Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Administrativen sad Sofia-grad
Pääasian asianosaiset
Kantaja: V.M.A.
Vastaaja: Stolichna Obsthina, Rayon ”Pancharevo”
Ennakkoratkaisukysymykset
Onko SEUT 20 ja SEUT 21 artiklaa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7, 24 ja 45 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että Bulgarian hallintoviranomaiset kieltäytyvät antamasta lapselle bulgarialaista syntymätodistusta sillä perusteella, että kantaja ei suostu kertomaan viranomaisille, kumpi lapsen äideistä on hänen biologinen äitinsä, kun Bulgarian hallintoviranomaisilta on haettu syntymätodistusta sellaiselle toisessa EU-jäsenvaltiossa syntyneelle lapselle, joka on Bulgarian kansalainen ja jonka syntymästä on todistuksena espanjalainen syntymätodistus, johon on merkitty kaksi naispuolista henkilöä lapsen äideiksi ilmoittamatta tarkemmin, onko toinen heistä – ja jos on, kumpi – lapsen biologinen äiti?
Onko SEU 4 artiklan 2 kohtaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 9 artiklaa tulkittava siten, että EU-jäsenvaltioiden kansallisen identiteetin ja valtiosääntöidentiteetin kunnioittamisen periaatteesta seuraa, että jäsenvaltioilla on vanhemmuuden vahvistamista koskevan lainsäädännön osalta laaja harkintavalta? Erityisesti:
– onko SEU 4 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että siinä jäsenvaltioiden sallitaan vaatia tietoja lapsen biologisesta polveutumisesta?
– onko SEU 4 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 7 artiklan ja 24 artiklan 2 kohdan kanssa, tulkittava siten, että asiassa on suoritettava punninta, jossa jäsenvaltion kansallista identiteettiä ja valtiosääntöidentiteettiä verrataan lapsen etuun pyrkimyksessä löytää tasapaino näiden intressien välillä ja jonka yhteydessä on otettava huomioon, että tällä hetkellä ei ole arvokonsensusta tai oikeudellista konsensusta mahdollisuudesta merkitä samaa sukupuolta olevia henkilöitä vanhemmiksi syntymätodistukseen ilmoittamatta tarkemmin, onko jompikumpi vanhemmista lapsen biologinen vanhempi – ja jos on, kumpi? Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi, miten näitä intressejä voitaisiin konkreettisesti verrata toisiinsa?
Onko Brexitin oikeusvaikutuksilla merkitystä ensimmäiseen kysymykseen annettavan vastauksen osalta, kun yksi lapsen vanhemmaksi toisessa jäsenvaltiossa annettuun syntymätodistukseen merkitty äiti on Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen ja lapsen toinen äiti on EU-jäsenvaltion kansalainen, kun erityisesti otetaan huomioon, että bulgarialaisen syntymätodistuksen epääminen lapselta on esteenä sille, että EU-jäsenvaltio voisi antaa lapselle henkilöllisyystodistuksen, jolloin syntymätodistuksen epääminen voi estää lasta käyttämästä unionin kansalaisen oikeuksiaan rajoituksetta?
Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Onko toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla unionin oikeuden ja erityisesti tehokkuusperiaatteen nojalla velvollisuus poiketa syntymätodistuksen laatimismallista, joka on osa voimassa olevaa kansallista oikeutta?