Financial Timesin uusi linjaus "THIS IS THE NEW AGENDA"

[zepi]

Niin, kuinka monta kertaa pitää toistaa, että tämä jutussa maalailtu tilanne ei koske mm. Suomea. Yhdysvallat, joita varmasti tarkoitat, on maa, jossa tavallinen duunari saattaa joutua tekemään kahta työtä ilman lomia elättääkseen perheensä jotenkin, ilman mitään todellista mahdollisuutta ikinä pistää rahaa säästöön, saati rikastua työllään. Homma on siellä mennyt liian pitkälle sen osalta, että omaisuus vain jatkaa keskittymistään ja se "huikaiseva" kasvu menee yhä harvempien taskuun. Juuri näitähän Trump lähti höynäyttämään epärealistisilla lupauksillaan tuotannon kotiin tuomisesta (ilman sosialismia), hiilikaivosten avaamisesta (ilman sosialismia) jne.

Ja sitten tulee joku foorumiburgeri selittämään, miten sen tyronen ei todellakaan ole pakko olla töissä siellä mäkkärissä ja burgerkingissä samaan aikaan kun voi pystyttää omankin ravintolan. Todellisessa korpokratiassa hänelle varmaan annettaisiin mahdollisuus onnistua Sitä paitsi, sitten se tyrone tarttis sinne siivoojaa, pihvin paistajaa, kassaa jne. ilman mitään mahdollisuutta maksaa yhtään enempää ja oltaisiin taas samassa tilanteessa paitsi kilpailua alalla vielä enemmän.

Jos Tyronelle annetaan nenän eteen lista kaikista maailman ihmisistä ja kysytään, että kenen kanssa vaihtaisit mielelläsi taloudellisessa mielessä paikkaa jos pystyisit, niin monenko kohdalle tulisi vihreä ruksi?

Entä jos sama kysely suoritetaan kaikille maapallon asukkaille ja kysytään, että kuinka moni vaihtaisi taloudellisesti ja kulutusmahisten osalta paikkaa Tyronen kanssa?

Jälkimmäisessa kyselyssä ainakin 95%:lle maapallon väestöstä Tyronen materiaalinen elintaso olisi hyppy parempaan. Voiko tätä pitää oikeasti epäonnistumisena, kun yhteiskunnan köyhinkin tienaa ja kuluttaa enemmän kuin 95% kaikista elävistä ihmisistä?

 

[Jurppii]

Jos Tyronelle annetaan nenän eteen lista kaikista maailman ihmisistä ja kysytään, että kenen kanssa vaihtaisit mielelläsi taloudellisessa mielessä paikkaa jos pystyisit, niin monenko kohdalle tulisi vihreä ruksi?

Entä jos sama kysely suoritetaan kaikille maapallon asukkaille ja kysytään, että kuinka moni vaihtaisi taloudellisesti ja kulutusmahisten osalta paikkaa Tyronen kanssa?

Jälkimmäisessa kyselyssä ainakin 95%:lle maapallon väestöstä Tyronen materiaalinen elintaso olisi hyppy parempaan. Voiko tätä pitää oikeasti epäonnistumisena, kun yhteiskunnan köyhinkin tienaa ja kuluttaa enemmän kuin 95% kaikista elävistä ihmisistä?

Miten tää nyt liittyy mihinkään? Maailmassa on ihmisiä, joilla menee paskemminkin mutta tämä juttu, josta tämä lähti, käsitteli kapitalismia ja nimenomaan niissä maissa, joissa se varakkuus keskittyy. Toki se keskittyminen imee sitä muualtakin.

Jos länsimaissa ihminen ei enää elä työllä ja osa huutaa, että vielä pitäisi valtiota karsia ja yritysverotusta keventää eikä porsaanreikiin saisi puuttua niin se ei tule jatkumaan pitkään. Siinä vaiheessa kun niitä tyroneja alkaa olemaan riittävän suuri osuus, katsoo ne hetken toisiaan ja toteaa, että mehän voidaan mennä oikeastaan ottamaan se omaisuus siltä prosentilta tai parilta. Jos ihmisellä ei ole mitään muuta kuin työtä ja sen jälkeenkään ei rahat riitä, on hän valmis aika epätoivoisiin tekoihin. Se raja menee siinä ei ole mukavaa - ei vaan riitä välillä.

 

[zepi]

Miten tää nyt liittyy mihinkään? Maailmassa on ihmisiä, joilla menee paskemminkin mutta tämä juttu, josta tämä lähti, käsitteli kapitalismia ja nimenomaan niissä maissa, joissa se varakkuus keskittyy. Toki se keskittyminen imee sitä muualtakin.

Sillä on väliä, koska se about kaikista pahimpia varallisuuseroja aiheuttava politiikka tuottaa silti erinomaisen köyhien elintason globaalisti vertaillen.

Mitä vikaa on suurissa varallisuuseroissa, jos suhteellisesti köyhät päätyvät silti parempaan elintasoon kuin 95% planeetasta?

 

[vilkas]

Jos länsimaissa ihminen ei enää elä työllä ja osa huutaa, että vielä pitäisi valtiota karsia ja yritysverotusta keventää eikä porsaanreikiin saisi puuttua niin se ei tule jatkumaan pitkään. Siinä vaiheessa kun niitä tyroneja alkaa olemaan riittävän suuri osuus, katsoo ne hetken toisiaan ja toteaa, että mehän voidaan mennä oikeastaan ottamaan se omaisuus siltä prosentilta tai parilta. Jos ihmisellä ei ole mitään muuta kuin työtä ja sen jälkeenkään ei rahat riitä, on hän valmis aika epätoivoisiin tekoihin. Se raja menee siinä ei ole mukavaa - ei vaan riitä välillä.

Spoken like a true communist.

 

[vilkas]

Suomi.

Alkuperäisen kysyjän 50 vuotta oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että se sisältää vielä suomettumisen ajan. Neuvostoliiton kaaduttua Suomi avautui kyllä, mutta viimeisten 20 vuoden ajan on regulaatio kasvanut älyttömälle tasolle.

 

[Jurppii]

Mitä vikaa on suurissa varallisuuseroissa, jos suhteellisesti köyhät päätyvät silti parempaan elintasoon kuin 95% planeetasta?

Se, että länsimaissa alkaa esiintymään tilanteita, joissa työllä tai edes kahdella ei elä ja se horjuttaa yhteiskuntarauhaa.

 

[herra57]

Minä en pääse lukemaan sitä alkuperäistä artikkelia mutta olisin vähän yllättynyt jos sen jutun pääpointti olisi ollut suoraan varallisuuseroissa. Ainakin otsikko puhui jotakin siitä että kapitalismi ei ole hyvää kapitalismia on vääristynyt siten että se vahingoittaa demokratiaa.

Eräs tällainen vääristymä minun mielestäni on se että firmat eivät tyydy kilpailemaan markkinoilla toisten firmojen kanssa vaan ne käyttää poliittisia keinoja vahingoittaakseen sekä oman alansa kilpailijoita että myös muilla talouden aloilla toimivia firmoja.

Esimerkiksi USA:n politiikkaa tehdään hiili- ja öljyteollisuuden etujen maksimoimiseksi siten että nämä teollisuuden alat yrittävät hyötyä toisten teollisuusalojen vahigoittamisesta ja tämä toisten teollisuusalojen vahingoittaminen ei ole kokonaisuuden kannalta hyödyllistä. Ääritapauksena tiedeyhteisön vahingoittaminen jotta estetään tiedeyhteisöä tuottamasta tietoa joka on epämiellyttävää näitten parin auringonlaskun teollisuusalan mielestä.

Tämä kääntyy toki mutkan kannalta varallisuuseroihin siten että pari herraa Kochin veljekset haluavat maksimoida paria vuotta ennen kuolemaansa heidän auringonlaskun teollisuutensa arvon ja eivät tyydy muutamaan sataan miljardiin dollariinsa antaen muitten nuorten ihmisten kehittää tulevaisuuden teollisuusaloja joista kansakunnat voisivat hyötyä seuraavat sata vuotta.

 

[draco76]

Eiköhän kyse ole siitä että yritys saa kilpailuetua (sekä muihin nähden että yleisesti) jos välittää muistakin kuin omistajistaan. Ei ne hyvää hyvyyttään muutosta tee. Demokratiassa kun rikkaat eivät päätä yksin lakeja, vaikka heillä onkin tehokkaat lobbarit. Somen aikakaudella köyhilläkin on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Parempi muuttua vapaaehtoisesti kuin että muut pakottavat lakien kautta.

 

[zepi]

Se, että länsimaissa alkaa esiintymään tilanteita, joissa työllä tai edes kahdella ei elä ja se horjuttaa yhteiskuntarauhaa.

Miten sinä määrittelet ”ei tule toimeen” tilanteen, jos materiaalisesti maailman parhaiten tienaavaan 10%:siin kuuluvat ihmiset eivät sinusta tule toimeen?

Miten ne 90% muista tulee toimeen?

Olisiko kyseessä se, että jenkkilän köyhät vaan halua tyytyä siihen elintasoon mitä yhdellä pienipalkkaisella työllä siellä saa, vaan he haluavat enemmän?

Moni köyhän maan ihminenkin haluaisi enemmän, mutta siellä sitä toista työtä ei vaan saa, vaikka haluaisi. Sitten eletään maalattiaisessa kämpässä ja ollaan ilman vesivessaa ja juoksevaa lämmintä vettä. Luksuksia, joista se ”pienituloinen” jenkki ei edes pahimmassa tapauksessa joudu luopumaan.

 

[Jurppii]

Miten sinä määrittelet ”ei tule toimeen” tilanteen, jos materiaalisesti maailman parhaiten tienaavaan 10%:siin kuuluvat ihmiset eivät sinusta tule toimeen?

Määrittelen sen tietenkin absoluuttisesti ja vetäen rajan siihen, että on tiukkaa - ei tule toimeen. Kun ei pysty maksamaan laskuja, kun ei riitä rahaa ruokaan, kun joutuu kadulle, kun ei pääse lääkäriin. Siinä vaiheessa ollaan siinä pisteessä, että haistatetaan jo aika pitkälti paskat koko yhteiskunnalle ja jos näitä alkaa enemmän esiintymään työtätekevän väestön keskuudessa, on yhteiskuntarauha mennyttä.

 

[zepi]

Määrittelen sen tietenkin absoluuttisesti ja vetäen rajan siihen, että on tiukkaa - ei tule toimeen. Kun ei pysty maksamaan laskuja, kun ei riitä rahaa ruokaan, kun joutuu kadulle, kun ei pääse lääkäriin. Siinä vaiheessa ollaan siinä pisteessä, että haistatetaan jo aika pitkälti paskat koko yhteiskunnalle ja jos näitä alkaa enemmän esiintymään, on yhteiskuntarauha mennyttä.

Niin, siis tilanne missä töpselistä tulee sähköä, hanasta lämmintä vettä ja laskujen maksujen kanssa joutuu taistelemaan 12h työpäiviä on sinusta
”Ei tule toimeen” tilanne samaan aikaan kun miljardit ihmiset tulevat aivan mainiosti toimeen ilman vesivessaa ja sähköjä?

Miksi ne Bulgarian tai Intian maaseudun köyhät eivät ”haistata paskaa koko yhteiskunnalle” ja ryhdy kapinoimaan, vaikka heidän elämänsä on kaikilla taloudellisilla mittareilla niukempaa kuin sillä 70h työviikkoa painavalla pienipalkkaisella jenkillä?

Et tunnu ymmärtävän ollenkaan eroa suhteellisen ja absoluuttisen köyhyyden välillä. Jälkimmäinen on paljon pahempi ongelma ja sitä esiintyy äärettömän vähän kapitalistisissa talouksissa.

 

[Jurppii]

Niin, siis tilanne missä töpselistä tulee sähköä, hanasta lämmintä vettä ja laskujen maksujen kanssa joutuu taistelemaan 12h työpäiviä on sinusta
”Ei tule toimeen” tilanne samaan aikaan kun miljardit ihmiset tulevat aivan mainiosti toimeen ilman vesivessaa ja sähköjä?

Miksi ne Bulgarian tai Intian maaseudun köyhät eivät ”haistata paskaa koko yhteiskunnalle” ja ryhdy kapinoimaan, vaikka heidän elämänsä on kaikilla taloudellisilla mittareilla niukempaa kuin sillä 70h työviikkoa painavalla pienipalkkaisella jenkillä?

Sun pitää kysyä tuota siltä, joka tuollaisen boldatun väitteen esitti

 

[zepi]

Sun pitää kysyä tuota siltä, joka tuollaisen boldatun väitteen esitti

No sinähän se väitit, että toimeentulon määritelmä on se, ettei riitä rahat laskuihin.

Kai tajuat, että suurimmalle osalle maailman väestöstä kukaan ei edes myy mitään laskulla, koska heidän luottokelpoisuutensa katsotaan niin huonoksi?

Jenkeissä jengin raha ei riitä lääkäriin, koska FED kieltää halpojen lääkäripalveluiden myynnin ja tuottamisen. Aivan kuten Suomessakin halvat lääkäripalvelut on kielletty.

Jos jenkeissä sallittaisiin sellaisten sairaaloiden ja lääkäripalveluiden tarjoaminen millä esim. Afrikassa tullaan toimeen, ei jenkkien köyhillä olisi mitään ongelmia lääkärilaskujensa kanssa.

 

[draco76]

Miksi ne Bulgarian tai Intian maaseudun köyhät eivät ”haistata paskaa koko yhteiskunnalle” ja ryhdy kapinoimaan, vaikka heidän elämänsä on kaikilla taloudellisilla mittareilla niukempaa kuin sillä 70h työviikkoa painavalla pienipalkkaisella jenkillä?

Koska ihminen vertaa muihin itseään. Sama kuin miksi ihmiset mellakoivat, vaikka 200 vuotta sitten asiat olivat paljon huonommin. Tuosta on tehty paljon tutkimuksia, en niitä nyt hae vaan jää jokaisen mielenkiinnon varaan. Itseasiassa absoluuttinen köyhyys ei ole niin paha kuin suhteellinen, jos mitataan ihmisten tyytyväisyyttä taikka vaikutusta yhteiskuntarauhaan.

 

[Jurppii]

No sinähän se väitit, että toimeentulon määritelmä on se, ettei riitä rahat laskuihin.

No minähän en niin väittänyt joten mee muualle sohimaan olkiukkojasi

 

[JCSH]

Alkuperäisen kysyjän 50 vuotta oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että se sisältää vielä suomettumisen ajan. Neuvostoliiton kaaduttua Suomi avautui kyllä, mutta viimeisten 20 vuoden ajan on regulaatio kasvanut älyttömälle tasolle.

Viestissä johon vastasin oli kaksi kohtaa, markkinatalouden vapaus ja regulaatio.

Jos lähdetään liikkeelle markkinoiden vapaudesta niin aikalailla tasan 50 vuotta sitten keskiolut tuli ruokakauppoihin. Sen jälkeen on vapautettu kilpailua muun muassa posti- ja teletoiminassa, TV- ja radiolähetyksissä, bussiliikenteessä, taksiliikenteessä, junaliikenteessä (tämä tosin vielä kesken), katsastuksissa, höllennetty alkoholin myyntirajoituksia (tosin ei hirveästi mutta kuitenkin), vapautettu kauppojen aukioloaikoja, rahoitus/lainamarkkinoiden avautuminen,...
Puhumattakaan siitä että Suomi liittyi about puolen miljardin ihmisen sisämarkkinoille.

Ja en tiedä mikä on regulaation määrä nykyään versus tuolloin. Varmaan sitä on tullut lisää jo ihan pelkästään senkin takia että on enemmän reguloitavaa (esimerkkinä GDPR). Lisäksi esimerkiksi ympäristöasiat ovat nousseet suurempaan rooliin ja vaatineet lisää regulaatiota.

Mutta kaikenkaikkiaan Suomen talous on nykyään paljon vapaampi kuin se oli vaikka 20 vuotta sitten. Saati sitten 40 tai 50 vuotta sitten.

 

[Erkki_erikeepperi]

Viestissä johon vastasin oli kaksi kohtaa, markkinatalouden vapaus ja regulaatio.

Jos lähdetään liikkeelle markkinoiden vapaudesta niin aikalailla tasan 50 vuotta sitten keskiolut tuli ruokakauppoihin. Sen jälkeen on vapautettu kilpailua muun muassa posti- ja teletoiminassa, TV- ja radiolähetyksissä, bussiliikenteessä, taksiliikenteessä, junaliikenteessä (tämä tosin vielä kesken), katsastuksissa, höllennetty alkoholin myyntirajoituksia (tosin ei hirveästi mutta kuitenkin), vapautettu kauppojen aukioloaikoja, rahoitus/lainamarkkinoiden avautuminen,...
Puhumattakaan siitä että Suomi liittyi about puolen miljardin ihmisen sisämarkkinoille.

Ja en tiedä mikä on regulaation määrä nykyään versus tuolloin. Varmaan sitä on tullut lisää jo ihan pelkästään senkin takia että on enemmän reguloitavaa (esimerkkinä GDPR). Lisäksi esimerkiksi ympäristöasiat ovat nousseet suurempaan rooliin ja vaatineet lisää regulaatiota.

Mutta kaikenkaikkiaan Suomen talous on nykyään paljon vapaampi kuin se oli vaikka 20 vuotta sitten. Saati sitten 40 tai 50 vuotta sitten.

Apteekkien ja lääkekaupan regulaatio on toisaalta jopa kasvanut, ja se on johtanut osittain korkeisiin hintoihin ja edesauttanut saatavuusongelmia.

Aiemmin apteekkien oli sallittua esimerkiksi kilpailla hinnoilla. Markkinat eivät kovin vapaat olleet tuolloinkaan, mutta teoriassa lääkkeiden hinnoissa saattoi olla eroja. En kyllä muista miten toi käytännössä näkyi.

 

[herra57]

Apteekkien ja lääkekaupan regulaatio on toisaalta jopa kasvanut, ja se on johtanut osittain korkeisiin hintoihin ja edesauttanut saatavuusongelmia.

Aiemmin apteekkien oli sallittua esimerkiksi kilpailla hinnoilla. Markkinat eivät kovin vapaat olleet tuolloinkaan, mutta teoriassa lääkkeiden hinnoissa saattoi olla eroja. En kyllä muista miten toi käytännössä näkyi.

Onko sulla tästä lähdettä? Pikaisella googlauksella "apteekki kilpailu" haulla löytyy vain 2018 tehtyyn apteekkialan kilpailun vapauttamiseen ja hintakilpailun sallimiseen liittyviä kirjoituksia eikä mitään senkaltaista mitä sanoit. Kilpailun salliminen toki saattaa johtaa hintojen nousuun eli mistä hintojen noususta puhut ja mikä sen täsmälleen on aiheuttanut?

 

[vilkas]

Ja en tiedä mikä on regulaation määrä nykyään versus tuolloin.

Olet ihan oikeassa siinä, että EU-liittymisen myötä tietyt asiat ovat vapautuneet. Se näkyy hyvin kuluttajille. Yrittäjille ja yrityksille taas on käynyt päinvastoin.

 

[JCSH]

Olet ihan oikeassa siinä, että EU-liittymisen myötä tietyt asiat ovat vapautuneet. Se näkyy hyvin kuluttajille. Yrittäjille ja yrityksille taas on käynyt päinvastoin.

Onko tähän jotain lähdettä vai meetkö Esson Baarin faktoilla?

 

[vilkas]

Onko tähän jotain lähdettä vai meetkö Esson Baarin faktoilla?

Ihan niiden kokemusten perusteella, mitä minulla on yrittäjänä toimimisesta yli 20 vuoden ajalta.

 

[JCSH]

Ihan niiden kokemusten perusteella, mitä minulla on yrittäjänä toimimisesta yli 20 vuoden ajalta.

Ehkä mutta ajalla on taipumus kullata muistoja ja koska sääntely vaikuttaa eri aloihin eri lailla niin olisi mielenkiintoista nähdä jotain objektiivisia faktoja fiilisten lisäksi.

Tosin jos kuluttajien elämää on helpotettu niin se usein kyllä tarkoittaa lisää sääntelyä jonnekin. Tosin sanoisin että nuo tuppaa olemaan niitä hyviä sääntelyn kohteita.

 

[Erkki_erikeepperi]

Onko sulla tästä lähdettä? Pikaisella googlauksella "apteekki kilpailu" haulla löytyy vain 2018 tehtyyn apteekkialan kilpailun vapauttamiseen ja hintakilpailun sallimiseen liittyviä kirjoituksia eikä mitään senkaltaista mitä sanoit. Kilpailun salliminen toki saattaa johtaa hintojen nousuun eli mistä hintojen noususta puhut ja mikä sen täsmälleen on aiheuttanut?

Siis noin 20 vuotta sitten tuli muutos tuohon lääkkeiden hintajärjestelmään ja kaikenlainen hintakilpailu kuluttajahinnoissa kiellettiin. Tuota ennen vaikkapa Panadol saattoi maksaa yhdessä apteekissa hinnan x ja toisessa apteekissa hinnan y, mutta tarkemmin en muista enkä lähteitäkään jaksa käydä kaivamaan, mutta näin kuitenkin oli.

Nykysysteemi kai perustuu ajatukseen, että lääkevalmistajat kilpailee hinnoillaan tukkuportaan tasolla, mutta käytännössä systeemi on osittain pahasti rikki ja jos vaikkapa pyydän sua etsimään Euroopasta (tai maailmasta!) maan, jossa etenkin reseptivapaat lääkkeet maksaa ENEMMÄN kuin Suomessa, niin tuskin montaa maata löydät! Myöskin reseptilääkkeet ovat usein potilaalle tarpeettoman kalliita, mutta se riippunee ihan lääkkeestä ja on tapauskohtaista. Itsekin käytän erästä reseptilääkettä, joka esimerkiksi Saksassa maksaisi minulle tasan puolet vähemmän (ilman mitään korvauksia, joita en Kelaltakaan saa).

Lisäksi apteekkien "kartelli" johtaa siihen, että tukkuliikkeissä on erittäin vähän kilpailua eli Suomessa on ilmeisesti tasan kaksi lääkkeiden tukkuliikettä eikä nämä kai täysin tuo maahan edes samoja lääkkeitä, joten tämä lietsoo osaltaan saatavuusongelmia, joista on ollut paljon puhetta viime aikoina.

Vapaa kilpailu johtaisi siihen, että lääkkeitä saataisiin Suomeen useita väyliä pitkin eli saatavuus olisi parempi, ja hinnat myöskin laskisivat. Reseptilääkkeiden korvattavuudella voisi olla jokin hintakatto, joka rajoittaa maksimihintoja. (Nykyäänkin on "viitehintajärjestelmä", mutta koska kunnon kilpailua ei ole, johtaa se siihen että alkuperäinen lääke A maksaa 8,21 euroa, rinnakkaislääke B 8,06 euroa ja rinnakkaislääke C 7,98 e. Valitse niistä sitten.)

 

[herra57]

Syy-seuraus suhteet jäi hieman avoimiksi. Esim se muuttuiko hinnat silloin 20 vuotta sitten olisi ollut kiva tietää.

Vertailu saksaankin on hieman auki siksi että pitäisi tietää minkälainen säätely saksassa on. Minulla on sellainen kuva että Euroopassa kaikenkaikkiaan tilanne on varsin siedettävä nimenomaan jokaisessa maassa harjoitettavan säätelyn vuoksi. USA kovasti haluaa romuttaa UK:n säännökset jolloin se onnistuu saamaan lääkkeitten hinnat UK:ssa moninkertaistumaan.

Saksassa hintataso on monissa vapasti kilpailluissa tuotteissa esim kitarat ja polkupyörät noin 30% suomen hintoja alhaisemmat eli jos jossakin lääkkeessä ero on 50% jossakin niche-tuotteessa niin ei se nyt ihan järkyttävältä kuulosta. Suomi on harvaan asuttu maa ja jos halutaan että Ivalossakin on aptekki josta saa samoja lääkkeitä kuin helsingistä samaan hintaan niin silloin säännöstelyä tarvitaan. Muuten harvinaisemmat lääkkeet alkaa maksaa ivalossa 10 kertaa enemmän jos niitä saa ollenkaan.

Myös tukkuliikkeitten määrän suhde säännöksiin jäi avoimeksi. Ei niitä tukkuliikkeitä kovin suuria määriä suomeen kannata perustaa ja jos niitä tulee lisää niin sekin saattaa nostaa hintoja ihanvaan kiinteitten kustannusten kasvun vuoksi. Simälasit on vissiin aika sääntelystä vapaata markkinaa ja kuitenkin nekin on hyvin kartellisoitunut.

Tämä saattaa olla sellainen ala että kannattaa hyvin tarkkaan tarkkaan harkita mitä toivoo. Jos onnistuu kumoamaan sääntelyt niin lääkkeitten hinnat voi hyvinkin kymmenkertaistua kun jenkkien kartellit pääsee jylläämään täydellä voimalla.

 

[Erkki_erikeepperi]

Vertailu saksaankin on hieman auki siksi että pitäisi tietää minkälainen säätely saksassa on. Minulla on sellainen kuva että Euroopassa kaikenkaikkiaan tilanne on varsin siedettävä nimenomaan jokaisessa maassa harjoitettavan säätelyn vuoksi. USA kovasti haluaa romuttaa UK:n säännökset jolloin se onnistuu saamaan lääkkeitten hinnat UK:ssa moninkertaistumaan.

UK:sta puheenollen, käsittääkseni reseptilääkkeillä on siellä pääasiassa vakiohinta, muistaakseni maksimissaan 3 puntaa potilaalle. Kanadassa reseptilääkkeet ei maksa mitään.

Euroopassa on hyvin erilaisia systeemejä lääkejakelun suhteen, mutta Suomessa homma on selvästi rikki, koska hinnat tuntuu olevan korkeahkot ja saatavuudessakin on välillä pahoja ongelmia.

Suomi on harvaan asuttu maa ja jos halutaan että Ivalossakin on aptekki josta saa samoja lääkkeitä kuin helsingistä samaan hintaan niin silloin säännöstelyä tarvitaan. Muuten harvinaisemmat lääkkeet alkaa maksaa ivalossa 10 kertaa enemmän jos niitä saa ollenkaan.

Älä nyt viitsi, et sä usko tuohon itsekään. Kaikissa muissa tuotteissa on vapaa kilpailu (miinus vodka), ja aika samoissa ne hinnat on pohjoisessa ja etelässä.

Lisäksi nykyaikana ihmiset tilaa kaikenlaista Netistä ja lääkekaupan suhteenkin tuossa on kasvuvaraa.

Eikä "harvinaisempia lääkkeitä" välttämättä suoraan hyllystä saa etelän apteekistakaan vaan se saattaa olla tilaustavaraa. Eikä nykylaki mitenkään velvoitakaan, että mitään lääkkeitä täytyy välttämättä suoraan hyllyssä ollakaan.

Myös tukkuliikkeitten määrän suhde säännöksiin jäi avoimeksi. Ei niitä tukkuliikkeitä kovin suuria määriä suomeen kannata perustaa ja jos niitä tulee lisää niin sekin saattaa nostaa hintoja ihanvaan kiinteitten kustannusten kasvun vuoksi. Simälasit on vissiin aika sääntelystä vapaata markkinaa ja kuitenkin nekin on hyvin kartellisoitunut.

Mielestäni kyllä silmälasien hinnat on laskeneet huomattavasti sitten 1990-luvun, ja lisäksi tilasin viimeisimmät lasit Yhdysvalloista muutamalla kympillä...

Se on markkinoiden päätettävissä, paljonko tukkuliikkeitä tarvitaan, mutta otathan huomioon, että lääkekauppa on iso bisnes ja kasvaa koko ajan. Kyllä niille apajille moni haluaa, jos vaan sallitaan. Nytkin olisi uusia tukkuliikkeitä muuten tulossa, mutta kartelli ei suostu yhteistyöhön uusien tulijoiden kanssa, koska nykyisillä tukkuliikkeillä on paljon valtaa suhteessa apteekkeihin. Uudet tukkuliikkeet eivät voi siis myydä kenellekään, koska kukaan ei suostu ostamaan niiltä.

Ainakin Kesko pistäisi oman apteekkiketjun pystyyn (tukkuliikkeineen?) samantien, jos kilpailu sallittaisiin.

Tämä saattaa olla sellainen ala että kannattaa hyvin tarkkaan tarkkaan harkita mitä toivoo. Jos onnistuu kumoamaan sääntelyt niin lääkkeitten hinnat voi hyvinkin kymmenkertaistua kun jenkkien kartellit pääsee jylläämään täydellä voimalla.

Höpö höpö. Ja nippelitietona sanottakoon, että joku perus Panadol maksaa jopa jenkkilässä parhaimmillaan noin 10 kertaa vähemmän kuin Suomessa. Sieltä saa Walmartista jonkun 100 kappaleen tukkupakkauksen muutamalla taalalla, ja varmaan sama pätee moniin muihinkin peruslääkkeisiin. Monet reseptilääkkeet on sitten eri juttu, mutta Suomen lääkepolitiikkaa ei nyt mitään järkeä ole ensisijaisesti mihinkään USA:han verrata. Verrataan mieluummin niihin kaikkiin muihin 193 maailman maahan, etenkin EU-maihin.

 

[herra57]

Älä nyt viitsi, et sä usko tuohon itsekään. Kaikissa muissa tuotteissa on vapaa kilpailu (miinus vodka), ja aika samoissa ne hinnat on pohjoisessa ja etelässä.

Ivalossa myydään hyvin harvoja tuotteita. Siellä ei ole kitarakauppaa luultavasti ollenkaan ja polkupyöriäkin on varmaan vain k-kaupan valikoimat ja sitten on rajatapauksia joissa hinnat on korkeat mutta senverran siedettävät että niitä joku voi niillä kiskurihinnoilla ostaa. En ole käynyt Ivalossa koskaan joten ihan veikkauksella mennään.

Mutulla ilman tarkistusta heittäisin että Panadol on niitä lääkeitä joiden hinnat on suomessa täysin vapaat. Jotkut läkkeet näin on.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mutulla ilman tarkistusta heittäisin että Panadol on niitä lääkeitä joiden hinnat on suomessa täysin vapaat. Jotkut läkkeet näin on.

Suomessa ei ole lääkkeiden vapaata hintakilpailua kuluttajatasolla. Panadol maksaa jokaisessa apteekissa täsmälleen saman verran.

...ja vaikka olisikin vapaa hintakilpailu, niin käytännössä nykyiset apteekit tuskin lähtisivät pahemmin kilpailemaan, koska apteekkien määrä on rajoitettu eikä hintakilpailulle ole tarvetta niiden näkökulmasta. Suomen kaikki apteekit on käytännössä rahanpainolaitoksia. Ei niillä ole tarvetta kikkailla mitään, rahaa tulee ovista ja ikkunoista ihan automaattisesti.

 

[Overgeneralizer]

Pitkässä juoksussa kapitalismista tulee eittämättä ongelma, varsinkin Suomen kaltaisten periferioiden näkökulmasta.
Jos Kiinan/Intian kehitys jatkuu samalla voimalla, on esim. 100v aikajänteellä vaikea nähdä miten täällä voitaisiin pysyä kilpailukykyisinä, riippumatta siitä minkälaista talous/koulutus/työllisyyspolitiikkaa harrastetaan. Toki voi olla, että 100v kuluttua voimassa on jo jonkunlainen maailmanhallitus, eikä koko kysymystä ole nykymuodossaan enää olemassa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Pitkässä juoksussa kapitalismista tulee eittämättä ongelma, varsinkin Suomen kaltaisten periferioiden näkökulmasta.
Jos Kiinan/Intian kehitys jatkuu samalla voimalla, on esim. 100v aikajänteellä vaikea nähdä miten täällä voitaisiin pysyä kilpailukykyisinä, riippumatta siitä minkälaista talous/koulutus/työllisyyspolitiikkaa harrastetaan. Toki voi olla, että 100v kuluttua voimassa on jo jonkunlainen maailmanhallitus, eikä koko kysymystä ole nykymuodossaan enää olemassa.

Ainakin turismin saralla Suomella on paljon kasvupotentiaalia...

Ja jatkossa Kiinan suhteellinen kilpailukyky voi jopa heiketä nykyisestä kustannustason kasvaessa. Lisäksi se ei ole koskaan ollut erityisen hyvä innovoimaan, koska innovointi on ristiriidassa kommunistisen kollektivismin kanssa. Kovia ovat kopioimaan muualta kuin Neuvostoliitto ikään. Kuvaavaa muuten on, että Kiinan älypuhelinteollisuuden kruununjalokiven, Huawein kamerakehityskin tapahtuu SUOMESSA.

 

[Overgeneralizer]

Lisäksi se ei ole koskaan ollut erityisen hyvä innovoimaan, koska innovointi on ristiriidassa kommunistisen kollektivismin kanssa. Kovia ovat kopioimaan muualta kuin Neuvostoliitto ikään.

Joo, näinhän sitä on aina ajateltu (toivottu). Ongelma on vain siinä, että kun mittakaavaero käytössä olevien resurssien suhteen kasvaa riittävän suureksi, niin tuollaisetkin asiat menettävät pikkuhiljaa merkityksensä. Ja tässä kommunistisessa onnelassa on se ero aikaisempiin, että se saa rahoituksensa länsimaista, joiden on käytännössä pakko jatkaa samalla linjalla vielä pitkän aikaa pitääkseen omat taloutensa hengissä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Joo, näinhän sitä on aina ajateltu (toivottu). Ongelma on vain siinä, että kun mittakaavaero käytössä olevien resurssien suhteen kasvaa riittävän suureksi, niin tuollaisetkin asiat menettävät pikkuhiljaa merkityksensä. Ja tässä kommunistisessa onnelassa on se ero aikaisempiin, että se saa rahoituksensa länsimaista, joiden on käytännössä pakko jatkaa samalla linjalla vielä pitkän aikaa pitääkseen omat taloutensa hengissä.

Pointti oli, että kapitalismilla on ilmiselvästi omat etunsa kiinalaiseen kommunismiin verrattuna kun kerran Huaweinkin kannattaa teettää (tai suunnitteluttaa) kameransa Suomessa alihankintana, ja mobiilipelit (ja tietokonepelit) on tietysti vielä ilmeisempi esimerkki... Ja elokuvat. Kiinassakin on kehittyvä elokuvateollisuus, mutta kukas siellä esimerkiksi niiden parissa häärääkään? Renny Harlin!

Ja musiikki on yksi, ketä kiinnostaa kiinalainen musiikki?

Tällaiset luovat alat on aika pahassa ristiriidassa ja isoissa ongelmissa kommunismin viitekehyksessä. Luovuus ja innovaatio edellyttävät aika vapaata yhteiskuntaa.

Venäjällä on vähän sama, niilläkin on kommunismin painava taakka vielä kansan alitajunnassa ja siihen Putinin nykyinen fasistijuntta sitten kaupan päälle. Ei se ole sellainen ympäristö, joka kannustaa ihmisiä luomaan ja innovoimaan. Helpommalla selviää kun nuolee oikeiden ihmisten takalistoa ja nauttii Putinin öljyrahoista. Tai muuttaa länteen.

 

[JCSH]

Pointti oli, että kapitalismilla on ilmiselvästi omat etunsa kiinalaiseen kommunismiin verrattuna kun kerran Huaweinkin kannattaa teettää (tai suunnitteluttaa) kameransa Suomessa alihankintana

Lievää OT:ta mutta:

Ei se ole alihankintaa vaan Huaweilla on ihan oma toimipisteensä ja omia työntekijöitä Suomessa. Toki ne tykkää käyttää paljon alihankinta sopimuksia niiden joustavuuden takia.
Ja Suomessa on sattuneesta syystä suht suuri keskittymä mobiilikameroiden ammattilaisia. Jonka takia täällä on Huawein lisäksi Axonin, AAC:n ja Xiaomin kamerakehitystä. Ja aiemmin oli myös Intel mutta kun tuo sai kirvestä niin taisi porukat päätyä etenkin Xiaomille.

 

[VuohiKauhu]

Ja musiikki on yksi, ketä kiinnostaa kiinalainen musiikki?

Tällaiset luovat alat on aika pahassa ristiriidassa ja isoissa ongelmissa kommunismin viitekehyksessä. Luovuus ja innovaatio edellyttävät aika vapaata yhteiskuntaa.

Venäjällä on vähän sama, niilläkin on kommunismin painava taakka vielä kansan alitajunnassa ja siihen Putinin nykyinen fasistijuntta sitten kaupan päälle. Ei se ole sellainen ympäristö, joka kannustaa ihmisiä luomaan ja innovoimaan. Helpommalla selviää kun nuolee oikeiden ihmisten takalistoa ja nauttii Putinin öljyrahoista. Tai muuttaa länteen.

Kiinalainen populaarimusiikki on sitä samaa paskaa kuin täällä lännessäkin, ainoastaan kiinaksi laulettuna. Se kiinnostaa lähinnä muita kiinalaisia.

Neukkulassa kasvoi kyllä monia päteviä taiteilijoita. Länsimaalainen musiikki- ja elokuvateollisuus ei ole mikään esimerkki luovuuden riemuvoitto, koska aika geneeristä ja heikkotasoista sontaahaan nuo tuppaavat olemaan.

 

[Erkki_erikeepperi]

Kiinalainen populaarimusiikki on sitä samaa paskaa kuin täällä lännessäkin, ainoastaan kiinaksi laulettuna. Se kiinnostaa lähinnä muita kiinalaisia.

Niin mutta länsimainen musiikki kiinnostaa ympäri maailman. Myös kiinalaisia, ainakin jossain määrin. Elokuvien, pelien, taiteen ja kaiken muunkin osalta ihan sama juttu.

Neukkulassa kasvoi kyllä monia päteviä taiteilijoita.

Kiinnosti varmaan kiviäkin..

Länsimaalainen musiikki- ja elokuvateollisuus ei ole mikään esimerkki luovuuden riemuvoitto, koska aika geneeristä ja heikkotasoista sontaahaan nuo tuppaavat olemaan.

Miljoona muurahaista on kanssasi eri mieltä. Kuten todettua, länsimainen viihde kiinnostaa kaikkialla, kun taas muunmaalainen viihde kiinnostaa hyvin rajatusti. Etelä-Koreasta tuli kyllä PSY ja Gangnam Style, joka taitaa olla yhä YouTuben katsotuimpia videoita 3,4 miljardilla katselukerrallaan. Tässäkin oleellinen pointti on se, että toi tuli vapaasta Etelä-Koreasta eikä mistään Kiinasta. Ihan jo koko laulun premissi estääkin sen että se voisikaan tulla fasistimaasta, koska käsittääkseni laulussa kettuillaan rikkaalle eliitille.

 

[draco76]

Miljoona muurahaista on kanssasi eri mieltä. Kuten todettua, länsimainen viihde kiinnostaa kaikkialla, kun taas muunmaalainen viihde kiinnostaa hyvin rajatusti. Etelä-Koreasta tuli kyllä PSY ja Gangnam Style, joka taitaa olla yhä YouTuben katsotuimpia videoita 3,4 miljardilla katselukerrallaan. Tässäkin oleellinen pointti on se, että toi tuli vapaasta Etelä-Koreasta eikä mistään Kiinasta. Ihan jo koko laulun premissi estääkin sen että se voisikaan tulla fasistimaasta, koska käsittääkseni laulussa kettuillaan rikkaalle eliitille.

Kpop ja Jpop ovat suosittuja, japanilaiset elokuvat myös (ei fasistisia muttei myöskään länsimaisia. Kiinasta ei ole tullut montaa hyvää elokuvaa, mutta useampia wuxia silti. Mikään ei pärjää kuitenkaan Yhdysvalloille, ei edes muu länsimainen viihde. Pärjätäkseen länsimaissa täytyy tehdä tuote yhdysvaltoihin sopivaksi, yleensä englanniksi. Osa on onnistuneet ilman kielivaatimusta.

 

[Erkki_erikeepperi]

Kpop ja Jpop ovat suosittuja, japanilaiset elokuvat myös (ei fasistisia muttei myöskään länsimaisia. Kiinasta ei ole tullut montaa hyvää elokuvaa, mutta useampia wuxia silti. Mikään ei pärjää kuitenkaan Yhdysvalloille, ei edes muu länsimainen viihde. Pärjätäkseen länsimaissa täytyy tehdä tuote yhdysvaltoihin sopivaksi, yleensä englanniksi. Osa on onnistuneet ilman kielivaatimusta.

Japanin ja Etelä-Korean voi oikeastaan laskea länsimaiksi, ja joka tapauksessa ne on demokratioita mikä on tässä se oleellisin pointti.

Suomessa tehty suomenkielinen Sorjonen on myyty yli 180 maailman maahan... Eipä kiinat ja venäjät pärjää edes piskuiselle Suomelle tässä suhteessa. Sama kyllä pätee musiikkiinkin. Ja peleihin. Ja taiteen tiettyihin haaroihin, etenkin teollinen muotoilu... Eikä varmaankaan olisi kovin mairittelevaa näille fasistimaille verrata patenttihakemusten määrää Suomeen per capita.

 

[lmu2002]

"Maailmanlaajuinen omistuskatto voisi näin alkajaisiksi olla vaikka kohtuulliset 10 miljoonaa". Tuo sopisi varmaan aika monelle meistä.
Syödään rikkaat

 

[vilkas]

"Maailmanlaajuinen omistuskatto voisi näin alkajaisiksi olla vaikka kohtuulliset 10 miljoonaa". Tuo sopisi varmaan aika monelle meistä.
Syödään rikkaat

Tuolla kolumnistilla on taas tämä idioottimainen käsitys, että rikkaiden rahat ovat Roope Ankan kaltaisessa rahasäiliössä ja täten poissa muilta. 10 miljoonan omistuskatto? Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että yksityiset investoinnit loppuisivat siihen paikkaan. Ei tarvitse olla kovinkaan suuri yritys, ennen kuin sen arvo nousee yli 10 miljoonan. Mitään suurta innovaatiota ei kehitetä alle tuon summan. Ja miksi kukaan haluaisi edes riskeerata omaa rahaa johonkin potentiaaliseen innovaatioon, jos se tämän jälkeen takavarikoitaisiin?

 

[qwertyu]

"Maailmanlaajuinen omistuskatto voisi näin alkajaisiksi olla vaikka kohtuulliset 10 miljoonaa".

"Näin alkajaisiksi" eli myöhemmin pudotettaisiin siitäkin alemmas ja alemmas kunnes kellään ei saa olla mitään. Tuo muija tuskin koskaan elämässään saavuttaa mitään, sen energia menee itseään varakkaampien kadehtimiseen.

 

[zepi]

"Maailmanlaajuinen omistuskatto voisi näin alkajaisiksi olla vaikka kohtuulliset 10 miljoonaa". Tuo sopisi varmaan aika monelle meistä.
Syödään rikkaat

Omistusten uudelleenjaossa yksi fundamentaali ongelma: osaaminen ei jakaudu uudelleen.

Kun Zimbabwessa rikkaiden valkoisten maatilat uudelleenjaettiin köyhille (oikeasti ne jaettiin valtion suosikeille), niiden maatilojen tuottavuus romahti, koska uudet omistajat eivät osanneet pyörittää niitä maatiloja yhtä hyvin. Seurauksena koko maan elintaso romahti, kun tuottavuus putosi murto-osaan. Miljoonat valkoisten maatiloilla työskennelleet köyhät menettivät työnsä, koska uusien omistajien maatilat ovat niin huonossa hoidossa, että siellä ei ole enää töitä kenellekään.

Sama homma tapahtuisi kaikkialla. Ketkä ovat todennäköisesti parhaita ohjaamaan tehtaan toimintaa ja sen investointeja? Ne ihmiset, jotka omistavat tehtaita ja jotka ovat koko uransa ajan opetelleet tehtaan pyöritystä.

Jos joku monimutkainen moderni tehdas siirretään satunnaisesti valitun joukon käsiin, se ei todennäköisesti pysty tekemään yhtä hyviä päätöksiä ja vähitellen tehdas menettää kilpailukykynsä jne.

 

[draco76]

Omistusten uudelleenjaossa yksi fundamentaali ongelma: osaaminen ei jakaudu uudelleen.

Kun Zimbabwessa rikkaiden valkoisten maatilat uudelleenjaettiin köyhille (oikeasti ne jaettiin valtion suosikeille), niiden maatilojen tuottavuus romahti, koska uudet omistajat eivät osanneet pyörittää niitä maatiloja yhtä hyvin. Seurauksena koko maan elintaso romahti, kun tuottavuus putosi murto-osaan. Miljoonat valkoisten maatiloilla työskennelleet köyhät menettivät työnsä, koska uusien omistajien maatilat ovat niin huonossa hoidossa, että siellä ei ole enää töitä kenellekään.

Sama homma tapahtuisi kaikkialla. Ketkä ovat todennäköisesti parhaita ohjaamaan tehtaan toimintaa ja sen investointeja? Ne ihmiset, jotka omistavat tehtaita ja jotka ovat koko uransa ajan opetelleet tehtaan pyöritystä.

Jos joku monimutkainen moderni tehdas siirretään satunnaisesti valitun joukon käsiin, se ei todennäköisesti pysty tekemään yhtä hyviä päätöksiä ja vähitellen tehdas menettää kilpailukykynsä jne.

Modernia tehdasta monesti johtaa eri ihminen kuin joka sen omistaa. Vai pitäisikö omaisuus jakaa osaamisen mukaan eli toimitusjohtajat saisivat yhtiöt haltuunsa. Osuuskunnat ja osakeyhtiöt pärjäävät ihan hyvin.

Mutta mitä vikaa verotuksen kautta tapahtuvassa uusjaossa on? Se on toiminut Suomessa aika hyvin.

 

[zepi]

Modernia tehdasta monesti johtaa eri ihminen kuin joka sen omistaa. Vai pitäisikö omaisuus jakaa osaamisen mukaan eli toimitusjohtajat saisivat yhtiöt haltuunsa. Osuuskunnat ja osakeyhtiöt pärjäävät ihan hyvin.

Mutta mitä vikaa verotuksen kautta tapahtuvassa uusjaossa on? Se on toiminut Suomessa aika hyvin.

Modernin tehtaan omistaja on kuitenkin erikoistunut omaisuutensa hoitoon sopivien ihmisten palkkaamiseen.

Kyseessä on myös hyvin selkeä survival of the fittest kamppailu. Ne omistajat jotka ovat valinneet parhaat johtajat menestyvät parhaiten, heidän tehtaansa kasvavat eniten ja he ostelevat huonommin menestyviä tehtaita muilta. Epäonnistuneet valitsijat menettävät markkina-asemiaan jne.

Verotusta on monenlaista, mutta on aika selkeästi empiirisesti todistettu, että tuottojen, tulojen ja kulutuksen verotus vääristä insentiivejä paljon vähemmän, kuin omistusten mielivaltainen uudelleenjakaminen. Valtiot joissa yksityisomistus (korkeasti verotettunakin) toimii ja on luotettavaa, ovat kansalaisilleen merkittävästi parempia elinpaikkoja, kuin maat, joissa omaisuuden turva on heikompaa.

 

[draco76]

Modernin tehtaan omistaja on kuitenkin erikoistunut omaisuutensa hoitoon sopivien ihmisten palkkaamiseen.

Kyseessä on myös hyvin selkeä survival of the fittest kamppailu. Ne omistajat jotka ovat valinneet parhaat johtajat menestyvät parhaiten, heidän tehtaansa kasvavat eniten ja he ostelevat huonommin menestyviä tehtaita muilta. Epäonnistuneet valitsijat menettävät markkina-asemiaan jne.

Mutta tuottaisiko tehdas paremmin hyvinvointia koko ihmiskunnalle muiden omistuksessa? Se kai tässä oli kysymys.

 

[lmu2002]

Tuolla kolumnistilla on taas tämä idioottimainen käsitys, että rikkaiden rahat ovat Roope Ankan kaltaisessa rahasäiliössä ja täten poissa muilta. 10 miljoonan omistuskatto? Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että yksityiset investoinnit loppuisivat siihen paikkaan. Ei tarvitse olla kovinkaan suuri yritys, ennen kuin sen arvo nousee yli 10 miljoonan. Mitään suurta innovaatiota ei kehitetä alle tuon summan. Ja miksi kukaan haluaisi edes riskeerata omaa rahaa johonkin potentiaaliseen innovaatioon, jos se tämän jälkeen takavarikoitaisiin?

Osakeyhtiön arvo voi tuossa ajatuksessa olla vaikka 10mrd, mutta yksittäisen henkilön omistuskatto siis se 10 miljoonaa. Mitä tekee ihminen joka saa kerättyä miljardin? Se haluaa toisen. 10 miljoonaa riittää hyvin perustarpeisiin.
Kyllähän nämä dollarit valuu pyramidissa aika yksitoikkoisesti ylöspäin mikä aiheuttaa lopulta varmuudella hankaluuksia siellä kärkikolmiossa jos rahoista pidetään kynsin hampain kiinni. Ahneus tuskin katoaa vapaaehtoisesti minnekään.

 

[zepi]

Mutta tuottaisiko tehdas paremmin hyvinvointia koko ihmiskunnalle muiden omistuksessa? Se kai tässä oli kysymys.

Miten satunnaisesti jaettu omistajuus voisi edes teoriassa pärjätä kilpailussa sellaiselle omistajuudelle, joka on hioutunut vuosien saatossa raa’assa markkinakilpailussa?

 

[draco76]

Miten satunnaisesti jaettu omistajuus voisi edes teoriassa pärjätä kilpailussa sellaiselle omistajuudelle, joka on hioutunut vuosien saatossa raa’assa markkinakilpailussa?

Tuo raaka kilpailu osakemarkkinoilla on aiheuttanut monesti tuhoa taloudelle.

Itse olen kuitenkin sitä mieltä että moista omistuskattoa ei tarvita. Tuo investointiperuste oli minusta yksi hyvä esimerkki. Lisäksi verotuksella voimme turvata kaikille ihmisarvoisen elämän, vaikka joku omistaisi miljardeja.

Ja jos osakkeet omisi jaettu kaikille, mitä se hyödyttäisi? Osakekurssit eivät olisi enää luonnollisia. Kuka haluaisi osakkeiden arvon nousevan, kun seuraus olisi että joutuisi luopumaan osasta osakkeista. En näe juuri hyötyä katolla, haittoja kylläkin. Perustelusi vain oli huono mielestäni.

 

[zepi]

Osakeyhtiön arvo voi tuossa ajatuksessa olla vaikka 10mrd, mutta yksittäisen henkilön omistuskatto siis se 10 miljoonaa. Mitä tekee ihminen joka saa kerättyä miljardin? Se haluaa toisen. 10 miljoonaa riittää hyvin perustarpeisiin.
Kyllähän nämä dollarit valuu pyramidissa aika yksitoikkoisesti ylöspäin mikä aiheuttaa lopulta varmuudella hankaluuksia siellä kärkikolmiossa jos rahoista pidetään kynsin hampain kiinni. Ahneus tuskin katoaa vapaaehtoisesti minnekään.

Onko Warren Buffett parempi omaisuuden haltija kuin satunnaisesti valittu kansalainen kadulta?

Itse väittäisin että on, koska hän on kyennyt systemaattisesti kasvattamaan omistamiaan yrityksiä nopeammin, kuin muut omistajat. Se kertoo minulle siitä, että Warren on huomattavasti keskimääräistä parempi arvioimaan, että mihin pääomat sijoittamalla tuotetaan maksimaalinen määrä lisäarvoa. Ja lisäarvo on siis nimenomaan sitä hyvää, mitä me muut kansalaiset syömme, kulutamme ja nautimme.

Jos Warrenin sijaan pääoman allokoinnista vastaa Jakomäen ikityötön Rane, niin melkein varmasti hän sijoittaa pääomat vähemmän tuottavasti ts. tuhlaisi uuden tehtaan rakennukseen enemmän rahaa per tehtaan tuottama tuote ja lopulta kokonaisuutena me kaikki kollektiivisesti saamme vähemmän niitä tehdastuotteita tai ainakin tehdas käyttäisi enemmän energiaa tai materiaaleja saman tuotemäärän valmistamiseen.

Jos ja kun jotkut yksilöt ovat huomattavasti parempia kuin toiset pääoman käytön allokoinnissa, niin miksi emme antaisi noiden henkilöiden allokoida pääomia? Silloin se pääoma todennäköisesti tuottaa parhaiten.

Se, että Warren Buffetin 17% siivu berkshire hathawaystä kasvaa kymmeniin miljardeihin ei ole pois meiltä muilta, sillä se loppu 83% on paisunut myös aivan valtavasti. Ja iso osa siitä 83%:sta on eläkesäästöinä tavallisten keskiluokkaisten kansalaisten eläkepäiviä turvaamassa.

Jos Berkshiren puikoissa olisi ollut joku satunnaisesti valittu rane tai yritystoiminnasta mitään ymmärtämätön komitea, niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä tuo 83% olisi merkittävästi vähemmän, kuin mitä se nyt on. Siinä skenaariossa sekä Warren, että me muut olisimme kaikki paljon köyhempiä.

Tuo raaka kilpailu osakemarkkinoilla on aiheuttanut monesti tuhoa taloudelle.

Osaatko sanoa mitä tämä ”tuho” oikein on? Konkurssi ja irtosanomiset eivät ole talouden tuhoa, vaan taloudelle hyviä asioita. Kun huonosti menevä firma menee konkkaan ja työntekijät irtisanotaan, niin sekä pääoma että työvoima uudelleenallokoituu (todennäköisesti) paremmin tuottaviin hommiin.

 

[vilkas]

Osakeyhtiön arvo voi tuossa ajatuksessa olla vaikka 10mrd, mutta yksittäisen henkilön omistuskatto siis se 10 miljoonaa. Mitä tekee ihminen joka saa kerättyä miljardin? Se haluaa toisen. 10 miljoonaa riittää hyvin perustarpeisiin.
Kyllähän nämä dollarit valuu pyramidissa aika yksitoikkoisesti ylöspäin mikä aiheuttaa lopulta varmuudella hankaluuksia siellä kärkikolmiossa jos rahoista pidetään kynsin hampain kiinni. Ahneus tuskin katoaa vapaaehtoisesti minnekään.

Sinulla on ilmeisesti myös sama harhaluulo, että tuo miljardi on jossain Roope Ankan rahasäiliössä.

 

[draco76]

Osaatko sanoa mitä tämä ”tuho” oikein on? Konkurssi ja irtosanomiset eivät ole talouden tuhoa, vaan taloudelle hyviä asioita. Kun huonosti menevä firma menee konkkaan ja työntekijät irtisanotaan, niin sekä pääoma että työvoima uudelleenallokoituu (todennäköisesti) paremmin tuottaviin hommiin.

Pörssiromahduksiin ja pankkikriiseihin viittasin.

 

[lmu2002]

Sinulla on ilmeisesti myös sama harhaluulo, että tuo miljardi on jossain Roope Ankan rahasäiliössä.

Miksi tätä rahasäiliötä tässä esitellään? Tuossa artikkelissa pohditaan varallisuuden tasaisempaa jakautumista. Varallisuus on kuitenkin maailmanlaajuisesti siirtymässä huimaa vauhtia harvempiin käsiin. Harhaluulo on se, että se olisi jokin luonnonlaki mille ei voisi tehdä mitään ja mikä on pakko hyväksyä.
Tuossa hyvä katsaus aiheeseen vaikka onkin jo vanha artikkeli. Richest 1% Will Have More Wealth Than Remaining 99% By 2016: Oxfam Study