• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Niin. Eikö se nyt oo ihan oikein että Fortumin sikailuja ja Putten maailmanvalloitusta maksetaan vanhuksen elämänsä aikana tehdyistä säästöistä perus nuukassa elämisessä, vaikka vanhus laskis kämppänsä +10c talvella ja eläis viimeiset vuotensa toppatakissa talvisin. Koska ollaan rikas maa ja hyvinvointivaltio...
 
Niin. Eikö se nyt oo ihan oikein että Fortumin sikailuja ja Putten maailmanvalloitusta maksetaan vanhuksen elämänsä aikana tehdyistä säästöistä perus nuukassa elämisessä, vaikka vanhus laskis kämppänsä +10c talvella ja eläis viimeiset vuotensa toppatakissa talvisin. Koska ollaan rikas maa ja hyvinvointivaltio...
No, onneksi me maksettiin 4 miljardilla eurolla (tämän hetken status) mm. italialaisten ilmaisia energiaremontteja.

Se on aika järkyttävää, että Italian kaltaisen lämpimään maan, jossa vuoristoalueita lukuunottamatta päiväsajan lämpötila pysyy pääsääntöisesti plussalla, energiaremontteihin riitti rahaa.

Mutta Suomen omille kansalaisille ei riitä. Keskustellaan oikein jopa joulukuussa maksettavasta toisesta lapsilisästä. Saahan sillä saakeli maksettua ehkä sen joulukuun ensimmäisen viikon sähkön. Sen jälkeen pienituloiset työssäkäyvät loihtikoon rahansa jostakin.
 
No, onneksi me maksettiin 4 miljardilla eurolla (tämän hetken status) mm. italialaisten ilmaisia energiaremontteja.

Se on aika järkyttävää, että Italian kaltaisen lämpimään maan, jossa vuoristoalueita lukuunottamatta päiväsajan lämpötila pysyy pääsääntöisesti plussalla, energiaremontteihin riitti rahaa.

Mutta Suomen omille kansalaisille ei riitä. Keskustellaan oikein jopa joulukuussa maksettavasta toisesta lapsilisästä. Saahan sillä saakeli maksettua ehkä sen joulukuun ensimmäisen viikon sähkön. Sen jälkeen pienituloiset työssäkäyvät loihtikoon rahansa jostakin.
Niinpä. Ja alv:n alentamisen vaikutus on hyttysen kusi erämaassa, jos jollain oli tammikuun sähkölasku 200€ ja nyt hinta 4-kertainen niin joku 10% siinä ei pelasta ketään, silti jää yli 700€ maksettavaa.
 
Niinpä. Ja alv:n alentamisen vaikutus on hyttysen kusi erämaassa, jos jollain oli tammikuun sähkölasku 200€ ja nyt hinta 4-kertainen niin joku 10% siinä ei pelasta ketään, silti jää yli 700€ maksettavaa.

Sitä rahaa ei vaan oikeasti ole jaettavaksi. Ei sitä olisi pitänyt mihinkään Italian energiaremontteihinkin laittaa, mutta ei meillä ole varaa alkaa miljardeja jakamaan sähkölaskuihin. Se raha kun ei tyhjästä ilmesty, vaan tarkoittaa taas lisää veroja maksettavaksi.
 
Sitä rahaa ei vaan oikeasti ole jaettavaksi. Ei sitä olisi pitänyt mihinkään Italian energiaremontteihinkin laittaa, mutta ei meillä ole varaa alkaa miljardeja jakamaan sähkölaskuihin. Se raha kun ei tyhjästä ilmesty, vaan tarkoittaa taas lisää veroja maksettavaksi.

Eihän se valtion jakama raha tyhjästä synny vaan se kerätään erilaisina veroina valtiolle. Siitä kerättävästä verosta iso osa hukkuu sinne byrokratian kustannuksiin.

Jos valtio haluaisi alentaa kansalaisten ja yritysten sähkölaskuja, niin sen voisi helposti tehdä kun pistäisi nyt syöttötariffilla ne 2000 megawatin reservivoimalat tuottamaan sähköä 24/7 ensi juhannukseen saakka. Ilmeisesti ei halua valtio tehdä sitä, koska Fortum tarvii nyt miljardeja euroja lisää rahaa ylihintaisesta sähköstä jotta saa maksettua sitä Uniper kuprua.

Miten lie sähkön hintakriisi vaikuttanut sähkölämmitteisten rivitalojen ja omakotitalojen vuokraukseen ja asuntokauppoihin? Luulisi että joku suoralla sähköllä lämpenevä omakotitalo ilman vesikiertoista lämmönjakoa on äärimmäisen vaikea myytävä. Tai ainakin hinnasta pitää vähentää parin vuoden sähkönkulutus jollakin 60 sentin kWh hinnalla ja vähentää myös se 30-50 tuhatta euroa mitä taloon maksaa maalämmön ja vesikiertoisen lämmönjaon rakentaminen jälkeenpäin. Moni omakotitalo muuttuu tuon seurauksena arvottomaksi vaikka vuosi sitten hinta olisi voinut olla lähemmäs sata tuhatta euroa.
 
Eihän se valtion jakama raha tyhjästä synny vaan se kerätään erilaisina veroina valtiolle. Siitä kerättävästä verosta iso osa hukkuu sinne byrokratian kustannuksiin.

Tämän on yksi suuri syy miksi en kannata verovaroin sähkölaskun maksamista.

Jos valtio haluaisi alentaa kansalaisten ja yritysten sähkölaskuja, niin sen voisi helposti tehdä kun pistäisi nyt syöttötariffilla ne 2000 megawatin reservivoimalat tuottamaan sähköä 24/7 ensi juhannukseen saakka. Ilmeisesti ei halua valtio tehdä sitä, koska Fortum tarvii nyt miljardeja euroja lisää rahaa ylihintaisesta sähköstä jotta saa maksettua sitä Uniper kuprua.

Hiilellä tuottaminen ei ole mitenkään halpaa kun hiilen hinta on noussut melkoisesti ja päästöt maksaa myös aika paljon. Kaasuturbiineilla sähkön tuottaminen on todella kallista nykyisellä sähkönhinnalla ja tehoreservissä on useita kaasuturbiineja. Muistaakseni joku täällä sanoi sillä sähkön tuottamisen maksavan 800€/MWh. Onko meillä edes 2000 MW reservissä olevia voimalaitoksia, jotka voitaisiin laittaa tuottamaan sähköä?

Miten lie sähkön hintakriisi vaikuttanut sähkölämmitteisten rivitalojen ja omakotitalojen vuokraukseen ja asuntokauppoihin? Luulisi että joku suoralla sähköllä lämpenevä omakotitalo ilman vesikiertoista lämmönjakoa on äärimmäisen vaikea myytävä. Tai ainakin hinnasta pitää vähentää parin vuoden sähkönkulutus jollakin 60 sentin kWh hinnalla ja vähentää myös se 30-50 tuhatta euroa mitä taloon maksaa maalämmön ja vesikiertoisen lämmönjaon rakentaminen jälkeenpäin. Moni omakotitalo muuttuu tuon seurauksena arvottomaksi vaikka vuosi sitten hinta olisi voinut olla lähemmäs sata tuhatta euroa.

Paha sanoa, varmasti vaikutusta on.
 
Paha sanoa, varmasti vaikutusta on.

Uteliaisuuttani vähän katsoin myytäviä omakotitaloja Oulusta.

Lisähakuasetuksista löytyi muutama sata omakotitaloa hakurajauksella "sähkölämmitys".

Itse ilmoituksissa lämmitystavasta ei löytynyt usein sanaakaan. Ilmeisesti ilmoituksesta ovat piilottaneet sen kohdan näkyvistä, jossa lukee lämmitystapa.

Osassa luki sitten lämmitykseen ja käyttösähköön mennyt esimerkiksi 300 euroa kuussa viimeisen vuoden aikana. Osassa taas luki, että käyttö- ja lämmityssähkö ollut noin 29 tuhatta kWh vuodessa ja yhdessä luki että 50-60 tuhatta kWh sisältäen sähköauton latauksen.

Voi olla melkoinen yllätys ostajalle mitä se 50 tuhatta kWh maksaa vuodessa jos asiaan ei ymmärrä kiinnittää huomiota. Sehän tekee vaatimattomat 30 tuhatta euroa vuodessa 60 sentin kWh hinnalla.

Uskoisin, että 99 prosenttia potentiaalisista ostajista osaa jo kiinnittää huomiota siihen jos talossa on sähkölämmitys ja laskea mitä se maksaa. Käytännössä niiden kauppa on ihan seis. Tai hinnassa pitää tulla vastaan luokkaa 100 tuhatta euroa heti kättelyssä.

Taitaa aika vauhdilla heijastua kaikkeen asuntokauppaan tuo, että noiden talojen myynti on törmännyt seinään ja niiden kiinnostuneet myyjät eivät saa niitä myytyä ja ostettua toista asuntoa tilalle.
 
Julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, että ensi talven ongelma koskisi pelkästään omakotiasujia. Ehei... Suomessa on läjäpäin sähkölämmitteisiä rivitaloja. Olen itsekkin asunut kahdessa sellaisessa.

Kahden aikuisen ja yhden pikkulapsen asuttama sähkölämmitteinen 3h + k rivitalokämppä vie selvästi enemmän sähköä kuin maalämmöllä lämmitetty kahden aikuisen ja kahden nuoren asuttama omakotitalo puolilämpimällä autotallilla.
Eihän se tosiaan koske pelkästään omakotiasujia tai rivitaloasujia - ja keskimäärin omakotiasujan on helpompaa vähentää energiakuluja kuin rivitaloasujan, koska jälkimmäinen on useammin vuokralainen. Lisäksi rivitalo-osakaskin on taloyhtiön valitseman päälämmönlähteen varassa eikä ihan yhtä sujuvasti asenna ilppiä, takkaa ei välttämättä millään määrällä kiroilua. Sitä omakotitaloa on jokainen selväjärkinen ilmeisistä syistä jo aiemmin lisäeristänyt ja vaihtanut fiksuun lämmönlähteeseen, jos puutteita on ollut.

Lisäksi tosiaan on niitä mainittuja sähkölämmitteisiä autotalleja muillakin päälämmönlähteillä varustetuissa omakotitaloissa.

Ja lisäkategoriana kaikenlaisilla, myös kaukolämpökerrostalossa asuvilla ihmisillä, on Suomessa aika usein ympärivuotisesti asuttavia vapaa-ajan kiinteistöjä. Osassa niistä saattaa mennä sähköiseen peruslämpöönkin ihan kohtalainen raha sähköenergian hinnan noustessa 1 000 prosenttia. Jos sitä huussia lämmittää yöpyessään puilla asumislämpöön, ei ole ehkä tullut ajatelleeksi että kannattaisi tehdä energiaremonttia tai ostaa ilppi. Voi olla että moni alkaa köyhäilymielessä rampata kalliilla polttoaineella tekemässä tulet ainakin pakkasjaksojen aikana, jos on sen verran järjissään ettei jätä mökkiä halki jäätymään. Ei ole ihan terveen yhteiskunnan touhua tämä.
 
Uteliaisuuttani vähän katsoin myytäviä omakotitaloja Oulusta.

Lisähakuasetuksista löytyi muutama sata omakotitaloa hakurajauksella "sähkölämmitys".

Itse ilmoituksissa lämmitystavasta ei löytynyt usein sanaakaan. Ilmeisesti ilmoituksesta ovat piilottaneet sen kohdan näkyvistä, jossa lukee lämmitystapa.

Osassa luki sitten lämmitykseen ja käyttösähköön mennyt esimerkiksi 300 euroa kuussa viimeisen vuoden aikana. Osassa taas luki, että käyttö- ja lämmityssähkö ollut noin 29 tuhatta kWh vuodessa ja yhdessä luki että 50-60 tuhatta kWh sisältäen sähköauton latauksen.

Voi olla melkoinen yllätys ostajalle mitä se 50 tuhatta kWh maksaa vuodessa jos asiaan ei ymmärrä kiinnittää huomiota. Sehän tekee vaatimattomat 30 tuhatta euroa vuodessa 60 sentin kWh hinnalla.

Uskoisin, että 99 prosenttia potentiaalisista ostajista osaa jo kiinnittää huomiota siihen jos talossa on sähkölämmitys ja laskea mitä se maksaa. Käytännössä niiden kauppa on ihan seis. Tai hinnassa pitää tulla vastaan luokkaa 100 tuhatta euroa heti kättelyssä.

Taitaa aika vauhdilla heijastua kaikkeen asuntokauppaan tuo, että noiden talojen myynti on törmännyt seinään ja niiden kiinnostuneet myyjät eivät saa niitä myytyä ja ostettua toista asuntoa tilalle.

Ei 60 snt/kWh ole mikään realistinen sähköhinta pidemällä tähtäimellä. Talous ei tule kestämään sitä meillä, jos se jäisi pysyväksi kuten olen jo aiemmin sanonut. Nytkin saa Enefit 22,9 snt/kWh kiinteää sopparia ja juttuja on jo ollut, että keväällä hinta laskee.

Millä logiikalla pitäisi saada suorasta sähkölämmityksen takia talon hinnasta 100k€ alennusta? Esim. maalämmpö on cop on ~3 ellei ole lattiassavesikiertoinen lämmitys. Kaikki sähkö ei mene pelkästään lämmitykseen, joten jos suoralla sähköllä menee se 29 000 kWh ja puolet meni lämmitykseen, niin maalämmöllä voisi säästää esim. 10 000 kWh. 10 000 kWh 60 snt/kWh hinnalla on 6 000€ eikä se säästö noin iso ole, kun ei se sähkö tule maksamaan pidempään 60snt/kWh. Sähköauton lataamiseen ei auta mikään muu kuin olla lataamatta. Jos laskee tuolla tuolla enefit 22,9 snt/kWh niin säästö onkin 2290€/v. Kaukolämmön hinnan korotuksista jo ilmoitettiin, joten kyllä ne muutkin lämmitysmuodot kallistuu.
 
Osassa luki sitten lämmitykseen ja käyttösähköön mennyt esimerkiksi 300 euroa kuussa viimeisen vuoden aikana. Osassa taas luki, että käyttö- ja lämmityssähkö ollut noin 29 tuhatta kWh vuodessa ja yhdessä luki että 50-60 tuhatta kWh sisältäen sähköauton latauksen.
Melkoisia asumisskenen sankareita sitä löytyy. En käsitä, millä ihmeen logiikalla ihmisellä on varaa sähköautoon(ja lukemista päätelleen valtavaan taloon), jos ei muka pysty edes perusparantamaan kotiaan suorasähköpörsäilystä johonkin selväjärkiseen lämmönlähteeseen. :confused:
 
Melkoisia asumisskenen sankareita sitä löytyy. En käsitä, millä ihmeen logiikalla ihmisellä on varaa sähköautoon(ja lukemista päätelleen valtavaan taloon), jos ei muka pysty edes perusparantamaan kotiaan suorasähköpörsäilystä johonkin selväjärkiseen lämmönlähteeseen. :confused:

Hyvin moni tekee elämänsä suurimmat hankinnat pankkilainalla. Ja tuskin budjetoi energian hinnan 10 kertaistuvan tehdessään laskelmia. Lisäksi ihmisillä voi olla yllättäviä menoja, harrastuksia ym. Esimerkiksi rikkoutuva kodinkone tms.
Ei tämä sähkölaskun suuruus kenenkään elämää paranna. Paitsi ehkä Rauramon köörin...
"Missähän se vika voisi olla?"
 
  • Tykkää
Reactions: drs
Hyvin moni tekee elämänsä suurimmat hankinnat pankkilainalla.
Jep. Ja maalämpöhän nimenomaan kannattaa asennuttaa pankkilainalla eikä säästöillä, koska tällöin ehtii maksaa pitkän aikaa pienempää sähkölaskua.

Kaikki sähkö ei mene pelkästään lämmitykseen, joten jos suoralla sähköllä menee se 29 000 kWh ja puolet meni lämmitykseen, niin maalämmöllä voisi säästää esim. 10 000 kWh.
Tuo on ehdottomasti epärealistisen pessimistinen lukema. Mihin voi tuhlata 14,5 MWh lämmityskulutuksen talossa hupisähköä 14,5 MWh? Toki oikein messevään valaistukseen voi, mutta valaistus tietenkin laitettaisiin uusiksi samalla maalämpöjärjestelmän asennuksen yhteydessä, jos tarkoitus on oikeasti minimoida energiankulutus. Eihän maalämmöllä mitään säästä jos talo lämpiää muutenkin hukkalämmöllä.

Puolet lämmitykseen ja puolet muuhun on realistinen ajatus maalämmön asennuksen jälkeen, ei alkutilanteessa.

Ja tuskin budjetoi energian hinnan 10 kertaistuvan tehdessään laskelmia.
Se 30-50 MWh talon lämmittäminen suoralla sähköllä on ollut silkkaa persnettoa jo 4-6 sentin sähköllä. Puhumattakaan kolminkertaisesta sähkön hinnasta, joka oli ihan realistinen skenaario. Kymmenkertainen on tietysti äärimmäinen kauhuskenaario, joka nyt sattui toteutumaan, mutta ilman sitäkin järjen olisi pitänyt sanoa vastaan.
 
Melkoisia asumisskenen sankareita sitä löytyy. En käsitä, millä ihmeen logiikalla ihmisellä on varaa sähköautoon(ja lukemista päätelleen valtavaan taloon), jos ei muka pysty edes perusparantamaan kotiaan suorasähköpörsäilystä johonkin selväjärkiseen lämmönlähteeseen. :confused:

Se voi olla ja onkin yllättävän kallis remontti, jos rakennusvaiheessa on säästetty ja vesikiertoisen lämmönjaon sijasta on vedetty vain sähkövastuskaapelit betonivaluun ja sen lämmitystavan haluaa muuttaa muuksi. Varsinkin jos kyseessä on kivitalo.

Sitä pitää tuossa tapauksessa purkaa kaikki lattiapinnat kaikista tiloista ja vetää sinne lattialämmitysputket. Betoniin pitää roilottaa ne kolot lattialämmitysputkille. Lattialämmitysputket pitää sitten vetää lattialämmitysjakotukkeille, että niitä voi säätää. Ja sieltä sitten lämmöntuottopaikkaan.

Eikä sekään halvalla synny jos vesikiertoiset seinäpatterit vetää asuntoon. Tosin siinä ei tarvi sitten lattiapintoja rikkoa ja uusia ja betonia roilottaa.

Halvempi se uusi Tesla on käsittääkseni ostaa kuin alkaa tuohon vesilattialämmityksen asennukseen kivitaloon ja maalämmön vaihtoon.

Voihan sen suoralla sähköllä lämpenevän talon muuttaa ilmalämpöpumpuilla lämpeneväksi kun joka huoneeseen asentaa omat ilmalämpöpumput. Se on sitten eri asia kuka niiden pöhinää ja sulattelujaksoja haluaa kuunnella jossain makuuhuoneessa. Itse toki voisin uhrautua jos vaihtoehtona olisi 30 tuhatta euroa vuodessa pistää sähkölaskuun talon lämmittämiseksi.

Jos on taloa ostamassa tai vaikka rivitalo-osaketta, niin kannattaa kyllä jättää väliin ne kohteet joissa on suora sähkölämmitys ilman vesikiertoista lämmönjakoa. Tulee sen verran kalliiksi päivittää siihen joku muu lämmitystapa, että ei kannata. Jos taas on vesikiertoinen lämmönjako, mutta talo lämpenee sähköllä niin siinä ei ole mitään ongelmaa kun sen voi kohtuullisin kustannuksin päivittää lämpenemään vaikka maalämmöllä tai ilmavesilämpöpumpulla tai vaikka puukattilalla tai millä tahansa lämmitysmuodolla. Toki se maalämpö voi olla pois suljettu jos talo sijaitsee arvokkaalla pohjavesialueella. Ja ilmavesilämpöpumppu voi olla mahdoton jossain suojelutalossa kun kaavamääräykset ja museovirasto kieltää.
 
Se voi olla ja onkin yllättävän kallis remontti, jos rakennusvaiheessa on säästetty ja vesikiertoisen lämmönjaon sijasta on vedetty vain sähkövastuskaapelit betonivaluun ja sen lämmitystavan haluaa muuttaa muuksi. Varsinkin jos kyseessä on kivitalo.

Sitä pitää tuossa tapauksessa purkaa kaikki lattiapinnat kaikista tiloista ja vetää sinne lattialämmitysputket. Betoniin pitää roilottaa ne kolot lattialämmitysputkille. Lattialämmitysputket pitää sitten vetää lattialämmitysjakotukkeille, että niitä voi säätää. Ja sieltä sitten lämmöntuottopaikkaan.

Eikä sekään halvalla synny jos vesikiertoiset seinäpatterit vetää asuntoon. Tosin siinä ei tarvi sitten lattiapintoja rikkoa ja uusia ja betonia roilottaa.
Joo, totta. Usein kyseessä tosin on puutalo painovoimaisella ilmanvaihdolla, jolloin oikea ratkaisu olisi seinäpatterien asennus, joka ei tällöin edes maksaisi mahdottomia.

Ja usein on se keskuslämmityskin olemassa. Saattaa olla jopa joku ajatusten Tonava uusinut öljyn sähköksi.

Halvempi se uusi Tesla on käsittääkseni ostaa kuin alkaa tuohon vesilattialämmityksen asennukseen kivitaloon ja maalämmön vaihtoon.
Totta. Tosin investoinnin tuottavuus lienee useimmille parempi maalämpöpumpussa kuin Teslassa.
 
Hyvin moni tekee elämänsä suurimmat hankinnat pankkilainalla. Ja tuskin budjetoi energian hinnan 10 kertaistuvan tehdessään laskelmia. Lisäksi ihmisillä voi olla yllättäviä menoja, harrastuksia ym. Esimerkiksi rikkoutuva kodinkone tms.
Ei tämä sähkölaskun suuruus kenenkään elämää paranna. Paitsi ehkä Rauramon köörin...
"Missähän se vika voisi olla?"

Näin jälkeepäin ajateltuna sähkölämmitys on ollut pahin riskilämmitys hintojen nousun osalta. Jos talo lämpenee vaikka öljyllä, niin sehän on helppo muuttaa sähkölämmitystaloksi sen kun asennuttaa varaajaan sähkökierukan. Tai ruuvaa sähköpattereita seinille jos öljyn hinta raketoi.

Sitten taas jos talossa ei ole muuta lämmitystä kuin sähkölämmitys lattiabetoniin upotettuine sähkövastuskaapeleineen, niin sitä taloa ei muuteta lämpenemään koskaan millään muulla muuta kuin todella isolla rahalla.

Hyvin harva lienee varautunut siihen mahdollisuuteen, että omakotitalon lämmitys alkaakin maksamaan aiemman 3000-4000 euron sijasta vuodessa 25 tuhatta euroa. Monella on sellainen tilanne edessä lähikuukausina, että talosta suurin osa pitää pistää kylmilleen eli huonesta säätää lämmöt pois ja keskittää asuminen vaikka alle puoleen talosta. Esimerkiksi yläkerta pistää kokonaan kylmilleen tai siis muutaman asteen peruslämmölle ja asua vaikka neljän hengen perhe siinä yhdessä kerroksessa missä on olohuone, keittiö ja pesuhuone suihkulla ainakin ja toivon mukaan vähintään yksi makuuhuone.

Jos on varaava tulisija niin pinokuutiolla sekalaista klapeja saa leikattua sähkölämmitystä noin 1000 kWh:n edestä. Suuruusluokka on siis tämä. Siitä voi laskeskella suuruusluokkaa montako kuutiota klapeja tarvii jos 20 tuhatta kWh mennyt sähkölämmitykseen ja 10 tuhatta kWh "hupisähköön" plus käyttöveden lämmitykseen ja haluaa sen sähkön sijasta ensi talven lämmittää puulla. Se on sitten eri asia mistä niitä kuivia klapeja saa enää ostettua ja millä hinnalla. Ja jos tulisija puuttuu, niin tulee kyllä kiire sen hankkimisen kanssa ensi talveksi kun voi olla muutama muukin nyt kiinnostunut sellaisen hankkimisesta.

Moni varmaan herää asiaan siinä vaiheessa kun alkaa pakkasta olla ja nastarenkaiden vaihto ajankohtainen. Sillloin voi olla ettei klapikauppias tai takkakauppias jaksa enää vastata puheluihin ja myydä ei oota ensi kesään saakka vaan vastaajassa on vain joku viesti, että soitelkaa ensi juhannuksena uudelleen josko olisi tavaraa myydä asti.
 
Mutta eikö tollanen laadukas ilmalämpöpumppu sja suunnilleen saman asian kuin maalämpö, tehokkuudeltaan. Paitsi ettei lämmitä käyttövettä, eikä suljetun oven taakse?
 
Sähkölasku on ollut suuri suhteessa tuloihin ennen korotustakin.

Toki on kahden ihmisen tulot. Kun muutin lasku oli korkeimmillaan 350e. En koe että olisi pitänyt ennakoida näin suurta nousua per kuukausi. Tai ajatus on ollut, että jos jotain tällaista tapahtuu niin myymme asunnon. Mutta nythän ei kukaan osta.

Meillä on olosuhteita, joiden takia säästöjä ei ole juuri nyt ja niitä on vaikea kerryttää. Varmasti moni muukin elää kädestä suuhun, eikä tämä verovähennyssuunnitelma muuta kovasti mitään. Toki se tuntuu pahalta kuinka miljardeja on laitettu menenään EU tukiin, mutta tavis ei sitä apua saa. Itsellä on toki halpa sähkösoppari, mutta jos sen jälkeen ensi vuoden jouluna ei hinnat laske, niin oman ruokakunnan elämä omakotitalossa tulee mahdottomaksi.
 
Miten kun olen ollut siinä käsityksessä, että aika pitkään Suomessa on ollut halpaa sähköä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, vai onko käsitys väärä? Ainakin muistelen ihmetelleeni joidenkin maiden sähkölaskuja joissakin perus kerrostaloasunnoissa, suhteessa siihen että itse maksanut jotain 25-30 eur per kk-laskuja vaikka talvella on patterit täysillä ja pitkään. Niin kallistuuko nämä nyt sitten muualla päin vähemmän vai samassa suhteessa kuin suomalaisilla? Koska mitä etelämmäs mennään niin sitä enemmän ollaan kädestä suuhun ja ei kyllä todel-la-kaan ala jotkut espanjalaiset maksamaan paljoa enempää vaan pummataan EU:sta eli suomalaisten taikaseinästä ne rahat.
 
Mutta eikö tollanen laadukas ilmalämpöpumppu sja suunnilleen saman asian kuin maalämpö, tehokkuudeltaan. Paitsi ettei lämmitä käyttövettä, eikä suljetun oven taakse?

Meillä neliöt 144, 89-tehty talo. 1 kerros, käyttöullakko. Puhallusvillat jne.

Suorasähkö
Lämmöntalteenotto (koneellinen ilmanvaihto)
Leivinuuni
Puukiuas.

1x ILP lämmittää koko talon kylppäriä ja saunaa lukuunottamatta. Avara pohjaratkaisu, ainut että makkarien ovet pitää olla auki jotta pumpun lämpö pääsee leviämään niihin. Tää ei ongelma ku en muista millo olisivat olleet kiinni hetkeä enempää.

Maalämpöä harkittiin mut ois hintava laita koska patterit putkineen pitäs lisätä.
Pumppu oli hinta/hyöty suhteeltaan paras valinta.

Niin ja katolla aurinkopaneelit myös nykyään.
 
Jaa-a.
Eipä oikeestaan kiinnosta maksella toisten sähkölaskua. Ennemmin tai myöhemmin nämäkin kerätään jostain verojen/maksujen muodossa.

Olin jo aikeissa hieman säästää energiaa solidaarisuuden hengessä, mutta suht halpa sopimus vielä pari vuotta. Antaapa mennä vaan verovähennyksiin ja mennään samaan tapaan kuin aiemminkin, kunhan selviää se omavastuuraja.

Mitään sähkökatkoja en usko omalle kohdalle tulevan. Pl jostain myrskystä, tms. johtuva.
Harvaan asuttu alue, omaa tuotantoa ja paljon suurteollisuutta. Ei varmasti katkea ensimmäisten joukossa sähköt ja uskon 50% varmuudella että koko maassa ei tule suunniteltuja katkoja.


Tämä energiakriisi muistuttaa hyvin monelta seikalta koronakriisiä...
 
Ainakin muistelen ihmetelleeni joidenkin maiden sähkölaskuja joissakin perus kerrostaloasunnoissa, suhteessa siihen että itse maksanut jotain 25-30 eur per kk-laskuja vaikka talvella on patterit täysillä ja pitkään.
Jos sulla on taloyhtiön kaukolämpö niin eihän se sun sähkölaskuun vaikuta mitä kämpän patterit tekee. Toki välillisesti sitten vastikkeisiin/vuokriin, jos moni tuulettaa ympäri vuoden patterit täysillä tms.

Edit: mutta joo, Suomessa sähkö on eteläistä Eurooppaa halvempaa ollut. Täällä toki kriittisempi hyödyke kun pitää pystyä lämmittämään.
 
Jos sulla on taloyhtiön kaukolämpö niin eihän se sun sähkölaskuun vaikuta mitä kämpän patterit tekee. Toki välillisesti sitten vastikkeisiin/vuokriin, jos moni tuulettaa ympäri vuoden patterit täysillä tms.

Edit: mutta joo, Suomessa sähkö on eteläistä Eurooppaa halvempaa ollut. Täällä toki kriittisempi hyödyke kun pitää pystyä lämmittämään.

Ok, ei näitä asioita suoraan sanottuna kerrostalon vuokra-asukkina ole edes tarvinnut tietää mutta pikkuhiljaa alkaa tulemaan ajankohtaisemmaksi. Jatkan siis tämän(kin) asian perusasioihin tutustumista :whistling: Sinänsä sähkölaskun liitteessä noita onkin aika hyvin avattu että mistä se normaalisti koostuu.
 
Toki on kahden ihmisen tulot. Kun muutin lasku oli korkeimmillaan 350e. En koe että olisi pitänyt ennakoida näin suurta nousua per kuukausi. Tai ajatus on ollut, että jos jotain tällaista tapahtuu niin myymme asunnon. Mutta nythän ei kukaan osta.

Meillä on olosuhteita, joiden takia säästöjä ei ole juuri nyt ja niitä on vaikea kerryttää. Varmasti moni muukin elää kädestä suuhun, eikä tämä verovähennyssuunnitelma muuta kovasti mitään. Toki se tuntuu pahalta kuinka miljardeja on laitettu menenään EU tukiin, mutta tavis ei sitä apua saa. Itsellä on toki halpa sähkösoppari, mutta jos sen jälkeen ensi vuoden jouluna ei hinnat laske, niin oman ruokakunnan elämä omakotitalossa tulee mahdottomaksi.
Sitten ei auta kuin leikata kulutusta, yli vuosi aikaa keksiä tapoja.
 
Ok, ei näitä asioita suoraan sanottuna kerrostalon vuokra-asukkina ole edes tarvinnut tietää mutta pikkuhiljaa alkaa tulemaan ajankohtaisemmaksi. Jatkan siis tämän(kin) asian perusasioihin tutustumista :whistling: Sinänsä sähkölaskun liitteessä noita onkin aika hyvin avattu että mistä se normaalisti koostuu.
Jep, kannattaa tutkia tätä kiinnostavaa aihetta aloittaen ihan perustasolta. Jos jotain ns. itsestään selvää vielä sopii sanoa, niin huoneiston asukkaan sähkösopimus koskee siis huoneistoon tulevaa sähköä, siis sitä jonka asukas käyttää kiinteillä ja irtaimilla vehkeillä kotona. Ne vesikiertopatterit eivät ole mitään sähkölaitteita.

Taloyhtiö käyttää myös sähköä ja maksaa oman laskunsa, kerrostalossa sellaisen useampaa pilkkuvirhettä asukkaan laskua isomman. Tästä syystä on niitä meemikuvia, joissa joku varastaa sähköä porrashuoneen siivousrasiasta - menee taloyhtiön piikkiin ja toimii vaikka kämpästä on sähkö jo katkaistu.

Lämmitys ei yleensä toimi sähköllä, ellei kyseessä ole asukkaan mittarisähköllä toimiva suorasähkölämmitys. Näitä on monissa rivitaloissa ja pienissä luhtitaloissa, mutta käytännössä ei ns. oikeissa kerrostaloissa. Keskuslämmitys taloyhtiöissä toimii yleensä kaukolämpöenergialla tai öljyllä, ellei peräti maalämmöllä. Toki nämä kaikki kuluttavat sähköäkin ja jälkimmäinen aika paljon - sitä taloyhtiön maksamaa joka tulee osaksi vastiketta ja sitä kautta vuokraa.

Vaikka talossa on keskuslämmitys, voi huoneistossa silti olla esim. kylppärin sähköinen lattialämmitys ja jopa käyttövesilämmitin asukkaan itse maksettavalla sähköllä. Jälkimmäinen on harvinaisempi yhdistelmä, ensinmainittu hyvin yleinen.
 
Toki on kahden ihmisen tulot. Kun muutin lasku oli korkeimmillaan 350e. En koe että olisi pitänyt ennakoida näin suurta nousua per kuukausi. Tai ajatus on ollut, että jos jotain tällaista tapahtuu niin myymme asunnon. Mutta nythän ei kukaan osta.

Meillä on olosuhteita, joiden takia säästöjä ei ole juuri nyt ja niitä on vaikea kerryttää. Varmasti moni muukin elää kädestä suuhun, eikä tämä verovähennyssuunnitelma muuta kovasti mitään. Toki se tuntuu pahalta kuinka miljardeja on laitettu menenään EU tukiin, mutta tavis ei sitä apua saa. Itsellä on toki halpa sähkösoppari, mutta jos sen jälkeen ensi vuoden jouluna ei hinnat laske, niin oman ruokakunnan elämä omakotitalossa tulee mahdottomaksi.

Onko millainen talo?

ILP ?

Leivinuuni?

Jos vaikka kulutusta voi karsia optimoimalla lämmitystä.
 
Mutta eikö tollanen laadukas ilmalämpöpumppu sja suunnilleen saman asian kuin maalämpö, tehokkuudeltaan. Paitsi ettei lämmitä käyttövettä, eikä suljetun oven taakse?
Eikä kellaria, autotallia, yläkertaa… Avoimessa pohjassa voi toimia jos pidetään ovet auki, mutta jos talo on muodoltaan energiatehokkaampi noppa niin ei yhtä hyvin. Jos on teinejä talossa niin ovet taitaa pysyä kiinni (+käyttövesi…) ja onhan se ihan kiva pitää vanhempien makkarin oveakin kiinni…

Jossain talossa ja elämäntilanteessa (+ sijainnissa) ilp voi toimia hyvin, toisissa huonommin. Noppatalon tapauksessa voi tietysti kokoontua siskonpetiin olkkariin pumpun alle jos tilanne paha.

Toinen kysymys on paljonko sitä lämmitystehoa oikeasti irtoaa kovilla pakkasilla ja millaisella hyötysuhteella. Todennäköisesti cop putoaa alle kahden heittämällä ja antoteho laskee reilusti juuri silloin kun sitä tehoa tarvitaan ja koneesta otetaan maksimit. Naantalissa tilanne tietysti erilainen kuin Ivalossa kun kovia pakkaspäiviä vähän. Mlp taas puksuttelee menemään, korkeampi kiertovesi joo mutta jos mitoitus kunnossa niin vaikutus pieni.

Eli tilanteet on erilaisia, mutta ihan tosta vaan yhdellä ilpillä ei energiaongelmaa yleisesti kaikilta ratkaista. Parin viestin takaisella kirjoittajalla on listattu leivinuuni, joka painoi investointiyhtälössä varmasti sekin.
 
Parempi ketju vastata @vienna
Siis kyllä lasten tasapainoiseksi kasvamiseen vaikuttaa eniten vanhemmat, koulu ja kaverit. Asumismuoto ei ole niinkään ratkaisevaa ja mielestäni kerrostalon ja omakotitalon välistä eroa on liioiteltu, sillä kivalla pihalla ja lähiömetsillä varustettu kerrostalo ei kyllä eroa omakotitalosta muutoin kuin siten, että (autotallibändin) meluamista ei voi tehdä kuten omakotitalossa.

Eli äläpäs mollaa neukkukuutioita, koska kerrostaloasuminen on energiatehokas tapa elää niin talojen lämmitykseen kuin asukkaiden liikkumiseen kuluvan energian suhteen. Tiiviit kaupungit vähentävät liikkumiseen kuluvaa energiaa ja kerrostalossa kuluu lämmitykseen vähemmän energiaa per asukas kuin omakotitalossa.

Kaupungistuminen, kerrostalot ja lyhyet etäisyydet on se juttu, jolla ilmastonmuutosta ja (sähkö-)energian hintaa pidetään kurissa.

Sen sijaan harvaan asutumpi, autovaltaisempi ja omakotitalovaltaisempi Suomi kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin kerrostalovaltainen Suomi. Siitä huolimatta pidän kiinni siitä, että tuokin asumisvaihtoehto on olemassa, koska todellista hukkakulutusta nähdään Ukrainassa, missä tuhotaan ja jälleenrakennetaan kokonaisia kaupunkeja…

Sähkön hinnan osalta on mennyt aika jäätäväksi se, että moni yhtiö on laittanut luukkuja kiinni, eivätkä myy muuta kuin pörssisähköä. Tällä hetkellä kumpikin S-bonusta maksava sähköyhtiö (Imatra + Tampere) myy vain pörssisähköä, meillä on Imatralta se 5000 kWh-paketti onneksi.

Jännä nähdä, onko Oomi jälleen vetänyt mattoa asiakkaiden alta pois, viimeksi kesällä pistivät S-bonukset leikkuriin ja +30% korotukset päälle...
Lähiössä ne naapurit on mitä on, köh köh...

Juttu on vuodelta 2009, mutta suomi on täynnä vanhoja rakennuksia.
Myös Helsingin uudehkon Eko-Viikin alueen kerrostaloissa normitettu vertailukelpoinen lämmönkulutus pysyi keskimäärin 193 kilowattitunnissa neliöltä.

Samojen laskelmien mukaan pien- ja rivitaloissa kulutus olisi selvästi pienempää, keskimäärin 190 kilowattituntia.


Yhtälailla kaupungissa on pihat täynnä autoja, ei se ole mikään maaseudun juttu.
 
Eikä kellaria, autotallia, yläkertaa… Avoimessa pohjassa voi toimia jos pidetään ovet auki, mutta jos talo on muodoltaan energiatehokkaampi noppa niin ei yhtä hyvin. Jos on teinejä talossa niin ovet taitaa pysyä kiinni (+käyttövesi…) ja onhan se ihan kiva pitää vanhempien makkarin oveakin kiinni…

Jossain talossa ja elämäntilanteessa (+ sijainnissa) ilp voi toimia hyvin, toisissa huonommin. Noppatalon tapauksessa voi tietysti kokoontua siskonpetiin olkkariin pumpun alle jos tilanne paha.

Toinen kysymys on paljonko sitä lämmitystehoa oikeasti irtoaa kovilla pakkasilla ja millaisella hyötysuhteella. Todennäköisesti cop putoaa alle kahden heittämällä ja antoteho laskee reilusti juuri silloin kun sitä tehoa tarvitaan ja koneesta otetaan maksimit. Naantalissa tilanne tietysti erilainen kuin Ivalossa kun kovia pakkaspäiviä vähän. Mlp taas puksuttelee menemään, korkeampi kiertovesi joo mutta jos mitoitus kunnossa niin vaikutus pieni.

Eli tilanteet on erilaisia, mutta ihan tosta vaan yhdellä ilpillä ei energiaongelmaa yleisesti kaikilta ratkaista. Parin viestin takaisella kirjoittajalla on listattu leivinuuni, joka painoi investointiyhtälössä varmasti sekin.

Näyttökuva 2022-09-01 100524.png



Mitsu valikoitui testien perusteella itelle.

Hyvin nuo pukkaa.

Tuo on vanhempi 2013 vuoden pumpun testi, uudet vielä parempia hyötysuhteeltaan. Itellä hyper heat malli, puskee -35 asti hyvin lämpöä.


Eli kyllä useimmissa taloissa hyötyä on vs suora sähkö.


Kootusti testejä Kiinnitetty - Ilmalämpöpumpputestejä
 
Viimeksi muokattu:
Mitsu valikoitui testien perusteella itelle.

Hyvin nuo pukkaa.

Tuo on vanhempi 2013 vuoden pumpun testi, uudet vielä parempia hyötysuhteeltaan. Itellä hyper heat malli, puskee -35 asti hyvin lämpöä.


Eli kyllä useimmissa taloissa hyötyä on vs suora sähkö.

Hyvin pukkaa ja hyötyä vs suora sähkö varmasti saa. Kuitenkin sinunkin tapauksessa ILP puskee lämpötehoa kylmimmillä keleillä maksimissaan puolet talon lämmöntarpeesta, joka täytyy paikkailla sitten vaihtoehtoisilla tavoilla. Kun ei puhuta mistään 2010-luvun passiivitaloista niin 60-65W/m2 (2,5m) tarttisi jostain lämpöä generoida.
 
Niin, monissa tapauksissa ilp riittää hyvin tai ainakin auttaa merkittävästi ja pakkaspäivien määrä voi olla merkityksetön kokonaistarkastelussa. En kiistä, mutta mikä on tilanne vaikka 2 kerroksisessa?

Lämmön määrästä… tarvittava lämpöteho lähestyy 10 KW vanhemmassa talossa, esim. isommassa rintsikassa, mitälie onkaan ennen energiakriisiä rakennetussa 1-kerroksisessa isoilla ikkunoilla. Ton käppyrän mukaan (myyjän teettämä testi) värkki antaa -25 asteessa jotain 2.7+ KW ja ottaa 1.7 KW. Eli sitä säästöä tulee jotain luokkaa 1 KW. Uudemmat koneet… onko kylmätekniikassa oikeasti tehty merkittäviä parannuksia viimeisen kymmenen vuoden aikana? Cop noussut testeissä vähän, mutta puhutaanko kymmenyksistä vai kokonaisluvuista? Vaikutus sähkölaskuun?

Säästöä tulee, mutta viestini pointti oki että se ilp ei korvaa maalämpöä kohteessa jossa sitä säästöä oikeasti tarvitaan, jo perinteisillä energianhinnoilla. Toisaalta, jos tulevaisuudessa sähkön kokonaishinta lähentelee 20c luokkaa, mlp alkaa kannattamaan vähän pienemmilläkin energiankulutuksilla kuin aikaisemmin.
 
Tuo on ehdottomasti epärealistisen pessimistinen lukema. Mihin voi tuhlata 14,5 MWh lämmityskulutuksen talossa hupisähköä 14,5 MWh? Toki oikein messevään valaistukseen voi, mutta valaistus tietenkin laitettaisiin uusiksi samalla maalämpöjärjestelmän asennuksen yhteydessä, jos tarkoitus on oikeasti minimoida energiankulutus. Eihän maalämmöllä mitään säästä jos talo lämpiää muutenkin hukkalämmöllä.

Puolet lämmitykseen ja puolet muuhun on realistinen ajatus maalämmön asennuksen jälkeen, ei alkutilanteessa.


Se 30-50 MWh talon lämmittäminen suoralla sähköllä on ollut silkkaa persnettoa jo 4-6 sentin sähköllä. Puhumattakaan kolminkertaisesta sähkön hinnasta, joka oli ihan realistinen skenaario. Kymmenkertainen on tietysti äärimmäinen kauhuskenaario, joka nyt sattui toteutumaan, mutta ilman sitäkin järjen olisi pitänyt sanoa vastaan.

No meneehän sitä sähköä pluggarin/sähköauton lataamiseen, ulkoporeamme, saunominen vaikka 4 krt vko jne. jne. paha sanoa mihin kukin sen sähkönsä kuluttaa. Jos talon lämmittämiseen menee 30 000 - 50 000 kWh kyseessä on haranpesä tai sitten joku yli 200m3 lukaali. Jos todella lämmitykseen menee vaikka se 40 000 kWh, niin kyllähän se maalämmölläkin 3 cop tarkoittaa vielä 13 kWh, eli käytännössä lisäeristystä tai sitten tönö purkuun. Tuossa tapauksessa tosin puhuttiin olleen sähköauto. Paljon ajava voi siihen sähköautoon sen 10 000 - 20 000kWh kuluttaa.


uusissa A+++ ilmalämpöpumpuissa hyötysuhde Cop jää alle 2.2 - 14c - 30c tehoa saa noin puolet mitä +7 . mlp cop 5.2

Eipä se maalämpökään sitten autuaaksi tee huonosti eristetystä talossa.
 
Millä logiikalla pitäisi saada suorasta sähkölämmityksen takia talon hinnasta 100k€ alennusta? Esim. maalämmpö on cop on ~3 ellei ole lattiassavesikiertoinen lämmitys. Kaikki sähkö ei mene pelkästään lämmitykseen, joten jos suoralla sähköllä menee se 29 000 kWh ja puolet meni lämmitykseen, niin maalämmöllä voisi säästää esim. 10 000 kWh. 10 000 kWh 60 snt/kWh hinnalla on 6 000€ eikä se säästö noin iso ole, kun ei se sähkö tule maksamaan pidempään 60snt/kWh. Sähköauton lataamiseen ei auta mikään muu kuin olla lataamatta. Jos laskee tuolla tuolla enefit 22,9 snt/kWh niin säästö onkin 2290€/v. Kaukolämmön hinnan korotuksista jo ilmoitettiin, joten kyllä ne muutkin lämmitysmuodot kallistuu.

Se vaan saattaa maksaa sen 100 tuhatta euroa kun suora sähkövastuskaapeleilla betonilattiassa mallinen sähkölämmitys vaihdetaan vesikiertoiseen lattialämmitykseen koko talossa.

Itse maalämpösysteemit lämpökaivoineen voi maksaa sen 20 tuhatta. Se ei kuitenkaan riitä. Mahdollisesti se maalampölaitteisto ei mahdu mihinkään sisälle järkevästi ja siististi vaan se pitää asentaa sitten vaikka pihalla olevaan autotalli-varastoon, jota pitää mahdollisesti lämpöeristää samalla. Sitten pihat pitää repiä auki kun vetää ne lämpökanaalit sieltä asuntoon. Talossa taas kaikki lattia pitää repiä auki ja roilottaa siihen lattiabetoniin muutaman sentin syvyiset urat joihin ne lattialämmitysputket asennetaan ja valetaan betonilla kiinni. Jakotukkeille pitää myös rakentaa kotelot ja paikat. Jos kyseessä on kivitalo, niin siinä riittää timanttiporarillekin ja timanttisahurille hommaa, että saa ne kaikki putkityöt tehtyä.

Sitten rakennataan taloon uudet lattiapinnat.

Väittäisin, että se sadan tonnin hintalappu ei ole kaukana jos pintamateriaaleiltaan laadukas kivi-omakotitalo muutetaan lämpenemään lattiaan upotetun sähkölämmityksen sijasta lattiaan upotetuilla lämminvesiputkilla. Toki siitä hinnasta voi säästää kun esimerkiksi märkätilat jätetään lämpenemään edelleen sähkövastuskaapeleilla ettei niitä tarvitse "räjäyttää" vesieristeitä myöten. Ja sekin maalämpökone voidaan asentaa sinne kodinhoitohuoneeseen näkyvään paikkaa ja säästää siinä rahaa. Ja vesikiertoinen lattialämmitys voidaan vaihtaa siihen vesikiertoisiin seinäpattereihin ja säästää siinäkin.

Sen verran kallis tikki tuo, että tuollaista remonttia harvaan omakotitaloon kannattaa tehdä. Ei ainakaan ilman että tulossa muutakin isoa remonttia jonka yhteydessä sen voi tehdä samalla. Suurin osa varmaan tyytyy hankkimaan muutaman ilmalämpöpumpun ja tulisijan jos sellaista ei ole. Siinä ei auta sitten muuta kuin opetella sietämään sitä ilmalämpöpumppujen suhinaa ja sulatusjaksojen ääniä ja reinoja pitämään jalassa kun lattialämmitys ei enää lämmitä lattiaa. Osalle tuollaiset muutokset eivät haittaa mitään, mutta osalla menee ainakin mielessään elämä tolaltaan.
 
Hyvin pukkaa ja hyötyä vs suora sähkö varmasti saa. Kuitenkin sinunkin tapauksessa ILP puskee lämpötehoa kylmimmillä keleillä maksimissaan puolet talon lämmöntarpeesta, joka täytyy paikkailla sitten vaihtoehtoisilla tavoilla. Kun ei puhuta mistään 2010-luvun passiivitaloista niin 60-65W/m2 (2,5m) tarttisi jostain lämpöä generoida.

Jaa a, viimetalvena tuo 35 mitsu piti pirtin lämpimänä ihan yksin. Toki 2 viikossa lämmitetään leivinuunia talvella ja jos oikein pitkät -30 kelit ni useamminkin. Ja kodinhoitohuone / sauna /kylppäri sit lattian avulla. (Plus saunan kiuas toki puilla sillo ku saunotaan)

Toki lämpöä ”valuu” kodinhoito huoneesta ku haitari ovi sen ja keittiön välissä enempi tai vähempi auki. Ja LTO tekee oman osansa. Kuin myös muu ”hukka” lämpö. Meillä esim lämminvesi varaaja kodinhoito huoneessa.
Kuusamossa asutaan.
 
Viimeksi muokattu:
Se vaan saattaa maksaa sen 100 tuhatta euroa kun suora sähkövastuskaapeleilla betonilattiassa mallinen sähkölämmitys vaihdetaan vesikiertoiseen lattialämmitykseen koko talossa.
...
Sen verran kallis tikki tuo, että tuollaista remonttia harvaan omakotitaloon kannattaa tehdä. Ei ainakaan ilman että tulossa muutakin isoa remonttia jonka yhteydessä sen voi tehdä samalla. Suurin osa varmaan tyytyy hankkimaan muutaman ilmalämpöpumpun ja tulisijan jos sellaista ei ole. Siinä ei auta sitten muuta kuin opetella sietämään sitä ilmalämpöpumppujen suhinaa ja sulatusjaksojen ääniä ja reinoja pitämään jalassa kun lattialämmitys ei enää lämmitä lattiaa. Osalle tuollaiset muutokset eivät haittaa mitään, mutta osalla menee ainakin mielessään elämä tolaltaan.
Joo, remonttiin saa laitettua mansikoita jos vaatimukset ovat 2020-luvun rakentamisen "tasossa". Kun puhutaan vaikka 60-80 luvun talon energiaremontista, niin maalämpö 20teur + vesikiertopatterit 10teur 15 vuoden laina-ajalla on hyvin helposti 1:1 säästetyn sähkönkulutuksen verran tyypillisessä 20-30kwh/a kuluttavassa torpassa.
 
Joo, remonttiin saa laitettua mansikoita jos vaatimukset ovat 2020-luvun rakentamisen "tasossa". Kun puhutaan vaikka 60-80 luvun talon energiaremontista, niin maalämpö 20teur + vesikiertopatterit 10teur 15 vuoden laina-ajalla on hyvin helposti 1:1 säästetyn sähkönkulutuksen verran tyypillisessä 20-30kwh/a kuluttavassa torpassa.

Tuolla hinnalla 30 tonnia sen maalämmön saattaa tosiaan saada halvimmillaan saneerattua sähkölämmitteiseen omakotitaloon, jossa ei ole vesikiertoista lämmönjakoa.

Tosin siinä pitää silloin pistää niitä asioita tärkeysjärjestykseen eli että lattialämmityksen sijasta asunto lämpenee seinäpattereilla ja se lämpöpumppulaitteisto tulee vain sinne kodinhoitohuoneen, pukuhuoneen tms. nurkkaan näkyville oli ne "fengshuit" miten tahansa herran tai rouvan mielestä silloin. Minun mielestäni tuollaiset ovat pieniä asioita verrattuna siihen, että talossa ei ole enää vara asua vaan se menee kenties ulosoton kautta pakkomyyntiin ja ettei kaupasta ole enää vara ostaa edes terveellistä ruokaa.
 
Se vaan saattaa maksaa sen 100 tuhatta euroa kun suora sähkövastuskaapeleilla betonilattiassa mallinen sähkölämmitys vaihdetaan vesikiertoiseen lattialämmitykseen koko talossa.

Itse maalämpösysteemit lämpökaivoineen voi maksaa sen 20 tuhatta. Se ei kuitenkaan riitä. Mahdollisesti se maalampölaitteisto ei mahdu mihinkään sisälle järkevästi ja siististi vaan se pitää asentaa sitten vaikka pihalla olevaan autotalli-varastoon, jota pitää mahdollisesti lämpöeristää samalla. Sitten pihat pitää repiä auki kun vetää ne lämpökanaalit sieltä asuntoon. Talossa taas kaikki lattia pitää repiä auki ja roilottaa siihen lattiabetoniin muutaman sentin syvyiset urat joihin ne lattialämmitysputket asennetaan ja valetaan betonilla kiinni. Jakotukkeille pitää myös rakentaa kotelot ja paikat. Jos kyseessä on kivitalo, niin siinä riittää timanttiporarillekin ja timanttisahurille hommaa, että saa ne kaikki putkityöt tehtyä.

Sitten rakennataan taloon uudet lattiapinnat.

Väittäisin, että se sadan tonnin hintalappu ei ole kaukana jos pintamateriaaleiltaan laadukas kivi-omakotitalo muutetaan lämpenemään lattiaan upotetun sähkölämmityksen sijasta lattiaan upotetuilla lämminvesiputkilla. Toki siitä hinnasta voi säästää kun esimerkiksi märkätilat jätetään lämpenemään edelleen sähkövastuskaapeleilla ettei niitä tarvitse "räjäyttää" vesieristeitä myöten. Ja sekin maalämpökone voidaan asentaa sinne kodinhoitohuoneeseen näkyvään paikkaa ja säästää siinä rahaa. Ja vesikiertoinen lattialämmitys voidaan vaihtaa siihen vesikiertoisiin seinäpattereihin ja säästää siinäkin.

Sen verran kallis tikki tuo, että tuollaista remonttia harvaan omakotitaloon kannattaa tehdä. Ei ainakaan ilman että tulossa muutakin isoa remonttia jonka yhteydessä sen voi tehdä samalla. Suurin osa varmaan tyytyy hankkimaan muutaman ilmalämpöpumpun ja tulisijan jos sellaista ei ole. Siinä ei auta sitten muuta kuin opetella sietämään sitä ilmalämpöpumppujen suhinaa ja sulatusjaksojen ääniä ja reinoja pitämään jalassa kun lattialämmitys ei enää lämmitä lattiaa. Osalle tuollaiset muutokset eivät haittaa mitään, mutta osalla menee ainakin mielessään elämä tolaltaan.

No sittenhän se talo oli paljon vertailua taloa parempi kun noin iso remppa tehdään. Ei tuollaista remppa hintaa koskaan saa 100% pois ostohinnasta. Siitä olen samaa mieltä ettei tuollaista remonttia kannata tehdä kun ei se ikinä maksa itseään takaisin. Jos sähkössä säästää vaikka sen mitä tuossa laskin eli 2300€/v, niin takaisinmaksu on 40v (eli ei maksa ikinä itseään takaisin). Kuten tuossa yhdessä viestissä todettiin, niin cop ei välttämättä ole edes 3 vaan paljon alle sen pakkasella, joten takaismaksuaika vaan pitenee. Kuten sanoin sähkönhinta ei voi jäädä nykyiselle tasolle pidemmäksi aikaa tai meillä on paljon suurempiakin ongelmia kuin talojen nousseet lämmityskulut (konkurssit, massa työttömyys..). Nykyinen tilanne, jossa 2snt/kWh tuotantokustannuksien bulkki hyödyke maksaa pörssissä mahdollisesti useamman euron ei ole millään tavalla kestävä. Pörssissä 7pv keskihinta on 41.69 snt/kWh. Ei siis mitään tolkkua
 
Siirsin tämän tänne sähkösopimusketjusta:


Iso sähkölämmiteinen talo, lattiapinta-alaa 270 neliötä, 2 kpl ilmalämpöpumppuja ilmastoimassa kesällä, 3 pakastetta jne. Ei sähköautoja, ja sähkösaunakin päällä harvoin.
Ja Sigun kone vie 600-700w pelatessa (muksuillakin on 3 kpl kohtuullisen paljon kuluttavia pelikoneita, jotka tuntuvat olevan koko ajan päällä).
Esim. Heinäkuussa tuo toteutunut sähkönkulutus tarkoittaa 08-22 -välillä n. 1,7 kW/tunti -kulutusta, Vesivaraajan (2000l) lämmitys tapahtuu yöaikaan (laskin jo varaajan maksimilämpöä 80->70 asteeseen).

Voihan tuosta toki jonkin verran tinkiä, mutta tarvitaanhan sähköä toki enemmän kuin jonkin kerrostaloyksiön / kaksion jne. tarpeisiin.

270 neliömetrin asunto, 40.000 kWh sähköä vuodessa ja 16 k€ korotus vuodessa sähkölaskuun on sellainen yhtälö, että paljon asioita tarvitsee tehdä jotta saat edes puolitettua tuon sähkölaskun korotuksen.

Siinä ei välttämättä ole muuta mahdollisuutta kuin pistää nyt suurin osa talosta kylmilleen muutaman Celsius asteen peruslämmölle ja keskittää asuminen vaikka alle 100 neliön tilaan talviajaksi.

Tulisijoja jos on, niin tilata luokkaa 30 pinokuutiota klapeja ja polttaa ne seuraavan vuoden aikana.

1,7 kW keskikulutus heinäkuussa on todella paljon. Tuo pohjakulutus tekee jo 15 tuhatta kWh vuodessa. Sitä pitää leikata paljon alaspäin. Esimerkiksi suihkuhanat vaihdat säästömalliin ja suihkussa käymiselle 1-2 minuutin aikaraja jolloin vettä saa juoksuttaa suihkussa.

Kannattanee ostaa sellainen laadukas 15-20 euroa maksava pistorasiaan kiinnitettävä sähkönkulutusmittari. Sillä voi alkaa käymään läpi mitä mikäkin laite kuluttaa sähköä kotona. Sitten osaa tehdä tarpeellisia muutoksia.

Lasten pelaamistakin voinee rajoittaa vaikka alle kahteen tuntiin vuorokaudessa. Varsinkin tällaisena aikana kun niiden hukkalämmöstä ei ole mitään hyötyä talon lämmityksessä.
 
Siirsin tänne.
Iso sähkölämmiteinen talo, lattiapinta-alaa 270 neliötä, 2 kpl ilmalämpöpumppuja ilmastoimassa kesällä, 3 pakastetta jne. Ei sähköautoja, ja sähkösaunakin päällä harvoin.
Ja Sigun kone vie 600-700w pelatessa (muksuillakin on 3 kpl kohtuullisen paljon kuluttavia pelikoneita, jotka tuntuvat olevan koko ajan päällä).
Esim. Heinäkuussa tuo toteutunut sähkönkulutus tarkoittaa 08-22 -välillä n. 1,7 kW/tunti -kulutusta, Vesivaraajan (2000l) lämmitys tapahtuu yöaikaan (laskin jo varaajan maksimilämpöä 80->70 asteeseen).

Voihan tuosta toki jonkin verran tinkiä, mutta tarvitaanhan sähköä toki enemmän kuin jonkin kerrostaloyksiön / kaksion jne. tarpeisiin.

Herää kyllä kysymys, miksi pitää olla noin iso talo, jos rahaa ei ole ihan tolkuttomasti? Samoin mihin tarvitsee 2000l lämminvesivaraajan säädettynä 80 asteeseen? Kaikki käyvät päivittäin 30 min suihkussa? Ei kyllä ole valtion tehtävä alkaa antamaan 40 000 kWh kuluttavan talon sähkölaskuun yli 16k€ (erotus uuden ja vanhan sopparin välillä). Kannattaa ehkä harkita sitä enefit sopparia
 

"Lisäksi hallitus päätti uudesta määräaikaisesta sähkötuesta ja sähkövähennyksestä.
– Se olisi verovähennys, jonka voisi toteuttaa sähkölaskun suuruuden osalta, Saarikko kertoi.
Saarikon mukaan tämä maksaisi valtiontaloudelle noin 300 miljoonaa euroa.
Sähkötuki puolestaan on sosiaaliturvatuki, ja senkin vaikutus valtiontalouteen on Saarikon mukaan enintään 300 miljoonaa euroa. Tuki lasketaan sähkölaskun suuruuden perusteella, Saarikko kertoi. Saarikko arvioi tuen piiriin pääsevän satoja tuhansia suomalaisia."​


Sähkötuen suuruus on keskimäärin 60 euroa per suomalainen vuodessa.

Vaikka keskimäärin joka kymmenes suomalainen saisi sitä, niin summa per nokka ei ole kovin suuri.

Toivottavasti ehdot ovat sellaiset ettei sitä makseta esimerkiksi niille joiden sähkön ostohinta on alle 10 senttiä per kWh.
 
Pakko tarttua tähän provoon. Väite siitä että omakotitalossa asuminen on huvia eikä hyödytä ketään muuta kuin "minua" on.. sanotaan nyt kauniisti ajattelemattomasti sanottu. Lapset on kuitenkin hyvä juttu? Väitän että todennäköisesti lasten on parempi olla ja kasvaa tasapainoisiksi aikuisiksi omakotitalossa lähellä luontoa kuin esm Hakunilan neukkukuutiossa. Syitä tähän on monia joita en nyt rupea tässä luettelemaan. Lisäksi omakotitalo on ainakin nykyisellään ollut huomattavasti halvempi vaihtoehto isolle lapsiperheelle kuin tarvittavan kokoisen neukkukuution vuokraaminen. Siinä luultavasti säästyy lasten lisäksi myös vanhempien mielenterveydenhoitoon liittyviä kustannuksia joita valtio ei nyttenkään pysty maksamaa. Jos luulet että ihmiskunta selviää parhaiten kun kaikki tungetaan kaupunkiin kuutioihin asumaan niin kannattaa miettiä asiaa uudestaa noin niinku seuraamuksien näkökulmasta. Vaitän että se hyödyttää ihan sinuakin että kaupungeissa asuu vain osa meistä.

Ja mitähän näiden pitäisi tehdä, kun kuitenkin asuvat sinun mukaan järkevästi, muuttaa laavuun?

Elina Rouhiainen hämmästyi naapurin postiluukusta tulevaa sähköjohtoa – Taloyhtiön sähkön varastamisesta on jaettu jopa sakkotuomio - Kotimaa | HS.fi

Väitän että kukaan ei ole tehnyt tietoista valintaa OKT:n ja sähkölämmityksen suhteen jos niitä peilaa päivän hintoihin.
Lisäksi se että tavallinen kuluttaja voisi mitenkään ennustaa ja varautua näin päättömiin hintoihin (kun sähkön käyttöön on vielä vahvasti ohjattu) kun ei siihen pysty edes ne yritykset jotka tekevät sitä sähköä, eikä muutkaan sähkön välittäjät tai bisneksessä mukana olijat.

Realiteetti on tämä:

" Hän kertoo, että Turku Energia on jo kohdannut tilanteen, jossa sen rahat eivät riittäneet vakuuksien maksamiseen. Yhtiö selvisi tilanteesta siirtämällä toimituksia pörssin ulkopuolelle."

Suomalaisten edulliset määräaikaiset sähkösopimukset voivat jopa raueta energiayhtiöiden ongelmien takia - Talous | HS.fi

Kun tuo energiayhtiöiden kaatuminen realisoituu niin sitä sähköä eivät pysty maksamaan enää edes ne neukkukuutiossa asuvat ja sä et saa siihen Ferrariin bensaa vaikka olisi rahaa. Mutta kun se on ihan oikeasti huvia niin se ei ole vakavaa, se että talo kylmenee on.

Ei nää munkaan taloutta kaada, ja on varasuunnitelma siihenkin jos kaikki räjähtää. Vähän nyt solidaarisuutta ja laaja-alaisempaa ajattelua kaipaisin sinne suuntaan ja muillekkin joiden mielestä OKT talossa asuvien ongelmat on sivuutettavissa sillä että "itse tilasit" ja "mitäs et varautunut". Puhumattakaan nyt siitä naurettavasta "Mitäs teit lapsia" heitosta. En nyt rupea keulimaan autollani, vaan ymmärrän hyvin että jotkut ovat todella, todella pulassa sähkön ja omakotitalon kanssa eikä se ole kyllä heidän vika. Syyttävä sormi osoittaa politiikkoihin sekä ahneisiin pörssiyhtiöiden johtajiin.
Jos omakotitalossa asuminen on halvempaa isolle perheelle niin mitään ongelmaa sähkölaskun kanssahan ei voi olla. Joku tässä nyt ei mätsää. Mitä enemmän neliöitä, sen enemmän maksettavaa sähkön ja muun muodossa, oli selviä varmaan kaikille isoon taloon muuttaneille. Paremmista ja halvemmista lämmitysmuodoista on puhuttu 10-20 vuotta, ei ylläri sekään.
 
Siirto oikeaan ketjuun:
Iso sähkölämmiteinen talo, lattiapinta-alaa 270 neliötä, 2 kpl ilmalämpöpumppuja ilmastoimassa kesällä, 3 pakastetta jne. Ei sähköautoja, ja sähkösaunakin päällä harvoin.
Ja Sigun kone vie 600-700w pelatessa (muksuillakin on 3 kpl kohtuullisen paljon kuluttavia pelikoneita, jotka tuntuvat olevan koko ajan päällä).
Esim. Heinäkuussa tuo toteutunut sähkönkulutus tarkoittaa 08-22 -välillä n. 1,7 kW/tunti -kulutusta, Vesivaraajan (2000l) lämmitys tapahtuu yöaikaan (laskin jo varaajan maksimilämpöä 80->70 asteeseen).

Voihan tuosta toki jonkin verran tinkiä, mutta tarvitaanhan sähköä toki enemmän kuin jonkin kerrostaloyksiön / kaksion jne. tarpeisiin.
Kyllä tuossa pitäisi olla aika reilusti mahdollista tiputtaa tuota peruskulutusta (eli muuta kuin lämmitystä). Meillä suunnilleen saman kokoinen talo ja muutenkin hyvin samat setit (4hlö, 2x vanha IV-kone, 2xpakastin, 2xjääkaappi, lataushybridi, ILP kesällä jonkun verran päällä, sähkökiuas 2xviikko) ja peruskulutus on kesällä 800-900kWh. Tähän päälle käyttövesi kaukolämmöllä ~250kWh eli 1050-1150kWh vertailukelpoinen kesäkuukausien kulutus ilma mitään turhaa pihistelyä.
 
Sähkötuen suuruus on keskimäärin 60 euroa per suomalainen vuodessa.

Vaikka keskimäärin joka kymmenes suomalainen saisi sitä, niin summa per nokka ei ole kovin suuri.

Toivottavasti ehdot ovat sellaiset ettei sitä makseta esimerkiksi niille joiden sähkön ostohinta on alle 10 senttiä per kWh.
Tuki oli määräaikainen ajoittuen kylmille 3-4 kuukaudelle. Jos 1,4 miljoonasta ok-/pari-/rivitalosta puolet kuluttavat "reilummin" sähköä, ja näistä talouksista puolet ovat joutuneet uusimaan sähkösopimuksensa talvelle uusiin hintoihin ja näille jaettaisiin tuo 300 miljoonaa 3 kuukaudelle, tulisi vajaa 300e/kk tukea per talous.
 
Sitten ei auta kuin leikata kulutusta, yli vuosi aikaa keksiä tapoja.

No tietenkin, meillä on leivinuuni ja takka. Mietimme eri vaihtoehtoja. Mutta käytän itseäni esimerkkinä siitä miten ongelma ei ratkea näillä suunnitelluilla esimerkeillä, koska suuri joukko ihmisiä elää näin. Koronavuodet, ostovoima, työttömyys, sairastelu. On paljon ihmisiä, jotka pärjäsivät ennen. Mutta eivät pärjää enää.
 
Toisaalta, mikä on se riittävä puskuri, jos lähdet omakotitaloon asujaksi? Yhtään vanhemmassa talossa sähkönkulutus kylmimpinä talvikuukausina voi olla jopa 4000-6000 kWh. Jos tuosta on aikaisemmin joutunut maksamaan sen 500+ €/kk ja tänä talvena sähkönhinta voi olla 60 snt/kWh, tai merkittävästi ylikin, niin sähkölasku voi olla 3000+ €/kk. Samaan aikaan asuntolainan korot ovat nousseet, mikä voi helposti vaikuttaa satasia kuukausittaisiin kuluihin. Omakotitaloasujalle tulee aina remontoitavaakin. Aika nopeasti ne monen puskurit näillä hintojen nousuilla syödään. Velattomassa kodissa asuvat eivät tietenkään ole tässä se ryhmä, joka voi joutua todennäköisimmin isoihin vaikeuksiin. Ne nuoremmat parit ja lapsiperheet, jotka ovat hommanneet säästöillään lähivuosina omakotitalon voivat olla helisemässä, varsinkin jos heidän työrintamalla on tapahtunut lähiaikoina muutoksia.

Nämähän on ehdottomasti eläkeläisten ohella isoin riskiryhmä. Lapset pieniä ja kaikki kulut tapissa, töissä ollaan uran alussa ja palkat pienimmillään. Täytyy vain toivoa että työllisyys pysyy korkealla. Kun rahat menevät nouseviin kustannuksiin palvelusektori ottaa osumaa. Ainekset on uuden köyhälistön synnylle 90-luvun laman tapaan.

Uskoisin, että aika moni suomalainen omakotitaloasuja asuu omakotitalossa koska se on edullinen asumismuoto. Kun tilaa tarvitaan, on jälkikasvua ja mahdollisesti lemmikkejä niin esimerkiksi Etelä-Suomessa aika monen vähävaraisen ratkaisu taitaa olla muuttaa skutsiin omakotitaloon, joiden arvot ovat varsin alhaalla. Samalla on hankittu se skutsikämppä mihin ne omat varat riittää, eli suora sähkölämmitys yms. ovat niitä todennäköisiä taloteknisiä ratkaisuja.
Tuossa Sally_Spectran viestissä todettiin väitteeseen "omakotitalossa on ison perheen halvempi asua", niin mikä ongelma. Olen myös kuullut monesti väitteitä, että omakotitalossa on halvempaa asua kuin kerrostalossa. Tätä väittäessä ei olla taidettu vain ikinä huomioida, että samoja kuluja on molemmissa asumismuodoissa. Omakotitaloasujat vain saavat halutessaan yksimielisesti lykätä kustannuksia hamaan tulevaisuuteen, mikä on luonnollisesti järjetöntä. Kerrostaloissa lämmityskulut myös jakautuvat osakkaille ja sähkö maksaa. Remontteja pitää myös tehdä siinä, missä omakotitalossakin.
 
Tuossa Sally_Spectran viestissä todettiin väitteeseen "omakotitalossa on ison perheen halvempi asua", niin mikä ongelma. Olen myös kuullut monesti väitteitä, että omakotitalossa on halvempaa asua kuin kerrostalossa. Tätä väittäessä ei olla taidettu vain ikinä huomioida, että samoja kuluja on molemmissa asumismuodoissa. Omakotitaloasujat vain saavat halutessaan yksimielisesti lykätä kustannuksia hamaan tulevaisuuteen, mikä on luonnollisesti järjetöntä. Kerrostaloissa lämmityskulut myös jakautuvat osakkaille ja sähkö maksaa. Remontteja pitää myös tehdä siinä, missä omakotitalossakin.
Omakotitalossa edullisesti asuminen vaatii sen, että tekee itse. Kerrostalossa yleensä kaikki teetetään, joten työn hinta nostaa asumiskuluja. Mutta jos OKT:ssa tekee itse kaikki remontit (pl. ne, mitkä lain mukaan vaativat pätevyyden), hoitaa kiinteistöhuollon ja isännöinnin, niin silloin asuminen esim. asuinneliötä kohden voi hyvinkin tulla edullisemmaksi kuin esim. kerrostalossa. Työn osuus kuluista voi olla hyvinkin merkittävä.
 
Nelisen vuotta sitten kun alettiin etsimään taloa, tuntui että ollaankohan me hölmöjä kun vaikeutettiin etsintöjä vaatimuksella maalämmöstä. Markkina oli ihan sekaisin, 30 MWh/vuosi sähkölämmitystalo maksoi tismalleen samat kuin maalämpötalot aurinkopaneeleilla. Uudehkot sähkölämmitteisestkin menivät kohtuu nopeasti, jos vaan olivat alle 10-vuotiaita ja hyvällä paikalla. Monet kerrat kävi niin että yritti päästä katsomaan kämppiä sen tultua markkinoille, vain todetakseen että meni jo. Kaksi vuotta taloaja ehdittiin katsella ennen kuin löytyi sopiva johon ehti kiinni. Ihmettelin silloin miten vähän ihmisiä kiinnostaa onko talossa kallis, tehoton ja epäekologinen lämmitysmuoto. Olisikohan nyt eri ääni kellossa ja sähkölämmitystalot yhtä haluttuja kuin sukupuolitaudit tai käytetyt ranskalaiset autot?

Tällä postinumeroalueella on näemmä muutama talo myynnissä. Kaikki sähkölämmitetyksellä ja näemmä olleet jo hetken myynnissä. Vielä alkukesästä talo kuin talo lähti alle viikossa.
 
Mikä on muuten "paras" lähde seurata EU tason päätöstentekoa / uutisointia kriisin hoitamisesta?
Missä uutisoidaan aktiivisesti uusimmat tiedot?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 375
Viestejä
4 510 570
Jäsenet
74 357
Uusin jäsen
villl

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom