Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[qtba]

Juu noh saa sitten nähdä miten paljon viitsitään rahoittaa "kyllä sille käyttöä keksitään" ideaa

Ei tässä ole mitään ihmeellistä. Yksityinen sektori hoitaa, jos ja kun se tulee olemaan järkevää. Fakta on, että kymmenen vuoden päästä tuulivoiman pyöriessä täysillä, meillä on enemmän sähköä, kuin "tarvimme". Tälle ylimääräiselle ilmaiselle/puoli-ilmaiselle energialle tullaan varmasti keksimään käyttöä. Jos käyttöä keksitään paljon, hinta nousee, mikä ruokkii tuottajia tekemään lisää tuulivoimaa - ja niin edelleen. Markkinat toimii.

 

[TommiZeliard]

Kaukolämmöstä tuossa puhuttiin. Ei tuo 240kwh/m2 ole helvetisti jos jossain ekoviikissäkin menee noin paljon.

No näin olisi, jos siellä kuluisi 240, vaan kun ei kulu.

Ekoviikin eniten kuluttavassa ASO-talossa kaukolämpö + sähköenergia oli ~225 kWh/m2/a. Keskimääräinen ASO-taloissa oli ~175-180. Omistusmuoto vaikuttaa selvästi, koska omistuskämpissä keskimääräinen kaukol. + sähköenergia oli ~150 kWh/m2/a.

Kaaviot ovat KEMUT-tutkimushankkeesta.

 

[Tonnin Seteli]

Mitä tekemistä omakotitalolla on kaukolämmitteisen kerrostalon kanssa?

No sen verran, että länsimaisissa ihmisasumuksissa on aina jonkintasoiset seinät ja katto. Suomessa vieläpä eristettä ja ikkunatiivisteet. Jokseenkin ehjissä ja asianmukaisissa huoneistoissa eroa kyllä on mutta hiukan samalla hehtaarilla niissä oikein käytettynä on lämpöenergian(ei aina ostoenergian) tarve. Ja se 240 on tosi paljon, etenkin jos se on pelkkä paikallishöyry jonka päälle vielä sähkö.

En sano että olisi harvinaista kuluttaa paljon, mutta oikaisen sellaisen käsityksen, että vähempi vaatisi kovin erikoista "passiivitaloa".

 

[pulatunnus]

No näin olisi, jos siellä kuluisi 240, vaan kun ei kulu.

Ekoviikin eniten kuluttavassa ASO-talossa kaukolämpö + sähköenergia oli ~225 kWh/m2/a. Keskimääräinen ASO-taloissa oli ~175-180. Omistusmuoto vaikuttaa selvästi, koska omistuskämpissä keskimääräinen kaukol. + sähköenergia oli ~150 kWh/m2/a.

Kaaviot ovat KEMUT-tutkimushankkeesta.

Motivan "määritelmiä"

Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa alle 60 kWh/brm² vuodessa ja Pohjois-Suomessa alle 90 kWh/brm² vuodessa.
---
Passiivienergiatalo kuluttaa hyvin vähän lämmitysenergiaa. VTT:n määritelmän mukaan passiivitalo tarvitsee lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa noin 20 kWh/brm² vuodessa ja Pohjois-Suomessa noin 30 kWh/brm² vuodessa.

Nolla ja plus energitalot tuottavat, sitten mennään toki väärille raiteille tässä ketjussa, koska ei meitä kiinnosta vuosikeskiarvo ja se että keväästä syksyyn tuupataan verkkoon sähköön, vaan se mitä talvella tarvitaan.

Ekoviikki on rakennettu vuosituhannen vaihteen nurkilla, sen jälkeen varsinkin omakotitalo rakentamisessa on menty ihan uusille tasoille, vaikka asumismukavuus samalla harpponut, niin energiatehokkuus ihan toisella tasolla kuin vielä viimevuosisadalla. Vielä 10v sitten nuo tehokuudet lähinnä nauratti, rahanhaaskuutta ja vain uusia riskejä.

Bruttoala vähän taittaa lukuja alas, vs jotkut toiset neliöt mitä vähemmän.

Edit
energiatehokaskoti.fi

...
Matalaenergiatalolla tarkoitettiin aiemmin taloa, jonka lämmitysenergiankulutus on puolet verrattuna sellaiseen taloon, joka täyttää rakentamismääräysten minimivaatimukset.

Vuoden 2010 rakentamismääräykset uudistuivat
...
Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D3 Rakennusten energiatehokkuus – Määräykset ja ohjeet 2010 mukaan suunnitellussa matalaenergiarakennuksessa laskennallisen lämpöhäviön tulee olla enintään 85 prosenttia rakennuksen vertailulämpöhäviöstä.

Matalaenergiatalossa huonetilojen lämmitysenergiantarve on noin 40-60 kWh/brm2,a (kilowattituntia bruttoalaa kohti vuodessa).

Passivitalot, siinäkin sana vähän elänyt ajan ja paikan mukaan.
Josta tavatessa osu silmään sana "Kokonaisprimäärienergiantarve" passiivitalot joissa puhutaan 20kwh/m2, niin tuo luku sitten toistasataa kwh/m2 siinä kaikki rakennuksen tarvitsema energia, toki ihan järkevää, mutta sitä hämmennetään primäärienergiakertoimilla.

No jos miettii energiakustannuksia, niin toki järkevää että maalampö lasketaan eri tavoin kuin suorasähkö, netto eurinko sähkö taasen no, vie harhaan, samoin uusituvatpolttoaineet, jos ja kun ne ei seillä pesässä itsekkeen uusiudu. Lämpökeräimet niin ne kai ok.

 

[petepeluri]

No näin olisi, jos siellä kuluisi 240, vaan kun ei kulu.

Ekoviikin eniten kuluttavassa ASO-talossa kaukolämpö + sähköenergia oli ~225 kWh/m2/a. Keskimääräinen ASO-taloissa oli ~175-180. Omistusmuoto vaikuttaa selvästi, koska omistuskämpissä keskimääräinen kaukol. + sähköenergia oli ~150 kWh/m2/a.

Kaaviot ovat KEMUT-tutkimushankkeesta.

Nuo eivät ole pelkkiä kerrostaloja.
Tämän mukaan 190kwh ekoviikissä, kaikissa kerrostaloissa 240kwh keskimäärin.

Kerrostalo onkin paha lämpösyöppö

Pientaloasuminen onkin mainettaan parempaa. Uusi tutkimus antaa sille jonkinlaisen ekosynninpäästön: kerrostalo tuhlaa nimittäin asuinneliötä kohti paljon enemmän lämpöä kuin moderni rivi- tai omakotitalo. Kerrostaloasukeilta holahtaa myös vettä enemmän hukkaan.

www.is.fi

 

[petepeluri]

No sen verran, että länsimaisissa ihmisasumuksissa on aina jonkintasoiset seinät ja katto. Suomessa vieläpä eristettä ja ikkunatiivisteet. Jokseenkin ehjissä ja asianmukaisissa huoneistoissa eroa kyllä on mutta hiukan samalla hehtaarilla niissä oikein käytettynä on lämpöenergian(ei aina ostoenergian) tarve. Ja se 240 on tosi paljon, etenkin jos se on pelkkä paikallishöyry jonka päälle vielä sähkö.

En sano että olisi harvinaista kuluttaa paljon, mutta oikaisen sellaisen käsityksen, että vähempi vaatisi kovin erikoista "passiivitaloa".

Sanoin että energiaa kuluu paljon ellei asu passiivitalossa.

 

[pulatunnus]

Nuo eivät ole pelkkiä kerrostaloja.
Tämän mukaan 190kwh ekoviikissä, kaikissa kerrostaloissa 240kwh keskimäärin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001647744.html

Lähdettä ei oltu mainittu. Linkin juttu vuodelta 2009

Myös Helsingin uudehkon Eko-Viikin alueen kerrostaloissa normitettu vertailukelpoinen lämmönkulutus pysyi keskimäärin 193 kilowattitunnissa neliöltä. Saman alueen rivitaloissa keskiarvoluvuksi tuli 186 kilowattituntia.

Sitten laajempi, ehkä maanlaajuinen, kaikki sisältä, tai jotain rajattua

AsuinmuotoKeskimääräkulutus neliömetriä kohtiKerrostalo241 kWhRivi- ja pientalo190 kWh Lähde: SYKE, Rakennus- ja energiatilasto, Talokeskuksen seuranta

Jos tuo pitänyt tuolloin paikkansa, niin
joku pientaloa keskimääräkulutus 190kWh/m2 on jo tuolloin paljon alle ketjussa esitetty 240kWh ekotaloa väite.

Mutta juttu vähän kevyehkö, joten siitä en nyt liikaa arpos.

Ovat toki järkyttäviä lukuja vs matalenergia saati passiivitalot, tuolloin toki jälkimmäisten määrä vähäistä.


Edit:
Vähän epäilen tuota 190kWh/m2 lukua, jos sitä vertaa noihin ekoviikin lukuihin, tosin en nyt kaivanut mitä se eko sanat tarkoittaa siinä hankkeessa.

Edit:
Tietenkin ei aina pysy kärryillä mihin maantieteellisesti pompattu, välillä Helsingin keskustassa, välillä jossain kainuussa , Vaasaa unohtamatta.

 

[petepeluri]

Lähdettä ei oltu mainittu. Linkin juttu vuodelta 2009


Sitten laajempi, ehkä maanlaajuinen, kaikki sisältä, tai jotain rajattua

Jos tuo pitänyt tuolloin paikkansa, niin
joku pientaloa keskimääräkulutus 190kW/m2 on jo tuolloin paljon alle ketjussa esitetty 240kWh ekotaloa väite.

Mutta juttu vähän kevyehkö, joten siitä en nyt liikaa arpos.

Ovat toki järkyttäviä lukuja vs matalenergia saati passiivitalot, tuolloin toki jälkimmäisten määrä vähäistä.

Muistin väärän luvun.

 

[petepeluri]

Edit:
Vähän epäilen tuota 190kWh/m2 lukua, jos sitä vertaa noihin ekoviikin lukuihin, tosin en nyt kaivanut mitä se eko sanat tarkoittaa siinä hankkeessa.

Edit:
Tietenkin ei aina pysy kärryillä mihin maantieteellisesti pompattu, välillä Helsingin keskustassa, välillä jossain kainuussa , Vaasaa unohtamatta.

Ne eivät kaikki ole kerrostaloja. Lisäksi aurinkokeräimet vähentävät ostetun energian määrää, ei kulutetun.

 

[petepeluri]

Kun ulkolämpötila on -20 astetta, puurakenteinen pientalo kylmenee 20 asteesta 15 asteeseen 12 tunnissa, 10 asteeseen 18 tunnissa ja nollaan 30 tunnissa.

Mitähän nuo ovat -10 asteessa, 15 asteeseen 8h? Aika viileää voi olla jos pörssisähköllä haluaa vältellä kalliita tunteja.

 

[Tonnin Seteli]

Mitähän nuo ovat -10 asteessa, 15 asteeseen 8h? Aika viileää voi olla jos pörssisähköllä haluaa vältellä kalliita tunteja.

-10 asteessa jäähtyy tietenkin hitaammin kuin -20 asteessa eli sama talo jäähtyisi 20 -> 15 yli 12 tuntia. Ei siis välttämättä ihan toivotonta.

Miten paljon yli, sitä on vaikea tuosta esimerkikstä hatusta vetäen ekstrapoloida. Tuossahan on mitattu sisälämpötilaa, joka käyttäytyy eri tavalla(jäähtyminen kiihtyi vähän ajan kuluttua) kuin koko massan lämpötila(jäähtyminen hidastuisi koko ajan täystuhoon saakka).

Lisäksi esimerkissä on kyseessä vain puurakenteinen pientalo, josta lämmitys katkeaa. Jos vain säästetään sähköä ja pientalossa sattuu olemaan keskuslämmitys(jonka kiertoa ei pysäytetä) sekä massiivinen varaaja, jäähtymisajat ovat pidempiä vaikka talo sinänsä olisi kevyt.

 

[pulatunnus]

Kun ulkolämpötila on -20 astetta, puurakenteinen pientalo kylmenee 20 asteesta 15 asteeseen 12 tunnissa, 10 asteeseen 18 tunnissa ja nollaan 30 tunnissa.

Mitähän nuo ovat -10 asteessa, 15 asteeseen 8h? Aika viileää voi olla jos pörssisähköllä haluaa vältellä kalliita tunteja.

Mistä tuon tekstin kaivoit.

Iso tekiä myös ilmanvaihdolla, jos ei tuloilman lämmitystä ja tuona aikana vaihda ilman muutamaan kertaan niin voi jäähtyä vähän nopeammin vs pelkällä lämmönvaihtimella otata ulosmenevästä lämmön talteen, saati jos tulo ilmaa lämmittää.

Mutta jos jollain systeemillä 5 astetta 12 tunnissa (ulko sisä ero alussa 30 astetta), niin jos se ero on 20 astetta, niin voidaan arvailla että siinä menee pidempään että sama pudotus.

Aika viileää voi olla jos pörssisähköllä haluaa vältellä kalliita tunteja.

Jos nyt ollaan HKI seudulla niin talvikuukausien keskilämmöt on muutama aste pakkasta, joten noilla luvuilla voi suuren osan aktiivilämmitystä siirtää yösähköön. Kovemmilla pakkasilla voi tinkiä ja riippuen millä ilmanvaihdolla esimerkki luvut syntyneet niin yrittää hidastaa jäähtymistä tinkimällä mm ilmanvaihdossa. onko eristettavää jne ja voi sitten ihan arpoa kuinkapaljon on valmis maksamaan korkeammasta minimi lämmöstä, vai ostaako enemmin villavaatetta lisää.

Jos ihan sikailee, niin katsottava kuinka niukaksi lämmitystehot on mitoitettu, tarkoitain sitä että tehot riittää halvan ajan lämmitykseen.

Edit:
Ja etelässä on pilvettömään päiväsaikaan vähän apuja auringosta.

Lumienlapiomista on varoiteltu, mutta eriskois tilanteessa kaikki konstit voi käyttää, jos on valmis noin paljon tekemään.

Kosteiden tilojen suhteen ehkä kananttaa olla vähän tarkempi ja vedellä luttaamista välttää, ja pyykkien kuivaus miettiä, haituminen imee energiaa.

 

[tietokonerikki]

Mitähän nuo ovat -10 asteessa, 15 asteeseen 8h? Aika viileää voi olla jos pörssisähköllä haluaa vältellä kalliita tunteja.

Mistä sä noi luvut sait? Eli ketä lainasit.

Mitä tekemistä omakotitalolla on kaukolämmitteisen kerrostalon kanssa?

Molempia voidaan lämmittää kaukolämmöllä. Onkos tietoa miten noiden hinnat ovat pääkaupinkiseudulla muuttuneet.

No näin olisi, jos siellä kuluisi 240, vaan kun ei kulu.

Ekoviikin eniten kuluttavassa ASO-talossa kaukolämpö + sähköenergia oli ~225 kWh/m2/a. Keskimääräinen ASO-taloissa oli ~175-180. Omistusmuoto vaikuttaa selvästi, koska omistuskämpissä keskimääräinen kaukol. + sähköenergia oli ~150 kWh/m2/a.

Kaaviot ovat KEMUT-tutkimushankkeesta.

Isot on heitot 225 vs 180 100m2 kämppä 22500kWh vs 18000kWh
Omistusmuoto tulee esiin, ehkä myös pienempinä yleisinä tiloina ja kerrostaloissa ne ovet jäävät ehkä useimmin auki ja suihkuttelukin OK-taloissa (vesilaskunkin?) takia pienempi.

Motivan "määritelmiä"

Ekoviikki on rakennettu vuosituhannen vaihteen nurkilla, sen jälkeen varsinkin omakotitalo rakentamisessa on menty ihan uusille tasoille, vaikka asumismukavuus samalla harpponut, niin energiatehokkuus ihan toisella tasolla kuin vielä viimevuosisadalla. Vielä 10v sitten nuo tehokuudet lähinnä nauratti, rahanhaaskuutta ja vain uusia riskejä.

Joo nopeasti muuttui, mutta ne riskitekijät on edelleen.

Bruttoala vähän taittaa lukuja alas, vs jotkut toiset neliöt mitä vähemmän.

En tiedä mitä edes tolla bruttoalalla tarkoitetaan. Rakennusalaako vaiko kerrosalaa?
Kerrostalokämppiä kun hinnoiltellaan/ suunnitellaan, pyritään mahdollisimman tehokkaaseen "myyntialaan"
ja se on todella hyvä, jos päästään siinä 85%:ttiin eli eli yhtä asuin-m2:ä kohti on 0,15m2 niitä yhteisiä tiloja, joista ei saada asikasta suoraan veloittaa myyttyinä m2:nä.

 

[pulatunnus]

En tiedä mitä edes tolla bruttoalalla tarkoitetaan. Rakennusalaako vaiko kerrosalaa?

Ymmärtääkseni kaikkien kerrostasoalojen summa.
Eli jos sitä viileempää tai matalaa neliötä on paljon, niin vähän voi pienentää. Mutta kuten sanoi, grynderi yrittää saada paljon myytävää, eikä tuhlata, niin onko tuo juttu vertaillessa. Paitsi silloin jos vertaa omankämpän asuin neliöihin, niin sitten voi mennä pieleen.

Edit, mutuna kerrostasoala, lähinnä lego talossa ulkoreunoja pitkin mitaten, eli seinät sun muut, kun äsken goolettelin niin tarkempaa määriltelmää, jossa ehkä oleellista esim kellarrissa niin lasketaan ne tilat ja niiden seinät jossa jotain suunniteltua. ja esim matalat konehuoneet lasketaan.

 

[petepeluri]

-10 asteessa jäähtyy tietenkin hitaammin kuin -20 asteessa eli sama talo jäähtyisi 20 -> 15 yli 12 tuntia. Ei siis välttämättä ihan toivotonta.

Miten paljon yli, sitä on vaikea tuosta esimerkikstä hatusta vetäen ekstrapoloida. Tuossahan on mitattu sisälämpötilaa, joka käyttäytyy eri tavalla(jäähtyminen kiihtyi vähän ajan kuluttua) kuin koko massan lämpötila(jäähtyminen hidastuisi koko ajan täystuhoon saakka).

Lisäksi esimerkissä on kyseessä vain puurakenteinen pientalo, josta lämmitys katkeaa. Jos vain säästetään sähköä ja pientalossa sattuu olemaan keskuslämmitys(jonka kiertoa ei pysäytetä) sekä massiivinen varaaja, jäähtymisajat ovat pidempiä vaikka talo sinänsä olisi kevyt.

Joo tietenkin enemmän...
Takaisinlämmitys vie aikaa ~tuplasti, -20c 24h. -10c kelissä luokkaa 18h, loppuu tunnit kesken. Pitäisi ylilämmittää, mutta lämpöhukka kasvaa suuremmaksi. Aika tiukille menee tuossa kelissäkin.

 

[petepeluri]

Mistä tuon tekstin kaivoit.

Iso tekiä myös ilmanvaihdolla, jos ei tuloilman lämmitystä ja tuona aikana vaihda ilman muutamaan kertaan niin voi jäähtyä vähän nopeammin vs pelkällä lämmönvaihtimella otata ulosmenevästä lämmön talteen, saati jos tulo ilmaa lämmittää.

Mutta jos jollain systeemillä 5 astetta 12 tunnissa (ulko sisä ero alussa 30 astetta), niin jos se ero on 20 astetta, niin voidaan arvailla että siinä menee pidempään että sama pudotus.


Jos nyt ollaan HKI seudulla niin talvikuukausien keskilämmöt on muutama aste pakkasta, joten noilla luvuilla voi suuren osan aktiivilämmitystä siirtää yösähköön. Kovemmilla pakkasilla voi tinkiä ja riippuen millä ilmanvaihdolla esimerkki luvut syntyneet niin yrittää hidastaa jäähtymistä tinkimällä mm ilmanvaihdossa. onko eristettavää jne ja voi sitten ihan arpoa kuinkapaljon on valmis maksamaan korkeammasta minimi lämmöstä, vai ostaako enemmin villavaatetta lisää.

Jos ihan sikailee, niin katsottava kuinka niukaksi lämmitystehot on mitoitettu, tarkoitain sitä että tehot riittää halvan ajan lämmitykseen.

Edit:
Ja etelässä on pilvettömään päiväsaikaan vähän apuja auringosta.

Lumienlapiomista on varoiteltu, mutta eriskois tilanteessa kaikki konstit voi käyttää, jos on valmis noin paljon tekemään.

Kosteiden tilojen suhteen ehkä kananttaa olla vähän tarkempi ja vedellä luttaamista välttää, ja pyykkien kuivaus miettiä, haituminen imee energiaa.

Varaudu häiriöihin - Energiateollisuus

Suomessa sähkön- ja kaukolämmönjakelun laatu on hyvä ja keskeytykset ovat harvinaisia. Lyhyisiin jakeluhäiriöihin kannattaa silti varautua.

energia.fi

Muutaman asteen pakkasellakin tekee tiukkaa siirtää suurin osa lämmityksestä yöaikaan.

 

[petepeluri]

Mistä sä noi luvut sait? Eli ketä lainasit.

Molempia voidaan lämmittää kaukolämmöllä. Onkos tietoa miten noiden hinnat ovat pääkaupinkiseudulla muuttuneet.


Isot on heitot 225 vs 180 100m2 kämppä 22500kWh vs 18000kWh
Omistusmuoto tulee esiin, ehkä myös pienempinä yleisinä tiloina ja kerrostaloissa ne ovet jäävät ehkä useimmin auki ja suihkuttelukin OK-taloissa (vesilaskunkin?) takia pienempi.



Joo nopeasti muuttui, mutta ne riskitekijät on edelleen.

En tiedä mitä edes tolla bruttoalalla tarkoitetaan. Rakennusalaako vaiko kerrosalaa?
Kerrostalokämppiä kun hinnoiltellaan/ suunnitellaan, pyritään mahdollisimman tehokkaaseen "myyntialaan"
ja se on todella hyvä, jos päästään siinä 85%:ttiin eli eli yhtä asuin-m2:ä kohti on 0,15m2 niitä yhteisiä tiloja, joista ei saada asikasta suoraan veloittaa myyttyinä m2:nä.

Jotain kiinnosti kerrostalon energiankulutus. Voisi sanoa että paljon keskimäärin.

 

[pulatunnus]

Takaisinlämmitys vie aikaa ~tuplasti, -20c 24h. -10c kelissä luokkaa 18h, loppuu tunnit kesken. Pitäisi ylilämmittää, mutta lämpöhukka kasvaa suuremmaksi.

Jotain lähteitä näille luvuille. Onko tässä nyt joku laskenut yksilölliset luvut tällä keskustelulla pyörineella mystiselle kämpälle jota arvottu, kumpulan siirtolapuutarhamökistä, kainulaiseen alkupäräiskuntoiseen rintsikkaan ja kaikkea siltä väliltä.

Mutta tuo vie tuplasti, onko nyt ongelma se että tehot riitä, vai säätö.
Jos tehot ei riitä, niin ylilämmittää ei voi kuin ennakkoon.

Ylilämmitys toki yösähkökäytössä käytetty konsti, samoin ns modernimmassa pörssisähkö lämmityksessä, mutta sitä helpottaa jos tehot riittää. Alitehoisella ei välttämättä saavuta tavoitetta, eli joutuu lämittään kalliiseen aikaan halutta enemmän.

Jos ylilämmittämisellä tarkoitat sitä että säätö ei toimi, vaan joutuu käsin jumppaan, niin se toki mahdollista jos sitä lähtee suorasähköllä harrastaan niillä patteri termareilla.

 

[pulatunnus]

https://energia.fi/energiasta/asiakkaat/varaudu_hairioihin/varautumalla_pienennat_haittoja
Muutaman asteen pakkasellakin tekee tiukkaa siirtää suurin osa lämmityksestä yöaikaan.

Aaa, tuolla sinänsä ihan hyviä ohjeita.

Muutaman asteen pakkasellakin tekee tiukkaa siirtää suurin osa lämmityksestä yöaikaan.

Se on paljon kiinni siitä talosta. Tässä maassa on paljon taloja jotka voi lämittää ns yösähkölä ihan ongelmitta suuriman osan vuodesta (jokin varaava systeemi), ja vielä enemmän jos sallitaan isompi lämpötilan pudotus (ei välttämättä suoranaista varaavaa lämmitystä) (*

Jos avuksi otetaan mm ilmanvaihdon supistaminen ja muut toimet, niin entistä useampi.

Sitten on toki ne taloudet joissa muutaman asteen pakkasella ei varsinaiseen lämmitykseen mene paljoakaan sähköä.

Sitten on niitä siirtolapuutarhamökkejä joissa lähinnä voidaan pelata kalliimpien tuntien kanssa, tai yösähkö käytössä tuntia paria ennen yösähköä katkaista lämmitys(** ja aamulla vähän ylilämmitetään ennen päiväsähköä.


(*
Jotain rakenteita jotka vähän varaavat, tiivis taloa ja lämmin tuloilma, poissa asento jne.

(**
joku jäätäri ettei kovilla pakaksilla jäädy

 

[Ponsu]

Mulla menee kämpän lämmitykseen 55m2, huonekorkeus 3,20m (2h+k) ja alapohja + välipohja suurimmalta osin alkuperäistä (hiekkaa ja savea). Näillä keleillä +18 -> +22 ILP:llä 1 tunti. Ulkona luokkaa 0-+5. Kokonaiskulutus tällä hetkellä n. 10-20 kwh/päivä. Keskimäärin 14,5. Joulukuussa oli edellisvuonna 2100kwh kulutus ilman tulisijaa (ei käyttökunnossa koska vaihdettu joskus sähkökäyttöiseksi). Nyt oli tarkoitus saada tuo joulukuun kulutus pysymään alle 1500kwh, mitä en pidä kovin mahdottomana. Aika näyttää.

Onko kellään faktaa tai valistunutta arvausta varaajan pyynnin tiputtamisen energiasäästöstä? Ihan uusi varaaja. Ajattelin jos tiputtaisi 75 astetta -> 65 astetta. Tilavuus 120L.

 

[petepeluri]

Mulla menee kämpän lämmitykseen 55m2, huonekorkeus 3,20m (2h+k) ja alapohja + välipohja suurimmalta osin alkuperäistä (hiekkaa ja savea). Näillä keleillä +18 -> +22 ILP:llä 1 tunti. Ulkona luokkaa 0-+5. Kokonaiskulutus tällä hetkellä n. 10-20 kwh/päivä. Keskimäärin 14,5. Joulukuussa oli edellisvuonna 2100kwh kulutus ilman tulisijaa (ei käyttökunnossa koska vaihdettu joskus sähkökäyttöiseksi). Nyt oli tarkoitus saada tuo joulukuun kulutus pysymään alle 1500kwh, mitä en pidä kovin mahdottomana. Aika näyttää.

Onko kellään faktaa tai valistunutta arvausta varaajan pyynnin tiputtamisen energiasäästöstä? Ihan uusi varaaja. Ajattelin jos tiputtaisi 75 astetta -> 65 astetta. Tilavuus 120L.

Ilma voi lämmetä, rakenteet eivät.

Aaa, tuolla sinänsä ihan hyviä ohjeita.


Se on paljon kiinni siitä talosta. Tässä maassa on paljon taloja jotka voi lämittää ns yösähkölä ihan ongelmitta suuriman osan vuodesta (jokin varaava systeemi), ja vielä enemmän jos sallitaan isompi lämpötilan pudotus (ei välttämättä suoranaista varaavaa lämmitystä) (*

Jos avuksi otetaan mm ilmanvaihdon supistaminen ja muut toimet, niin entistä useampi.

Sitten on toki ne taloudet joissa muutaman asteen pakkasella ei varsinaiseen lämmitykseen mene paljoakaan sähköä.

Sitten on niitä siirtolapuutarhamökkejä joissa lähinnä voidaan pelata kalliimpien tuntien kanssa, tai yösähkö käytössä tuntia paria ennen yösähköä katkaista lämmitys(** ja aamulla vähän ylilämmitetään ennen päiväsähköä.


(*
Jotain rakenteita jotka vähän varaavat, tiivis taloa ja lämmin tuloilma, poissa asento jne.

(**
joku jäätäri ettei kovilla pakaksilla jäädy

Suorasähköllä siis tekee tiukkaa.

 

[tietokonerikki]

Mulla menee kämpän lämmitykseen 55m2, huonekorkeus 3,20m (2h+k) ja alapohja + välipohja suurimmalta osin alkuperäistä (hiekkaa ja savea). Näillä keleillä +18 -> +22 ILP:llä 1 tunti. Ulkona luokkaa 0-+5. Kokonaiskulutus tällä hetkellä n. 10-20 kwh/päivä. Keskimäärin 14,5. Joulukuussa oli edellisvuonna 2100kwh kulutus ilman tulisijaa (ei käyttökunnossa koska vaihdettu joskus sähkökäyttöiseksi). Nyt oli tarkoitus saada tuo joulukuun kulutus pysymään alle 1500kwh, mitä en pidä kovin mahdottomana. Aika näyttää.

Onko kellään faktaa tai valistunutta arvausta varaajan pyynnin tiputtamisen energiasäästöstä? Ihan uusi varaaja. Ajattelin jos tiputtaisi 75 astetta -> 65 astetta. Tilavuus 120L.

Varmasti säästät, koska lämmönhukka pienenee, paljonko? Pistä sähkömittarin lukemat ylös ja katso vaikka huomenna uudelleen. Varsinkin jos ulkolämpötila suunnilleen sama, niin siinähän se. Korjailet sitten tarvittaessa, jos peset pyykkiä tai muuta epänormaalia.
Itse juuri katsoin (koska laitoin viimein lämmöt päälle) 19kWh päiväkulutus muuttui 48kWh:ksi pari kolme päivää kun katsoo saa jo aika hyvän ka. Siitä sitten miettimään kannattiko "paleleminen"
Mutta tosta voinet jo päätellä ettei siinä päivätasolla isoista hyödyistä keskustellanne.

Varaudu häiriöihin - Energiateollisuus

Suomessa sähkön- ja kaukolämmönjakelun laatu on hyvä ja keskeytykset ovat harvinaisia. Lyhyisiin jakeluhäiriöihin kannattaa silti varautua.

energia.fi

Muutaman asteen pakkasellakin tekee tiukkaa siirtää suurin osa lämmityksestä yöaikaan.

Jotain kiinnosti kerrostalon energiankulutus. Voisi sanoa että paljon keskimäärin.

" Kun ulkolämpötila on -20 astetta, puurakenteinen pientalo kylmenee 20 asteesta 15 asteeseen 12 tunnissa, 10 asteeseen 18 tunnissa ja nollaan 30 tunnissa."
Minua kiinnosti toi jäähtyminen, meillähän oli jo aiemmin puhetta siitä taloonsa paleltumisen mahdollisuudesta ja omaisten/ vanhempiensa "perään soittelun" tärkeydestä. Toi +10 astetta ollee jo vähäpukeiselle turhan kylmä pitkä aikaiseen oleskeluun, meidän sisäinen lämpötila ei saisi laskea ainakan alle 24, 18 astetta oli jo hengenvaarallista.

Nyt sitten esim. meillä on toi alkulämpö vain 17astetta. Kun säästää toi riski jäähtyä vaan lisääntyy eli 17 asteesta 10 asteeseen kestää noin 13h?

 

[asentaja1]

Onko kellään faktaa tai valistunutta arvausta varaajan pyynnin tiputtamisen energiasäästöstä? Ihan uusi varaaja. Ajattelin jos tiputtaisi 75 astetta -> 65 astetta. Tilavuus 120L.

Ei nyt just ihan tähän vastaa, mutta oma alta 10v ikäinen 200l varaaja kuluttaa (=hukkaa) noin 7-8kWh vuorokaudessa jos vettä ei käytä lainkaan ja vesi ei missään kierrä mihinkään, mutta varaaja on kuitenkin päällä.

 

[JaniKari]

Nuo eivät ole pelkkiä kerrostaloja.
Tämän mukaan 190kwh ekoviikissä, kaikissa kerrostaloissa 240kwh keskimäärin.

Kerrostalo onkin paha lämpösyöppö

Pientaloasuminen onkin mainettaan parempaa. Uusi tutkimus antaa sille jonkinlaisen ekosynninpäästön: kerrostalo tuhlaa nimittäin asuinneliötä kohti paljon enemmän lämpöä kuin moderni rivi- tai omakotitalo. Kerrostaloasukeilta holahtaa myös vettä enemmän hukkaan.

www.is.fi

Aika kovia on nuo kerrostalojen kesimääräiset energiakulutukset. Omakotitalossa pääsen 85kWh/m2 ja siinä on puolet auton kilometreistä mukana.

 

[pulatunnus]

Suorasähköllä siis tekee tiukkaa.

Varmasti tekee, mutta ei kaikilla.

Mutta noita aiemmin postattuja pakkaslukuja , jotka ymmärtääkseni eivät olleet varaavan, vaan jonkin keskiverto suoralämmitys puutalon lukuja. (-20c 20c-> 15c 12h)

Jos pidetään tuota 15c rajana, niin sehän onnistuu noilla pakkasillakkin. muutaman asteen pakkasilla voit jo vetää liko koko lämmityksen ns yösähköllä.

Asia toki riippuu siitä talosta ja miten säädöt ja ohjaukset. Ja mitä nuo kaivamasi luvut tarkoittaa.

Huomaa se että jos pudotat sisälämpötilaa niin se vähentää energiankulutusta, voit päästä myös kokonaiskulutuksessa alemmaksi, vaikka lämmityksestä tulee pumppaavaa.

Tärkeää seurata sitä vuorokausikulutusta, jotta jokin käsitys mikä vaikutus ja jotta voi eri kokeilujen vaikutuksia arvioida edes vähän.

Llinkissä oli mainittu ne kosntit että miettii missä huoneessa pitää lämpöä ja missä antaa laskea enemmän. ja jos herkki pitnoja, kalusteita niin siirtää niitä, tai tekee niistä huoneistä lämmityksen kannalta tärkeitä.


Jos nyt ollaan Helsingissä, niin tuskin niitä 20c talvipäiviä kymmeniä tulee, vaan pahimissakin kuukaudessa ka yli -10c, ja yöt päiviä kylmempiä.

 

[Tonnin Seteli]

Takaisinlämmitys vie aikaa ~tuplasti, -20c 24h. -10c kelissä luokkaa 18h, loppuu tunnit kesken.

Tämä on kuitenkin kömpelö tapa lähteä laskemaan asiaa epämääräisistä hattuvakioista. Pitäisi ensin tietää, mikä on lämmityksen todellinen mitoitus eli missä lämpötilassa jatkuva lämmitys täysteholla riittää. Siitä voidaan sisä- ja ulkoilman lämpötilaeroa laskien päätellä, milloin energiantarve on esimerkiksi puolet tai neljännes, eli millaisella talvisäällä riittäisi esimerkiksi 12 tuntia per yö ja milloin jopa 6 tuntia per yö.

Jos lämmityksen mitoitusteho loppuu, niin silloin pitää selvittää, onko liittymässä paljon varaa. Jos ja kun yleensä on, niin sitten katsotaan miten kiinteä lämmitys on vaiheille jaettu ja suunnitella, paljonko voi siirrettäviä pistotulppaliitäntäisiä lämmittimiä talvikaudeksi lisätä ja mihin syöttöihin.

 

[pulatunnus]

Aika kovia on nuo kerrostalojen kesimääräiset energiakulutukset. Omakotitalossa pääsen 85kWh/m2 ja siinä on puolet auton kilometreistä mukana.

Suorasähkölämmitys ?

 

[Tonnin Seteli]

Suorasähköllä siis tekee tiukkaa.

Riippuu siitä, paljonko löytyy löylyä lämmityksen käyttötunneille ja miten nopeasti talo vuotaa lämpöä pois. Jälkimmäiseen voi vaikuttaa. Paljonko voi vaikuttaa riippuu siitä, miten paljon 200 litran muovitynnyreitä kämppään mahtuu paikkoihin, joissa rakenteet kestävät painon.

Suorasähkölämmitys ?

Jos puhutaan huoneistossa käytetyn lämmitysenergian(sisältäen hyödyksi saatu lämmitysenergia ja sisällä vapautunut hukkalämpö) määrästä, ei energianlähteellä ole merkitystä. Eikä tämä paljon poikkea ostoenergian kokonaismäärästä muutenkaan ellei käytetä lämpöpumppua tai huonoja tulisijoja.

Tietysti siinä kohdassa virhettä tulee, jos kyseessä on vain sähkölaskusta otettu luku(ihan sama onko suora vai muu sähkölämmitys) ja siihen sisältyy sähköautoa, maataloutta, prameita ulkovaloja jne.

 

[tietokonerikki]

Tämä on kuitenkin kömpelö tapa lähteä laskemaan asiaa epämääräisistä hattuvakioista. Pitäisi ensin tietää, mikä on lämmityksen todellinen mitoitus eli missä lämpötilassa jatkuva lämmitys täysteholla riittää. Siitä voidaan sisä- ja ulkoilman lämpötilaeroa laskien päätellä, milloin energiantarve on esimerkiksi puolet tai neljännes, eli millaisella talvisäällä riittäisi esimerkiksi 12 tuntia per yö ja milloin jopa 6 tuntia per yö.

Jos lämmityksen mitoitusteho loppuu, niin silloin pitää selvittää, onko liittymässä paljon varaa. Jos ja kun yleensä on, niin sitten katsotaan miten kiinteä lämmitys on vaiheille jaettu ja suunnitella, paljonko voi siirrettäviä pistotulppaliitäntäisiä lämmittimiä talvikaudeksi lisätä ja mihin syöttöihin.

Joo noihan on yleistyksiä, mutta mutulla kyllä oikean suuntaisia ja tosiaa talon eristyksellä ja ilmavuodoilla on tohon iso merkitys ja monestihan lämmitys mitoitetaan aika tiukaksi eli kovilla pakkasilla talon takaisinlämmitys kestää, kun jo käyttöämössä pitäminenkin vie kaiken lämmitystehon.

Aika kovia on nuo kerrostalojen kesimääräiset energiakulutukset. Omakotitalossa pääsen 85kWh/m2 ja siinä on puolet auton kilometreistä mukana.

Miten sulla menee noin vähän? onko toi vain lämpöä (eikä sis. käyttövettä ja yleisenergiaa) Talossa puulämmitys, lämpöpumppuja, 2020 talo?

 

[pulatunnus]

Jos puhutaan huoneistossa käytetyn lämmitysenergian(sisältäen hyödyksi saatu lämmitysenergia ja sisällä vapautunut hukkalämpö) määrästä, ei energianlähteellä ole merkitystä. Eikä tämä paljon poikkea ostoenergian kokonaismäärästä muutenkaan ellei käytetä lämpöpumppua tai huonoja tulisijoja.

Tietysti siinä kohdassa virhettä tulee, jos kyseessä on vain sähkölaskusta otettu luku(ihan sama onko suora vai muu sähkölämmitys) ja siihen sisältyy sähköautoa, maataloutta, prameita ulkovaloja jne.

Varmistelin vain sitä että ymmärrän oikein, ettei esim ILP, Maalampä, jotain muuta mittarin ohi kulkenutta.

Eli hänellä reilu 40kwh/m2 jos ne auton kilometri ei lämmitä taloa (tuosta arvoin että sähkölämmitus, eikä esim kauko tai puu) (edit, ilmeisesti auton osuus energian kulutukset ihan jotain muuta, jos tarkoitti että puolet auton latauksista tuossa)
Eli jotain onnistunutta/nuukaa matalenergia taloa verrataan vuosituhannen vaihteen kerrostaloihin. Yleisö varmaan kiinnostaa lisätiedot. ja vähän ne säädötkin.

Tuohon voi jo mahtua passiviitalon raameihin, niissä kokonais energiankulutukseksi sallitaan tuo autonkin viemä, tosin se ei valtakunnan verkosta.

Edit aluekkin kiinnostaa, Helsinki viikki tai siihen verrattava.

 

[Tonnin Seteli]

Varmasti säästät, koska lämmönhukka pienenee, paljonko? Pistä sähkömittarin lukemat ylös ja katso vaikka huomenna uudelleen.

Pro tip: nämä saa näin 2000-luvulla yleensä valmiina materiaalina sekä sähkön myyjältä että sähköverkkoyhtiöltä. Ei tarvitse kuin vertailla kummalla on parempi palvelu.

 

[tietokonerikki]

Pro tip: nämä saa näin 2000-luvulla yleensä valmiina materiaalina sekä sähkön myyjältä että sähköverkkoyhtiöltä. Ei tarvitse kuin vertailla kummalla on parempi palvelu.

Sitä on niin tottunut, että "oma apu paras apu"ja muutenkin vanhanaikainen

 

[Tonnin Seteli]

Varmistelin vain sitä että ymmärrän oikein, ettei esim ILP, Maalampä, jotain muuta mittarin ohi kulkenutta.

Joo, sehän vaikuttaa paljon asiaan. Nykyaikaisessa talossa tämä on erittäin uskottavaa sähkölämmitykselläkin, etenkin PILP. Vanhassa tai muuten hatarammassa talossa vaatii jotain muuta kuten polttoenergiaa tai lämpöpumpun kautta käytettyä sähköä.

Eli hänellä reilu 40kwh/m2 jos ne auton kilometri ei lämmitä taloa
Eli jotain onnistunutta/nuukaa matalenergia taloa verrataan vuosituhannen vaihteen kerrostaloihin.

Ei, vaan @JaniKari kertoi, että kulutus sisältää "puolet auton kilometreistä". Kyseessä voi siis olla puoliksi kotona ja puoliksi muualla ladattava täyssähköauto tai PHEV jonka energiantarpeesta noin puolet saadaan tyydytettyä kotilatauksella lopun ollessa polttonestettä. Sitä ei kerrottu, miten suuri osa kodin kulutuksesta menee tähän käyttöön. Oikea lukema voi siis olla melkein mitä tahansa vähän alle 85 eikä siis 42,5.

Sitä on niin tottunut, että "oma apu paras apu"ja muutenkin vanhanaikainen

Eihän se väärin ole. Kätevää kuitenkin jos sattuu vaikka unohtamaan merkitä ruutupaperille tai haluaisi tehdä laskelmaa vaikkapa nyt heti käyttäen viime talven aineistoa. Jos ei ole omia säähavaintoja logattuna, voi verrata julkiseen säähavaintomateriaaliin ja saa useammalla esimerkillä ihan hyviä tuloksia silti.

Miten sulla menee noin vähän? onko toi vain lämpöä (eikä sis. käyttövettä ja yleisenergiaa) Talossa puulämmitys, lämpöpumppuja, 2020 talo?

Ei tuo ole ihan äärettömän vähän. Kuten olen tainnut esimerkkinä kertoa, niin lämpöenergian tarve ei tarvitse edes vanhassa hirsitalossa olla kuin noin 100/m^2/a, ja ostoenergian tarve voi olla paljon vähemmän. Sis. käyttöveden. Siinä missä hyvä vanhanaikainen kivitalo tai lisäeristetty ehjä hirsitalo kuluttaa paljon vähemmän kuin puruttomaksi käynyt vanha RMT, moderni talo voi kuluttaa vielä paljon vähemmän.

 

[pulatunnus]

Ei, vaan @JaniKari kertoi, että kulutus sisältää "puolet auton kilometreistä".

Ahaa, ymmärsin sen toisin päin. eli tuossata kokonais energiamäärässä puolet on mennyt auton lataamiseen.

Puolet auton kilometreistä voi olla mitä vain. Voi tarkoittaa tuotakin, en tiedä.

Joo, sehän vaikuttaa paljon asiaan. Nykyaikaisessa talossa tämä on erittäin uskottavaa sähkölämmitykselläkin, etenkin PILP. Vanhassa tai muuten hatarammassa talossa vaatii jotain muuta kuten polttoenergiaa tai lämpöpumpun kautta käytettyä sähköä.

Viikin luvuissa puhuttiin kokonais energiamäärästä siis kaukolämpö, sähkö, mikä nyt rakennuksia lämmitti/jäähdytti se pää ja muut.
Kaupasta tuotuja lämpöisiä juomia ei laskettu, eikä ihmisen tuottamaa lämpöä.

PILP on vähän rajalla, ykkös idea on se poisto lämmöntalteenotto, mutta sillä mennään vähän ILP tontillekkin.

Vertailukohteessa varmaan lämmöntalteenotto, mutta ehkä vain tulopoisto koneessa. tulo-poisto jollain hyötusuhteella 50%-90% välillä. (ihan puhdas aikakauden arvaus)

 

[Tonnin Seteli]

Ahaa, ymmärsin sen toisin päin. eli tuossata kokonais energiamäärässä puolet on mennyt auton lataamiseen.

En varmuudella tiedä mitä hän tarkoitti, mutta olen melko varma että arvioni osuu oikeaan. "Siinä on puolet auton kilometreistä mukana" tarkoittaa suomeksi aivan selvästi että lukema sisältää "puolet auton kilometreistä", eikä se implikoi että puolet lukemasta olisi auton käyttämää sähköä.

Viikin luvuissa puhuttiin kokonais energiamäärästä siis kaukolämpö, sähkö, mikä nyt rakennuksia lämmitti/jäähdytti se pää ja muut.

Ja sehän täsmää aika tarkkaan vaadittuun lämmitysenergiaan. Jäähdytys on pähkinöitä.

Sama lukema saadaan vaikka metsämökissä lämmityskauden sähkölaskusta ja polttopuiden kokonaismäärästä tulisijan hyötysuhdekertoimella.

 

[zepi]

Meillä tuli juuri 1920-luvun kerrostalossa vastikkeiden tasauslaskut. 11 asunnossa n. 700 asuntojen neliötä + kellarivarastot, pesutuvat ja rappukäytävät jne. -> 53MWh kaasua lämmitykseen vuoden aikana. Kaasun hinta ollut viime vuodelta 16snt/kWh, mikä on ainakin tuplat siihen mitä aikaisempina vuosina, ehkä triplat, en ole edes seurannut mitä se on maksanut kun vastikkeet ja energialaskut ovat niin merkityksettömän pienet. Ovat edelleen, mutta nyt ihan harrastusmielessä tulee seurattua.

Tuon lisäksi VILP on kuluttanut varovasti arvioiden 5MWh sähköä (päätellen vastikkeeseen merkitystä rahan menosta lämpöpumpun sähköihin, itse kWh määrää ei ole kerrottu), joka on vähentänyt sitten kaasun kulutusta ehkä 10-20MWh?

--
Nämä siis Zürichissä Keski-Euroopassa, keskilämmöt n. 3-4 astetta lämpimämmät kuin Helsingissä.

 

[JaniKari]

Miten sulla menee noin vähän? onko toi vain lämpöä (eikä sis. käyttövettä ja yleisenergiaa) Talossa puulämmitys, lämpöpumppuja, 2020 talo?

Kaikki käytetty energia tuossa 85kWh/m2.
Maalämpö, plug-in 16000km/vuosi josta sähköllä noin puolet. Omakoti 2007 140m2 yhdessä kerroksessa ja talon muoto haastava (14 kulmaa pohjassa), isot ikkunat, normi eristeet, Oulu.

 

[edup]

Tietyllä tapaa hieman irvokasta, että vaikka hinnat nousee ja kulutus sitä kautta pienenee, niin esim. Kesko tahkoaa ennätystuloksia. Yrityksen tehtävä on toki tahkota voittoa jne. Mutta tietää ainakin että katteet nousee vähintään vastaamaan kustannusten nousua, ja sitten vielä vähän päälle.

Keskon osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2022: Myynnin kasvu paransi tulosta

www.kesko.fi

 

[B12]

Tietyllä tapaa hieman irvokasta, että vaikka hinnat nousee ja kulutus sitä kautta pienenee, niin esim. Kesko tahkoaa ennätystuloksia. Yrityksen tehtävä on toki tahkota voittoa jne. Mutta tietää ainakin että katteet nousee vähintään vastaamaan kustannusten nousua, ja sitten vielä vähän päälle.

Keskon osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2022: Myynnin kasvu paransi tulosta

www.kesko.fi

Katteet lasketaan aina prosentteina. Myyt 10 eurolla 10% katteella, saat tulosta 1€. Myyt 100€ samalla katteella ja saat tulosta 10€. lannotteissakin Yara kolminkertaisti myyntihinnat kohonneiden kustannusten takia ja teki kolminkertaisen tuloksen. Simple as that.

Päivittäistavarakauppakaan ei koskaan tingi katteesta (%), vaan välttämättömyyshyödykkeissä kauppa käy vähän kovemmallakin hinnalla. Kauppa maksaa toimittajalle 10€ ja myy hyllyssä 15€. kate 5€. Maksaa toimittajalle kohonnutta hintaa 15€ ja laittaa hyllyn reunaan hintaa 22.50€, eli kate 7,5€.

 

[edup]

Katteet lasketaan aina prosentteina. Myyt 10 eurolla 10% katteella, saat tulosta 1€. Myyt 100€ samalla katteella ja saat tulosta 10€. lannotteissakin Yara kolminkertaisti myyntihinnat kohonneiden kustannusten takia ja teki kolminkertaisen tuloksen. Simple as that.

Päivittäistavarakauppakaan ei koskaan tingi katteesta (%), vaan välttämättömyyshyödykkeissä kauppa käy vähän kovemmallakin hinnalla. Kauppa maksaa toimittajalle 10€ ja myy hyllyssä 15€. kate 5€. Maksaa toimittajalle kohonnutta hintaa 15€ ja laittaa hyllyn reunaan hintaa 22.50€, eli kate 7,5€.

On ihan syystä erikseen termit kate ja kateprosentti. Ja kuten mainittua, niin tietää ainakin että katteet nousee vähintään kustannusten nousun ja vähän päälle kun tulos nousee tällaisenakin aikana. Se että "normaalina aikana" kauppa laskee katteensa kiinteällä kateprosentilla, ei tarkoita sitä, että niin pitäisi tehdä myös nykyisillä inflaatioluvuilla.

Mutta kuten sanottua, yrityksen tehtävä on tahkota voittoa, ja niinhän se kuuluukin tehdä että asiakkailta revitään maksimaaliset tuotot. Se että missä kohtaa tuolla toimintamallilla tulee seinä vastaan, jää nähtäväksi.

 

[pulatunnus]

Kiitos tarkennuksista.

Kaikki käytetty energia tuossa 85kWh/m2.

Varmistan nyt vielä ettei tule sekaannuksia.
Onko tuossa myös se maalämpö (maasta pumpattu energia) , vai pelkkä sähkö ?

plug-in 16000km/vuosi josta sähköllä noin puolet.

jos haarukoi 20kWh 100km
1600kWh per vuosi, jaettuna 140 bruttoneliöllä, niin jonnekkin reilun 70kWh/m2 nurkille, jos tuo 85 piti sen maalämmön mukana niin kuullostaa 2007 talolle hyvällä etelässäkin.

Edit, tuossa ei ollut maalämpöä, vaan pelkkä sähkö.

Tuossa oli niputettuna kaikki käytetty (ostettu) sähkö, autoa ja taloutta lähtien. Tuosta jos karkeasti vähentää taloussähkön 4000kwh, auton lataukset 1600kwh niin lämmitykseen&kvv jää 45kwh/m2. Tämä sitten karkeasti menee lattialämmityksen tapauksessa 25% ostettua sähköä ja 75% maasta nostettua, eli koko talon energiantarve olisi 180kwh/m2. Tämä arvo osuu normispeksiin oheiselta sivulta löytyvän taulukon perusteella. Energiatehokkuuteen liittyviä ohjearvoja - Energiatehokas koti

Kiitos

 

[petepeluri]

Ei nyt just ihan tähän vastaa, mutta oma alta 10v ikäinen 200l varaaja kuluttaa (=hukkaa) noin 7-8kWh vuorokaudessa jos vettä ei käytä lainkaan ja vesi ei missään kierrä mihinkään, mutta varaaja on kuitenkin päällä.

Oma varaaja vie 2-3kwh/vrk...

Varmasti tekee, mutta ei kaikilla.

Mutta noita aiemmin postattuja pakkaslukuja , jotka ymmärtääkseni eivät olleet varaavan, vaan jonkin keskiverto suoralämmitys puutalon lukuja. (-20c 20c-> 15c 12h)

Jos pidetään tuota 15c rajana, niin sehän onnistuu noilla pakkasillakkin. muutaman asteen pakkasilla voit jo vetää liko koko lämmityksen ns yösähköllä.

Asia toki riippuu siitä talosta ja miten säädöt ja ohjaukset. Ja mitä nuo kaivamasi luvut tarkoittaa.

Huomaa se että jos pudotat sisälämpötilaa niin se vähentää energiankulutusta, voit päästä myös kokonaiskulutuksessa alemmaksi, vaikka lämmityksestä tulee pumppaavaa.

Tärkeää seurata sitä vuorokausikulutusta, jotta jokin käsitys mikä vaikutus ja jotta voi eri kokeilujen vaikutuksia arvioida edes vähän.

Llinkissä oli mainittu ne kosntit että miettii missä huoneessa pitää lämpöä ja missä antaa laskea enemmän. ja jos herkki pitnoja, kalusteita niin siirtää niitä, tai tekee niistä huoneistä lämmityksen kannalta tärkeitä.


Jos nyt ollaan Helsingissä, niin tuskin niitä 20c talvipäiviä kymmeniä tulee, vaan pahimissakin kuukaudessa ka yli -10c, ja yöt päiviä kylmempiä.

Muutaman asteen pakkasella lämmitystarve ei vielä paljoa vähene.

 

[petepeluri]

Tämä on kuitenkin kömpelö tapa lähteä laskemaan asiaa epämääräisistä hattuvakioista. Pitäisi ensin tietää, mikä on lämmityksen todellinen mitoitus eli missä lämpötilassa jatkuva lämmitys täysteholla riittää. Siitä voidaan sisä- ja ulkoilman lämpötilaeroa laskien päätellä, milloin energiantarve on esimerkiksi puolet tai neljännes, eli millaisella talvisäällä riittäisi esimerkiksi 12 tuntia per yö ja milloin jopa 6 tuntia per yö.

Jos lämmityksen mitoitusteho loppuu, niin silloin pitää selvittää, onko liittymässä paljon varaa. Jos ja kun yleensä on, niin sitten katsotaan miten kiinteä lämmitys on vaiheille jaettu ja suunnitella, paljonko voi siirrettäviä pistotulppaliitäntäisiä lämmittimiä talvikaudeksi lisätä ja mihin syöttöihin.

Eiköhän nuo ole laskettu normaalilla mitoitusteholla. Harvalla varmaan on hirveästi ylimääräistä.

 

[vermont]

Kiitos tarkennuksista.

Varmistan nyt vielä ettei tule sekaannuksia.
Onko tuossa myös se maalämpö (maasta pumpattu energia) , vai pelkkä sähkö ?
jos haarukoi 20kWh 100km
1600kWh per vuosi, jaettuna 140 bruttoneliöllä, niin jonnekkin reilun 70kWh/m2 nurkille, jos tuo 85 piti sen maalämmön mukana.
Maalikkona kuullostaa 2007 omakotitalolle kovaksi saavutukseksi etelässäkin. jos en ihan sekoile että tuon jälkeen tiukkeni ne speksit joka tiputtu energiankulutusta merkittävästi.

Tuossa oli niputettuna kaikki käytetty (ostettu) sähkö, autoa ja taloutta lähtien. Tuosta jos karkeasti vähentää taloussähkön 4000kwh, auton lataukset 1600kwh niin lämmitykseen&kvv jää 45kwh/m2. Tämä sitten karkeasti menee lattialämmityksen tapauksessa 25% ostettua sähköä ja 75% maasta nostettua, eli koko talon energiantarve olisi 180kwh/m2. Tämä arvo osuu normispeksiin oheiselta sivulta löytyvän taulukon perusteella. Energiatehokkuuteen liittyviä ohjearvoja - Energiatehokas koti

 

[pulatunnus]

Muutaman asteen pakkasella lämmitystarve ei vielä paljoa vähene.

En nyt varma mitä tuolla tarkoitat.

Jos puhutaan sisälämpötilan alentamisesta, ja prosenteista, niin ihan ns yleisessä markkinoinnissa käytetty yleistystä yksi aste 5%

Jos puhutaan lisälämmityksen tarpeesta, niin leudoilla keleillä prosenttiaalinen vaikutus voi olla isompi kuin kireillä pakkaskeleillä, Yksi esimerkki siitä missä merkistystä rakennuksella, käytöllä.

 

[petepeluri]

En nyt varma mitä tuolla tarkoitat.

Jos puhutaan sisälämpötilan alentamisesta, ja prosenteista, niin ihan ns yleisessä markkinoinnissa käytetty yleistystä yksi aste 5%

Jos puhutaan lisälämmityksen tarpeesta, niin leudoilla keleillä prosenttiaalinen vaikutus voi olla isompi kuin kireillä pakkaskeleillä, Yksi esimerkki siitä missä merkistystä rakennuksella, käytöllä.

Lämmitystarve vähenee vain neljäsosan niillä muutaman asteen pakkasilla.

Ei sillä että itse tuollaiseen leikkiin edes lähtisin. Lokakuussa on ollut lämmintä eikä sähköä ole paljoa kulunut. Naapurillakin sähkönsäästö menossa, en kehdannut sanoa miten lämmintä on

 

[pulatunnus]

Lämmitystarve vähenee vain neljäsosan niillä muutaman asteen pakkasilla.

Nyt tässä jää allekirjoittaneelle tunne että ollaan pilkan kohteena


Jos tarkoitus vetää useampaa roolia, pienituloista , luottokelvotonta,yksihuoltaja rintiskka asujaan, jolla rahasta tiukkaa ja talvesta selvityminen on taistelua ja Lennossa vaihtaa PK seudun ok asujaan, jolle 25% lämmityksen säästöjen takia ei kannata termariin koskeen, niin joku tunniste viesteihin missä roolissa milloinkin mennään.


Tulee vähän tyhmä olo jos esittää 5% säästöjä, viileita huoneita massimiehelle jolla 25 pinnaa ei tunnu missään.

 

[B12]

On ihan syystä erikseen termit kate ja kateprosentti. Ja kuten mainittua, niin tietää ainakin että katteet nousee vähintään kustannusten nousun ja vähän päälle kun tulos nousee tällaisenakin aikana. Se että "normaalina aikana" kauppa laskee katteensa kiinteällä kateprosentilla, ei tarkoita sitä, että niin pitäisi tehdä myös nykyisillä inflaatioluvuilla.

Mutta kuten sanottua, yrityksen tehtävä on tahkota voittoa, ja niinhän se kuuluukin tehdä että asiakkailta revitään maksimaaliset tuotot. Se että missä kohtaa tuolla toimintamallilla tulee seinä vastaan, jää nähtäväksi.

No juu siis kateprosentti on se millä esim liikkeen hankintatoimi toimii ja euromääräinen kate on sitten esim tilinpäätökseen ja firman tulokseen liittyvä. Tulos kerrotaan julkisuuteen euroina, mutta kateprosentit ovat liikesalaisuuksia.

 

[petepeluri]

Nyt tässä jää allekirjoittaneelle tunne että ollaan pilkan kohteena


Jos tarkoitus vetää useampaa roolia, pienituloista , luottokelvotonta,yksihuoltaja rintiskka asujaan, jolla rahasta tiukkaa ja talvesta selvityminen on taistelua ja Lennossa vaihtaa PK seudun ok asujaan, jolle 25% lämmityksen säästöjen takia ei kannata termariin koskeen, niin joku tunniste viesteihin missä roolissa milloinkin mennään.


Tulee vähän tyhmä olo jos esittää 5% säästöjä, viileita huoneita massimiehelle jolla 25 pinnaa ei tunnu missään.

Jos yölämmitys ei riitä -10c kelissä, ei se paljoa paremmin riitä pikkupakkasillakaan (-4c), lämmitystarve vähenee neljänneksen. Tuohan oli vain spekulointia miten tuo mahtaisi onnistua.

Nyt on niin lämmintä ettei maksa vaivaa kikkailla.

 

[B12]

Oma varaaja vie 2-3kwh/vrk...

Meillä on vm 1999-2000 300L Haato ja se vie kanssa tuon ehkä 2-3kWh, jos vettä ei käytä.