisuutta kuin Ubisoftin peleissä joskus.

Sinänsä huvittavaa kuinka tarkoituksena on varmasti olla, että ne on brändille tunnistettavia (t. omistan suht paljon sonyn osakkeita). Kieltämättä jotain samankaltaisuutta niissä on. Vähän sama kuin vertaisi jonkun ohjaajan eri elokuvia keskenään. Sen oletettavasti halutaan näyttäytyvän laatuna, jota varmasti ovatkin millä tahansa mittarilla, mutta toisaalta vaarana on toistaa itseään ja ajautua samaan kaavaan. Se on todennäköisesti "menestyskonsepti" joka halutaan ymmärrettävistä syistä toistaa.

Mulla oli paljon ennakkoluuloja Ragnarökia kohtaan ja hankinkin pelin vasta nyt, mutta kaiken sen kuran jälkeen mitä on saanut päälleen maailmalla ja täälläkin, se on osoittautunut harvinaisen positiiviseksi yllätykseksi. Se IGN korealainen toimittaja kutosen antaneena tuskin oli pelannut peliä läpi tai sitten ei osannut muuttaa enää alun jälkeen mieltään kun myöhemmin olikin muuta (tai sitten oli julkisuustemppu, mutta kuitenkin).

Häiritsi edellisessä osassa esim. kuinka tyhjiä kaikki maailmat on ja nyt siinä on kyliä ja yhteisöjä (huvittava miten konsepti haluttu pitää "puhtaana" ja ei pääse varsinaisesti kyläläisten kanssa käymään tai edes astumaan kylän sisälle silmin nähden hulppeista puitteista huolimatta, joille kylläkin moni roolipelikin olisi kateellinen). Toisaalta ihan absurdia kuinka paljon ovat panostaneet "turhaan" maisemaan.

EDIT: En tiennyt muuten edes, että Teal'c on Kratos. Siitä yksi arvosanayksikkö lisää Ihan samanlainen kuin stargatessa ja varmasti sen roolin perusteella saanut tämänkin. Fanitettiin joskus nuorena teal'cia ironisen epäironisesti. Ilmeisesti joku gow-tuotantotiimissä samaten.

 

[Theory]

Viimeiset vapaaehtoiset pomot läpi.

Meni varmaan kymmenen tuntia sen jälkeen kun pääsin pelin läpi, että meni lopulta Kraki läpi. Ensimmäisten lopputekstien aikaan mun leveli oli vasta vahva kutonen, vaikka olin jotkut alueet vetänyt jo 100%, joten ilmeisesti huonoa tuuria tms. mihin satuin menemään.

Gna meni berserker kuninkaan jälkeen melkein loppuverryttelynä muutamalla yrityksellä kun sitä ennen olin tahkonut tuntikaupalla Krakia pariinkin otteeseen ja todennut, että kyllä ne varusteet pitää olla viimeisen päälle ja silloinkin piti ottaa toista kymmentä yritystä (yhteensä kolminumeroinen määrä yrityksiä yhteen bossiin heittämällä sanoisin, että mulle vaikein bossi ikinä missään pelissä ja vaikeusaste ei ollut edes vaikein, kuten yleensä). Luulin, että se areena realm menee lukkoon kun tulee Gnan vuoro ja senkään takia en pystynyt upgradeen, mutta en tajunnut kokeilla keskimmäistä pylvästä. Aika iso ero lopulta onko joku kasi vai täysi ysin maximi geari.

Peli siis melkein pakotti käymään varusterundilla. Hiton pitkällä kylläkin, mutta kerrankin oli joku pointti tehdä se.

Pelille itselle antaisin kouluarvoa-asteikolla 9- ja lähinnä siitä miinukset, että oli niin samanlainen edellisosan kanssa, vaikka nyt en ihan allekirjoita sitä, että peli olisi missään nimessä huono sen takia.

Steinbjorn chesti ja surtrin hanskat ja vyö oli lopulta mulle paras kombo. Sitä en ymmärrä minkä takia peli on niin harvinaisen epämääräinen statsien kanssa, jonka takia vaikea oikein päätellä mitä kannattaa pitää ja netistäkään ei kovin helpolla löydy vastauksia.

 

[Theory]

Päätinpä pelata Valhallan läpi. Olikin astetta pahempi. Kellokin näyttää jo kahta yöllä

Voi suositella kaikille vaikkapa Returnalista tai muista roguelikeista pitäneille. Aloitin toisiksi vaikeimmalla, kuten pääpelinkin, mutta suosiolla aloitin sitten alusta normaalilla. Oli paljon miellyttävämpi kokemus kun ei mennyt samalla toistoksi ja turhaksi puurtamiseksi, mutta silti kelpo haaste. Tasapainoa tulee sitten siitä, ettei tule jatkuvasti uusinta yrityksiä samaan pelin vaiheeseen, josta saisi pysyviä parannuksia.

 

[masaf2]

Gna meni berserker kuninkaan jälkeen melkein loppuverryttelynä muutamalla yrityksellä kun sitä ennen olin tahkonut tuntikaupalla Krakia pariinkin otteeseen ja todennut, että kyllä ne varusteet pitää olla viimeisen päälle ja silloinkin piti ottaa toista kymmentä yritystä (yhteensä kolminumeroinen määrä yrityksiä yhteen bossiin heittämällä sanoisin, että mulle vaikein bossi ikinä missään pelissä ja vaikeusaste ei ollut edes vaikein, kuten yleensä). Luulin, että se areena realm menee lukkoon kun tulee Gnan vuoro ja senkään takia en pystynyt upgradeen, mutta en tajunnut kokeilla keskimmäistä pylvästä. Aika iso ero lopulta onko joku kasi vai täysi ysin maximi geari.

Itte vedin ton Gnan ennen pers-eerikkejä ykkösellä läpi heti (Give me balancella) niin aikasin ku pysty jollain suht paskoilla varusteilla. Emblem of elusion taikasana (tässäkin) ja varmaan tuurilla sattu oleen sopiva cooldown-buildi kun meni siinä missä muutkin ennen tota. Luin vasta jälkikäteen, et pitäs olla vaikee. Berserkereihin joutu hommaan paremmat kamat.

 

[Theory]

Itte vedin ton Gnan ennen pers-eerikkejä ykkösellä läpi heti (Give me balancella) niin aikasin ku pysty jollain suht paskoilla varusteilla. Emblem of elusion taikasana (tässäkin) ja varmaan tuurilla sattu oleen sopiva cooldown-buildi kun meni siinä missä muutkin ennen tota. Luin vasta jälkikäteen, et pitäs olla vaikee. Berserkereihin joutu hommaan paremmat kamat.

Jaah en ollut kuullutkaan tuollaisesta perkistä ennen Valhallaa. Hyvän pelin merkki miten eri bossit tuottaa eri tavalla vaikeuksia eri ihmisille.

Nyt on omasta puolesta paketoitu tuo peli. Pelasin lopulta Valhallan kolmesti läpi. Ensin normaalilla, eli Couragella, sitten Prowessilla ja nyt eilen vaikeimmalla Masterylla.

Couragen jälkeen Prowess meni melkein sukkana paitsi, että melkein sain itseni jumiin kunnolla mokaamalla loppupelin (ihan typeriin kohtiin) ennen kuin sain ensimmäisen loppubossin alas ja välibosseissa olin kuitenkin edennyt jo Vali the Oathguardiin asti (osuva nimi valivali-valitukselle), joka tuntui siltä, että pitäisi olla jo joitakin Divine Triumph päivityksiä, joita sai runissa aina vasta sen jälkeen. Sillä on sellainen muuvi, jota ei pysty ilmeisesti edes torjumaan kun sitä ei voinut staggeroida ragella tai runic hyökkäyksillä. Netistä löysin kuitenkin hyvän taktiikan vetää bladeseilla kolmiohyökkäyksiä ja sen jälkeen taisin kuolla kerran tai kaksi ennen lopputekstejä.

Olin lukenut, että uudemmat GoWit on vaikeimmalla järjettömiä, mutta piti sitä kokeilla Valhallaa Masteryllakin, jo ihan sen takia, että checkpointtien puutteen takia moni pitää sitä haastavampana kuin give me god of war tasoa peruspelissä ja on kuitenkin järjellisen mittainen hampaidenkiristys.

Koko ajan tuli progressia, mutta viimeinen boss vaati kyllä ihan riittävästi näin vähätellen. Siihen ensiyritys kun ei oltu lähellekään täysillä statseilla, mutta melko lailla parhaalla mahdollisella buildilla sain viimeiseen helabaariin asti. Mulla ei ollut sitä parempaa second chance riimukiveä edes silloin ja oletin, että jos se olisi ollut, niin olisin saanut sen alas jo silloin. Lopulta vaati sitten kaiken, siis ihan kaikki statsit ja avut oli tapissa, osasin pelata siinä vaiheessa sillä tavalla, että proving groundsit pystyin tekemään jokaisen encounterin. Silti viimeisessä bossissa oma hela oli kaksi milliä 85" telkkarissa, mutta sainpahan kuitenkin. Vaikeimpia juttuja, jota olen pelaajaurallani tehnyt. Onnistuin riemuissani tiputtamaan ohjaimenkin lattialle kun tuli R3-kehotus ja ihan paniikissa sen pelossa, että menee ohi ja joudun vielä muutaman iskun antamaan, suurin piirtein syöksyin ohjaimen luokse.

Tuntui ihan vitun hyvältä.

Todd Howard sanoi Lex Friedmanin haastattelussa, että pelit pystyy yhteen asiaan mihin muu media ei pysty ja se on saavutuksen tunteen saaminen ja helppo tämän perusteella kompata.

 

[masaf2]

Jaah en ollut kuullutkaan tuollaisesta perkistä ennen Valhallaa. Hyvän pelin merkki miten eri bossit tuottaa eri tavalla vaikeuksia eri ihmisille.

Joo, aiemman GOWin pelasin läpi lähinnä ei mitenkään cooldown-äijällä ja oli pirun vaikee varsinkin valkyriet. Mut tän Ragrarokin sitten cooldown-buildilla ja harjottelin kaikkien skillien tarkat ajoitukset ja peräkkäin teot, niin sai käytännössä jauhaa vaan koko ajan jotain erikoishyökkäyksiä kun vaihtoi vuorotellen aseet jne. / sykläsi läpi kaikki isommat hyökkäykset. Eli tällä kertaa en menny turpiin vaan ja onnea -mentaliteetilla, niin ehkäpä tuonne areenalle mennessä olin jo liian harjaantunut (luulen vaan, oishan sitä voinut vaikeustasoa nostaa)