• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Lisäksi se porukka jonka määräaikaiset loppuvat myöhemmin syksyllä tai talvella. Ei heitä välttämättä lämmitä se, että tällä hetkellä on tarjolla 30c määräaikaisia.
Vanhemmilla loppuu tammikuussa määräaikainen ja jo elokuussa myyjä tarjosi uutta jatkoksi selvästi alle 20c hintaan.
 
Höpön löpön. Ei kostea pinottu koivu kesähelteillä ulkonakaan montaa viikkoa jos on riittävän kuiva sää ja pinot suojattu pressulla, yleensä rutikuivaa on jo syksyllä. Tuollainen yli vuoden kuivatus tarkoittaa, että koivu on ollut suojatta heittopinossa pihalla, kastunut lumien sulaessa uudelleen ja odotellut sitä muutaman viikon jaksoa jolloin se kyllä kuivuu, viime vuosina ei sellaista säätä oikein ole ollut vaan puut ovat kuivaneet vikkelään. Märkä puu ehtii pinossa kuivua tänäkin syksynä ihan hyvin käyttökelpoiseksi tänäkin syksynä jos sitä ei altista sateelle., jos on siis pakko saada kuivaa puuta. Heittopinossa ilman sateensuojaa ei kyllä kuiva joten pinoamisen vaivan joutuu näkemään.

Mutta nämä on aina valintakysymyksiä haluaako kuivaa puuta ja tahtooko lämmittää puulla ollenkaan. Voi toki olla ilmastoystävällinen ja maksaa kiltisti sähkölasku summasta välittämättä, tai sitten voi polttaa kosteaa puuta vaikka se tuottaakin vähän pahemmat hiilipäästöt. Välillä vaan tuntuu, että moni asiassa ruikuttava tuntuu lähinnä etsivän tekosyitä sille ettei tee asioilleen mitään, sen sijaan että toteaisi vaan ettei kiinnosta.

Ei tarvitse kuivua yli toista vuotta, jos on halottu, ladottu, ilmavalla paikalla, mahdollisesti aurinkokin lämmittää sekä katto päällä. Huhti-toukokuulla tehdyt ovat jo loppusyksystä hyvin kuivia eli 4-6 kk riittää mainiosti.


No vaikka siitä, että jos aiempi diili on ollut 4c (kuten monella syksyllä 2020) ja nyt diili on 24c, niin korotus on 500%. Jos taas painelee tällä hetkellä toistaiseksi voimassa olevalla, on muutos viimeisen parin vuoden aikana ollut 4c-->4Xc, joka on n. 1000%. Siitä näitä prosentteja revitään.

Toki tiedän, että tällä hetkellä määriksiä saa 2Xc hintaan. Eihän se ole kuin ~500% vs. 4-5c. Puhuin pelkästä sähköenergiasta eikä sitä liudentamaan sotketa mukaan siirtoa.

Kyllä ne kuivaa ja riippuu tosiaan paljon olosuhteista. Mutta itse olen mitannut ei niin kovin tieteellisesti että juurikin koivun osalta toisena talvena kevyempää ja puuta kuluu hieman vähemmän. Siltikin pääpointti ettei nyt lisää tekemällä saada oikeasti kuivia puita ulkosalla kuivattamalla tulevaksi talveksi. Kyllähän ne palaa, mutta pieni sihinä kuuluu varmasti poltettaessa ja palavat epäpuhtaammin. Tähän voisi nyt kaivaa ja lainata heti kolme artikkelia, missä klapitehtailijat sanovat samaa.
 
Kyllä ne kuivaa ja riippuu tosiaan paljon olosuhteista. Mutta itse olen mitannut ei niin kovin tieteellisesti että juurikin koivun osalta toisena talvena kevyempää ja puuta kuluu hieman vähemmän. Siltikin pääpointti ettei nyt lisää tekemällä saada oikeasti kuivia puita ulkosalla kuivattamalla tulevaksi talveksi. Kyllähän ne palaa, mutta pieni sihinä kuuluu varmasti poltettaessa ja palavat epäpuhtaammin. Tähän voisi nyt kaivaa ja lainata heti kolme artikkelia, missä klapitehtailijat sanovat samaa.
Onneksi havupuitakin voi polttaa. Kuivuvat dramaattisesti nopeammin kuin koivu.
 
Vanhemmilla loppuu tammikuussa määräaikainen ja jo elokuussa myyjä tarjosi uutta jatkoksi selvästi alle 20c hintaan.

Tämä on nyt aika rajua yleistystä. Läheskään kaikille sopimuksensa kanssa erääntyville ihmisille ei ole otettu yhteyttä sähköyhtiöstä ja monet ns. automaattiset tekstiviesti jatkotarjoukset ovat olleet jopa yli 30 snt/kwh. Kaikki yhtiöt eivät myöskään ketjuta sopimuksia yli 3kk ennakkoon.

Ei mielestäni ole myöskään lainkaan yhdentekevää varmasti monelle, ottaako 30 snt sopimusta kahdeksi vuodeksi, elleivät irtisanomispykälät ole kohtuullisia. Joissakin talouksissa olisi aika rajua maksaa tuollaista hintaa seuraavat kaksi vuotta eteenpäin. Jos porukka olisi laajasti tiennyt tilanteen kehittymisestä hyvissä ajoin ennakkoon, tuskin kukaan olisi jäänyt katsomoon, vaan tehnyt sopimuksen ajoissa. Yhtälailla kun nytkin tilanne hinnan osalta on todella sumuinen. Kalliiseen määräaikaiseen sitoutuminen ei ole välttämättä kovin monellekaan kovin mieluista ja kyllähän monella takaraivossa kutittelee se ajatus, että mikäli tilanne yhtäkkiä muuttuu ja sähkön keskihinta palaa edes sinne n. 10 snt tasolle, niin onhan se silloin aikamoista tervaa maksaa kolminkertaista hintaa siinä tilanteessa.
 
Onneksi havupuitakin voi polttaa. Kuivuvat dramaattisesti nopeammin kuin koivu.

Juurikin näin. Itse kun lämmitän vain puulla, niin pyrin tietenkin optimoimaan hyötysuhteen ja koivun osalta annan kuivaa pidempään. Joka tapauksessa annan itse puun kuin puun aina kuivaa talven yli, kun on puskuria. Ei siitä ainakaan haittaa ole.
 
Vanhemmilla loppuu tammikuussa määräaikainen ja jo elokuussa myyjä tarjosi uutta jatkoksi selvästi alle 20c hintaan.

Tarjosiko jatkoksi kiinteää vai määräaikaista? Hyvin monessa paikkaa tarjotaan edullista kiinteää, mutta siinä on sellainen jännä homma mikä jää usein mainitsematta, että se onkin lopulta toistaiseksi voimassa oleva.
 
Tarjosiko jatkoksi kiinteää vai määräaikaista? Hyvin monessa paikkaa tarjotaan edullista kiinteää, mutta siinä on sellainen jännä homma mikä jää usein mainitsematta, että se onkin lopulta toistaiseksi voimassa oleva.
Kyllä se oli 24kk määräaikainen
 
Kaukolämpöyhtiöillä kustannukset voi pompata enemmän tai vähemmän. Mahdollisesta sähköntuotannostaan saavat hyvän hinnan, varsinkin kun tuppaa osumaan kulutuspiikkien kohtaan, eikä ole myynytetukäteen halvalla.

. Mutta osalla enemmänkin sähköntuotantoa ja siitä voi olla vain osa ns halpaa, ja myyty etukäteeen, myyntiyhtiöllä mankalasopimuksia ja markkinoilta ostaa sähköä, siitä seuraa se että osa yhtiöistä on nostanut hintoja rajusti , ja pyrkivät selviämään halpamyynneistään. Lisäksi jos sitä halpistuotantoa myyty etukäteen, niin pitää jostain kaivaa vakuuksia varten markinahintaerotus. Oma lukunsa sitten jos liikaa tuulipainotteista.

Pelkkien sähkönmyyntiyhtiöiden kohdalla määräaikaiset kiinteähintaiset sopparit voi olla konkurssiin johtava ongelma, nurinhan on jo mennyt.

Nyt puhe oli sähköyhtiöistä. Kaukolämpö voi toki nousta ja siksi ovatkin sen hintoja jo nostaneet (tai ainakin ilmoittaneet). Meillä suurinosa sähköstä tuotetaan halvoilla tuotantotavoilla eikä näiden kustannukset ole merkittävästi nousseet (ydinvoima/vesivoima/tuulivoima). Kunhan OL3 on tuotantokäytössä, niin se yksistään tuottaa noin 15% sähkön kulutuksesta vuositasolla. Kaukolämpöönkin käytetään teollisuudelta prosesseista jäänyttä ns. hukkaa (esim. mustalipeä). Sähköyhtiöt on nostaneet hintoja rajusti ihan siksi, että kysyntä ja tarjonta määrää hinnan ja nyt hinta on räjähtänyt joten miksi myydä yhtään halvemmalla kuin pakko. Osalla toki voi olla lyhyellä tähtäimellä kassavajetta vakuuksien takia, mutta nehän rahat saa pois kun sähkön on toimittanut. Eli suurinosa sähköyhtiöistä takoo todella isoja voittoja.

Pelkät myyntiyhtiöt voikin mennä konkkaan, mutta näillä ei taida enää olla merkittävää määrää asiakkaita Suomessa. Nuo konkkaan menneet aikalailla olikin ne, joista valitettiin eniten, että ei välttämättä huono ollut päästä niistä eroon. Toki ikävä jos halpa määräaikainen sen takia katosi. Silti en näe miten ne kaikki määräaikaiset sähkösopparit purettaisiin kuten siinä viestissä johon vastasin väitettiin.
 
Itse ihmettelen eniten sitä, miten asuntolainan korkomenot ovat nyt ongelma. Korot oli 5-6% paikkeilla vähän yli 10 vuotta sitten ja silloin ei ollut kyse mistään poikkeustilanteesta vaan talous oli ylikierroksilla, oltiin syklin huipulla. Täysin normaalia kiertokulkua.
Tuskin se yksinään olisi ongelma. Nyt myös sähkö/ruoka/poltto-aineet ovat kallistuneet huomattavasti.
 
Missään nimessä ei pitäisi kehitellä taas jotain tukihimmeleitä persaukisisille omakotiasujille. Kyllä muutkin asuu lompakon mukaan. Ei ole mikään ihmisoikeus saada tehdä isoja sähkölaskuja jonka muut sitten maksaa.
Muistetaan myös poistaa asumistuet kerrostaloasujilta. Jos kerran ei ole rahaa asua alueella niin voi varmaan muuttaa halvempiinkin paikkoihin vai?

Eikös se ole vihreän siirtymän kannalta vain hyvä asia, että luodaan "taloudellisia kannustimia" ohjaamaan ihmisiä pois tuhlaavasta omakotiasumisesta kohti energiatehokasta kennostoasumista ja julkisia kulkuneuvoja? Ei kenelläkään tule olla oikeutta asua isossa omakotitalossa, jos en minäkään voi.
Mun mielestä ainoa vihreä asumismuoto voisi olla joku tällainen Japanilainen koppikämppä kaikki muu on turhaa ylellisyyttä:


Tuosta voisi tehdä vieläkin kompaktimman.. eli joku 3m X 1.5m kapseli mihin menet sisään ja robotti kuljettaa sinut nukkumaan. Näitä saisi ison rivistön pieneen tilaan. Silloin kun ei nuku niin voi tehdä töitä, asunnolle ei tarvetta.

Tietenkin jos asuu jossain perseessä sähkölämmitteisessä murjussa joka viel 30MWh/vuosi. Niin taloudelliset puskurit pitäis olla vähän erilaiset, kun sillä joka on "tyytynyt" asumaan kerros- tai rivitalossa.
Tosin siellä perseessä se murju varmaan maksoi 80-100k vs kolmio kasvukeskuksessa 500k . Voishan niitä lyhynnysrahoja käyttää sitten kuluihin. Toisaalta ne palkatkin aika paljon pienempiä syrjemmässä.
 
Viimeksi muokattu:
Muistetaan myös poistaa asumistuet kerrostaloasujilta. Jos kerran ei ole rahaa asua alueella niin voi varmaan muuttaa halvempiinkin paikkoihin vai?


Mun mielestä ainoa vihreä asumismuoto voisi olla joku tällainen Japanilainen koppikämppä:


Tuosta voisi tehdä vieläkin kompaktimman.. eli joku 3m X 1.5m kapseli mihin menet sisään ja robotti kuljettaa sinut nukkumaan. Näitä saisi ison rivistön pieneen tilaan. Silloin kun ei nuku niin voi tehdä töitä, asunnolle ei tarvetta.
Kennoon muuttamalla maailma ei välttämättä pelastu, ellei se muuttaja myös pysy siinä kennossaan. Tiivis asuminen on ympäristöystävällistä vain, jos pää kestää viettää aikaa siellä betonikuutiossa, yleensä kuitenkaan ei, jos on varallisuutta, eli ns. mahdollisuus poistua ja kuluttaa. Kaupunkien väestö on usein varakkaampaa ja varallisuus korreloi päästöjen kanssa paremmin kuin asumismuoto.
 
Kerrostaloissa omalla toiminnalla on minimaalinen vaikutus. Jos huonelämpöjä tiputetaan, niin eikös siellä ole joku apina joka välittömästi säätää patterien virtaamat isommalle itsellään. Jos itse ottaa nopean viileän suihkun, niin naapurin pummi viettää kuumassa suihkussa puoli päivää. Ja listaa voi jatkaa.
Ja ne kustannuspaineet kohdistuvat myös vastikkeisiin, kaukolämmön hintaa hilataan jatkuvasti ylös ja käytetään sitä sähköä taloyhtiöissäkin. Välillisesti kustannukset siirtyvät myös vuokriin, muttei suoraan, koska vuokrat eivät määräydy kustannusten mukaan vaan kysynnän, tarjonnan ja asumistuen mukaan.

Kerrostaloissa on yleensä joku muu lämmitystapa kuin sähkölämmitys. Yleensä kaukolämpö, mutta entistä useammin nykyään myös maalämpö. Kerrostaloissa on äärimmäisen harvoin Suomessa omaa lämmönmittausta pois lukien ne sähkölämmitteiset kerrostalot.

Onneksi kerrostaloissa on nykyään todella usein omat vesimittarit. Siinähän sitten naapuri ottaa vaikka koko päivän mittaisia suihkuja kun oman mittarin kautta suihkuttelee.

Joskus lehdestä olen lukenut tapauksista, josta eksoottisemmasta maasta Suomeen tullut pakolainen on laskenut kuumaa vettä hanasta tai suihkusta ympäri vuorokauden talvella kun sisäilma ollut liian muuten kuivaa. Siitä on tullut sitten joku kymmenien tuhansien eurojen suuruinen vesilasku ja häätö asunnosta kun sitä ei ole pystynyt itse maksamaan ja sosiaalitoimistokin on sen maksamisesta kieltäytynyt ja oikeudessa voittanutkin sen kiistan myöhemmin sosiaalitoimisto.


Minun on vaikea kuvitella tilannetta, että joku ei tulevana talvena selviäisi sähkölaskuistaan vaikka olisi tehnyt kaikkensa niiden minimoimiseksi. Tässä on ollut jo monta kuukautta aikaa lukita sähkön hinta määräaikaisilla sopimuksilla ja suunnitella oma sähkön käyttö niin, että se on tiukan paikan tullen mahdollisimman vähäistä.

Minun ei ole lainkaan vaikea kuvitella sellaista tilannetta. Se ei auta paljoa vaikka kuinka olisi huomannut sähkön markkinahinnan olevan nousussa, jos on päällä ollut vaikka joku määräaikainen sähkösopimus joka loppuu vaikka joulukuun alussa 2022. Sähkösopimuksen teko niin kauas alkamaan ei ole vain mitenkään onnistunut. Tällakin palstalla moni on valitellut sitä samaa asiaa.

Talous on monella jo valmiiksi niin tiukalla, että se sähkölaskun kWh hinnan pomppaaminen tasolta 10 senttiä per kWh tasolle 40 senttiä katkaisee kamelin selän.

Eikä se omakotitalossa maaseudulla asuminen tarkoita, että kyseessä olisi jotenkin hyväosainen rikas kun voi sellaisessa asua. "Vähän" siis eri asia kuin mielikuva kuin pk-seudulla jossain Käpylässä, Westendissä tai Kuusisaaressa omakotitalossa asuvasta on.

Monet asuvat maaseudulla jossain vanhassa maalaistalossa tai rintamamiestalossa. Lämmitystapana on useimmiten leivinuuni ja sähkölämmitys. Talon käypä arvo voi olla siellä 20 tuhannen euron hintaluokassa ja joku katto yms. odottaa remonttia. Myynti edellyttäisi toki sitä, että jostakin onnistuisi löytämään ostajan kun siihen asunnon myyntiin voi mennä vuosia aikaa synkällä muuttotappioalueella. Siellä talossa sitä sitten asutaan jollakin 1000 euron bruttotulolla yksin tai puolison kanssa, jolla on sama bruttotulo eli vaikka joku eläke. Niistä tuloista kun sitten maksellaan siellä asumisessa välttämätön auton ylläpito ja lääkekustannuksia joka vuosi maksukattoon saakka ja ruuat ja sen sellaiset, niin koko henilökohtainen talous voi romahtaa ensi talven sähkön hinnalla. Paskimmassa tapauksessa tuon talonrötiskön omistaa vielä riitaisa perikunta, jonka osakkaita ovat asukkaat ja jonka ainoa omaisuus on se talo. Silloin siinä ei voi saada toimeentulotukeakaan sähkölaskuihin, koska tuen hakija on osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä. Kukaan osakkaista ei halua mahdollisesti edes hakea edes pesänjakajaa, kun se maksaa vähintään sen 15 tuhatta euroa pesänjakajan palkkiona. Mikään ääriesimerkki tämä ei ole kun tuollaisissa tilanteissa on paljon ihmisiä syrjäseuduilla Suomessa. Noita vähavaraisia jakamattomia kuolinpesässä on Suomessa hämmästyttävän paljon, joiden varallisuus ei riitä edes pesänjakajan palkkioon tai suunnilleen sen kattaisi.

Onneksi maaseudulla saa yleensä aina jostain puuta ostettua. Ja voi itsekkin tehdä vaikka rankoja ja niistä polttopuuta jos oma kunto antaa myöten ja jollakin metsänomistajalla on sellaisia antaa tehtäväksi ilmaiseksi tai nimellisellä korvausella.
 
No et sinä silloin voi verrata sitä suoraan kaukolämpöön.

Saahan sitä isoja prosentteja jos ei laske muuta kuin sen osan kuluista mihin nousu kohdistuu. Sähkön siirto on kuitenkin osa sähkölaskun kokonaissummaa joten on ihan tarkoitushakuista vääristelyä jättää se pois laskuista :facepalm:
No kun voi. Yhtä lailla se siirtosopimus on kaukolämmön jakelun piirissä olevalla ja kuukausimaksut juoksevat samalla tavalla. Kulutus on toki pienempi, koska lämmitystapa ja mahdollisesti vähäisempi sähkölaitteiden määrä. Jos siis tarkkoja ollaan, tulisi vain lämmitysenergiaan käytetty siirron osuus huomioida.

Siirron hinnoittelu on muuten vakaampaa tiukan reguloinnin takia ja siten ennustettavampaa.

Sähköenergian hinnannousu on siis ollut järkyttävä sähköä lämmitykseen käyttävien asuntojen osalta. Paras vertailukohta kerrostaloasujille on kaukolämmön hinnannousu. Helenin kaukolämmön +50% on aika leppoisa vs., mitä sähköpuolella on tapahtunut.
 
Neukkukuutiossa asuminen ei keskimäärin ole erityisen energiatehokasta.
Ei ole, ei. Yksi syy on kustannusten hämärtyminen sumuun. Tähän on jo sentään jonkin verran puututtu, eli nykyisin vesi sentään menee jo usein asuntokohtaisen mittarin mukaan (veden käyttö laskee radikaalisti taloyhtiön mittakaavassa, kun otetaan asuntokohtainen mittaus käyttöön), lämpöratkaisujakin on mietitty niin, että taloyhtiö tarjoaisi vain minimiin asetetun peruslämmön ja asukas maksaisi mukavuuslämmön, mutta teknisesti tietty paljon vaikeampi ongelma kuin vesimittari.
 
Eko-viikki rakennettiin 1999-2004, keskimääräinen energiankulutus noissa 190kwh/m2. Pitäisi asua uudessa kerrostalossa että se olisi ekologista.
 
Mielenkiintoiseksi asian tekee myös se, että periaatteessa vastikkeet voivat nousta paljon nopeammin kuin vuokrataso, koska vuokrasopimuksissa on yleensä määritetty jonkinlainen maksimitaso vuosittaiselle vuokrankorotukselle ja vaikka korotukset olisi sidottu indeksiin, niin nekin laahavat vähän jäljessä ja reagoivat muutenkin vähän hitaammin tiettyihin asioihin. Tässä on siis monelle oman elämänsä asuntovivuttajalle "mielenkiintoiset" ajat edessä, jos vastikkeet nousevat reippaasti enemmän kuin mitä vuokralaiselta saa nyhdetyä lisää...

En näkisi ihan mahdottomana sellaistakaan skenaariota, että varsinkin pienemmät vivuttajat alkavat monottamaan pihalle nykyisiä vuokrasoppareita, että ei mene ihan persnetoksi koko touhu.

Paljon on sellaisia asunto"sioittajia", jotka laskeneet pisneksensä sen veraan, että nollakorot, asuntojen ikuisesti nousevat hinnat, yhtiölainat 70 plus prosenttia ja kämppä sitten hyvällä voitolla myyntiin vuokralta kun yhtiölainan lyhennysvapaat loppuvat kolmen vuoden kohdalle.

Tolloimmat tapaukset vielä ovat lehtien palstoille kertoilleet tästä pisneksestään ja rehennelleet sillä.

Veikkaisin, että ei kauaa tarvi odotella niin näiden velkavivulla asuntosijoittajiksi alkaneiden asunto-osakkeita alkaa tulla myyntiin tai pakkomyyntiin kuin sieniä sateella. Ikävin tilanne on niillä, jotka ovat erehtyneet ostamaan oman uuden asunnon tällaisesta taloyhtiöstä, jonka suurin osa asunnoista on myyty velkavipu-asuntosijoittajille ja joissa yhtiölainaa on se luokkaa 80 prosenttia asunnon velattomasta hinnasta. Niillä velkavipusijoittajilla kun jää maksamatta rahapulassa ne vastikkeet ja yhtiölainojen lyhennykset, niin muut osakkaat joutuvat ne maksamaan. Osan tappioista voinee onneksi kattaa aikanaan sillä kun maksamattomien vastikkeiden vuoksi osake otetaan yhtiön haltuun vuokrattavaksi eteenpäin. Tosin noita yhtiölainan lyhennyksiä ja korkoja harvoin se vuokratuotto kattaa kokonaan.
 
Eko-viikki rakennettiin 1999-2004, keskimääräinen energiankulutus noissa 190kwh/m2. Pitäisi asua uudessa kerrostalossa että se olisi ekologista.
Joo, toi on toinen syy, eli eivät ole kovin energiatehokkaita rakennusteknisesti, rakennusvuodesta toki vähän riippuen - ihan niin kuin omakotitaloissa. Lisäksi kerrostaloissa on paljon lämmitettävää turhaa "hukkatilaa", eli esim. rappukäytävät.
 
Kyllä ne kuivaa ja riippuu tosiaan paljon olosuhteista. Mutta itse olen mitannut ei niin kovin tieteellisesti että juurikin koivun osalta toisena talvena kevyempää ja puuta kuluu hieman vähemmän. Siltikin pääpointti ettei nyt lisää tekemällä saada oikeasti kuivia puita ulkosalla kuivattamalla tulevaksi talveksi. Kyllähän ne palaa, mutta pieni sihinä kuuluu varmasti poltettaessa ja palavat epäpuhtaammin. Tähän voisi nyt kaivaa ja lainata heti kolme artikkelia, missä klapitehtailijat sanovat samaa.
Jos on omaa puuta saatavilla ja iso vaja niin kannattaa se tehdä niin että poltetaan aina toissavuotista ja tämän vuotinen kuivaa talven ja seuraavan kesän yli. Muutenhan moni polttaa samanvuotista aina, kun ei ole säilytystilaa.

Jos kaataa puut ennen kuin maa sulaa niin ei ehdi imasta vesiä sisään.. lähtötilanne kuivempi. Sitten löysään läjään kuivamaan ja päälimmäisiä voi varmaan juhannuksen jälkeen jo laittaa pinoon niin sitten väliistäkin kuivaa paremmin vielä ainakin heinäkuun. Pressu päälle jos pitkiä sadejaksoja.

Lämmöt meillä vielä poissa, yritetään kitkuttaa lämmityskauden alkua mahdollisimman pitkälle. Kosteat tilat pakko pitää 19C, sisätiloissa yritetään pärjätä jatkossa 18C tasolla, mutta luultavasti pakko pitää 19-20 jos siellä asutaan.
Yläkerta "varastona" joten siellä ylläpitolämmöt n. 16-17C.
Noilla toimilla + ILP varmaan saadaan leikattua tuosta 2400kWh lukemasta ihan kunnolla, mutta hiharavistus on noillakin toimilla kylmänä kuukautena 1200-1500kWh silti.
Voi olla että talvella kylmät kk. on pakko miettiä paljonko lainoista ym saadaan tingittyä pankin kanssa, muutoin voi olla kämppä tosiaan liiankin kylmä.
Rakenteiden pilaantumista ei voida toki riskeerata.

edit. Lamppujen viilauksesta hyvä todeta se että nyt oli Bauhausissa järkevällä hinnalla LED-lamppuja joissa säästöä saadaan aikaan paremmin, joten päätettiin nyt vaihtaa useampia kerralla jotta saadaan maksimoitua nyt kaikki watit mitä irti saadaan.
Tiedostan toki että kyse senteistä (ulkovaloissa sentään voi olla 1€/kk säästöä :D) mutta kuitenkin. Kokeillaan nyt kaikki kivet kääntää.

Pirkanmaa kyseessä puun osalta, kuivaa tavaraa ei tunnu saavan mistään. Tai ainakaan en ole löytänyt.
Ens kuussa vaihtuu itsellä kalliimpaan sopimukseen.
Vähän miettinyt että pistääkö jo kaikki minimiin ja puuta polttaa niin että tarkenee. Vai jatkaako ILPillä kun pitäisi olla vielä suht hyvällä hyötysuhteella.. Jos kylmempää niin hieman puuta lisäksi. Sitten kun alkaa vaatimaan säännöllistä takan polttoa niin ILP pelkälle puhallukselle ja katsoo kuinka hyvin pärjäilee..
 
Ens kuussa vaihtuu itsellä kalliimpaan sopimukseen.
Vähän miettinyt että pistääkö jo kaikki minimiin ja puuta polttaa niin että tarkenee. Vai jatkaako ILPillä kun pitäisi olla vielä suht hyvällä hyötysuhteella.. Jos kylmempää niin hieman puuta lisäksi. Sitten kun alkaa vaatimaan säännöllistä takan polttoa niin ILP pelkälle puhallukselle ja katsoo kuinka hyvin pärjäilee..

Jättäisin yöllä lämmityksen vähemmällä ja päivällä paremmalla hyötysuhteella sitten ILP lämmöt päälle.
 
Jättäisin yöllä lämmityksen vähemmällä ja päivällä paremmalla hyötysuhteella sitten ILP lämmöt päälle.
Päivällä ilp voi tosiaan toimia pätkäkäynnilläkin, koska minimitehokin saattaa olla liian suuri. Täällä mitsu LN35.

Sisälämpö pelkällä ilpillä suht sopiva 21.4 astetta. Ilpin lämpötilapyynti 22. Ja yöllä ei tartte olla niin lämmin, niin ilppiin käyn napsauttamassa 21 astetta.

Se että polttaisi takassa puuta vasta illalla, niin voisi olla hyväkin keksintö? Meillä ei kyllä takkaa tai polttopuuta ole, vain lämmityskattila, jota ei ole tullut käytettyä. Ja vasta 2024 pitäisi tulla tänne uusi (kallis) sähkösopimus, eli sen puolesta ei tarvitsisi itse olla kovin huolissaan.

Ilmeisesti ilpin puhallus saisi olla paremman hyötysuhteen kannalta mahdollisimman suurella.
 
Talous on monella jo valmiiksi niin tiukalla, että se sähkölaskun kWh hinnan pomppaaminen tasolta 10 senttiä per kWh tasolle 40 senttiä katkaisee kamelin selän.

Eikä se omakotitalossa maaseudulla asuminen tarkoita, että kyseessä olisi jotenkin hyväosainen rikas kun voi sellaisessa asua. "Vähän" siis eri asia kuin mielikuva kuin pk-seudulla jossain Käpylässä, Westendissä tai Kuusisaaressa omakotitalossa asuvasta on.

Jos asiat ovat jo tällä hetkellä noin onnettomasti, eikä tässä syksyn aikana pysty mitään tekemään on se sähkölasku kuitenkin pienin huolista. Monessa ikävässä tapauksessa se kamelin selän katkeaminen on johtanut lopulta siihen, että raha-, päihde- tai peliongelmaan haetaan apua. Tai mikä ikinä se juurisyy onkaan, että on ajautunut maksukyvyttömäksi eikä voimavarat riitä tilanteen korjaamiseen.

"Normaali" tiukoilla oleva, esim. pitkäaikaistyötön tai tuloton rahaongelmissa rypevä yrittäjä joutuu kyllä koville omakotitalon kanssa, mutta joutuu vain sopeutumaan tilanteeseen. Joko säästää jostain muusta tai sitten miettii vaihtoehtoista lämmitystä. Myös kunnan sosiaalitoimi auttaa jos tilanne uhkaa pahaksi.
 
Jos asiat ovat jo tällä hetkellä noin onnettomasti, eikä tässä syksyn aikana pysty mitään tekemään on se sähkölasku kuitenkin pienin huolista. Monessa ikävässä tapauksessa se kamelin selän katkeaminen on johtanut lopulta siihen, että raha-, päihde- tai peliongelmaan haetaan apua. Tai mikä ikinä se juurisyy onkaan, että on ajautunut maksukyvyttömäksi eikä voimavarat riitä tilanteen korjaamiseen.

"Normaali" tiukoilla oleva, esim. pitkäaikaistyötön tai tuloton rahaongelmissa rypevä yrittäjä joutuu kyllä koville omakotitalon kanssa, mutta joutuu vain sopeutumaan tilanteeseen. Joko säästää jostain muusta tai sitten miettii vaihtoehtoista lämmitystä. Myös kunnan sosiaalitoimi auttaa jos tilanne uhkaa pahaksi.
Normaalit työssäkäyvät ihmiset ajautuvat ongelmiin sähkölaskujen kanssa kun kaikki muukin kallistuu.
 
Päivällä ilp voi tosiaan toimia pätkäkäynnilläkin, koska minimitehokin saattaa olla liian suuri. Täällä mitsu LN35.

Sisälämpö pelkällä ilpillä suht sopiva 21.4 astetta. Ilpin lämpötilapyynti 22. Ja yöllä ei tartte olla niin lämmin, niin ilppiin käyn napsauttamassa 21 astetta.

Se että polttaisi takassa puuta vasta illalla, niin voisi olla hyväkin keksintö? Meillä ei kyllä takkaa tai polttopuuta ole, vain lämmityskattila, jota ei ole tullut käytettyä. Ja vasta 2024 pitäisi tulla tänne uusi (kallis) sähkösopimus, eli sen puolesta ei tarvitsisi itse olla kovin huolissaan.

Ilmeisesti ilpin puhallus saisi olla paremman hyötysuhteen kannalta mahdollisimman suurella.
Joo, voisi tehdä niin kun kelit kylmenee, päivällä 5 ja öisin jopa pakkasta. Illalla takka ja yöksi ilppi ehkä vain puhallukselle. Päivällä mieto 20-21 pyynti..
 
Missä päin te lämmittäjät olette? Päijät-Hämeen suunnalla on pärjännyt vielä hukkalämmöllä ja LTO:lla läpi vuorokauden ilman varsinaista lämmitystarvetta. Yöllä on ollut 0-5C mittarissa useampana aamuna, päivällä jossain 10-15C välillä.
 
Mikäs tämä nyt on kun tuntisähkön spottihinnat huidellut pitkään älyttömissä hinnoissa ja nyt huomiselle pitkästä aikaa paljon edullisempaa? OL3 puskee verkkoon ihan kunnolla, vai jotain muuta? On siellä toki Elokuussa ollut halvempaakin, mutta mistä nämä johtuu?

Lähde: Pörssisähkön spot hinta Suomessa
1662999433268.png
 
Mikäs tämä nyt on kun tuntisähkön spottihinnat huidellut pitkään älyttömissä hinnoissa ja nyt huomiselle pitkästä aikaa paljon edullisempaa? OL3 puskee verkkoon ihan kunnolla, vai jotain muuta? On siellä toki Elokuussa ollut halvempaakin, mutta mistä nämä johtuu?

Lähde: Pörssisähkön spot hinta Suomessa
1662999433268.png

Loviisa kakkosen vuosihuolto päättyi myös(toki ykkönen ajetaan pian alas sen huoltoa varten)
 
Pelkkä 35 sarjan mitsu pitää Kuusamossa viel pirtin hyvin kuumana. Leivinuunia 1x viikkoon lämmitetty. Märkätila sit lattialämmöllä.

Enempi puuta sit ku talvi alkaa.

Näin mentii viimetalvi

LTO myös osansa auttaa
 
Huominen ja ylihuominen näyttäisi hyvältä tuulien suhteen, Fingridin tuulivoimaennusteen mukaan ti-ke yönä tuulivoima puskisi 2000-2200MW.
 
Omakotitaloissa kuluille sentään voi jotain, huonelämpöjä voi tiputtaa, ovia tiivistellä, omalla lämpimänveden käytöllä on suorat vaikutukset kuluihin, sen uima-altaan voi jättää tyhjäksi, jne.

Kerrostaloissa omalla toiminnalla on minimaalinen vaikutus. Jos huonelämpöjä tiputetaan, niin eikös siellä ole joku apina joka välittömästi säätää patterien virtaamat isommalle itsellään. Jos itse ottaa nopean viileän suihkun, niin naapurin pummi viettää kuumassa suihkussa puoli päivää. Ja listaa voi jatkaa.
Ja ne kustannuspaineet kohdistuvat myös vastikkeisiin, kaukolämmön hintaa hilataan jatkuvasti ylös ja käytetään sitä sähköä taloyhtiöissäkin. Välillisesti kustannukset siirtyvät myös vuokriin, muttei suoraan, koska vuokrat eivät määräydy kustannusten mukaan vaan kysynnän, tarjonnan ja asumistuen mukaan.
Omakotitalossa voi myös isolla aurinkovoimalalla saada kesäaikaan negatiivisia sähkölaskuja ja voi muutenkin vaikuttaa toteutuneisiin asumisen kustannuksiin. Miten mahtaa olla taloyhtiöissä, onko niiihin helppoa saada paneeleja katolle. Miten sujuvaa niissä on päätöksen teko, jossain taloyhtiöissä jo autolaturin asentaminen taitaa olla pitkä prosessi.
Jos nyt mielipiteet ovat kahtia jakautuneita ja omakotitaloasukkaille kuittaillaan "mitäs ostit", niin kyllä se inflaatio saattaa vaikuttaa asunto-osakkeessakin asumisen kustannuksiin. Kaukolämpö tulee jatkossa varmasti nousemaan ja kaikki muutkin taloyhtiön kulut. Luultavasti taloyhtiöiden hoitovastikkeet jäävät pysyvästi korkeammalle tasolle, vaikka sähkön hinta jossain vaiheessa laskisikin lähemmäksi tavanomaista.
 
Omakotitalossa voi myös isolla aurinkovoimalalla saada kesäaikaan negatiivisia sähkölaskuja ja voi muutenkin vaikuttaa toteutuneisiin asumisen kustannuksiin. Miten mahtaa olla taloyhtiöissä, onko niiihin helppoa saada paneeleja katolle. Miten sujuvaa niissä on päätöksen teko, jossain taloyhtiöissä jo autolaturin asentaminen taitaa olla pitkä prosessi.
Jos nyt mielipiteet ovat kahtia jakautuneita ja omakotitaloasukkaille kuittaillaan "mitäs ostit", niin kyllä se inflaatio saattaa vaikuttaa asunto-osakkeessakin asumisen kustannuksiin. Kaukolämpö tulee jatkossa varmasti nousemaan ja kaikki muutkin taloyhtiön kulut. Luultavasti taloyhtiöiden hoitovastikkeet jäävät pysyvästi korkeammalle tasolle, vaikka sähkön hinta jossain vaiheessa laskisikin lähemmäksi tavanomaista.

Hoitovastikkeen tason päättää yhtiökokous, ja harvassa yhtiössä se on yhtään suurempi kuin mitä kulujen kattamiseksi on tarpeen. Jos sitä on sähkön hinnan nousun takia nostettu niin sitä on yhtä helppo laskea, toki viiveellä. En usko että monikaan osakas haluaa vapaaehtoisesti maksaa senttiäkään enempää kuin on pakko, ja vastikkeen tasoa tullaan syynäämään tarkkaan tulevissa yhtiökokouksissa.
 
Luultavasti taloyhtiöiden hoitovastikkeet jäävät pysyvästi korkeammalle tasolle, vaikka sähkön hinta jossain vaiheessa laskisikin lähemmäksi tavanomaista.
Vastikkeesta päätetään yhtiökokouksessa ja se perustuu vanhoihin toteutumiin sekä arvioon tulevasta. Mikäli yhtiö ei huvikseen halua rahaa kerätä kassaan rahaa asiaa X varten, niin mitään syytä ei ole jättää sitä "pysyvästi korkeammalle tasolle". Moni yhtiö myös voi kerätä ylimääräisen vastikkeen, mikäli laskelmat menee pieleen ja/tai jotain ylläriä tulee. Vastike nousee ja laskee todellisten kulujen mukaan.

Aurinkopaneleja kerrostalon katolle investointina olisi todella vaikea perustella. Sähköauton latauspaikat taas usein toteutetaan muiden remonttien yhteydessä. Melko varmasti talliin sellaisen saisi rakentaa omakustanteisesti tai jollakin sopimuksella jo ennen sitä, mikäli on tarpeen, ja sellaisia sähkövatkaimia joku tosissaan haluaa käyttää.
 
te fiksut ja niin viisaat kerrostalo asujat oletteko todella sitämieltä että tulevat hinnan korotukset eri energiamuodoissa ei koskisi teitä että se kerrostalo lämpenee per neliö jotenkin ihmeellisesti halvemmalla kuin se omakotitalo o_O pitäkää kiinni lompakoistanne sillä kohta siellä alkaa helvetinmoinen pyörre kun ne yhtiövastikkeiden hinnat pärähtää ylös

 
Omakotitalossa voi myös isolla aurinkovoimalalla saada kesäaikaan negatiivisia sähkölaskuja ja voi muutenkin vaikuttaa toteutuneisiin asumisen kustannuksiin. Miten mahtaa olla taloyhtiöissä, onko niiihin helppoa saada paneeleja katolle. Miten sujuvaa niissä on päätöksen teko, jossain taloyhtiöissä jo autolaturin asentaminen taitaa olla pitkä prosessi.
Jos nyt mielipiteet ovat kahtia jakautuneita ja omakotitaloasukkaille kuittaillaan "mitäs ostit", niin kyllä se inflaatio saattaa vaikuttaa asunto-osakkeessakin asumisen kustannuksiin. Kaukolämpö tulee jatkossa varmasti nousemaan ja kaikki muutkin taloyhtiön kulut. Luultavasti taloyhtiöiden hoitovastikkeet jäävät pysyvästi korkeammalle tasolle, vaikka sähkön hinta jossain vaiheessa laskisikin lähemmäksi tavanomaista.
Paino sanalle "voi". Esimerkiksi meillä EI voi koska kaupungin kaava pakottaa paneelit vain yhdelle sivulle. Tätä kautta hyöty jää marginaaliseksi ellei paneelien hyötysuhde ota isoa loikkaa lähivuosina.
Sekään ei toki helpota akuuttiin kriisiin juuri nyt.
Lisäksi paneeleista tulee ~10k€ kustannus johon kaikilla ei ole varaa. Ikävä realiteetti on se että korkeisiin kustannuksiin ei auta menojen lisääminen entisestään.
Eikä monella ole edes mahdollisuutta ottaa velkaa moiseen.
Ja viimeisin, mutta ei vähäisin, ei ole asentajia eikä paneeleita edes saatavilla ennen ensi kevättä.
 
Paino sanalle "voi". Esimerkiksi meillä EI voi koska kaupungin kaava pakottaa paneelit vain yhdelle sivulle. Tätä kautta hyöty jää marginaaliseksi ellei paneelien hyötysuhde ota isoa loikkaa lähivuosina.
Sekään ei toki helpota akuuttiin kriisiin juuri nyt.
Lisäksi paneeleista tulee ~10k€ kustannus johon kaikilla ei ole varaa. Ikävä realiteetti on se että korkeisiin kustannuksiin ei auta menojen lisääminen entisestään.
Eikä monella ole edes mahdollisuutta ottaa velkaa moiseen.
Ja viimeisin, mutta ei vähäisin, ei ole asentajia eikä paneeleita edes saatavilla ennen ensi kevättä.
Useammalle sivuilla kai vaihtoehto jos harjattoinen taloa ns poikittain, tai jos seinät vuorataan paneleilla, se voi tökkiä monella alueella.

Määräänsä enempää aurinkoa ei tule neliölle, mutta jos paneleita sijoitellaan paikkaan mihin huonosti paistaa aurinko, niin panelit on kehittyneet heikoissa oloissa kyvykkyyteen, mutta aika halpaa pitäisi olla että investoinnissa ideaa.

Sähkölle pitäisi keksiä myös käyttöä, jos puhutaan kaukolämpö kohteesta, niin se menee myyyntiin, joka ei ideaali, sähkölämmitys kiinteistössä voisi käyttää kesällä käyttöveden lämmitykseen, tai myydä jollakkin asukkaalle patteriauton lataamiseen, siinä sitten laskeskella mikä olisi toteutunut ja millä sähkönhinnalla kannattaa. Ensin talvenhinnoilla ei väliä, vaan seuraavan viiden-kymmenenvuoden kesä/valoisan ajanhinnoilla.

OK/paritalo käytössä lisähaaste se että kulutus voi olla sen verran pomppivaa että menee enemmän myyntiin.
 
Nyt puhe oli sähköyhtiöistä.
Se on totta jos puhutaan sähköyhtiöistä joilla tuotanto tavat sellaisia joiden kustannukset ei ole kriisin seurauksena nousseet. ja yhtiö myy vain omaa tuotantoa, jos vielä tuotanto sopii kulutushuippuihin. Silloin vain rahoitus miina jos myynyt pitkillä sopimuksilla muille, voi toki johtaa kassakriisiin.

On myös sähköä tuottavia yhtiöitä joilla oma tuotanto ottanut kustannus osumaa nimenomaan tässä energia kriisissä, ja joiden konsernissa on sähkönmyyntiä ja myyty määräaikaisia sopimuksia. Noiden pelastus taitaa olla mankalasähkö edullisista tuotannoista, mutta ostosähkö pörssistakin myyty, pelastus se että määräaikaisia raukee tasaiseen tahtiin.

En tiedä, mutta mankalasähkön ei tarkoita automaattisesti edullista sähköä, tosin en tiedä onko noita kaasu/hiili/öljy voimaloita mankalaperiaatteella missä jotain sitoumuksia ostaa tiettymäärä. No Hanhikivi iskee monen yhtiön talouteen.
 
te fiksut ja niin viisaat kerrostalo asujat oletteko todella sitämieltä että tulevat hinnan korotukset eri energiamuodoissa ei koskisi teitä että se kerrostalo lämpenee per neliö jotenkin ihmeellisesti halvemmalla kuin se omakotitalo o_O pitäkää kiinni lompakoistanne sillä kohta siellä alkaa helvetinmoinen pyörre kun ne yhtiövastikkeiden hinnat pärähtää ylös

Eilen justiinsa uutisissa käytiin läpi että kohtalaisen vähän vaikuttaa esim kaukolämmön piirissä oleviin(pois lukien itä-suomen alueella olevat jotka ovat tukeutuneet vahvasti Venäjältä tulevaan fossiilisen polttoaineen varaan). Toki mikäli sähkölämmitteisiä kerrostaloja jossain on niin siellä se näkyy yhtä paljon kuin muissakin sähkölämmitteisissä taloissa.
 
Tämä kesä on ollut kyllä lottovoitto aurinkopaneelin omistajille, mikäli on ollut vielä halvan sähkön aikaan tehty määräaikainen sopimus. Kaveri viettänyt lähes koko kesän mökillään, jossa ei sähköliittymää ja samalla kotona neljän sentin soppari sekä kulutus lähes nollissa, mutta aurinkopaneeleilla yli tonnin edestä tuottoa tälle vuodelle.
 
Nyt kallistuu kaukolämpö – Yle: Fortumin asiakkaille jo 1 045 euron lasku, myös Helen korottanut hintoja
Oliko tuossa uutisessa jokin uutinen, vai oliko se vain Vantaan markkinointia Vantaan Sanomien toimesta?

Luulin nimittäin pelkän otsikon perusteella, että Fortum aikoisi jo toisen kerran nostaa kaukolämmön hintaa. Vierailu Fortumin sivuille paljasti, että Espoossa tuorein korotus on se vanha väliaikainen sotakorotus 1.7. alkaen, mistä kerrottiin jo 4 kk sitten. Korotus oli keskimäärin 12,6 %, mikä on aika maltillinen verrattuna sähkön korotuksiin.



Edit. Toukokuun lopussa mediat tuosta Fortumin kaukolämmön korotuksesta uutisoivat:


Jopa Maaseudun Tulevaisuus 30.5.2022:


Uutinen ei ollutkaan uutinen. Turhaan valpastuin.
 

Liitteet

  • Screenshot_20220913-123141.png
    Screenshot_20220913-123141.png
    240,2 KB · Luettu: 29
Viimeksi muokattu:
Se on totta jos puhutaan sähköyhtiöistä joilla tuotanto tavat sellaisia joiden kustannukset ei ole kriisin seurauksena nousseet. ja yhtiö myy vain omaa tuotantoa, jos vielä tuotanto sopii kulutushuippuihin. Silloin vain rahoitus miina jos myynyt pitkillä sopimuksilla muille, voi toki johtaa kassakriisiin.

On myös sähköä tuottavia yhtiöitä joilla oma tuotanto ottanut kustannus osumaa nimenomaan tässä energia kriisissä, ja joiden konsernissa on sähkönmyyntiä ja myyty määräaikaisia sopimuksia. Noiden pelastus taitaa olla mankalasähkö edullisista tuotannoista, mutta ostosähkö pörssistakin myyty, pelastus se että määräaikaisia raukee tasaiseen tahtiin.

En tiedä, mutta mankalasähkön ei tarkoita automaattisesti edullista sähköä, tosin en tiedä onko noita kaasu/hiili/öljy voimaloita mankalaperiaatteella missä jotain sitoumuksia ostaa tiettymäärä. No Hanhikivi iskee monen yhtiön talouteen.

No vaikka tuotantokustannukset olisikin nousseet jonkin verran, niin energian hinta on noussut ~10x aiempaan, eli kaikki tuotanto mitä eivät ole ennakkoon myyneet tuo todella kovaa tulosta. Kaasua meillä ei paljoa käytetä sähköntuotannossa, ja hiilenkin osuu on aika vähäinen nykyisin sähköntuotannossa. Tässä tilanteessa enemmistö yhtiöistä tulee takomaan melkoisia voittoja. Joo varmasti löytyy yhtiöitä, joille tämä ei tee isoja voittoja, mutta näin kokonaisuutena väitän sähköyhtiöiden tekevän parhaat voitot pitkään aikaan.

Nyt kallistuu kaukolämpö – Yle: Fortumin asiakkaille jo 1 045 euron lasku, myös Helen korottanut hintoja

Melkoinen klickbait, koko vuoden lämmitys maksaa tonnin. Monilla suoralla sähköllä lämmittävillä se tonni ei tule riittämään edes yhden talvikuukauden sähkölaskuun. Eli edelleen todella pieni nousu hinnassa suhteessa sähkönhintaan.
 
Näillä näkymin EU ei ole asettamassa hintakattoa maakaasulle, ei venäläiselle sen enempää kuin muullekaan. Sen sijaan vähäpäästöiselle sähkölle olisi tulossa jonkinlainen hintakattoa - tai ainakin tukea tällaiselle ehdotukselle löytyy varsin laajasti. Öljy- ja kaasutuottajille olisi taas tulossa windfall-vero.

Suomen osalta pelkästään tuottajille asetettavat windfall-verot tai hintakatot ovat muuten ongelmallisia, eli Lintilä mainitsi viime viikolla tiedostustilaisuudessa, että Suomessa 70-80% sähköstä tehdään mankala-periaatteella, jolloin pelkästään tuottajille asetettavat windfall-verot tai hintakatot eivät vaikuta oikeastaan mitään, koska rajahinnat eivät omakustannehinnoissa ole lähelläkään suunniteltuja. Saas nähdä sitten.

 
Näillä näkymin EU ei ole asettamassa hintakattoa maakaasulle, ei venäläiselle sen enempää kuin muullekaan. Sen sijaan vähäpäästöiselle sähkölle olisi tulossa jonkinlainen hintakattoa - tai ainakin tukea tällaiselle ehdotukselle löytyy varsin laajasti. Öljy- ja kaasutuottajille olisi taas tulossa windfall-vero.

Suomen osalta pelkästään tuottajille asetettavat windfall-verot tai hintakatot ovat muuten ongelmallisia, eli Lintilä mainitsi viime viikolla tiedostustilaisuudessa, että Suomessa 70-80% sähköstä tehdään mankala-periaatteella, jolloin pelkästään tuottajille asetettavat windfall-verot tai hintakatot eivät vaikuta oikeastaan mitään, koska rajahinnat eivät omakustannehinnoissa ole lähelläkään suunniteltuja. Saas nähdä sitten.


Tuollaisenaan aika tynkä, mutta toisaalta voi sillä olla ainakin markkinoita vakauttava vaikutus, joka siten heijastelee vähän myös futuureihin.
 
Näillä näkymin EU ei ole asettamassa hintakattoa maakaasulle, ei venäläiselle sen enempää kuin muullekaan. Sen sijaan vähäpäästöiselle sähkölle olisi tulossa jonkinlainen hintakattoa - tai ainakin tukea tällaiselle ehdotukselle löytyy varsin laajasti. Öljy- ja kaasutuottajille olisi taas tulossa windfall-vero.

Suomen osalta pelkästään tuottajille asetettavat windfall-verot tai hintakatot ovat muuten ongelmallisia, eli Lintilä mainitsi viime viikolla tiedostustilaisuudessa, että Suomessa 70-80% sähköstä tehdään mankala-periaatteella, jolloin pelkästään tuottajille asetettavat windfall-verot tai hintakatot eivät vaikuta oikeastaan mitään, koska rajahinnat eivät omakustannehinnoissa ole lähelläkään suunniteltuja. Saas nähdä sitten.

Nämä toimet tuskin vaikuttaa sähkön hintaan eli onko niillä merkitystä tehdä alunperinkään? Mikäli kaasulla tuotettu energia on kallista, niin vähäpäästöisellä tuotettu on yhtä kallista sähkönkuluttajien näkökulmasta.
 
Nämä toimet tuskin vaikuttaa sähkön hintaan eli onko niillä merkitystä tehdä alunperinkään? Mikäli kaasulla tuotettu energia on kallista, niin vähäpäästöisellä tuotettu on yhtä kallista sähkönkuluttajien näkökulmasta.
Sehän tosiaan riippuu siitä, miten tämä "tuottokatto" lopulta toteutetaan, jos ylipäätään toteutetaan. Suomi on poikkeuksellinen maa, koska täällä sähköä tuottavat yritykset eivät suoraan myy sähköä asiakkailleen, vaan tuottavat sähköä omistajatahoilleen omakustannehintaan. Tällöin minkäänlainen järjellinen hintakatto ei vaikuta käytännössä millään lailla hinnoitteluun, jos rajahinnat koskevat vain tuottajia. Mutta jos hintakatto koskee koko välitysketjua, niin sitten se vaikuttaa tietenkin. Suomessa jopa erittäin paljon, koska lähes kaikki sähkö tehdään näillä vähäpäästöisillä menetelmillä ja vain hyvin pieni osa fossiilisilla.
 
Näillä näkymin EU ei ole asettamassa hintakattoa maakaasulle, ei venäläiselle sen enempää kuin muullekaan. Sen sijaan vähäpäästöiselle sähkölle olisi tulossa jonkinlainen hintakattoa - tai ainakin tukea tällaiselle ehdotukselle löytyy varsin laajasti. Öljy- ja kaasutuottajille olisi taas tulossa windfall-vero.

Suomen osalta pelkästään tuottajille asetettavat windfall-verot tai hintakatot ovat muuten ongelmallisia, eli Lintilä mainitsi viime viikolla tiedostustilaisuudessa, että Suomessa 70-80% sähköstä tehdään mankala-periaatteella, jolloin pelkästään tuottajille asetettavat windfall-verot tai hintakatot eivät vaikuta oikeastaan mitään, koska rajahinnat eivät omakustannehinnoissa ole lähelläkään suunniteltuja. Saas nähdä sitten.

Toteutuessaan siis ei laske hinnat missään, ja käytännössä varmistavat valtavat mielenosoitukset kylminä kuukausina.
Hienosti ne vetää taas. Jokohan täällä pohjolassakin nähdään kunnon torikokoontumisia?
Etenkin siinä kohtaa kun sähköyhtiöt kertoo voitoistaan.....
 
Hoitovastikkeen tason päättää yhtiökokous, ja harvassa yhtiössä se on yhtään suurempi kuin mitä kulujen kattamiseksi on tarpeen. Jos sitä on sähkön hinnan nousun takia nostettu niin sitä on yhtä helppo laskea, toki viiveellä. En usko että monikaan osakas haluaa vapaaehtoisesti maksaa senttiäkään enempää kuin on pakko, ja vastikkeen tasoa tullaan syynäämään tarkkaan tulevissa yhtiökokouksissa.
Tämä juuri taloyhtiöissa saattaa ongelmia aiheuttaa. Taitavat olla aika harvinaisia ne taloyhtiöt, joissa olisi varauduttu kustannusten nousuun. Hoitovastike lasketaan vain sen mukaan mitä aikaisemminkin on mennyt kulujen kattamiseen. Sähkön hinta yksinään ei aiheuta kovin suurta nousupainetta hoitovastikkeeseen, mutta inflaatio vaikuttaa kaikkiin taloyhtiön kuluihin ja en jaksa uskoa, että hoitovastikkeet laskevat enää niiden nousun jälkeen. Isompia korjauksia varten taloyhtiöt tavanomaisesti nostavat yhtiölainaa, jolla korjaukset maksetaan. Tällä hetkelle ei taida tuo lainarahakaan olla enää niin edullista taloyhtiöille, mitä se pari vuotta sitten vielä oli. Lopulta asunto-osakkeen omistajat maksavat tuonkin korkeampina rahoitusvastikkeina.
Omakotitaloissa joutuu vastaamaan omista kuluistaan ja toki sen myötä myös korkeammasta sähkön hinnasta. Mutta onneksi ei joudu sentään maksamaan naapureidenkin laskuja, jos naapurit eivät niistä itse selviydy. Taloyhtiöissä on se ikävä puoli, että jos joku jättää hoito- ja rahoitusvastikkeita maksamatta, niin pahimmillaan muut maksavat sitten enemmän. Jos samaan taloyhtiöön osuu useampia osakkaita, jotka eivät selviydy velvotteistaan voi se aiheuttaa ikävän tilanteen taloyhtiön muille osakkaille.
Toivotaan toki, että tämä energiakriisi on väliaikainen ilmiö, mutta pitkittyessään tästä seurannut inflaatio ankeuttaa monen elämää. Ainoastaan ne, jotka eivät ole ennenkään omistaneet mitään ja ovat eläneet tukien varassa voivat naureskellä keskiluokan elämän kurjistumiselle.
 
Reutersin mukaan EU esittää 18 c/kWh maksimihintaa ja se koskisi tuuli-, aurinko-, biomassa-, ydin- ja ruskohiilivoimaloita sekä osaa vesivoimaloita. Vaikutukset Suomeen tosi epäselviä vielä, koska mankala, eli pelkästään tuottajia koskeva hintakatto ei meillä juuri vaikuttaisi. Tulokatto lienee sama kuin hintakatto, vai saako siihen lisätä tuotantokustannukset, en tiedä.

 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 456
Viestejä
4 512 724
Jäsenet
74 372
Uusin jäsen
Akeboy78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom