- Liittynyt
- 20.07.2019
- Viestejä
- 1 896
Valtion enemmistöomistama Fortum on surkeiden päätösten seurauksena tekemässä vähintään 15 miljardin euron tappiot. Tämä tekee noin 2700 euroa per suomalainen.
Polku nykyiseen tilaan on pitkä ja kyse on useista huonoista päätöksistä, joita ovat olleet tekemässä ja siunaamassa neljä eri Suomen hallitusta omistajaohjausministereineen.
2008: Ensimmäinen merkittävä sijoitus Venäjälle
Fortum teki ensimmäisen suuren mittaluokan sijoituksen Venäjälle vuonna 2008, kun se osti 29 prosentin osuuden TGK-10 sähkötuotantoyrityksestä 2,7 miljardilla eurolla. Tuohon aikaan Venäjä käyttäytyi länsimaita kohtaan rationaalisesti, joten kritiikki Venäjän maariskeistä voitiin vielä ohittaa olankohautuksella.
2009-2010 kotimaan sijoituksista riskialttiisiin ulkomaan sijoituksiin
Vuonna 2009 Fortum oli erinomaisessa tuloskunnossa ja sen kassa pullisteli rahaa. Fortum suunnitteli investoivansa Suomeen ja anoi lupaa Loviisa 3 ydinreaktorin rakentamiselle. Keskustan, Kokoomuksen, Vihreiden ja RKP:n muodostama hallitus torppasi Fortumin hakemuksen Loviisan 3 -reaktorin rakentamiseksi 6.5.2010. Loviisan 3 reaktorin luvan evääminen nähdään juurisyyksi sille, miksi Fortum alkoi etsiä investointimahdollisuuksia ensisijaisesti Suomen ulkopuolella.
2013-2015 Suurten sähköverkkojen myynnit ja lisäinvestoinnit Venäjälle
Fortum jatkoi investoimista Venäjälle rakentamalla vuosien 2010 ja 2014 välillä Venäjälle kaikkiaan 8 voimalaitosta, joiden yhteistuotto on kaksi gigawattia. Investointi oli merkittävä, hinta ei ole tällä hetkellä tiedossa.
Vuonna 2014 Fortum myi sähköverkkonsa Suomessa ulkomaisten sijoittajien ja kotimaisten eläkerahastojen muodostamalle Caruna Oy:lle. Päävastuussa kaupasta olivat omistajaohjausministeri Pekka Haavisto (Vihr), energia-asioista vastannut ministeri Jan Vapaavuori (Kok), minkä lisäksi pääministerinä toiminut Jyrki Katainen (Kok) tuki voimakkaasti kaupan syntymistä. Fortum kuittasi kaupasta 2,55 miljardia euroa.
Maaliskuussa 2015 Fortum myi suuren sähköverkon Ruotsissa. Tuolloin omistajaohjauksesta vastasi Sirpa Paatero (SDP). Fortum kuittasi kaupasta 6,6 miljardia euroa.
2017-2020 Surullinen Uniper-kauppa
Sähköverkkomyyntien seurauksena Fortum oli samassa tilanteessa kuin 2009: kassa pullisteli rahaa. Tällä kertaa Fortum ei ollut enää kiinnostunut ydinvoimalan rakentamisesta vaan kohteena oli jotakin suurempaa.
Saksassa oli pihtisynnytetty yritys nimeltä Uniper, joka aikaansaatiin yhdistämällä kaksi suurta saksalaista energia-alan yritystä, RWE ja E.ON, vieläkin suuremmaksi yritykseksi. Edes saksalaiset sijoittajat eivät nähneet Uniperia kiinnostavana kasvukohteena. Se nähtiin jonkinlaisena roskayrityksenä, joka koostuu suurelta osin fossiilisen energian tuottamisesta ja jälleenmyymisestä.
Kaikesta huolimatta Fortum näki Uniperissa mahdollisuudet nousta yhdeksi Euroopan suurimmista energiayhtiöistä. Uniperin liikevaihto oli suurempi kuin Suomen valtion budjetti. Moni asiantuntija varoitteli Fortumia ja näki sijoituksen huonona:
Tarina jatkuu...
www.hs.fi
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_789+2010.pdf
www.is.fi
Polku nykyiseen tilaan on pitkä ja kyse on useista huonoista päätöksistä, joita ovat olleet tekemässä ja siunaamassa neljä eri Suomen hallitusta omistajaohjausministereineen.
2008: Ensimmäinen merkittävä sijoitus Venäjälle
Fortum teki ensimmäisen suuren mittaluokan sijoituksen Venäjälle vuonna 2008, kun se osti 29 prosentin osuuden TGK-10 sähkötuotantoyrityksestä 2,7 miljardilla eurolla. Tuohon aikaan Venäjä käyttäytyi länsimaita kohtaan rationaalisesti, joten kritiikki Venäjän maariskeistä voitiin vielä ohittaa olankohautuksella.
2009-2010 kotimaan sijoituksista riskialttiisiin ulkomaan sijoituksiin
Vuonna 2009 Fortum oli erinomaisessa tuloskunnossa ja sen kassa pullisteli rahaa. Fortum suunnitteli investoivansa Suomeen ja anoi lupaa Loviisa 3 ydinreaktorin rakentamiselle. Keskustan, Kokoomuksen, Vihreiden ja RKP:n muodostama hallitus torppasi Fortumin hakemuksen Loviisan 3 -reaktorin rakentamiseksi 6.5.2010. Loviisan 3 reaktorin luvan evääminen nähdään juurisyyksi sille, miksi Fortum alkoi etsiä investointimahdollisuuksia ensisijaisesti Suomen ulkopuolella.
2013-2015 Suurten sähköverkkojen myynnit ja lisäinvestoinnit Venäjälle
Fortum jatkoi investoimista Venäjälle rakentamalla vuosien 2010 ja 2014 välillä Venäjälle kaikkiaan 8 voimalaitosta, joiden yhteistuotto on kaksi gigawattia. Investointi oli merkittävä, hinta ei ole tällä hetkellä tiedossa.
Vuonna 2014 Fortum myi sähköverkkonsa Suomessa ulkomaisten sijoittajien ja kotimaisten eläkerahastojen muodostamalle Caruna Oy:lle. Päävastuussa kaupasta olivat omistajaohjausministeri Pekka Haavisto (Vihr), energia-asioista vastannut ministeri Jan Vapaavuori (Kok), minkä lisäksi pääministerinä toiminut Jyrki Katainen (Kok) tuki voimakkaasti kaupan syntymistä. Fortum kuittasi kaupasta 2,55 miljardia euroa.
Maaliskuussa 2015 Fortum myi suuren sähköverkon Ruotsissa. Tuolloin omistajaohjauksesta vastasi Sirpa Paatero (SDP). Fortum kuittasi kaupasta 6,6 miljardia euroa.
2017-2020 Surullinen Uniper-kauppa
Sähköverkkomyyntien seurauksena Fortum oli samassa tilanteessa kuin 2009: kassa pullisteli rahaa. Tällä kertaa Fortum ei ollut enää kiinnostunut ydinvoimalan rakentamisesta vaan kohteena oli jotakin suurempaa.
Saksassa oli pihtisynnytetty yritys nimeltä Uniper, joka aikaansaatiin yhdistämällä kaksi suurta saksalaista energia-alan yritystä, RWE ja E.ON, vieläkin suuremmaksi yritykseksi. Edes saksalaiset sijoittajat eivät nähneet Uniperia kiinnostavana kasvukohteena. Se nähtiin jonkinlaisena roskayrityksenä, joka koostuu suurelta osin fossiilisen energian tuottamisesta ja jälleenmyymisestä.
Kaikesta huolimatta Fortum näki Uniperissa mahdollisuudet nousta yhdeksi Euroopan suurimmista energiayhtiöistä. Uniperin liikevaihto oli suurempi kuin Suomen valtion budjetti. Moni asiantuntija varoitteli Fortumia ja näki sijoituksen huonona:
- Ostos sisältäisi paljon fossiilista hiilivoimaa ja kaasuvoimaa, jonka tulevaisuus näytti hämärältä jo vuonna 2017.
- Uniperin kaasu tuli Venäjältä, jonka riskikerroin oli kasvanut huomattavasti Krimin valtauksen ja Donetskin/Luhanskin sisällissotien vuoksi. Lisäksi Uniperin mukana Fortum saisi lisää voimaloita Venäjältä, joka sijoituskohteena oli muuttunut riskialttiiksi.
- Fortumilla ei ollut kokemusta massiivisesta kaasukaupasta, jota Uniper teki ensisijaisesti Keski-Euroopassa.
Tarina jatkuu...

Energiakriisi | Uniperin kriisi voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa Suomen valtion pitää pelastaa emoyhtiö Fortum miljardisijoituksella
Huonoin vaihtoehto tarkoittaisi, että Suomen valtion pitäisi pelastaa Fortum miljardisijoituksella. Fortumin ainut neuvotteluvaltti voi olla, ettei Saksalla ole varaa päästää Uniperia kaatumaan.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_789+2010.pdf

Asiantuntija: Fortumin Uniper-kaupan riskit olivat näkyvissä jo vuosia sitten
Riskit olivat selviä jo silloin kun Fortum osti Uniperin, sanoo energia-asioihin keskittynyt professori. Valtio ei tuolloin puuttunut Fortumin omistajana asiaan.
Viimeksi muokattu: