Parasta aikaa työelämässäni oli pienessä IT-firmassa missä ei ollut mitään työaikaseurantaa (tuntitasolla) jota olisi tarvinnut jatkuvasti raportoida johonkin systeemiin ja keksiä jälkikäteen mitä kaikkea tuli tehtyä minäkin kellonaikana, varsinkin jos se oli sellaista sälätyötä missä teki kolmea asiaa rinnakkain päivän aikana, ja yhden taskin saamineen maaliin voi viedä useita päiviä tai viikkoja.
Homma perustui ns. johtajien ja työntekijöiden molemminpuoliseen luottamukseen, ja homma toimi. Ainoa mikä raportoitiin tarkasti tuntitasolla oli asiakkaalle tehty laskutettava työ, mutta siihenkin riitti oma ilmoitus jälkikäteen (kun taski oli suoritettu) paljonko omasta mielestään meni ns. tehokasta työaikaa homman tekemiseen.
Se että henkilö suoriutui töistään seurattiin sillä tasolla edistyivätkö hänelle annetut projektit/taskit, ja oliko asiakkaiden tiketteihin vastattu ja niitä ratkaistu tarpeeksi nopeasti, ja olivatko asiakkaat yleisesti tyytyväisiä palvelutasoon. Jos näissä ilmeni ongelmia, alettiin tutkailla ja kysellä onko henkilöllä sitten liikaa töitä vai käyttääkö hän työaikaa muuhun kuin työntekoon.
Isommassa firmassa tuo ei ehkä toimi ja tarvitaan työkaluja isojen työntekijämassojen tekemisten seurantaan jotta turhakkeet voidaan potkia pois. Tosin, ei Nokiallakaan ainakaan loppuaikoina minulla mitään tuntiraportointia ollut, homma kaiketi toimi siten että lähin esimieheni piti olla kärryillä mitä alaiset tekevät ja tuntuuko heillä olevan yleisesti ottaen sopivasti hommia. Ylitöitä ei tarvinnut tehdä ja niistä maksettiin vain jos niistä oli sovittu etukäteen esimiehen kanssa.
Olen myös nähnyt aivan anaalista työaikaseurantaa jossa piti puolen tunnin tarkkuudella keksiä järjestelmään mitä minkäkin päivän aikana on tehnyt. Se oli sellaista naurettavaa tetris-peliä missä sijoittelit palikoita aikatauluun, eka esim. merkkasit tarkasti tuntitasolla kalenteriin missä palavereissa olit, sitten jääneitä aukkoja täytettiin erinäisillä töillä (joka kävi haastavaksi jos oli tehnyt päivän aikana esim. 10 x 10min taskeja, muiden töiden lisäksi). Jos et ollut merkannut puolen tunnin aukkoa keskipäivän kohdalle, tultiin kärppänä kyselemään etkö muka pidä lounastaukoja kun nehän eivät ole työaikaa (vastaukseni oli että syön lämmitettyä mikroateriaa tai lounasvoileipää samalla kun teen töitä). Kyseessä ei siis ollut mikään tuntiliksallinen työ vaan ihan kuukausipalkallinen. En olisi ihmetellyt jos vessatauotkin olisi pitänyt merkata.