Eiköhän vaurauden keskittymisen vaikutukset liity melko hyvin tähän aiheeseen. Samoin veroparatiisit joihin sitä dollaria virtaa verottajan ulottumattomiin. Ne on osittain myös juuri noita umpikorruptoituneita kehitysmaita, joiden huonoa hallintoa käytetään häikäilemättömästi hyväksi tuoton maksimoinnissa. Mitä virkaa tutkimuksella on jos siinä ei ole mukana koko kirjoa mikä vaikuttaa kuitenkin lopputulokseen.
Veroparatiisit eivät ole korruptoituneita kehitysmaita, vaan maita joissa on matala verotus ja hyvin vähän julkisia palveluita. Korruptoituneet kehitysmaat taas eivät houkuttele sijoituksia, sillä riskit omaisuuden menettämiseen on liian suuri.
Mitä tulee tuohon tutkimukseen, niin totta kai taloutta tulee tutkia erilaisissa maissa, mutta tuloksia ei tule yhdistää summittaiseksi keskiarvoksi, joka ei kerro mitään. Esimerkiksi: Mitä tapahtuu jos nostetaan veroja? Kehittyneessä länsimaassa tämä johtaa siihen että rikkailla on vähemmän rahaa. Korruptoituneessa kehitysmaassa taas verojen nostaminen johtaa siihen että rikkailla on enemmän rahaa, sillä niissä poliittinen eliitti on se rikas kansanosa.
Kun katsotaan 150 maata, niin osa niistä on hirveän menestyneitä. Halutaan selvittää, mikä on menestyksen syy näissä menestyneissä maissa. Mitkä toimenpiteet ovat toimineet ja mitkä ovat olleet haitallisia? Se selviää tutkimalla vaikutuksia samankaltaisissa maissa.
Ei ollut tarkoitus mennä henkilökohtaisuuksiin mutta tuntuu hämmentävältä todeta tämä hyvin myönteinen asenne vaurauden keskittymisestä koko ajan pienempään joukkoon. En tarkoita tällä kotimaisia herlinejä vaan todellisia ökyrikkaita. Ja jos argumenttina on se ettei heillä oikeastaan ole rahaa vaan he ovat sen laittaneet eteenpäin meitä hyödyttämään niin puhutaan ehkä eri kieltä jotenkin.
Me puhumme eri kieltä ja katsomme tätä eri näkökannoista. Loppupeleissä vauraus voi keskittyä yksilöille tai valtiolle. Periaatteessa kummassakaan ääripäässä ei se raha ole suoraan poissa muilta, sillä sitä rahaa ei laiteta sinne rahasäiliöön, vaan se investoidaan. Erot syntyvät siitä, miten tehokkaasti tämä toimii. Vertaamalla sosialistisia ja kapitalistisia maita nähdään, että tässä on huikeita eroja.
Jos omaisuus verotetaan pois ja investoinnit tehdään valtion toimesta, on se aina hirveän paljon hitaampaa, tehottomampaa ja tuhlailevampaa. Siksi sosialistisista maista ei tule innovaatioita. Jos taas annetaan yksityisten pitää omaisuutensa, päätöksiä ja investointeja tekee lukematon määrä yksilöitä. Niistä osa onnistuu ja osa epäonnistuu, mutta tämän evoluution tuloksena maailma kehittyy hurjaa vauhtia, kuten viime vuosikymmeninä on tapahtunut. Tästä kehityksestä olemme kaikki saaneet nauttia.
Jos vaikka malliksi miettii yritystoimintaa. Yrityksen tulot miinus menot = tuotto. Jos menot kasvaa (esim. palkat) se on tuotosta pois, ja sehän ei omistajille ja sijoittajille ole hyvä asia. Muuta rahaa tuossa mekanismissa ei ole. Siinä mielessä kyseessä on nimenomaan nollasummapeli eikä sen kummempaa matikkaa eikä niitä rahasäiliöitä.
Sinä katsot tätä hyvin suppeasti ja jätät täysin huomioimatta investoinnit. Ne ovat se, joka tuo ne resurssit maksaa palkat ja joka luo uusia yrityksiä, uusia tuotteita ja innovaatioita. Ja juuri näiden investointien vuoksi myös se 1%:lle "kertyvä" raha kiertää välittömästi takaisin yhteiskuntaan.
Mielestäni tuo alaspäin valumisteoria on pelkkä sumuverho jolla yritetään saada stagnaatiossa elävä keskiluokka jotenkin hyväksymään tilanne ja sen huononeminen. Kansantalouskin on tietyssä mielessä vain yritys jossa on rajallinen määrä rahaa käytössä ja kierrossa. Mitä enemmän sitä rahaa siirtyy yksityiseen omistukseen tai karkaa ulkomaille, sitä vähemmän siitä riittää jaettavaksi.
Jos katsotaan asiaa Suomen kansantalouden kannalta, niin rahan siirtyminen yksityiseen omistukseen ei ole ongelma. Se vaan tarkoittaisi sitä että investointeja tehdään enemmän yksityisellä rahalla julkisen rahan sijaan ja tämä itse asiassa johtaa siihen että rahaa on enemmän jaettavaksi.
Jos taas raha karkaa ulkomaille, on se suoraan Suomen kansantaloudesta pois. Siksi Suomen tulee tehdä sellaisia päätöksiä, että suomalaiset haluavat sijoittaa Suomeen ja että ulkomaalaisetkin haluavat sijoittaa Suomeen. Tällöin rahaa on jälleen kerran enemmän jaettavaksi.
Jos esim. suomalaisen opettajan tuloveroprosentti on suurempi kuin vaikka Bezosin niin turhaantuuhan siitä ja alkaa miettiä onko systeemi ihan alright.
Tähänkin voi suhtautua monella eri tavoin. Oletko pysähtynyt miettimään mitä kaikkea hyvää Bezos ja hänen kaltaisensa ovat luoneet maailmaan viimeisten vuosikymmenten aikana? Ja vastaavasti myös sitä, että yrittääkö Suomi tehdä nykyään liikaa verorahoilla sen sijaan, että annettaisiin tuon opettajan itse päättää, miten käyttää ja investoida tulonsa?
Mielelläni luen hyviä vasta-argumentteja myös
Suuri
tälle keskustelulle myös minultakin.
Oikeasti, rikkaat kadehtivat köyhiä yhtä paljon kuin formulakisan voittaja kadehtii viimeiseksi tullutta.
Varainhoito voi olla aika stressaavaa puuhaa. Ja onhan moni jopa tappanut itsensä kun on menettänyt omaisuutensa. Kun on valmiiksi köyhä, niin ei ole samanlaista vaaraa että elintaso "romahtaa"...
