Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

Liittynyt
21.04.2020
Viestejä
1 910
Nyt alkoi kiinnostaa, mikä nettipankkien käyttöliittymissä nykypäivänä mättää?
mun mielestäni ainakin nordean ja osuuspankin sivut meni huonoiksi uudistuksen jälkeen. OP on käyttökelpoinen vaikka huono, mutta Nordea oli niin sietämätöntä kuraa, että lopetin tilin. Osaan toki sanoa vain aasiakas kokemuksen, enkä tiedä onko huonous design vai tekniikkapuolella vai molemmissa.

Nordeassa oli vielä se vitsi, että jotkin asiat toimivat vanhoilla sivuilla, eli niitäkin vielä pyöritettiin siellä taustalla, mutta jostain syystä asiakkaita ei sinne enää haluttu päästää kuin tietyissä erityistapauksissa. Esim. jotain tiliotteita vai käyttösopimuksia piti mennä hakemaan vanhalta sivulta, mistä pääsikin käyttämään vanhaa sivua eikä tarvinnut käyttää uutta. Toki välissä joutui kirjautumaan muistaakseni kerran uudelleen sisään. Osakekauppa (Investor oli jo niin hirveä että antoi esimakua lopullisesta sivustosta...) oli myös jotenkin kankeaa kun se varmistus meni jossain vaiheessa mulla aina ensin vanhalle sivulle ja sitten palasi uudelle. Näitä reikiä sitten tukkivat ja lopulta en enää jaksanut etsiä uutta kun muutaman näitä löysin. Nordean kehittäjät siis voittivat asiakaskokemuksen tuhoamistaistelun, vaikka kaikkeni yritin puolustaa itseäni ja etsiä pakoreittejä hyvään asiakaskokemukseen.
 
Liittynyt
17.02.2018
Viestejä
848
Nyt alkoi kiinnostaa, mikä nettipankkien käyttöliittymissä nykypäivänä mättää?
S-pankki:
android versio. s-mobiilista. pankki ja bonus sovellus samassa. jos on tullut kuitti ja avaat sovelluksen niin kirjaudut sisään ja menee automaattisesti kuittiin. painat takaisin nappia puhelimesta niin sovellus sulkeutuu. joudut avaamaan uudestaan sovelluksen ja kirjautumaan uudestaan sisään.

jos katsot tilitietoja ja vaihdat sovellusta ja palaat takaisin niin tilitiedot latautuvat uudestaan ja hyppää alkuun.

jos lyhennät luottokortin saldoa niin alkaa tyrkyttämään e-laskua (vaikka sellainen tulee jo, toiseen pankkiin) ja joudut useamman klikkauksen tekemään että en halua. ja tämä toistuu joka kerta.

Danske bank:
jos tekee selain version pankissa maksun/laskun odottamaan niin se ei näy mobiilipankissa ja toisinpäin. eli netti ja mobiilipankissa databaset eivät keskestele keskenään. asia varmistettu asiakaspalvelusta.

mobiilipankissa sijoitustilien käteisvarat lasketaan sijoitusten saldoon, nettipankissa ei.

tässä nämä eniten ärsyttävät asiat. tottakai mobiiliversiot ovat myös rajoittuneemmat eli kaikki toiminnot eivät ole käytössä, mutta se on ymmärrettävää.
 
Liittynyt
12.05.2020
Viestejä
376
Ainakin Savoniassa tietyt opettajat vaativat nimenomaan MS Wordin muokkausformaattia, eli .doc tai .docx.
No tässä on 3 vaihtoehtoa nyt:

1. Voit ottaa yhteyttä näihin opettajiin ja kysyä onko PDF/ODT muoto OK ja perustella miksi näin pitäisi olla
2. Käytät Libreofficea ja tallennat DOC muodossa ja toivot että muotoilut toimivat (joo ne toimii :cigarbeye:)
3. Hankit wordin tai jonkun millä saat paperit oikeaan muotoon ja toimit kuten muutkin


Todennäköisesti ne opettajat on sen verran tampioita atk:n kanssa että et niillekään pysty perustelemaan miksi niiden palautusvaatimukset on väärin. Eikä ne jaksa näitä jorinoita kuunnella, toteavat vaan notta suoritukset puuttuvat, kurssi hylätty. :smoke:


Tietotekniikka on paskaa, deal with it :comp2:
 

a-p

Make ATK Great Again
Liittynyt
01.01.2017
Viestejä
789
No tässä on 3 vaihtoehtoa nyt:

1. Voit ottaa yhteyttä näihin opettajiin ja kysyä onko PDF/ODT muoto OK ja perustella miksi näin pitäisi olla
2. Käytät Libreofficea ja tallennat DOC muodossa ja toivot että muotoilut toimivat (joo ne toimii :cigarbeye:)
3. Hankit wordin tai jonkun millä saat paperit oikeaan muotoon ja toimit kuten muutkin


Todennäköisesti ne opettajat on sen verran tampioita atk:n kanssa että et niillekään pysty perustelemaan miksi niiden palautusvaatimukset on väärin. Eikä ne jaksa näitä jorinoita kuunnella, toteavat vaan notta suoritukset puuttuvat, kurssi hylätty. :smoke:


Tietotekniikka on paskaa, deal with it :comp2:
Opiskelijastatuksella oleva saa Wordin jopa ilmaiseksi käyttöönsä tai saa sen erittäin edulliseen hintaan.

Edit: aivopieru

 

Liitteet

Viimeksi muokattu:

Timo 2

Premium-jäsen
Liittynyt
11.02.2018
Viestejä
13 142
Opiskelijastatuksella oleva saa Wordin jopa ilmaiseksi käyttöönsä tai saa sen erittäin edulliseen hintaan.
Koko office paketin saa kukatahansa puoli-ilmaiseksi vaikka huuto.netistä.




Joten oikea tiedostomuoto ei ainakaan jää rahasta kiinni.
 
Liittynyt
08.12.2017
Viestejä
1 542
tässä nämä eniten ärsyttävät asiat. tottakai mobiiliversiot ovat myös rajoittuneemmat eli kaikki toiminnot eivät ole käytössä, mutta se on ymmärrettävää.
En tiedä onko tämä ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Jos porukka on digitalisaation myötä vaihtamassa mobiililaitteisiin pääasiallisena käyttötapana, on aika erikoista, että jotain edistyneitä toimintoja varten tarvitaan edelleen se nettisivu. Toki nettisivun saa auki puhelimellakin. Joskus voi vaan vaatia selaimesta desktop-tilan kytkemistä kun koodarit eivät ole jaksaneet tehdä responsiivista css:ää.

Ohjelmistoteknisesti natiivi appsi on "rikkaampi" kuin puhdas nettisivu. Natiivi on minimissäänkin appsiksi paketoitu nettiselain, jossa voi vaan ajaa sitä nettiversiota esimerkiksi niin, että osoite on valittu automaattisesti ja osoiterivi ja tabit piilotettu. Appsi voi kuitenkin myös tarjota lisää rajapintoja ja integrointeja laitteeseen.

Monet "edistyneet" toiminnot ovat myös ihan pilipali-tason valintalaatikoita. Hyvä esimerkki on vaikkapa S-pankilla kortin käytön geoblokkaaminen. Appsista ei vaikuta löytyvän tätä, mutta tuo parin hassun kohdan valintalaatikko löytyy nettisivulta. Kyllä tuo on omanlaista haistavittu-asennetta, että esim. 10 vuodessakaan ei toimintoa saada appsiin, vaikka firmalla on toimistokerros täynnä propellihattuja raapimassa kassejaan päivästä toiseen 50-100% mediaanipalkkaa korkeammalla kompensaatiolla. S-pankilla/kaupalla on näitäkin ongelmia, että ostat kaupasta jotain, niin nettipankissa voit ihastella kaupan nimessä lokkiskandeja. Unicoden kehityshän aloitettiin jo 40 vuotta sitten.
 
Liittynyt
17.02.2018
Viestejä
848
En tiedä onko tämä ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Jos porukka on digitalisaation myötä vaihtamassa mobiililaitteisiin pääasiallisena käyttötapana, on aika erikoista, että jotain edistyneitä toimintoja varten tarvitaan edelleen se nettisivu. Toki nettisivun saa auki puhelimellakin. Joskus voi vaan vaatia selaimesta desktop-tilan kytkemistä kun koodarit eivät ole jaksaneet tehdä responsiivista css:ää.

Ohjelmistoteknisesti natiivi appsi on "rikkaampi" kuin puhdas nettisivu. Natiivi on minimissäänkin appsiksi paketoitu nettiselain, jossa voi vaan ajaa sitä nettiversiota esimerkiksi niin, että osoite on valittu automaattisesti ja osoiterivi ja tabit piilotettu. Appsi voi kuitenkin myös tarjota lisää rajapintoja ja integrointeja laitteeseen.

Monet "edistyneet" toiminnot ovat myös ihan pilipali-tason valintalaatikoita. Hyvä esimerkki on vaikkapa S-pankilla kortin käytön geoblokkaaminen. Appsista ei vaikuta löytyvän tätä, mutta tuo parin hassun kohdan valintalaatikko löytyy nettisivulta. Kyllä tuo on omanlaista haistavittu-asennetta, että esim. 10 vuodessakaan ei toimintoa saada appsiin, vaikka firmalla on toimistokerros täynnä propellihattuja raapimassa kassejaan päivästä toiseen 50-100% mediaanipalkkaa korkeammalla kompensaatiolla. S-pankilla/kaupalla on näitäkin ongelmia, että ostat kaupasta jotain, niin nettipankissa voit ihastella kaupan nimessä lokkiskandeja. Unicoden kehityshän aloitettiin jo 40 vuotta sitten.
Ja taas löytyi ärsyttävä ominaisuus. Syötät s-mobiilissa email osoitteen. Appi sanoo että sähköpostiin lähti tarkastuskoodi. käy katsomassa koodi, palaa takaisin, sovellus lataa sisällön uudestaan joka tarkoittaa että palataan taas alkuun ja pyytää sähköpostiosoitteen. ja taas koodi kohtaan. onneksi koodi kelpasi eikä lähettänyt sitä uudestaan. Muuten olisi pitänyt käydä koneella lukemassa sähköposti...
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 560
Koko office paketin saa kukatahansa puoli-ilmaiseksi vaikka huuto.netistä.




Joten oikea tiedostomuoto ei ainakaan jää rahasta kiinni.
Avain == koodi, jolla ohjelman saa asennettua ja toimimaan

Lisenssi == lupa käyttää ohjelmaa laillisesti

Nämä eivät ole sama asia.

Se, että maksaa tuotteesta johon ei kuitenkaan saa laillista lisenssiä on vaan todella typerää. Jos lähtee piratismilinjalle, sitten on paljon reilumpaa piratisoida ihan ilmaiseksi, koska se tulee vielä halvemmaksi, ja silloin ei samalla tavalla tue rikollisesta toiminnasta hyötymistä.

Nuo "halpisavaimet" ovat usein peräisin esim. jotain hinkuintian opiskelijoille tarkoitetuista lisensseistä tms. jotka eivät ole voimassa muille kuin hinkuintian opiskelijoille, tai softakehittäjille tarkoitetuista erikoispaketeista joissa yhdellä lisenssillä saa softasta asentaa ~150 eri kieliversiota testatakseen oman softansa yhteensopivuutta näiden kaikkien kanssa, mutta sitten siellä tulee kuitenkin se ~150 eri avainta sille yhdelle lisenssille.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.02.2018
Viestejä
848
Millä laitteella? Ainakin Androidissa ohjelman voi jättää taustalle siihen kohtaan kun käy sähköpostista hakemassa koodin.
oneplus 9pro, android 14. ohjelma on taustalla. mutta aina kun palaat siihen niin tämä kyseinen ohjelma päivittää näkymänsä. ärsyttävää jos haluat vaikka tilitapahtumia katsoa ja hyppäät toiseen appiin ja takaisin niin lataa aina uudestaan ja pomppaa sivun alkuun.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
18 250
Ja taas löytyi ärsyttävä ominaisuus. Syötät s-mobiilissa email osoitteen. Appi sanoo että sähköpostiin lähti tarkastuskoodi. käy katsomassa koodi, palaa takaisin, sovellus lataa sisällön uudestaan joka tarkoittaa että palataan taas alkuun ja pyytää sähköpostiosoitteen. ja taas koodi kohtaan. onneksi koodi kelpasi eikä lähettänyt sitä uudestaan. Muuten olisi pitänyt käydä koneella lukemassa sähköposti...
Tuon tyyppinen toiminnallisuus todella ärsyttävää, ja tuntuu että viimevuosina yleistynyt, ihan tietoista kokemuksen pilaamista, selitys ilmeisesti "turvallisuus"

Millä laitteella? Ainakin Androidissa ohjelman voi jättää taustalle siihen kohtaan kun käy sähköpostista hakemassa koodin.
Mikä s-mobiilin versio sulla? (oletus että tuota aiempaa kommenoit)
 
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
28
Yksi tämmöinen paske joka tarvitsee sovelluksen ja nettisivujen käyttöä on Wilma. Itse sovelluksella voit ottaa vastaan viestejä ja nähdä koenumerot. Lomakkeet, anomukset, salasanan vaihto jne. vaativat nettisivujen käyttöä.
 

Timo 2

Premium-jäsen
Liittynyt
11.02.2018
Viestejä
13 142
Lisenssi == lupa käyttää ohjelmaa laillisesti
Noi on laillisia. Käyttöehdot ei mene lain yli.

Toki yritysmaailmassa käyttöehdot painaa enemmän enkä noita käyttäisi vähänkään isommassa firmassa.

Ja joo, saahan noi aktivoitua KMS avulla, mutta koodi on helpompi ja täysin laillinen, eikä mitään piratismia.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
18 250
Mikä s-mobiilin versio sulla? (oletus että tuota aiempaa kommenoit)
?
S-mobiili versiolla 2.30.0.
Tuo taitaa olla viimeinen versio.

Varmistan vielä että ymmärsin kirjoituksesi vastaukseksi.

Eli sinulla voi se sähköposti ohjelman avata ja käydä kopsaamassa koodin ja palata s-mobiilin, ja pasteta sen sinne (tai muistista naputella), nimenomaan tuolla versiolla ?


Tuon tilioteasian tunnistan, mutta en pidä sitä niin suurena ongelmana.
Mikäs tämä tunnistus?
 
Liittynyt
08.05.2019
Viestejä
1 327
S-pankilla/kaupalla on näitäkin ongelmia, että ostat kaupasta jotain, niin nettipankissa voit ihastella kaupan nimessä lokkiskandeja. Unicoden kehityshän aloitettiin jo 40 vuotta sitten.
Tämä nyt ei ole mitenkään S-pankkiin liittyvä ongelma, vaan yleinen ongelma luottokorttimaksuissa. Niissä käytetään järjestelmätasolla lokkiskandeja, koska historialliset syyt. Pankin käyttöliittymä voi konvertoida tai olla konvertoimatta ne nykyaikaisiksi skandeiksi. Tässä on se ongelma, ettei ole tietoa, oliko alun perin tarkoitus käyttää skandeja vai haka- tai aaltosulkeita. Homma voi mennä pieleen kumpaankin suuntaan.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 560
Noi on laillisia. Käyttöehdot ei mene lain yli.
Mikään laki ei tietääkseni sano, että esim. pakistanilainen opiskelija saa siirtää softasta halvan pakistaniin myydyn opiskelijalisenssinsä suomalaiselle ei-opiskelijalle.

Laki tietääkseni sanoo vain, että sen EUn alueelle myydyn normaalin "täyshintaisen" lisenssin saa myydä eteenpäin laillisesti EUn alueella.

Ja aktivointikoodi ei ole sama asia kuin lisenssi.

Osa noista voi olla laillisia, osa on laittomia. Sen varmistaminen, että mistä myytävä aktivointikoodi on alunperin peräisin on tuollaisesta ostamalla aika vaikeaa, ja sen selvittäminen, mitä lait ja käyttöehtosopimuksen sanoo juuri siitä lähteestä lisenssin siirtämisestä on työlästä.

Ja vaikka lisenssin saisi siirtää, mutta jos lisenssissä lukee, että sitä saa käyttää vain yliopisto- tai amk-opiskelija, niin jos sitä käyttää muu kuin tällainen opiskelija, sen käyttö on laitonta.

Että käytännössä tuollaisesta ostamalla on huomattava riski syyllistäyä piratismiin. Ja se, että siitä maksaa kolmannelle osapuolelle on mielestäni raskauttava tekijä, ei rikosta lieventävä tekijä.
 
Viimeksi muokattu:

Timo 2

Premium-jäsen
Liittynyt
11.02.2018
Viestejä
13 142
Mikään laki ei tietääkseni sano, että esim. pakistanilainen opiskelija saa siirtää softasta halvan opiskelijalisenssinsä suomalaiselle ei-opiskelijalle.
Mikään laki ei kiellä tätä. Sulla on täysi oikeus käyttää sitä ja ainut mitä MS voi tehdä on mitätöidä lisensin, eikä tätäkään MS tee kovin usein.

Samaan tapaan kuin vaikka steamtili. Valve sanoo ettet saa siirtää, luovutyaa myydä, yms. Silti voit sen tehdä ja ostajalla on oikeus käyttää sitä tiliä, eikä joudu vastuuseen.

Lisäksi jos nämä lisensit MS oikesti kiinnostaa, niin keinoja kyllä olisi näiden toiminan estämiseen.
Aktivointikoodi ei ole sama asia kuin lisenssi.
Mutta sä käytät toisen lisnsiä/aktivointikoodia. Ja tämä on laillista. Muutenkin tämä on turhaa pilkun viilausta.
Osa noista voi olla laillisia, osa on laittomia. Sen varmistaminen, että mistä koodi on alunperin peräisin (eli että onko laillinen vai laiton) on tuollaisesta ostamalla aika vaikeaa.
Ei ole kuluttajan murhe. Jos noiden takana olisi jotain rikollista, niin ei noita myytäisi noin avoimesti eikä esim tämä käyttäjä olisi myynyt noita lisensejä vuosia.


Ja vaikka lisenssin saisi siirtää, mutta jos lisenssissä lukee, että sitä saa käyttää vain yliopisto- tai amk-opiskelija, niin jos sitä käyttää muu kuin tällainen opiskelija, sen käyttö on laitonta
Höpö höpö. Se rikkoo käyttöehtoja, mutta ei ole laitonta.

Että käytännössä tuollaisesta ostamalla on huomattava riski syyllistäyä piratismiin. Ja se, että siitä maksaa kolmannelle osapuolelle on mielestäni raskauttava tekijä, ei rikosta lieventävä tekijä
Edelleen toi ei ole piratismia. Softa on aito, koodit on aitoja.
ehkä jatkot tonne, sillä alkaa olla offtopicia.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
08.12.2017
Viestejä
1 542
Tämä nyt ei ole mitenkään S-pankkiin liittyvä ongelma, vaan yleinen ongelma luottokorttimaksuissa. Niissä käytetään järjestelmätasolla lokkiskandeja, koska historialliset syyt. Pankin käyttöliittymä voi konvertoida tai olla konvertoimatta ne nykyaikaisiksi skandeiksi. Tässä on se ongelma, ettei ole tietoa, oliko alun perin tarkoitus käyttää skandeja vai haka- tai aaltosulkeita. Homma voi mennä pieleen kumpaankin suuntaan.
Siis lokkiskandit ilmenevät kun tehdään virheellisiä koodisivumuunnoksia. Tarkoittaa käytännössä, että saman ryhmän kaupalla ja pankilla on epäyhteensopivat koodisivut bäkkärissä. Kyllä koodisivutkin saa toimimaan "oikein" juuri tällaisessa tilanteessa kun sama taho kontrolloi transaktion molempia osapuolia. Mistä tahansa koodisivusta on triviaalia muuttaa webbinäkymään, kun sivustot ovat nykyisin unicodea ja unicode sisältää kaikki koodisivun merkit.

edit: Olet siinä oikeassa, että yleisessä tapauksessa tuo on vaikea ongelma kun eri tahoilta voi tulla miten vaan koodattuna nuo merkkijonot. Kuitenkin joidenkin kauppojen rivit näkyvät nettipankissa "oikein" eli ääkkösillä. On se minusta aika onneton tilanne jos omat järjestelmät eivät puhu samaa kieltä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.11.2016
Viestejä
3 927
Eli sinulla voi se sähköposti ohjelman avata ja käydä kopsaamassa koodin ja palata s-mobiilin, ja pasteta sen sinne (tai muistista naputella), nimenomaan tuolla versiolla ?
Silloin kun mulla s-mobiili toimi niin ei siitä pystynyt vaihtaa pois mihinkään toiseen sovellukseen, ilman että sisäänkirjautuminen meni vanhaksi. Sama juttu mobilepay. Ei tarvinnut kuin pariksi sekunniksi poistua niin joutuu uudestaan kirjautumaan. Ja se nimenomaan tapahtui vain näillä kahdella sovelluksella joilla voi liikutella rahaa, niin olettaisin että se on ihan tarkoituksella. Jännä että jollain se sitten ei tee tuota.
Sinänsä, saisi se nyt sentään minuutin verran pysyä sisällä just jos haluaa kaivaa jotain jostain toisesta sovelluksesta.

Nyt kun kokeilin niin mobilepay pysyi sisällä ainakin hetken verran. Silti noissa sovelluksissa on käyttökokemuksessa parantamisen varaa. Olen melko hiljattain yrittänyt syöttää etukäteen mobilepayhin maksua, no se vanhenee ja pyyhkiytyy pois jos tiedot vaan syöttää etukäteen maksamatta. Sitten yritin kopioida myyjän puhelinnumeron torista jossa sen voisi nopeasti syöttää siihen mobilepayhin maksaessa. Sekään ei toimi koska tietyn ajan jälkeen myös leikepöytä pyyhkiytyy.
Sitäkin olen vähän miettinyt miksi kännykässä leikepöydältä tiedon liittäminen aina tyhjentää sen leikepöydän, muutamaan kertaan olisin tarvinnut liittää saman asian moneen kertaan. Sen sijaan sitä joutuu kaivaa edestakaisin.



S-pankilla/kaupalla on näitäkin ongelmia, että ostat kaupasta jotain, niin nettipankissa voit ihastella kaupan nimessä lokkiskandeja. Unicoden kehityshän aloitettiin jo 40 vuotta sitten.
Mä katsoin kerran sattumalta katevarauksia. Siellä oli kohteena SIPOO-SODERKULLA. En ole välttämättä koskaan käynyt koko Sipoossa. Ihmettelin tuota jonkin aikaa. Lopulta oivalsin että kyse oli kuitenkin Turun keskustan Lidlistä. Kun se maksu oli toteutettu, se oli oikein. Varmasti jos noita katselisi enemmän niin näkisi tuollaista enemmän.
1725556942560.png


Noi kaupan nimet ovat vähän mitä sattuu. Sama keskustan Lidl useimmiten esiintyy kahdella eri nimellä. Siinä voi olla variaationa yhteenkirjoitettuna tai ei, ääkkösillä tai ei(ei tuo mutta muut kaupat), tai jotain numeroita. Ja vuosien myötä se koko ajan vaihtuu. Sama pätee muihinkin kauppoihin, sen näkee parhaiten kun käy samoissa kaupoissa usein. Mä tykkään käyttää sitä verkkopankista löytyvää kulujenseurantaa ja jossain vaiheessa opin että noi voi kaikki yhdistää. Tällöin ne eri variaatiot saa samaan läjään.

Mä olettaisin että noi nimet kuitenkin tulee siitä maksun vastaanottajan päässä olevasta systeemistä, ei maksajan pankin systeemeistä. Toki niiden täytyy myös kommunikoida keskenään oikein. Kuitenkin tosiaan jos niitä katsoo tarpeeksi niin ne ovat sinnepäin ja ajan myötä voivat hieman muuttua.



Koska mulla on ääkkösiä nimessä niin mä olen milloin missäkin törmännyt niiden rikkoutumiseen. Toisinaan hyvin omituisesti, ei kunnolla pysty päättelemään miten tarkalleen ne on menneet rikki. Toisinaan hyvin tavanomaiset koodaus X näytetään koodauksen Y mukaisesti. Esim. Åbo Akademin kirjastossa olen varauksessa nähnyt sotkua mun nimessäni. Tuollaisessa paikassa luulisi ääkkösten olevan luonnostaan kunnossa. Ulkomailta tulevat postilähetykset usein ovat osoitettu miten sattuu.

Mä vähän odotan että joku kerta mä saan uuden ajokortin, passin tai muun tälläisen vähän tärkeän jutun käteeni, ja siinä on mun nimeni väärin. UTF on sinänsä ihan kiva keksintö, mutta kun ehkä puolet järjestelmistä ei ole UTF niin eiköhän nämä ongelmat jatku vielä muutaman vuosikymmenen vähintään.
 
Liittynyt
08.12.2017
Viestejä
1 542
Mä vähän odotan että joku kerta mä saan uuden ajokortin, passin tai muun tälläisen vähän tärkeän jutun käteeni, ja siinä on mun nimeni väärin. UTF on sinänsä ihan kiva keksintö, mutta kun ehkä puolet järjestelmistä ei ole UTF niin eiköhän nämä ongelmat jatku vielä muutaman vuosikymmenen vähintään.
Kyseessä on Unicode tai UCS tai UTF-1/8/16/32. UTF ei ole mikään validi lyhenne.

Unicode kyllä on varsin laajalle levinnyt. Käytännössä kaikki pääkäyttikset ovat jo vuosia tukeneet sitä. Esim. Windowsit vuodesta 1993 (pl. 95/98/ME). Netissä myös "UTF-8 is the dominant encoding for the World Wide Web (and internet technologies), accounting for 98.3% of all web pages, 99.1% of the top 100,000 pages, and up to 100% for many languages, as of 2024.[9] Virtually all countries and languages have 95% or more use of UTF-8 encodings on the web."

Erinäiset legacy-järjestelmät ovat jääneet jumiin koodisivuihin. Jenkeissähän ongelmaa vähentää paljon se, että vanha ASCII on käytännössä osa Unicodea myös.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 434
Sitäkin olen vähän miettinyt miksi kännykässä leikepöydältä tiedon liittäminen aina tyhjentää sen leikepöydän, muutamaan kertaan olisin tarvinnut liittää saman asian moneen kertaan. Sen sijaan sitä joutuu kaivaa edestakaisin.
Tuo on täysin puhelinvalmistajan päätös. Samsungilla on päinvastoin leikepöydälle historia jossa säilyy jopa puhelimen uudelleenkäynnistyksen yli parisenkymmentä edellistä asiaa.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
18 250
Tuo on täysin puhelinvalmistajan päätös. Samsungilla on päinvastoin leikepöydälle historia jossa säilyy jopa puhelimen uudelleenkäynnistyksen yli parisenkymmentä edellistä asiaa.
Riippuu softasta (tuossa ehkä viittaat näppisoftaan), saa ne vaikka pilveen synkattua. Joissain ohjelmissa jos kopsaa leikepäydälle niin se poistaa sen määräajan sisään, pieni "yksityisyys suoja". Joissain ohelmissa(näppis) saa sitten kiinittää asioita "leikepäydälle", eniten käytetyille frraseille näppärä. Synkroinointi myös näppärä, jos sen tiedostaan ja esim täysin yksityiset laitteet. Siinä ehkä kohtuu kompromissi jos se toimii vain kiinnitetyille.

Ne ohjelmat on syvältä joissa estetty kopioiminen, ja liittäminen, taustalla usein tietoturva ajatus. jos estetään liittäminen, luodaan jopa oma näppis, niin ehkä sillä yritetään estää koneellinen käyttö.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 434
Riippuu softasta (tuossa ehkä viittaat näppisoftaan), saa ne vaikka pilveen synkattua. Joissain ohjelmissa jos kopsaa leikepäydälle niin se poistaa sen määräajan sisään, pieni "yksityisyys suoja". Joissain ohelmissa(näppis) saa sitten kiinittää asioita "leikepäydälle", eniten käytetyille frraseille näppärä. Synkroinointi myös näppärä, jos sen tiedostaan ja esim täysin yksityiset laitteet. Siinä ehkä kohtuu kompromissi jos se toimii vain kiinnitetyille.

Ne ohjelmat on syvältä joissa estetty kopioiminen, ja liittäminen, taustalla usein tietoturva ajatus. jos estetään liittäminen, luodaan jopa oma näppis, niin ehkä sillä yritetään estää koneellinen käyttö.
Aivan juu. Ymmärrän tietoturvasyistä sen miksi screenshotit estetty joissain sovelluksissa mutta ärsyttää silloin kun haluisi itse ottaa jostain kuvan.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 021
Aivan juu. Ymmärrän tietoturvasyistä sen miksi screenshotit estetty joissain sovelluksissa mutta ärsyttää silloin kun haluisi itse ottaa jostain kuvan.
Itse juuri tällä viikolla koitin tehdä erääseen töissä käytettävään mobiilisovellukseen käyttöohjetta ja yllättäen sovelluksen tekijä oli blokannut screenshotit sovelluksesta. No, ei tuo ihan hirveän iso este sinänsä ollut, toisella kännykällä valokuvia toisen kännykän ruudusta ja perään vähän kuvankäsittelyä niin lopputulos oli hyvinkin lähellä sitä että olisi ottanut screenshotteja suoraan. Kyllähän tuo "turhaa" työtä teetti ehkä 5min per kuva mutta kyllähän tuo hieman ärsytti nysvätä parin välivaiheen kautta.

No, tulipahan todettua että GIMPin perspective tool ja pari muuta toimintoa tekee ihmeitä ja lopputulos oli kyllä niin lähellä oikeaa screenshottia että jos ei olisi tiennyt että oli tehty kuvamanipulointia käyttäen, en olisi itsekään lopputulosta erottanut aidosta. Ja tosiaan tuo oli about 5min/kuva, jos olisi vielä jokusen minuutin lisää jaksanut turata noiden kanssa niin olisi viimeisetkin parin pikselin virheet saanut korjattua eikä paljaalla silmällä enää olisi voinut erottaa tuota kameralla otettua "screenshottia" aidosta.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
252 052
Viestejä
4 387 471
Jäsenet
72 909
Uusin jäsen
Leevi.Lieto

Hinta.fi

Ylös Bottom