Asiantuntijat esittävät uutta elvytyspakettia ratkaisuksi energiakriisiin – IMF: ”Uusi velkakriisi vaarantaisi koko EU:n olemassaolon”
6.9.2022 12:22 päivitetty 6.9.2022 12:22
Uutta yhteisvelkaa? IMF:n mukaan uuden yhteisvelan ja uuden elvytysvälineen vaihtoehtona on uusi velkakriisi.Kuva: Andre M. Chang
Euroopan energiakriisi on noussut sellaiseen mittakaavaan, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja ajatuspaja Bruegel suosittelevat uutta elvytyspaketin kaltaista yhteistä välinettä sen ratkaisemiseen.
Udine
Euroopan energiakriisi saattaa vaatia Euroopan unionissa uuden elvytyspaketin. IMF:n fiskaalispoliittisen osaston johtaja Vitor Gaspar, IMF:n Eurooppa-osaston johtaja Alfred Kammer ja IMF:n strategiaosaston johtaja Ceyla Pazarbasioglu ottavat asian esiin tuoreessa ehdotuksessaan, jossa toivotaan EU:lle myös yhteistä fiskaalikapasiteettia.
Käytännössä yhteinen fiskaalikapasiteetti voi tarkoittaa esimerkiksi euroalueen yhteistä budjettia, investointien vakautusjärjestelyä tai pysyvää elvytysvälinettä. IMF:n asiantuntijat korostavat, että heidän ehdotuksessaan on kyse yhteisvelalla rahoitettavasta välineestä, jolla korvattaisiin energiakriisin aiheuttamia vahinkoja.
IMF esittää osana uutta välinettä ilmastoinvestointirahastoa, joka auttaisi EU-maita vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja luopumaan venäläisestä maakaasusta.
Asiantuntijoiden arvio energiakriisin vaikutuksista on karu.
”Poikkeuksellisen taloudellisen epävarmuuden ja edessä olevien finanssipoliittisten haasteiden keskellä EU:n finanssipolitiikan uudistus ei voi enää odottaa. Valtavien valtionvelkojen ja nousevien korkojen keskellä uudistukset ovat kriittisiä, jotta uusi velkakriisi voidaan välttää. Uusi velkakriisi vaarantaisi koko EU:n olemassaolon”, Gaspar, Kammer ja Pazarbasioglu kirjoittavat.
FAKTAT
IMF:n esitys velkakurista
IMF pitäisi ennallaan säännöt enintään 3 % budjettialijäämästä ja 60 % velkasuhteesta.
IMF katsoo, että riippumattoman Euroopan finanssineuvoston tukisi arvioida jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmat.
EU-maille asetettaisiin vuotuiset menokatot.
Velkaantuneiden EU-maiden tulisi saada aikaan tasapainoinen ylijäämäinen budjetti 3–5 vuoden aikana.
Vähemmän velkaantuneille maille IMF sallisi enemmän joustoa säännöistä, jotta ne voisivat rakentaa puskureita talouden hyvinä aikoina.
Euroopan komission esitystä budjettikurista odotetaan syksyn aikana.
Ajatuspaja Bruegel ja Euroopan vakausmekanismi EVM:n asiantuntijat julkaisivat tiistaiaamuna omat samansuuntaiset ehdotuksensa.
Bruegelin tutkijoiden mukaan jokainen EU-maa tekee nyt omia kansallisia ratkaisujaan ja tukipakettejaan, mutta yhteiseurooppalainen yhteisvelalla rahoitettu paketti olisi huomattavasti tehokkaampi.
”EU-maiden olisi sitouduttava jakamaan saatavilla oleva energian tarjonta, hillitsemään aktiivisesti energian kysyntää ja maksamaan korvauksia heikoimmassa asemassa oleville kuluttajille yhdessä. Yhteinen energiapaketti tarkoittaisi sitä, että EU:n johtajat sitoutuisivat hallitukseensa koordinoituun ja oikeudenmukaiseen lähestymistapaan energiakriisissä. Tämä sitoisi ministereitä ja sääntelyviranomaisia ja ohjaisi heitä vaikeiden valintojen tekemiseen”, raportin kirjoittamiseen osallistunut Bruegelin tutkija Simone Tagliapietra selvittää.
Mahdollistaisi Putinin strategian tyrmäämisen
Hän sanoo suoraan, että rajallisten energialähteiden hallinta muokkaa nyt koko Euroopan energiajärjestelmän tulevaisuutta.
”Oikein toteutettuna syvempi integraatio ja kiihdytetyt investoinnit voivat mahdollistaa sen, että Eurooppa voi tyrmätä Putinin strategian ja samalla edistää vihreää siirtymää.”
EVM:n strategi Florian Misch ja ekonomisti Martin Rey puolestaan ehdottavat EVM:n hallitsemaa ”euroalueen vakausrahastoa”, josta euromaat voisivat hakea lainaa edullisin ehdoin ulkoisten shokkien aikana lyhyen aikavälin vakauttamistarkoituksiin.
Mischin ja Reyn mukaan lainansaantikelpoisuus edellyttäisi, että maan julkinen velka katsotaan kestäväksi, eikä maassa ole liiallista alijäämää koskevaa menettelyä, sisäistä epätasapainomenettelyä tai makrotalouden sopeutusohjelmaa.
”Nämä kriteerit kannustaisivat järkevään finanssipolitiikkaan taloudellisesti hyvinä aikoina ja mahdollistaisivat nopean lainanmaksun, mutta myös varmistaisivat, että lainoja ei myönnetä vastauksena sisäiseen epätasapainoon tai politiikan virheisiin. Lainoja ei korvamerkittäisi tiettyihin tarkoituksiin, jotta vältettäisiin viivästykset kriisitilanteissa”, he linjaavat.
Ajatukset eivät ole uusia. Italian eroava pääministeri Mario Draghi esitti yhteistä fiskaalikapasiteettia ensimmäisenä toimiessaan Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtajana vuonna 2019.
Draghin mukaan ”yhteiset finanssipoliittiset resurssit” vähentäisivät koko EU:lle aiheutuvia riskejä silloin, kun kansallinen politiikka ei riitä. Hän katsoo, että yhteisten resurssien tulisi olla ”riittävän suuret rahaliiton vakauttamiseksi, mutta ne olisi suunniteltava niin, etteivät ne synnytä moraalikatoa”.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron tukee esitystä, ja asia on myös kirjattu Italian ja Ranskan välillä viime marraskuussa solmittuun Quirinale-sopimukseen, jota asiantuntijat kuvailevat EU:n tärkeimmäksi poliittiseksi käänteeksi brexitin jälkeen. Sopimus sitoo myös Italian seuraavaa hallitusta.
Ranska varoittaa yhtenäisyyden rakoilevan
Italia ja Ranska vaativat EU:n yhteisiä toimia energiakriisin hoitoon viimeksi viikonloppuna Italian Cernobbiossa järjestetyssä ajatuspaja Ambrosettin talouskonferenssissa. Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire varoitti kuitenkin EU-maiden yhtenäisyyden rakoilevan.
Hän sanoo jo päätöksen yhteisestä venäläisen energian hintakatosta olevan haastava. EU-maiden energiaministerit käsittelevät asiaa hätäkokouksessaan perjantaina.
Le Mairen mukaan EU:n tulisi omien päätöstensä lisäksi liittyä G7-maiden tulossa olevaan venäläistä öljyä koskevaan hintakattoon.
”Sanon tämän nyt hyvin suoraan: parhaassakin tapauksessa yksimielisyyden saavuttaminen EU-maiden kesken tulee viemään aikaa”, hän kommentoi toimittajille sunnuntaina.
Sama eripura jakaa EU-maita myös yhteisvelan ja uusien yhteisten elvytystoimien suhteen. Kun muun muassa Italia, Ranska ja Espanja vaativat unionin yhteisiä toimia, yhteisvelka on esimerkiksi Suomelle punainen vaate ja elvytyspakettia pidetään tiukasti kertaluontoisena.